Kaveri?

[ympäri mennään]

Oli tilanne mikä tahansa, totuus satuttaa aina vähemmän kuin pitkään hautunut valhe. Jos pariskunnan välillä on riittävästi rakkautta, ymmärrystä, katumusta ja luottamusta, se ei välttämättä kaadu vaimon syrjähyppyyn. Parempihan se on pistää huono suhde poikki ennemmin kuin myöhemmin, eikö? Kuka haluaa vanheta ja kasvattaa lapsen sellaisen puolison kanssa, jonka tunteet eivät olekaan olleet aitoja tai syviä? Näitä kulisseja tai yksipuolisia liittoja joutuu katsomaan lähipiirissään aivan tarpeeksi. Yksikään lapsi ei ansaitse moista.

Ketjun aloittajalla ei ole varmuutta lapsen isästä, vain epäilyjä. Jos asia kaivelee häntä vielä näinkin pitkän ajan hauduttuaan, se tulee kyllä joskus möläytettyä jollekin. Tai sitten joutuu tilanteeseen, jossa pokka ei pidä, ja joutuu kertomaan mikä mieltä kaivelee. Jos epäily koskaan osoittautuu aiheelliseksi, tulet menettämään kaverisi, koska et kertonut. Joku hienovarainen kikka olisi hyvä keksiä isyyden selvittämiseksi ihan vain aloittajan mielenrauhan kannalta. Tai sitten annat olla. Joka tapauksessa kaverin vaimo on melkoinen lutka. Ei pettäminen vielä mitään, mutta JOS on totta, että pettäessä ei käytetty kortsua ja JOS hän sellaisessa tilanteessa ei oma-aloitteisesti selvittänyt, kumpi on lapsen isä, ja vielä JOS hän (olettaen että edelliset pitävät paikkansa) aikoo salata tuollaisen asian omalta mieheltään.

Olisi kovin mielenkiintoista tietää, millainen viestiketju siitä tulisi, jos joku nainen kertoisi epäilevänsä kaverinsa miehen siittäneen sihteerikkönsä lapsen. Tuskin tulisi muunlaisia kommentteja, kuin ""Kerro heti!"" ja ""Sano sille, että jättää sen sian!"". Mutta kun nainen hairahtuu, se on ihan OK. Onhan se katsokaas halveksuttavampaa, jos mies haluaa nuorempaa naista kuin jos nainen haluaa raavaampaa miestä.

 

[mies]

""Kysyin mieheltäni, kuinka hän suhtautuisi, jos joutuisi ap:n kaltaiseen tilanteeseen. Mies oli vahvasti sitä mieltä, että jokainen hoitakoot omat asiansa ja hän ei ainakaan alkaisi kenellekään sanansaattajaksi. Kun käänsin asian toisinpäin, niin, että hän olettaisi olevansa isä, mitä ei olisi, niin haluaisiko tietää asiasta. Kyllä haluaisi, ehdottomasti ja hän jättäisi naisen ja lapsen.""

Tuo vastaus on hyvin todennäköinen mitä tapahtuisi, miehesi ajatteli hyvin rehellisesti.

 

[Hortonomi]

Niin mites naiset sitten kostaa miehille, kun hoksaavat että pennut ovat saaneet heikoit geenit. Ei kai se eroaminen mikään kosto ole? Silloinhan tämä heikkogeeninen mies pääsee suhaamaan naisten kanssa kuin alfauros ikään. Nainen joutuu kasvattamaan heikkopäiset pennut yksin. Mikä biologian logiikka siinä nyt sitten on?

 

[tuli]

Kukas tässä nyt mitään kostoa hakee? Taitaa hortonomi olla aika vihannes;-)

 

[Hortonomi]

Ihan vihannes
Biologi se vaan selitti että nainen kostaa tiedostamattaan tai tietoisesti. Siihen selvennystä kaipasin. Lue ketju.

 

[tuli]

Oho, sori! Ei kannata näköjään huudella mitään, jos ei ole lukenut koko ketjua läpi:-/

 

[Liz]

En lukenut koko keskustelua, mutta Meikämaija: Eli jos asetut toisen ihmisen asemaan, niin haluaisitko, että sinä et saisi tietää lapsestasi? Olisiko se mukavaa. Miehen vanhemmuus ei ole vähempiarvoista kuin naisen, naiset vain pystyy tässä asiassa huijamaan.

 

[mies]

Kun rehellisyys ja totuus halutaan tuoda tällaisessa asiassa noinkin voimakkaasti esille, niin eikö silloin jokaisen miehen pitäisi epäillä lastensa todellista isyyttä ja tutkia lastensa ulkonäköä sillä silmällä, että eivät olekaan omia. ja varmemmaksi vakuudeksi teettää isyystutkimukset, koska naisiin ei voi luottaa.

