Ihan uusia vauvahaaveita

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Pauliina35
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Iso halaus liinuskalle ja miehelle täältäkin.

Juhannus tuli ja meni, mitään maata mullistavaa ei tullut tehtyä ja siideriäkibn kului varsin kohtuudella, vain 2 tölkkiä koko pitkänä viikonloppuna... Kylmäkin oli mutta muuten mukavaa. Täällä saa taas jännäyksen lopettaa ja siirtää katsetta eteenpäin, kulauttaa kurkkuun muutaman särkylääkkeen jotta selviää taas tästäkin työpäivästä (joka ei vois vähempää kiinnostaa... Viime vkon gynekäynnillä ei nyt vielä juurikaan selvinnyt mitään uutta, itselle alkuun kasa lähetteitä erilaisiin verikokeisiin ja miehelle simojen uimakokeeseen. Lääkäri oli todella ihana eikä yhtään vähätellyt asioita, toisin kuin hieman alkuun pelkäsin.

Tercvetuloa joukkoon , Hanna!
 
Hyvää juhannuksen jälkeistä elämää tältäkin suunnalta!

Meillä oli myös huippurauhallinen jussi. Vietettiin ihan kaksin kotosalla perusviikonloppu. Käytiin saunomassa ja grillattiin partsilla, katseltiin leffoja ja kerättiin voimia. Vähän viiniäkin otin ihan vaan piruillakseni luonnolle, kun sai taas ottaa. ;/ Kiitos Lenaki kysymästä, täällä voidaan ihan hyvin olosuhteet huomioiden. Välillä ihan ok olo, ja välillä iskee suuri ahdistuksen ja surun tunne. Mun vanhemmat otti uutiset onneksi hyvin vastaan. Miehen vanhemmat sai kuulla vähän ikävällä tavalla puhelimessa, että oltiin muuten raskaana mutta ei ollakaan enää, ja tuleva anoppi on päivittäin soitellut miten me pärjätään. Eilinen oli jotenkin henkisesti rankka päivä, kun sain kuulla sukulaisen saaneen vauvan (jota tietenkin osasin odottaa tulevaksi).

Tänään kävin labrassa verikokeissa, ja odottelen innolla lääkärin soittoa tuloksista. Haluan kuulla pitääkö odottaa kuukautisia vai voiko aloittaa uuden yrittämisen heti. Ei malttais odottaa..... Tuntuu ettei tähän oloon auta nyt mikään muu kuin että saa aloittaa yrittämisen uudestaan. Ilmeisesti kuukautisten tulo voi kestää n. 4-8 vkoa. Eli pitkä odotus edessä jos menkkoja pitää odottaa. Kauanko sulla Lenaki kesti km:n jälkeen kuukautisten tulo?

Oi ihanaa Pope, pian susta tulee rouva! :) Juu ei kerrota salaisuutta kellekään, hih.

Pahoittelut alicelle ja tinttiselle menkoista. Tsemppiä uuteen kiertoon!Kuulostaa kyllä tosi kurjilta nuo talitinttisen kivut... :( Mutta vaikutat tosi reippaalta naiselta, toivotaan kovasti että tärppi kävisi ennen leikkausta!

Pre, kiva kuitenkin että pääsit tutkimuksiin. Toivottavasti selviää ettei luomuraskautumiseen ole mitään esteitä.

Tervetuloa Hanna mukaan! Kiva kuulla sun tarinasi. :)
 
Liinuska: Mulla kesti melkein 6 viikkoa, ennen kuin kuukautiset tuli. Mutta mullahan oli se kaavinta ja pelkkää jälkivuotoa siitä 2 viikkoa.. Ensimmäiset kuukautiset olikin sitten ihan älyttömän runsaat ja kivuliaat. Toivottavasti alkais nyt tasaantumaan. Toivottavasti saatte alkaa pian yrittämisen. Oon kyllä kuullut, että voisi alkaa heti yrittämään, kun km alussa ja spontaani. Mutta siitähän se kait riippuu, kuinka ne raskaushormonit laskee. Koitahan nyt Liinuska voida ja uskoa, että kyllä se onni vielä potkaisee!

Nyt pidetään Tinttiselle peukkuja, että ovisbongailut tuottavat tulosta ja sunkin kivut muuttuisivat ihan muuksi! Kamalaa kyllä tuollainen jatkuvassa kivussa eläminen. Ihmeen positiivisena jaksat vaan aina olla, hyvä asenne! :-)

Pre, kerrohan sitten, kuinka tutkimukset edistyy. Pidetään peukkuja myös teille...
 
Kiitos tervetulotoivotuksista :) Kiva kuulla, että Liinuskalla alkaa elämä taas voittaa! Toivotaan, että tää juhannuksen jälkeinen elämä on täynnä hyvää tuulta, ainakin ilmojen puolesta tuntuisi niin olevan.

