Käly väheksyy. Syy: meillä vähemmän lapsia.

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Onlytwo
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
O

Onlytwo

Vieras
Kun miehelläni ja minulla ei ollut lapsia, kälyni huomautti mitä erialaisemmissa tilanteissa, että helppoahan elämä on, kun ei ole lapsia. Esim. kauppaan lähtemisen helppous. Tuolloin sivuutin vielä kälyn kommentit olankohautuksella.

Kun meille syntyi esikoinen ja heille oli siihen mennessä syntyny jo toinen lapsi, alkoi samantyylinen kommentointi. Esim. jos sukulaisvierailulla minulta kysyttiin, että mitenkäs vauva nukkuu, vastasin, että "ei ole nyt nukkunut hyvin ja siksi olen itsekin tosi väsynyt". Käly tähän heti lisäämään, että "on aika eri asia, kun on toinen lapsi vielä vauvan lisäksi hoidettavana". Tai kun käly huomasi, että teen itse kaikki vauvanruoat, hän koki tarpeelliseksi kommentoida, että "kyllähän sitä yhden lapsen kanssa ehtii kaikkea tuollaista piipertämään." Tai jos satun olemaan perillä jostain ajankohtaisesta teemasta paremmin kuin kälyni, niin heti hänen täytyy sanoa, "että kyllä yhden lapsen kanssa vielä ehtii seurata aikaansa" tms...

Nyt kälyllä on kolme lasta, ja meille on tulossa toinen lapsi, muistaa käly aina voivotella, miten erilaista on, kun on kolme lasta. "Kyllähän sitä kahden kanssa vielä pystyi tekemään, mutta kolmen kanssa mahdotonta". Esim. lähtö puistotapahtumaan.

En tiedä miten näihin toistuviin heittoihin pitäisi suhtautua. En jaksaisi kuunnella näitä vuodesta toiseen, kun mielestäni lapsien kasvatus ja elämä ylipäätään ei ole kilpailu helppoudesta tai vaikeuksien määrästä. Rasittavinta on, että meillä ei ole yhtään kohtaamista kälyni kanssa ilman, että hän mainitsee vähintään kerran, kuinka paljon rankempaa kaikki on kun on kolme lasta. Miten tulkitsette kälyäni ja mitä tekisitte sijassani? Itse koen, että hän haluaa jotenkin lytätä minua ja korottaa itseään. Olen alkanut vältellä häntä.
 
olisiko hänellä vaan tarve päteä, ja osut kohteeksi (varmaan vaan yksi monista) ilman että se on sen kummemmin henkilökohtaista? Jos siltä tuntuu niin juttelisin suoraan hänen kanssaan että onko huomannut miten ilkeältä ko huomauttelu tuntuu.
 
Taidan olla aika veemäinen ihminen. Kysyisin ihan suoraan, että tuntuuko hänestä itsestään kenties, että tuli haukattua liian iso pala kakkua. Jonkinlaisen näpäytyksen tollanen tyyppi kuiteskin tarttis.
 
Tottahan kälysi osaksi puhuu, mutta sotiasia on se, ettähänkin on aikoinaan ollut yhden lapsen äiti ja väsynyt jne.

Vastaisin varmaan, että jokainenhan tekee sen verran lapsia kuin haluaa ja jaksaa.

Sitten se toinen vaihtoehto: saat kunno itkukohtauksen ja menet pillittämään jonnekin vessaan yms. Kun joku tulee kysymään, ettäm istä itsket, niin kovaäänisesti puhut, että kuinka kälyn käytös loukkaa, kun olet saanut vaikka kuinka monta keskenmenoa ja lasten saaminen ei millään onnistu jne.
 
Jättäisin kälyn omaan arvoonsa. Ehkä heittäisin iloisesti jotain piilovittuilua siitä miten helpot ja ihanat lapset meillä onkaan, kuinka niitten kanssa on kiva mennä joka paikkaan jne. Ja miten fiksuja me ollaankaan oltu kun ollaan osattu tehdä juuri sopiva määrä lapsia!
 
En murehtisi sanomisia, enkä vittuilisi takaisin. Ei riidoista ja vittuiluista ole mitään hyötyä. Enkä edes usko että tarkoitti sen kummempaa sanomisillaan. Tuuli huulia heiluttaa..
 
Olen kolmen lapsen äiti eikä ikinä ole tullut pieneen mieleenkään dissata jotakuta muuta lapsiluvun vuoksi, enkä myöskään dissaa lapsiani tuolla tavoin. On varmaan tooosi kiva lasten kuulla kuinka rasittavia he ovat äitinsä mielestä :/
 
Saitte minut ajattelemaan, että ehkä kälyni ei ole miettinyt loppuun asti omia voimavarojaan. Koska olen itse todella varovainen lasten hankinnan kanssa juuri jaksamisen vuoksi, ei tullut mieleenikään, että kälyni ehkä ei ole miettinyt tuota puolta tarpeeksi lapsia hankkiessaan. Jään aina ihan suu auki noiden hänen kommenttiensa kanssa.
 
En murehtisi sanomisia, enkä vittuilisi takaisin. Ei riidoista ja vittuiluista ole mitään hyötyä. Enkä edes usko että tarkoitti sen kummempaa sanomisillaan. Tuuli huulia heiluttaa..
Tähän kannattaa pyrkiä, vaikka varmasti on välillä vaikeaa. Jos sanomisia ei pysty ohittamaan, niin kannattaa yrittää ajatella ne parhain päin. Ehkä kälyllä on vaikeaa ja siksi yrittää helpottaa oloaan sanomisillaan tai sitten se voi olla vaan huono tapa, jolla haluaa korostaa itseään.

Piilovittuilua ei kannata harrastaa ainakaan jatkuvasti. Miehen veli tekee sitä ja siinä on vaarana, että tekee itsestään todella hölmön. Niin ainakin miehen veljelle on käynyt, sillä olen alkanut ajatella, ettei sillä miehellä ole kaikki ihan kotona, koska kukaan vähänkään järkevä ei sellaisia puhele.
 

Yhteistyössä