 

[isyystutkimukset]

Pitäisi tehdä aina valtion varoilla lapsen syntymän jälkeen.

Näin taattaisiin lapsen ja isän oikeusturva.

 

[mies]

Tiedän, että ex-vaimoni harrasti seksiä muidenkin kanssa ja yksi lapsistani on aivan selvästi eri näköinen, mutta olen pitänyt itseäni lapsen isänä ja meillä on rakastava isä-lapsisuhde. Pitäisikö minun nyt tutkia todellinen isyyteni ja rikkoa mahdollisesti meidän illuusio, että en olisikaan oikea isä?

Mikä takaa, että minä tai lapseni voimme paremmin saadessamme tietää totuuden? Vastatkaa?

 

[Liz]

""Kun rehellisyys ja totuus halutaan tuoda tällaisessa asiassa noinkin voimakkaasti esille, niin eikö silloin jokaisen miehen pitäisi epäillä lastensa todellista isyyttä ja tutkia lastensa ulkonäköä sillä silmällä, että eivät olekaan omia. ja varmemmaksi vakuudeksi teettää isyystutkimukset, koska naisiin ei voi luottaa.""

Jos kysyit minulta, niin sanoinko, että naisiin ei voi luottaa? Todellakaan jokaisen miehen ei tarvitse epäillä lastensa todellista isyyttä. Pyysin vain asettumaan toisen ihmisen asemaan.

Isyystutkimukset eivät mielestäni ole tarpeen yleisesti synnytyksissä (jokainen toki tehkööt miten haluaa). Jos mies alkaa vaatimaan sitä vaikka ei olisi perusteita, niin se voi heijastua suhteeseen negatiivisella tavalla.

En ole varma onko nykyinen laki niin, että lapsen äiti voi estää isäksi nimeämänsä miehen vaatimuksen isyystutkimukselle. Muistelisin, että näin on. Sellaisissa tapauksissa olen sitä mieltä, että isäksi väitetyllä henkilöllä on oikeus isyystestiin.

 

[illuusio]

Ehkä se sinulle sopii ja ehkä et halua sitä selvittää.

Se on tietoinen valinta ... sinulta.

Samalla teet tietoisesti päätöksen myös lapsen puolesta.

Haluaako lapsi joskus tietää todellisen isänsä (mikäli isä on joku muu)? Sitä emme tiedä.

Todellisuudessa hänellä olisi oikeus tietää biologinen isänsä. Periä hänet. jne.
Lapsellakin on oikeuksia. Lisäksi biologisella isällä on myös velvollisuuksia (elatusvelvollisuus).

Ei kenenkään tarvitse elättää (ei ole velvollisuutta)tuntemattomien tai naapurien lapsia vaikka heitä rakastaisikin.

Tietysti jokainen voi rahoittaa tai lahjoittaa tuntemattomalle tai naapurin lapselle rahaa tai mitä haluaa. Se on jokaisen oma asia.

 

[Liz]

""Mikä takaa, että minä tai lapseni voimme paremmin saadessamme tietää totuuden? Vastatkaa?""

Ei mikään takaakaan sitä. Sitä paitsi mielestäni olet lapsen isä (olit biologisesti tai et), koska olet lapsen kasvattanut. Alkutilanteessa oli lähes varmaa, että lapsen isä oli se toinen mies. En mä tiedä kannattaako noita asioita lähteä välttämättä setvimään, ainakaan vuosien jälkeen. Se on niin kaksipiippuinen juttu loppujen lopuksi. Ekassa vastauksessani mietin asiaa vain niin omalta kohdalta, vaikka olenkin nainen, että miltä tuntuisi, jos lapseni salattaisiin minulta. Mutta asiathan eivät ole niin yksinkertaisia, olet oikeassa. Tee niin kuin sinusta tuntuu parhaalle.

 

[Liz]

Lisätään vielä, että minulla ei ole lapsia (olen vasta parikymppinen). Jos tuosta äskeisestä viestistä sai sen kuvan. Niin ja lapset voivat myös olla hyvin erinäköisiä keskenään, kun sanoit, että yksi lapsistasi on ihan eri näköinen. Isäni ja hänen kaksoisveljensä olivat hyvinkin erinäköisiä keskenään.

 

[ihmettelen]

Miksi isyystutkimuksen vaatiminen heijastuisi negatiivisesti parisuhteeseen?

Siihen ei ole mitään syytä. Silloin kun kaikki on rehellisellä pohjalla.

Isä ei koskaan eikä missään tilanteessa voi olla varma isyydestään.