Mulla tosiaan on nuo vauvahaaveet yhtäkkiä yllättäen nostaneet päätään. Kaikki alkoi maaliskuussa pillereiden lopettamisesta. Mulla on ollut koko kevään outoja vatsaoireita jatkuvalla syötöllä, joten testailin kaiken maailman ruokavalioita, ja jätin sitten pilleritkin, kun niissä oli laktoosia (no ei varmaan kyllä niin paljon, että olis mihinkään vaikuttanut, mutta pientä epätoivoa oli jo siinä vaiheessa ilmassa). Luomumenkat tuli ihan normaalisti huhtikuussa, mutta sittenpä ei enää tulleetkaan. Ajattelin ensin, että se menkkojen poisjäänti johtui laihtumisesta (yli 10 kg, vaikka normaalipainoinen olin jo alkujaankin), enkä kiinnittänyt siihen sen suurempaa huomiota. Siinä vaiheessa, kun menkat oli jo neljä viikkoa myöhässä, aloin kumminkin toden teolla huolestua (ne on aina tulleet aika säännöllisesti). Ostin sitten raskaustestin, mikä olikin ihan hurjaa, kun en moista asiaa elämääni ollut lainkaan ajatellut :) Testi näytti kyllä negatiivista, mutta ihmeekseni huomasin, että tulos ei ollutkaan pelkästään helpottava, vaan jopa pienoinen pettymys. Olin siinä viikkojen aikana pyöritellyt pikku hiljaa tätä vauva-asiaa päässäni, ja siitä se ajatus sitten lähtikin, että mitä jos meille sittenkin voisi tulla vauva :) Ollaan oltu pitkään yhdessä, ja nyt vuosi naimisissa, eikä periaatteessa mitään estettä lapselle ole. Mies on suhtautunut aivan positiivisesti näihin vauvahaaveisiin, joten pienoista yritystä ollaan kai alottelemassa. Minulla suurin "este" tuntuu olevan oma pää, joka miettii nyt kauheasti sitä, että miten sitten mahdollisen raskauden myötä jätän työpaikan pulaan... Tiedän, että ajatus on ihan älytön, mutta oon vaan ollut viime vuoden niin työsuuntautunut, että vaikeelta tuntuisi jäädä sieltä pois. Pope sanoi jossain viestissä hyvin, että jokaisella on oikeus elää omaa elämää ja tehdä lapsensa silloin kun huvittaa. Täytyypä ehkä ottaa siitä mallia itsellekin! :)

Anteeksi tämä omaan napaan keskittyminen. Kiva päästä vaihtamaan ajatuksia kanssanne!

Aurinkoista viikon alkua kaikille!
 
Hei kaikki, ihanat ystäväni, pitkästä aikaa!

Olin ensin työmatkalla pari päivää ja sitten kiiruhdimmekin mökille juhannuksen viettoon (unohdin kannettavan kotiin ja puhelimella en jaksa surffata), joten siksi minusta ei ole kuulunut mitään varmaan viikkoon.

Ensinnäkin, Liinuskalle tosi isot pahoittelut ja lämmin halaus! Miten jakselet?

Hanna, tervetuloa vaan porukkaamme mukaan! Kyllä tänne mahtuu :)

Pope, onpa teillä kivan ja jännän kuuloiset häämatkajärjestelyt käynnissä. Innolla odotan myöhempää raporttia siitä, missä olitte ja miten kaikki meni.

Alicelle pahoittelut tädistä.

Täällä se vauvamasu alkaa pikkuhiljaa kuoriutumaan esiin vararavintorenkaiden alta. Alavatsa on sellainen kova, pyöreä kumpu, eikä enää pehmeä makkara :) Jännityksellä odotan, koska ekat liikkeet tuntuvat. Mites muilla odottajilla, koska suurinpiirtein tunsittekaan ensimmäiset liikkeet?

Ihanaa, kun aurinko paistaa! Tietysti olisi ollut mukavaa jäädä mökille paistattelemaan päivää, mutta ei auttanut muu kuin hurauttaa takaisi kaupunkiin ja työpöydän ääreen. Meillä onkin tosi kiireinen viikko tulossa, joten töitä saa ahertaa aamusta iltaan.

Oikein mukavaa maanantaita kaikille!

Pauliina 17+3
 
Heippa hei!
Harmi kun jäi juhannustoivotukset kirjoittamatta. Mökkiolosuhteissa kännykällä tämä palstailu on vähän tahmeaa. Ja kanssa mökkeilijät vähän jo hermostuikin kun muutaman kerran kävin kurkkaamassa sähköpostin kännykän netillä. Hehhe. Me palailtiin vasta tänään aamulla kotiin. Olisi ollut mukava jatkaa vielä lomailua.

Täällä kiukuttaa. Menkat alkoivat kunnolla tänään ja tökkii aika tavalla. Lämpimät säät ja menkat ei vaan sovi yhtään yhteen. Pöh. Tänään tämä menkkakiukku on jo kanavoitunut vessan siivoukseen.

Kovasti tsemppiä Liinuskalle. :) Toivottavasti pääsette pikaa uudelleen yrittämään. Minä olen kanssa kuullut tuon saman mistä Lenaki kirjoitti, eli että yrittämisen voisi aloittaa uudelleen heti. Jaksamisia kovasti.

