ISOmpaa pesuetta haaveilevat 30

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Titti*
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Ohdiksen tytöllä on hommassa selkeät kuviot selvästi ! XD!!

Meillä tyttö lähti tarhaan innoissaan tänään, näpyt on jo kuivuneet,
tarkistin vielä illalal suihkun jälkeen joka ikisen pipanan,
ja mun mielestä voi jo mennä tarhaan, kun ei muuten ollu kipee,
ei kuumetta, tms...
 
Tupla-HÖ! Haidille tätipahoittelut..

Jooxilassa rupee oleen rokot selätetty, onneks !

Tosi kiva kun teillä ohdis menee paremmin!!

Tehiskin käyny pyörähtämässä, MOI sinnekkin. Mites teidän riennot tyttöjen kans sujui? (tyhmä kysymys sinänsä... ainahan ne on sellasia akkuja lataavia).

Marjulilla alakuloa, kurjaa... toivottavasti löytyy pian ylävire!! Ja hei Onnea uudesta työpaikasta!

AaVeellä se H-hetki lähestyy!! Ihanaa!!!

Hih, pystyin mielessäni kuvittelemaan titin kolmosen upeat taideteokset... xD

Tästä putkahti mieleeni: Anoppi kertoi kuinka olio oli pienenä piirtäny valaan olkkarin seinään... luonnollisessa koossaan tietty xD xD

Mä kävin tänään tässä meidän lähellä olevassa vanhusten hoitokodissa, tuttu on siellä osastonhoitajana ja on pyydelly mua keikkaa tekemään. Ja kun meille nyt se auton vaihto tulee eteen, niin aattelin ettei niistä euroista haittaakaan ole. Ihan kiva työmatka, alle 500m.

Varhaisultran varasin, 19.2. iltapäivällä. IIIIIK! Hammasharjaus-ällötykset jatkuu, vatsan nipistelyt ja rintamusten nippailut tuntuu aina välillä. Etana-efekti myös tosi voimakkaana. Ja palelu on ihan järkkyä!!!

ihanaista päivää kaikille! Ässä rv 5 menossa
 
Aaah, hehkeä nimitys tuo etana-efekti. Vaan niin osuva...

Moit vaan ketjuun, ja kielennäyttöhymiö Haidin tädille: :-P Oli jo niin mielenkiintoiset oireet, perhana... Ohdiksen viestistä tulin oikein hyvälle tuulelle, kiva että siellä menee paremmin! ÄssÄn olo kuulostaakin siltä, että se on menoa nyt. Jos ärvee viis jo etoo tuolla tavalla, niin lupaavalta vaikuttaa, meinaan. :-)

Äääh, nyt en enää muista mitä ketjun edellisellä sivulla luki!!

Mulla on tänään lomapäivä, lapset lähtivät mummolaan koko päiväksi. Hyvä niin. Mulle tuli nimittäin mitä ilmeisimmin ainakin kolme kipeää supistusta (miten voi muka unohtaa miltä ne tuntuvat?!) eilisiltana, vaikka olin ottanut epätavallisen iisisti päivän aikana. Koko yön särki selkää ja vatsaa, ja tänäänkin oon joutunut olemaan ihan hissukseni. Ei mulla tällaista ollut noista edellisistä - jatkuvaa pientä jomotusta ja kiristelyä.

Jännitys hiipii takaovesta sisään, kun näitten oireitten lisäksi puolituttavani sai toisen lapsensa eilisaamuna, vain 11 tuntia siitä kun näin hänet täysin oireettomana ja pirteänä. Viikkoja oli toki jo yli 39, ettei mikään yllätys ollut, mutta ihmettelen miten tilanne voi muuttua noin nopeasti!

Olispa jo perjantai, että tietäisi mitä tuolla omassa pötsissä oikein on tekeillä ja miten kauan tätä vielä jatkuu!

ärveet 36+1
 
Taas ollut taukoa. Taitaa tulla tavaksi.

Mutta täällähän odottikin aivan mahtavia uutisia. Oikein paljon onnea Ässä!!!!! Ihanaa

Tuossa kun luin noita viestejä, ehdin jo odottaa Haidillekin plussaa. Voihan kökkö!

Marjulille uudesta työpaikasta onnittelut!

Mitäs muuta? Taisi vaan tuo Ässän plussa uutinen sekottaa ajatukset, enkä muista mitä piti kommentoida.