Tinttinen, peukutuksia ja tsempityksiä oviksen bongaukseen. Toivottavasti tärppi kävisi. :) Ja Pre, tsemppiä kaikkiin tutkimuksiin teille molemmille. Kerroppas sitten, että mitä sanottiin.

Ja Hanna, tervetuloa tänne! Mukavaa kun saadaan tänne uusia. Kerroppas lisää itsestäsi. :)

T: Kesä-Flox
 
Hei vielä, unohtui kysyä muilta odottajilta, että onko teillä ollut nivuset kipeänä ja oletteko kenties keksinyt jotain hoitokonstia siihen? Mulle tulee varsinkin silloin, kun olen istunut paikoillani vähän pidemmän aikaa, nivuset ja sisäreidet ihan hirveän kipeiksi ja jäykiksi. Saan sitten kävellä vaappuen kuin ankka. Auttaisikohan kenties jonkinlainen venyttely?
 
Moikka tytskät!
Juhannus oli railakas ja aika riensikin kuin siivillä. Kokkoa poltettiin ja juomaa kului. Mitäs sitä ennakkoon "murehtimaan" tulevaisuutta.... :)
Nyt on sitten taas ns. jännäilypäivien aika, menkkojen pitäisi alkaa viimeistään torstaina. Eipä kyllä ole minkäänlaisia fiiliksiä suuntaan tai toiseen, eli ihan perus-skeptisesti tässä hengataan.
Mukava saada uutta verta kehiin, eli tervetuloa Hanna26!
Liinuskalle onnea uuteen yritykseen!
 
Tervetulotoivotukset Hanna26:lle! Ja kaikille mukavaa paluuta arkeen. Taalla on pari viime yota valvottu tosi myohaan, ja se kylla nakyy ja tuntuu.

Pauliina, mulla tuntui ekat kevyet liikkeet jo viikolla 16 tai sinne pain. Nyt jo ihan kunnon potkuja sun muuta. Nivuskipuja ei kai varsinaisesti ole ollut, mutta parina aamuna on sangysta ylos kompimisen jalkeen tuntunut, ettei jalat liiku normaaliin tapaan ennenkuin paasevat lampenemaan. Olisko tuo sit samaa sarjaa nivuskipujen kanssa. Ja mulla on ollut oisin suonenvetoja jalkapohjassa, ne on tosi ilkeita. Aika raihnaiselta olo tuntuu kaiken kaikkiaan, aamuisin jaksan tosin iltaa paremmin. Vatsa alkaa olla jo vahan tiella kaikenlaisessa puuhastelussa.

Mua nyt hairitsee ihan kamalasti, kun en tieda tunnenko supisteluja vai mita ihmetta ne ovat. Siis jokusen kerran viimeisen parin viime viikon aikana, yleensa yolla, alavatsa menee ihan kovaksi, muttei valttamatta aina laidasta laitaan, vaan voi olla vain navan toinen puoli kyseessa. Valilla jo ajattelin, etta se oli vauva joka oli valinnut asennokseen sellainen vatsan pintaan kiinnittyvan asennon, mutta en nyt sit kuitenkaan ole varma. Jos nousen sangysta ylos, vatsa yleensa pehmenee parissa minuutissa, eli joko supistus loppuu tai vauva vaihtaa paikkaa. Ja en voi vaittaa, etta tilanne olisi kovin kivulias, mutta piukeus kylla on aika epamukavaa. Ma aina kuvittelin, etta supistus olisi jotenkin aaltomainen liike, mutta nyt lukemani perusteella ei kai valttamatta olekaan nain. Pitanee kysya ensi viikolla laakarilta, ellei teilla sit ole valaisevaa tietoa?

Ihanaa, tanaan paisutaan jo toisella puoliskolla!
Ms. Feelgood rv 20+1
 
Päivitettyä listaa omalta osaltani....

Alice76, 17.6, YK6
Talitinttinen 19.6, YK 8
Papunen84 7.7, YK3
Pre 18.7. YK9
elliisa YK2
Lenaki



Plussanneet:
Pope 21.9. (YK2)
Laureli
matkailijarouva 17.10
Ms. Feelgood 08.11 (YK1)
Pauliina35 30.11 (YK1)
Haaveileva Pu 9.2 (YK5)
Liinuska81 11.2.
 
Tässäpä lista myös minun osalta päivitettynä.

Alice76, 17.6, YK6
Papunen84 7.7, YK3
Talitinttinen 16.7, YK 9
Pre 18.7. YK9
elliisa YK2
Lenaki

Plussanneet:
Pope 21.9. (YK2)
Laureli
matkailijarouva 17.10
Ms. Feelgood 08.11 (YK1)
Pauliina35 30.11 (YK1)
Haaveileva Pu 9.2 (YK5)
Liinuska81 11.2.

Pre: jos tuntuu, että haluat, niin voitaisiin vaihtaa ajatuksia myös s-postilla. Mun osote olikin tuolla aikasemmin. Se on siis ihan talitinttinen ja hotmail. Saa sinne muutkin kirjoitella! ;)

Ms. Feelgoodille onnittelut puolivälin ylittämisestä!

Elliisan puolesta alko jo jänskättää. Peukut on pystyssä!

Onpas tänään ollut mukavan vilkasta linjoilla! Mota yhtä aikaa ja paljon luettavaa. Kivaa!
 
Alice76, 17.6, YK6
Papunen84 7.7, YK3
Talitinttinen 16.7, YK 9
Pre 18.7. YK9
elliisa YK2
Lenaki
Liinuska81

Plussanneet:
Pope 21.9. (YK2)
Laureli
matkailijarouva 17.10
Ms. Feelgood 08.11 (YK1)
Pauliina35 30.11 (YK1)
Haaveileva Pu 9.2 (YK5)

Minäkin päivitin listaa kohdaltani.

Juu kiva kun on tullut paljon tekstiä. :) Kävin lueskemassa päivällä töissäkin kun oli rauhallista.

Mä oon myös googlannut paljon tietoa siitä, että milloin voi spontaanin varhaisen km:n jälkeen aloittaa uusi yritys, ja jotkut lääkärit näyttää sanoneen että voi heti kun vuoto loppuu ja toiset kehottaa odottaan yhen kierron. Mutta varmaan tapauskohtaista. Odottelen sen mun asioita hoitavan lääkärin mielipidettä vielä, mutta itse en näe syytä odotteluun. Vuotoa ei ole nyt tänään tullut (ainakaan vielä) ollenkaan eikä kipujakaan pariin päivään, jee. Olokin on fyysisesti selvästi erilainen, esim. rinnat ei oo enää yhtään arat, eikä oo koko ajan nälkä ja väsy. Joten eiköhän se hormonitasokin ole laskusuunnassa. Mutta ootellaan....

Kiva kuulla Hanna sun tausta. Niin ne vauvahaaveet voi yllättää. :) Mutta teillä tuntuu olevan "hyvä pohja" perheenlisäystä varten. Minäkin ehdin ajatella, että mites asiat nyt järjestyvät, mutta hyvin pian kaikki alkoi päässä loksahdella paikoilleen (työ, asunto, auto, kaikki mahdollinen), ja nyt kun asiaan ehti jo oikeasti orientoitua, ei nähdä enää yhtään järkisyytä miksi pitäisi enää odottaa, ja aiemmat "syyt" odottaa tuntuu nyt aivan hassuilta ja toissijaisilta. Mutta kypsytelkää asiaa rauhassa, mukavaa kun miehesi on positiivisella kannalla asian suhteen. :)

Onnea Ms Feelgood toiselle puoliskolle siirtymisestä! Tehän ootte jo pitkällä!! :) Voi ku ois kiva nähdä millaisia söpöjä kumpuja teille on tässä matkan varrella kehittynyt... ;)

Nyt syömään kotitekoista pizzaa, nams.
 
Mukavan eloisa ketju tämä, hienoa että juttua riittää!

Aivan kuten Liinuska kirjoitit, mustakin on alkanut tuntua, että kaikki tähänastiset järkisyyt olla hankkimatta lasta on yhtäkkiä kumoutuneet, kun asiaa on tarkemmin miettinyt (vaikka en siis olekaan raskaana). Tuo työkuvia on nyt se pahin kummitus, mutta muuten "pohja" on tosissaan hyvä. Miten teillä jo odottavilla työnantajat on suhtautuneet raskauteen? Ovatko vaikuttaneet vilpittömästi iloisilta, vai onko taustalla näkynyt harmitusta siitä, että joutuvat hankkimaan sijaisen?

Itse oon tuon työn lisäksi miettinyt aika paljon raskauspahoinvointia. Mulla on suhteellisen pahan oksennuskammo (saa välillä aika sairaalloisiakin piirteitä), ja totta puhuen se on itse raskausajassa kaikkein pelottavin asia (synnytyskin tuntuu tässä vaiheessa pikkujutulta siihen verrattuna). Juu, oon kyllä hupsu. Onko muilla mitään vastaavanlaisia kammoja liittyen omaan vointiin raskausaikana? Entä miten jo raskauspahoinvointia kokeneilla on sujunut? Onko se teillä ollut sellaista, että menee hetkessä ohi, vai vetääkö aivan työkyvyttömäksi?

Flox, jaan kanssasi tuon kiukun aiheesta menkat ja lämmin sää. Minulla tänään aivan luonnonmukaisin menetelmin kp2 (liekö kroppa intoutunut, kun päätin tehdä näistä vauvahaaveista "julkisia" uskaltautumalla kirjoittamaan tänne?) Tuntuu vähän siltä, että vuodan kuiviin, nautintoa siis edellisen kuukaudenkin edestä. Saapa nähdä, alkaako yritys jo tässä kierrossa... Oon aina ollut sellainen kauheasti kaikesta innostuva (ja valitettavasti myös kaikki-mulle-ja-heti-tyyppinen). Mies olisi kuulemma valmis aloittamaan jo nyt, joten saas nähdä miten käy :) Ajatukset on ainakin pyörineet tämän asian ympärillä hyvin tiiviisti, ja paljon on myös puhuttu siitä miehen kanssa.

Elliisalla onkin helteiset paikat loppuviikosta, pidetäänpä peukut pystyssä!