Jotain alakuloa täälläkin päin. Tai en tiedä mikä oikein mättää. Oliolla vähän epävarmat oltavat työpaikalla. Voi olla lomautus edessä tai jopa kengän kuva takapuoleen.
On sitten tässä viime aikoina kiukutellut mitä ihmeellisimmistä asioista. Välillä tuntuu, että on täysin kyllästynyt meihin ja tähän perhe-elämään. Tai sitten johtuu vain tuosta työ jutusta. Ei oikein aina jaksa ymmärtää. Välillä suurin piirtein kaikki on minun syytä.
Väkisin vetää omankin mielen matalaksi, että mikä tässä nyt oikein on meneillään. Oli tuossa about viikko sitten kunnon yhteenottokin. Ja olio näyttäisi sen jo unohtaneen, mutta minä vain en voi. Helpoin selitys on, että tosiaan reagoi tuohon epävarmaan työtilanteeseen, mutta en voi olla miettimättä, että entäs jos... No pitäisi kai lopettaa liika pohtiminen.

Että tälläistä täällä. Raskaus etenee hienosti. Sokerirasitustestiä jo odottelen.
 
Aivan , aivan !! etana, tosiaan ... olinpa blondi ;o)

Nyt on taas ihanan syntinen olo;
tiistaisaunasta tervantuoksuineen (- muistanette tän vanhan ihanan syntini...)
nautittu - YKSIN !!!! kasvonaamiot ja tukkavärit hoidettu, sheivaukset ja muu ...
kylläpä piristi mieltä !

Nyt tukan kuivaamishommiin ja ulos nauttimaan auringosta =o)
Terkkuja kaikille täältä - myös vieraileville tähdille !!
Kalsariböönalla onkin muuten jännät paikat edessä ... tsemiä sinne!

 
No olen takaisin sorvin ääressä...parturikeikka heitetty ja mummot iloisia.
Kävin purkamassa pahaa mieltäni tuolla ulkona äsken. Olimme koiran kanssa jäällä, siellä on aivan mahtava ilma, aurinko paistaa ja lämmittikin jo ihan mukavasti.
No niin siihen tätiin...eilen ei tosiaan niitä tuhruja enää näkynyt ja olo oli muutenkin kummallinen. Illalla 10 jälkeen alkoi koskea aivan tajuttomasti mahaan, sellaista repivää kipua joka kesti n. 15min ja sit holahti veret pellolle. Hetken vuoti kirkasti verta/hyytymäklimppejä ja sitten se muuttui ruskeaksi paksuksi töhkäksi...todella mielenkiintoista ja kipukin loppui siihen. Nyt aamusta välillä on nipistellyt ja ihan normivuotoa on taas...herää kysymys mitä oli tuo eilisiltainen??? Oliko kenties tärppi käynyt tai ollut kiinnittymisyritys joka ei sit onnistunutkaan kunnolla??? Paljon herätti taas ajatuksia nämä hyvin omituiset ns normaalista poikkeavat oireet jne. Maaliskussa on seuraava gynekäynti, ellei nyt tulevassa kierrossa sinne inssiin mennä. Sekin alkoi arveluttaa...tekis melkein mieli vähän taas odottaa ja käydä lääkärissä, et sais selvyyden missä mennään???
Nyt taidan heittää muutaman maton tuulettumaan partsille ja imuroida vähän, näkyy taas noita villapalloja tuolla pyörivän.
 
Haidille tätipahoitteluja. Höh, tuo kuulosti jo niin lupaavalta (joo, oon käyny lukaisemassa juttuja vaikken oo kerenny naputella mitään itte)

Tänään kävin np-ultrassa ja huraa, Jänskis kökötti näyttöruudulla! Np-turvotus oli 0,9. Nyt uskaltaa huokasta ja olla oikeasti raskaana. Hiukan pessimistisenä oon ollu tähän asti.

Terkkuja sitte joka taloon.

Safiiri ja Jänskis 11+1
 
No tässähän mäki vielä oon, koneellisen pyykkiä laitoin pyörimään ja
jäin läksyvahdiksi poitsulle.
Mut sitte meen kyllä ulos !

Voi hitsi, Safiirilla menossa jo 11.viikko ! ihanaa !

Muistikuvat siitä kun Pinkkistä odotin alkoi hymyilyttää.... tossa
vaiheessa oli mullakin eka neuvola, johon sainkin ajan TOSIpikaseen,
kun olin vasta pari päivää aiemmin tajunnut, että saatankin olla raskaana
( enkä ainoastaan huonokuntoinen muuten vaan....=) ja niinpähän siinä kävi:
viikko 11 oli menossa jo.
Nyyh...oi niitä aikoja.... :ò)

Tuo Haidin juttu kuulostaa tosiaan oudolle, oisko se tuota epäilemääsi kuitenkin,
sullahan on noista kokemusta, muistaakseni....