Ja hauska kuulla, että Pauliinan vatsa jo pyöristyy ja Ms. Feelgood on jo puolivälin paremmalla puolella. Lueskelin noita teidän vanhoja viestejä, ja oli ihana huomata, miten vauvahaaveet senkun voimistuivat yhdellä ja toisella ajan myötä :)
 
Moi,

Hanna, älä turhaan stressaa etukäteen pahoinvoinnista! Useimmilla kai sitä on, mutta hyvässä lykyssä kuulut samaan porukkaan kuin minä, ja selviät vain lievällä kuvotuksen tunteella muutamana päivänä. Minäkin odotin melkein "kauhulla" pahoinvoinnin alkua, voin tosi helposti pahoin esim. autossa ja laivassa, ja olin varma, että raskauspahoinvointikin iskee ja kovaa. Mutta onneksi niin ei todellakaan käynyt. Kertaakaan ei tarvinnut oksentaa, muutamana iltana piti tosin käydä veskissä yskimässä, mutta siihen se sitten jäi.

Nyt taidan pikku hiljaa painua hampaiden pesulle ja pehkuihin. Öitä!
 
Kiitos vastauksesta Pauliina! Hienoa että oot voinut noinkin hyvin. Oot ihan oikeassa siinä, että turha sitä mahdollista pahoinvointia on etukäteen stressata. Tulee jos on tullakseen, ja siinä vaiheessahan sille ei voi mitään. Tai voi olla tulemattakin. Ja onhan se kuitenkin pikku juttu verrattuna siihen raskauden lopputulokseen :)

Hyviä öitä!
 
Aurinkoista tiistaita!

Hannan kysymyksiin vastatakseni - minakaan en oksentanut kertaakaan, vaikka valilla tuntui, etta se olikin aika lahella. Pahoinvoivaa oloa keski varmaan reilun kuukauden, mutta aika hyvin se pysyi aisoissa, kun soi pienia maaria tiheasti. Aamutoimet sujui vahan normaalia hitaammin, mutta toissa olin ihan normaalisti koko ajan.

Mahan kerroin toissa raskaudesta vasta viime viikolla, ja tosi hyvin on suhtauduttu. Meilla on tosin pieni firma, joten kovin montaa mielipidetta en ole kuullut. Toinen pomo jopa kertoi olevansa salaa tosi innoissaan, koska heilla on kotona kaynnissa vauvakeskustelut ja varmaan kohta aloittavat yrityksen. Mulle ei edes voida hankkia sijaista poissaolon ajaksi, koska ala on vahan hankala ja tehtavaan sopeuttaminen kestaisi vuosia. Joten firman liikevaihto varmaan pienenee mun poissaolon ajaksi, kun projektien maaraa pitaa vahentaa. Mutta eipa tuo nayta ketaan vaivaavan, kaikki hankkivat lapsia aikanaan, ja siihen on sopeuduttu mua ennen ja varmasti mun jalkeenkin. En ole tosin kertonut aikeistani pidentaa 16 viikon aitiyslomaa ainakin puolen vuoden hoitovapaalla, joten ehkapa mun tavallista pidempi poissaolo tulee jonkinlaisena yllatyksena. Sen saa nahda sitten. Oletko Hanna26 ollut miten kauan nykyisessa tyopaikassasi? Mulla tuli just 6 vuotta tayteen, joten mulla ei ole pienintakaan stressia siita, ettenko olisi tarpeeksi 'palvellut' firmaa ennen raskautta.

Listaltamme puuttuu Lenakin jannayspaivamaara, mutta muistan, etta ovis tuli ja meni jokin aikaa sitten. Olet ollut ymmarrettavista syista hieman vaitonainen uudesta yrityksestanne, mutta ethan sit pimita meilta mitaan raskausoireita, kun niita alkaa ilmaantumaan? ;-)
 
Aurinkoista tiistaita!

Hannan kysymyksiin vastatakseni - minakaan en oksentanut kertaakaan, vaikka valilla tuntui, etta se olikin aika lahella. Pahoinvoivaa oloa keski varmaan reilun kuukauden, mutta aika hyvin se pysyi aisoissa, kun soi pienia maaria tiheasti. Aamutoimet sujui vahan normaalia hitaammin, mutta toissa olin ihan normaalisti koko ajan.

Mahan kerroin toissa raskaudesta vasta viime viikolla, ja tosi hyvin on suhtauduttu. Meilla on tosin pieni firma, joten kovin montaa mielipidetta en ole kuullut. Toinen pomo jopa kertoi olevansa salaa tosi innoissaan, koska heilla on kotona kaynnissa vauvakeskustelut ja varmaan kohta aloittavat yrityksen. Mulle ei edes voida hankkia sijaista poissaolon ajaksi, koska ala on vahan hankala ja tehtavaan sopeuttaminen kestaisi vuosia. Joten firman liikevaihto varmaan pienenee mun poissaolon ajaksi, kun projektien maaraa pitaa vahentaa. Mutta eipa tuo nayta ketaan vaivaavan, kaikki hankkivat lapsia aikanaan, ja siihen on sopeuduttu mua ennen ja varmasti mun jalkeenkin. En ole tosin kertonut aikeistani pidentaa 16 viikon aitiyslomaa ainakin puolen vuoden hoitovapaalla, joten ehkapa mun tavallista pidempi poissaolo tulee jonkinlaisena yllatyksena. Sen saa nahda sitten. Oletko Hanna26 ollut miten kauan nykyisessa tyopaikassasi? Mulla tuli just 6 vuotta tayteen, joten mulla ei ole pienintakaan stressia siita, ettenko olisi tarpeeksi 'palvellut' firmaa ennen raskautta.