Noniin ---->tarkistamaan läksyjä...moips!
 
Hiphei, onnittelut Safiirille ultranäkymistä, ihanaa!!! Tänä vuonna tulee monta vaavia ketjuun, Ohdis ja Haidi kun vielä avitetaan tiineeksi niin johan on tälle vuodelle säpinää!! Mahtavaa!!

Me käytiin juuri jäällä puolentoista tunnin lenkki, olipa upeeta! Nelonen nukkuu edelleenkin, aamusella olikin jo kuudelta poikkeuksellisesti hereillä. Vähänkö nauratti kun omassa sängyssään huitoi ja potki niin pirusti että lopulta oli ihan poikittain siellä!! Eipä parane jättää enää mihinkään korkeammalle hetkeksikään kun noin paljon liikkuu jo.

Nii, Haidille vielä pahoittelut, lupaavalta tosiaan tuntui jo, hö...

Mipsalle voimia arkeen, ei oo helppoo sielläkään, toivotaan että asiat siitä selkenee. Halaus sinne!

Joo, taidan jatkaa matkaa etiäpäin että ehdin vähän siivoomaankin tänään...
 
Miten aika menee näin nopeaan :O
Aurora on kohta synnytyslaitoksella ja Safiirilla viikko 11. Missäs vaiheessa Mipsa on menossa?
Ja Titin vellipeikko jo meuhkaa pinnasängyn sekaisin..vaikka vastahan täällä sua jännäiltiin!

Haidi, tuo kieltämättä kuulostaa siltä että jotain on ollut meneillään, hyytymiin jos ei muuten ole taipumusta...mitähän tuohon muuta sanoisi, todella harmitus, sä olisit tärppisi niin jo ansainnut :/ eilenillalla bookkaillessa kävin ihastelemassa elukoiden kuvia profiilissisi. Koiruus on kyllä juuri sen näköinen, että voi kun pääsisi tollasen kanssa riehumaan! Hepukoista mä en niin ymmärrä, kouluaikoina heppatytöt aiheutti mulle varmaan elinikäiset traumat kiusaamisellaan :D

Metformiinia en muuten saanut. Tai ainakaan vielä..lääkäri sitä ääneen pohti, mutta oli sitä mieltä että ei ole varmaksi sanottu että niistä olisi apua, mutta että lisätään soppaan sitten jos ei ala pelkillä clomeilla tulosta syntymään. Monenmoista mielipidettä kyllä lääkäreistä löytyy..


Jeps, josko pureutuisi taas töihin...illalla on lapset menossa kyläilemään ja mä saan viedä Olioni treffeille :D
 
Huomenet
Täällä on taas sellanen hömötysaamu päällä, ei oikein taas tiedä mitä tässä alkas tehdä. Illalla vielä suunnittelin tänään siivoavani, mutta se fiilis on nyt kadoksissa. Lattiat kaipas pesua...koira on kalunnut luitaan ja lattiat on ihan kölässä. Voisin jo kaivaa varastosta parempia mattoja lattioille kun näyttää siltä, että koira on nyt sisäsiisti.
Ompas ollu ilkeitä heppatyttöjä jos ovat ohdikselle traumoja järkänneet...hyi hyi!!!
Saat sä tulla meidän koiran kanssa riehumaan jos ohi joskus ajelet:)
Mietin tässä päätäni puhki soitanko sinne lekuriin, vai vieläkö katselen tätä tilannetta ja lisään omatoimisesti tulevaan kiertoon keltarauhashormonit. Lääkärihän viimeksi ennen clomien aloitusta sanoi, että yleensä clomit riittää ettei keltarauhashormonia tarvita, mut kyl se aikasemminkin on menny siinä rinnalla. Ainoa vaan, että se saattaa sotkea oviksen tikutusta joillakin. Pitäs tuolta oliolta kysästä sitä inssi asiaa pikapuolin. Alustavasti laskeskelin, että jos viivat tulis kp15 niin kun nyt tuli niin se sattuisi viikonlopulle, mutta koska kierto olikin pidempi tuo ovis olisikin sopivasti alkuviikosta. Sinne siis päästäisiin sen puolesta. Kp15 sattuu maanantaille, joten pelivaraa sille viikolle on useampi päivä jos ei viivoja kp15 vielä näy.
Nyt koitan pakottaa itseni kaivamaan imurin kaapista ja kerimään nuo likaiset matot lattioilta pois!!!

 
Krääh... Nysse sit tuli!! Nimittäin lentsu... Kurkku on mielettömän kipee. Millainenhan episodi tästä nyt sit tulee, muksut tulee kuitenkin kans kipeeks ja pahimmillaan menee pari kuukautta kun kaikki sairastaa pariin otteeseen kuitenkin. Huoh. Ja esikko tuli koulusta kesken päivän kun on huono olo. Eli vatsatautia tähän vielä. Tätähän mä oon odottanut kun koko talvi tähän asti oltu terveinä. Että palataan Joox asiaan kunhan katsellaan mihin suuntaan tässä mennään...

Nii-i Ohdis, itekin sitä mieltä että aika lipuu ihan käsistä... Mutta odotappas kun ite sen plussan saat niin kylläpäs se matelee!! Sen pidempää aikaa ei olekaan! ; )

Tuu Haidi tännekin siivoilee, päätä jomottaa nii paljon ettei pysty millään imuroimaan tänään...

Huomenna ois jäbän lääkärineuvola, saas nähdä mitkä on mitat, pituutta ainakin ihan reippaasti, aika hujoppi on tuo. Jännä miten erilaisia on kaikki nää mukelot...

Ny jatkan etiäpäin, paletaan!!
 
Noniin,voi kökköjen köhötys!
Tittilässä sama juttu ku meillä:
Pinkkis köhi koko yön, ja nyt soitti olio että on tosi kipee olo....
Kaikki tässäkin osoitteessa siis sairastetaan kohta,
että kyläillään sitten ku ollaan tervehtyneet...
lisää siitä sitten ku on ajankohtaista.

Meidän pitäi späästä sinne lastenlinnaan perstaina pojan ja Pinkkiksen kans,
voi tulla mielenkiintoista jos kaikki on kipeinä....kiristää hermoa jo valmiiks.
Pinkkis ( ja olio!) narisee ja mouruu kokoajan kun on kipeenä...ji-huu.
 
Joo meilläkin olio tuli just kotiin kun kuulemma palelee... Mun täytyy kyllä jaksaa hoitaa kotia ja muksuja vaikka ois pää kainalossa mut kun äijällä on kynsi lohjennut niin maailma kaatuu eikä pysty mihinkään.

Joox, jätät Pinkkiksen olion kanssa kotiin sairastamaan, piste. Vähän helpommalla pääset...
 
Hyvä resepti Tittillä mun vaivaan ;o)

Taitaa olla aika yleistä toikin,
että jos perheenäiti sairastaa, ei se haittaa ketään.
Kaikki on tehtävä kuten ennenkin, valittaa ei saa.
Mutta; jos joku muu vaan on hiukankin pipinä,
valittaa saa ja hoivata pitää.......... varsinkin noita Olioita !
Tosiaan jos niillä kynsi lohkee tai nokka vuotaa,
niin ambulanssia ovat jo pian vaatimassa paikalle.... parhaassa tapauksessa haukkuvat vielä muijan, kun se ei ota tosissaan- mut oma äiti kyllä hoitais..... ja hyvin ...XD!
 
Kiitos halauksista! Tulee tarpeeseen. Vaikka tosin tänään olio soitti töistä niin hempeän puhelun että. Ota noista selvää. Itse olen suht rauhallisella mielellä noin yleisesti ottaen, joten tuollainen tuuliviiri toiminta ei saa multa ymmärtämystä.

Joo, plussia ja vauvoja lisää. Hyvältä kuulostaa Haidin suunnitelma.

Meilläkin jonku verran nokat vuotaa. Mutta sitä nyt on ollut tässä talven varrella ja ne on ohitettu ihan sulavasti. Joten ei yhtään pelota.

Aika tosiaan lentää. Kohta se Tittin poika jo kävelee. No jos nyt kuitenkin ensin odotetaan Auroran vauvauutisia. Eihän siihen enää ole paljon mitään. Ja sitten minun vuoroni. Eli la on 24.5. Niin ja siihen nyt tuntuu olevan ikuisuus.
Siis kaksipiippuista. Toisaalta aika lentää ja toisaalta matelee. Höh
 
Moi taas,
onpa teillä sairastelevat ukot... Taidan olla onnekas sen suhteen, että tuo meidän ukkokulta kyllä jaksaa yleensä painaa taudissakin. Ensimmäistä kertaa tänä alkuvuonna muuten mies EI sairastunut, vaikka muut oltiin räkätaudissa. Yleensä kuvio on niin, että ensin minä hoidan sairaan perheen, kunnes lopulta itse kuukahdan tautiin. Silloin potilas ei enää jaksa kiinnostaa ketään. :-D Toivottavasti selviätte pikkunuhalla eikä vatsatauti iske - miksi ihmeessä muuten nekin niin usein osuvat kohdalle samaan aikaan?!