Listaltamme puuttuu Lenakin jannayspaivamaara, mutta muistan, etta ovis tuli ja meni jokin aikaa sitten. Olet ollut ymmarrettavista syista hieman vaitonainen uudesta yrityksestanne, mutta ethan sit pimita meilta mitaan raskausoireita, kun niita alkaa ilmaantumaan? ;-)
 
Hanna: Mulla on myös kauhea oksukammo. Ollut lapsesta lähtien. Mutta ihme kyllä en mä raskauden aikana (se mitä ehdin olemaan) pelännyt niinkään huonoa olo, vaan ihan muita asioita. Välillä oli vähän etovaa oloa, mutta ei varsinaista pahoinvointia. Toivottavasti sullakin tärpin käydessä ei tulisi sen kummempia pahoinvointeja!

Juu, ei oikein huvita päivitellä jännäyspäiviä, koska koko yrittämisestä on vähän mennyt maku. Enkä ole kauheasti viitsinyt tänne vaivojanikaan valitella, koska niistä saisi kirjoitettua vaikka romaanin! Eli eipä tää kroppa ihan normaalilta vieläkään ole tuntunut, vaikka niin jo viime kuukautisten jälkeen luulin. Pari viikkoa sitten oli ihan sairaat oviskivut ja jonkin asteista kipuilua on nyt jatkunut sitten jo pari viikkoa. Tiedä vaikka olisin kystan tms. vaivoikseni saanut. Raskaana en ole, tänään alkoi jo täti itsestään ilmoittelemaan, vaikkei hanat vielä täysin ole auennutkaan. Eiköhän ne huomiseen mennessä aukea. Ois kyllä ollut mukavampaa, kun nää kivut ois johtunut jostain ihan muusta... Mutta ei auta itku markkinoilla. Sais nyt edes tän kropan toiminnan normaaliksi!

T: hormoni-hirviö Lenaki
 
Hanna, mie jaan sun kanssa tuon pelon tuosta raskauspahoinvoinnista. Ihan noin paljon en pelkää, mutta minuakin ahdostaa ajatus oksentamisesta. Välttelen sitä aina viimeiseen saakka. Kamalinta on sairastua oksennustautiin, johon onneksi en ole sairastunut vuosiin! Minua tsemppaa ajatus siitä, mitä lopputulosta varten mahdollisesti joutuu pahaa oloa potemaan. Tietty peukut on pystyssä, ettei pahaa oloa tulis. Ja itse asiassa tällä hetkellä olisin valmis vaikka makaamaan petin pohjalla viikko tolkulla voimassa huonosti, jos vain raskautuisin.

Voi Lenaki, tosi kurjaa, että olet joutunut mun kanssa kipuklubiin. Mulla on vauvanteko mielessä vähän maku aina välillä noista jännäyspäivien laskemisesta. Ja onkin raivostuttavaa, kun silloin joutuu kuitenkin laskemaan nuo päivät, jotta saa kalenterin suunniteltua menkkojen ajaksi vähän helpommaksi. Tää on ihan jostain syvältä kun joutuu elämänsä suunnittelemaan näiden kipujen mukaan. Nyt kun laskin seuraavat menkat, niin kesälomalle ja mökkireissullehan ne osuu. Eli kolmen viikon lomasta meilkein kaksi menee kärvistellessä... No ei se auta kun jaksaa ja kestää. Kun hermot paukkuu, niin tule sinäkin Lenaki tänne valittamaan, se kummasti helpottaa!

Ihanaa kun ulkona on niin upea keli! Tein eilen pihalle uuden istutusalueen ja nyt tarttis vaan ostaa siihen kasvit. Viikonloppuna taidan porhaltaa puutarhalle ja kuluttaa lauantain maata mylläten! Puutarhan laitto on kyllä sitten mukavaa! Mie illat pitkät tongin maata pihalla kun porsas. Mies joskus iltasin huhuilee sisälle ja kyselee, että maltanko yöksi tulla pois sieltä! Kasvimaassa mulla jo sipulit punkee hyvin esiin, salaatti alkaa olla hyvänkokosta ja mansikoissa on raakileet. Kurkulle tais käydä köpelösti, persiljakin antaa odottaa itteään. Viinimarjassakin on kunnon raakileet ja vadelmassa näyttäs alkuja olevan kans. Pensasmustikat ei taida tänä vuonna tehdä satoa, oavt niin nuoria vielä. Mutta onhan tuota tuossakin!

Aurinkoista päivää teille kaikille!
 