Mipsa, onpa harmi että teillä on tiukkaa kotona. Epävarmuus töissä voi kyllä vaikuttaa laajastikin miehen mielialaan ja itsetuntoon, varsinkin kun on uusi vauva tulossa. Yrittäkää pitää keskustelukanavat auki ja olkaa toisillenne rehellisiä, ettei kummankaan tarvitse miettiä itsekseen mitä on tekeillä. Ja koeta saada mies tajuamaan, ettei kaikkea loskaa voi kuitenkaan kaataa vaimon niskaan, vaikka itsellä onkin paha olo.

Täälläpäin supparit ja kivut ovat onneksi hellittäneet. Tänään niitä ei ole enää ollut levossa. Kunhan haen lapset tarhasta ja saan heidät kunnialla kotiin, niin eiköhän sitä olla taas naama irvessä. Turhauttavaa, kun pää haluaisi saada kaikenlaista aikaiseksi, mutta kroppa ei anna myöten. En kuitenkaan haluaisi lähteä synnärille IHAN vielä, kaikesta huolimatta.

On tainnut meikäläisen mieheen iskeä jonkinlainen pesänrakennusvietti (tai paniikki, miten sen nyt ilmaisee) mun supistelujen ja kipuilujen myötä. Yhtäkkiä on pinnasänky kasassa, rattaat huollettavana ja kaikenlaista tapahtuu ympärillä. Joskus kymmenen maissa illalla täytyy muistuttaa ukkoa rentoutumaan. Ihme hääräystä, mutta ihanaa että tapahtuu! Yritän pitää mielessä, etten laita sitä raatamaan liikaa. Synnytyksen jälkeen niitä voimia vasta tarvitaankin.

Tämä jatkaa matkaa kalsarit viuhuen...
 
Voihan &"//&"#&"/¤¤/ !!!! Juuri satuin vilkaisemaan kalenteria ja huomasin että pojan neuvola OLI tänään!!! Eli olin menossa sinne huomenna ja se meni nyt sit ohi. Lääkäri ja kaikki.. ...ttustana... Nyt muuten ottaa pattiin, sen verran tunnollinen ja tarkka olen noissa asioissa. MUR.
 
Voi Titti, tuo on tuttua! Harmituksen määrää ei voi kuvailla.
Tosin olen ollut etuajassa. Otti sitten vastaan, kun sattui olemaan sellainen väli. Joten ei siinä mielessä harmittanut, nolotti kylläkin.

Tuokin on tuttua, että pää haluaisi saada aikaiseksi vaikka mitä, mutta kroppa ei anna myöten. Jopa jo tässä vaiheessa. Ei ole vanhaksi tulemista tai sitten vaan kroppa alkaa jo protestoimaan näitä raskauksien määriä. En muista, että kolmannessa olis ollut mitään tälläistä tässä vaiheessa. Tosin ei nyt pidä liiotella, ihan hyvässä voinnissa olen.
Tai sitten tämä on kuitenkin vaan henkistä ja yritän lusmuilla hommista.
Pystyn hiihtämään ihan hyvin. Jopa kävely on rankempaa. Eli siis olen loppujakin tärähtänyt, olen ihan innoissani hiihtämisestä.

Aurora: on meillä periaatteessa keskusteluvälit ok ja asiasta on juteltu. Mutta... silti minä mietin, että josko kuitenkin meidän suhteessa on jotain mikä rassaa noin paljon ja sitten kun on muita ongelmia, niin nekin nousee pintaan. Sanokaa, olenko ihan hullu? Oliolla on vähän taipumusta pitää minua likasankona. Ja edelleen minun on vähän vaikea ymmärtää, että jos työasiat stressaa, niin miksi kiukuttelee perhekuvioista. Ja syyttää minua monesta asiasta, vaikka suurin osa on niistä sellaisia mihin en todellakaan voi vaikuttaa.
Ja täytyy sanoa, että tuskin meidän olio mitenkään loistava on ilmaisemaan itseään.
Liekö raskauden syytä, kun moinen epävarmuus itsessä nostaa päätään?!
 

Similar threads

Yhteistyössä