Iltaa uudet haaveilukaverit!

Ensiksi täytyy sanoa, että ihanaa kun ootte täällä juttelemassa kaikesta maan ja taivaan välillä (ja myös niistä vauvahaaveista)! Mulla ei oo tässä "oikeassa" elämässä ketään (muuta kuin oma mies), jonka kanssa jakaisin näitä mietteitäni vauvahaaveista. Lähes kaikki kaverit on onnistuneet pysyttelemään sinkkuina, ja nekin jotka seurustelevat, ovat vasta alkumetreillä.

Ms. Feelgood, onpa hienoa, että sulla on noin positiivista ollut raskauden suhteen töissä! Ja etenkin, jos poissaolosi kuitenkin vaikuttaa firman toimintaankin mahdollisesti. Mulla on nyt takana kaksi vuotta samassa työpaikassa ja vakituinen työ, eli sikäli ei työn suhteen oo mitään hätää. Mutta kieltämättä oon miettinyt tuota minkä mainitsit, että oonko jo "palvellut" riittävän kauan työssäni, että voisin jäädä hyvillä mielin vauvan kanssa kotiin. Älytöntä, mutta minkäs sitä itselleen voi :/ No mutta toisaalta tiedän paljon tapauksia, jossa vakipaikan juuri saanut on raskaana jo ennenkuin puoli vuotta on ehtinyt kulua. Eikä siinäkään oo mitään väärää tai pahaa, päin vastoin niinhän se kannattaa tehdä! Omaakin napaa pitää kyllä muistaa välillä tuijottaa :)

Lenaki ja Talitinttinen, hyvä tietää, että jollakin muullakin on samantyyppisiä ajatuksia. Ja toitte kyllä esille hyviä näkökulmia: kyllähän se lopputulos korvaa kaikki kärsimykset, ja raskausaikana on myös tärkeämpiä huolenaiheita kuin pahoinvointi. Musta tuntuu, että tää koko vauvahaaveilu on tehnyt musta jo tietynlaisen voittajan suhteessa oksennuskammoon. Olenhan vapaaehtoisesti ryhtymässä touhuun, josta tärpin sattuessa on melkoisella varmuudella seurauksena jonkinlaista pahoinvointia ja mahdollisesti myös oksentelua :) (Ja vielä sain tuon hymynkin väännettyä! :D )

Tosi ikävä kuulla, että Lenakilla on kroppa sekaisin. Toivottavasti se alkaa siitä pikimmiten taas pelittää! Ja oon kyllä samaa mieltä kuin Talitinttinen, ettei niitä valituksia ja huolia kannata yksin kantaa: jaettu ilo on kaksikertainen, mutta jaettu suru onkin enää puolikas.

Talitinttiselle myös pahoittelut noista kivuista. Kauheeta että tommosia joutuu kärsimään :( Onneksi tuo pihan tonkiminen vie vähän ajatuksia muualle! Meillä onkin selvästi sama harrastus, mulla kanssa kuluu tovi jos toinenkin päivässä pihaa ja kasvimaata kuopsuttaen. Sipulia, porkkanoita ja mansikoita täälläkin kasvaa :) Kurkun kanssa on mullakin ollut nyt vähän vaikeuksia, mutta saapa nähdä jos ne siitä vielä tulisi. Mitäs kasveja meinaat ostaa uudelle alueelle? Meilläkin on muuten pensasmustikoita, viime syksynä laitettiin aika monta uutta, mutta neljä vanhaa pensasta tekee jo ihan mukavasti satoa, sellaisia hyvänmakuisia jättimustikoita! :) Onkos täällä muita viherpeukaloita?
 
Alice76, 17.6, YK6
Papunen84 7.7, YK3
Talitinttinen 16.7, YK 9
Pre 18.7. YK9
elliisa YK3
Lenaki
Liinuska81

Plussanneet:
Pope 21.9. (YK2)
Laureli
matkailijarouva 17.10
Ms. Feelgood 08.11 (YK1)
Pauliina35 30.11 (YK1)
Haaveileva Pu 9.2 (YK5)

Huomenta ladyt!
Mun puolesta ei tarvi kenenkään enää jännittää, täti kurvasi aamulla kylään niinkuin jo ounastelinkin. Tästä vaan jälleen kerran uuteen nousukiitoon, vaikka kenuttaakin tällä hetkellä taas järjettömän paljon!

Ei yhtään kiinnostaisi olla täällä hikisessä toimistossa kun ulkona on noin ihana kesäaamu! Melkein voin jo kuvitella itteni laiturinnokkaan ristikkolehden kanssa, välillä uimaan ja taas paistattelemaan päivää. Voi niitä onnellisia, jotka ovat lomalla nyt!
 
Huomenta!

Juu tällaisella kelillä on niiiin superhauskaa olla töissä... argh. Vain hiukan on työmotivaatio hukassa... ;) Mun nykyisessä työpaikassa kesät on vielä tosi rauhallista aikaa, sinänsä tietty kiva mutta päivät menee hitaammin. No toisaalta enemmän aikaa surffata vaikka Ellien sivuilla. ;)

Mulla ei kyllä yhtään tekis pahaa jäädä äitiyslomalle vaikka heti vakkaripaikan saatuani (sehän se vasta ideaali tosiaan olisikin). Ei oo niin korvaamaton yksilö näissä kunnan hommissa että tulis huonoa omaatuntoa. ;) Meillä jää tiuhaan tahtiin yks jos toinenkin äippälomalle kun ala on täynnä nuoria naisia, jos tuskin saisin pahaa silmää keltään.

Lenakille iso myötätuntohalaus. Voi että tekee pahaa että joudut vieläkin kärvistelemään fyysisten kipujenkin kanssa. Ihan niinkuin henkisessä puolessa ei ois tarpeeks kestämistä. :/ Ja valita vaan aivan rauhassa kaikesta maan ja taivaan välistä vaikka romaanin verran, senhän takia me täällä ollaan!! :)

Elliisalle pahoittelut menkoista! :(

Mä tunnustan että en ole mitenkään järin viherpeukaloluonne, mutta jos olisi se oma piha, niin olisihan sinne hauska testailla istuttaa kaikkea. En tosin tiedä miten ne mun hoidossa pärjäis... ;) Mutta nyt kun on vaan parveke niin ei ole tullut sinne mitään istuteltua.

Pahoinvoinnista.. Mulla ei oikeestaan ole kammoa sen suhteen. Sen vähän aikaa mitä ehdin raskaana olla niin ei tullut kuin oikeestaan muuten oksu olo kuin joskus bussissa ja autossa. Pussi oli jo valmiina mutta sille ei sitten ollutkaan tarvetta. Voi toki olla että pahimmat pahoinvoinnit olis alkaneet vasta vähän myöhemmin. Mutta mieluusti kärsisin pahoinvoinnit jos onni potkasis. =) Välillä mietin että pitäiskö nyt kuitenkin malttaa mielensä tän yrityksen suhteen ja jättää se suosiolla häiden jälkeen, niin ei tarttis pelätä että häissä morsian syöksyy oksentelemaan kesken häävalssin. Mutta ei taida nyt järkiajattelut auttaa tässä kuumeilussa... ;)

Tsemppiä töissä kärvisteleville! Ja nauttikaa te lomalaiset meidän muidenkin puolesta näistä upeista ilmoista! :)
 
Elliisalle suuret pahoittelut menkoista! On se täti vaan kurja vieras. Nyt podet tädin vierailun ja sitten taas uudella innolla seuraavaan kiertoon!!!

Sanokaapa muuta! Kyllä ketutaa istua toimistossa tällä hetkellä. Ulkona ois niin upee keli ettei mitään rajaa! Laiturinnokka ja kirja kuulostaa mun päiväunelle tällä hetkellä... Vielä ois melkeen kaks viikkoa töitä ennen kun mulla alkaa kolmen viikon loma. Nyt täytyy myöntää, että olen vihreä kateudesta kaikille lomalaisille ja niille kenellä on pitkä loma kesäisin! Tällaisella säällä pitäs olla laitonta tehä töitä toimistoissa!

Mulla on tän työsuhteen kanssa ollut kans todella paljon painimista kun ollaan vauva-asiaa miehen kanssa pohdittu. Olen tämän vuoden määräaikaisessa pestissä, joka mahdollisesti ja todennäköisesti nyt jatkuu vakituisena. Silloin marraskuussa kun jätettiin ehkäsy pois, jännitin kauheesti raskautumista pian. Koska silloin mun vakituinen pesti olis ollu todella vaakalaudalla. Helposti olis voinu työantaja sanoa, että heippa vaan kun määräaikaisuus päättyy. Päätettiin kuitenkin heittäytyä täysillä yrittämiseen. Päätettiin ettei anneta työn määrätä meän muun elämän suunnittelua. Nythän tää näyttää venyvän, joten hyvällä tuurilla kerkeän saada lupauksen vakituisesta paikasta ennen kuin raskaus edes alkaa tai näkyy. Olen kaksi vuotta istunut tässä samassa paikkaa ja omantunnon tuskia ei ole jäädä pois. Mun työhön on vaikea löytää hyvää sijaista, mutta ei mahdotonta.

Minustakin on nyt vasta kuoriutunut aloitteleva viherpeukalo, kun vihdoin saatiin oma piha. Taitava en ole, mutta kehityn koko ajan! Tää uusi harrastus ja sen opettelu on kivaa! Tuohon mun uudelle istutusalueelle olisi tarkoitus jotain perennoja laittaa. Saa nähdä mitä keksin, nyt alkaa vissiin olla vaan vähän myöhänen niitä ostella, mutta eiköhän isoilla puutarhoilla ole vielä jotain jäljellä. Kuunliljaa ajattelin ja sitten jotain matalaa maanpeittokasvia. Ja yhden jonkun värikkäämmään korkeakasvuisen tahtosin, mutta ei mitään hajua mikä se vois olla!

Nyt ei auta kun jatkaa kärvistelyä täällä sorvin ääressä. Plääh. Jospa menis ruokiksella hakeen jätskin piristykseksi!
 

Yhteistyössä