Nainen voi aina olla varma, että hän on lapsen äiti. Miksi isä ei saisi varmistaa asiaa?

 

[Biologi]

Et ole Homonomi kuullut nalkuttavista vaimoista yms....

 

[Meikämaija]

Todella värikästä ja erikoista luettavaa. Mikä meitä riivaa, kun tällaisessakin asiassa tuntuu päällimmäiseksi asiaksi nousevan koston ajatukset. Vain pari-kolme kirjoittajaa pohdiskelee asiaa realistisesti ja asiallisesti, lapsen ja tämän vanhempien parhaaksi. Muut paiskovat tunnepitoista ja kostonmakuista sontaa sen kuin ehtivät.

Lain kannalta tässä ei ole mitään epäselvää. Lapsi on aviolapsi ja sellaisena pysyy. Vanhemmuudesta ei niin vain pääse eroon. Tässä ap:n esittämässä tapauksessa perusteena olisi vain kaverin oman pään sisällä kalvava epäilys, eikä se todellakaan riitä perusteluksi lähteä tekemään perhettä onnettomaksi. Edes DNA:lla todennettu vieras siittäjä ei isyyttä poista, koska kyseesä on se toistettu ""aviolapsi"". Lääketiede hoitaa kyllä kaikenlaiset tilanteet, jotka elämässä eteen tulevat, se ei voi olla peruste eikä oikeutus sotkea toisten ihmisten elämää heppoisin perustein ja vain oman mielen rauhoittamiseksi (mitenkähän siinä kävisi).

Olen kyllä sitä mieltä, että aivan liian löyhästi nykyihmiset vierailevat toistensa intiimeissä paikoissa puolin ja toisin. Jos kaikki petolliset puolisot joutuisivat tekosistaan ripille, jono olisi loputtoman pitkä. Samoin DNA-testijonot, jos kaikki tapaukset, joita joku keksii pyytää, testattaisiin. Ja miehille siunaantuisi lapsia pilvin pimein, lapsia, joiden äidin nimi oli aikoja sitten unohtunut. Toisin sanoen, ei mitään hyvää seuraisi siitä, jos unohdetaan lapsen etu ja aletaan metsästää kaikille biologista isää. Ihan vain siksi, ettei kukaan vain elätä vieraan pentua.

Mistä muuten tiedätte 100 % varmuudella, ettei teilläkään, kostoa vaativat miehet, ole käenpoikanen vieraassa pesässä? Tuo oli hervottoman rumasti sanottu lapsesta, mutta isot käet kestäkööt sen. Vain täysin seksistä pidättäytynyt mies voi vannoa, että hänellä ei ole lasta kenenkään kanssa.

Haluan toistaa vielä AP:lle, että sinun ei missään tapauksessa pidä millään perusteella sotkeutua asiaan. Jos sen teet, teet hirvittävän vääryyden.

 

[Samaa mieltä..]

Itse olen myös sitä mieltä että isyystutkimuksen voisi ottaa ihan rutiinitoimenpiteeksi lapsen synnyttyä, niin saataisiin huijaukset selville, eikä siitä tulisi mitään tappelun aihetta.. Äiti todellakin voi aina olla varma siitä että on lapsen äiti.

Itsekin ehdotin miehelleni että jos hän haluaa, voidaan tehdä testi niin ei koskaan tule mitään miettimistä, minulla kun ei ole mitään salattavaa (kuulimme tapauksesta että mies sai selville ettei lapsi ollutkaan hänen omansa. Se on hirveää.).

 

[Meikämaijalle]

""Toisin sanoen, ei mitään hyvää seuraisi siitä, jos unohdetaan lapsen etu ja aletaan metsästää kaikille biologista isää.""

Eihän siinä lapsen etua unohdettaisi. On se lapsellekin järkytys huomata esim. aikuisena, että koko lapsuus on ollut tavallaan valhetta, ja koko elämän perustus järkkyy. Toisekseen, jos naiset tietäisivät että kusetus paljastuu heti kun lapsi syntyy, ei ehkä tulisi tällaisia tilanteita. Vaan alkuperäisenkin esimerkissä nainen olisi tehnyt abortin tai vaikka käyttänyt sitä kumia. Tai ei vaikka olisi pettänyt, tai olisi kertonut itse totuuden! Mielestäni näissä tilanteissa viedään miehiä kuin pässiä narussa, miesten olisi pidettävä puoliaan. Ei mikään ratkaisu ole se, että mies nielee kaiken. Niin ja olen muuten nainen.

 

[oikeudenmukaisuus]

Kysymyksessä on minusta oikeudenmukaisuus ja totuus.

Naisen (äidin) ja siittäjän (biologisen isän) vastuut.

Lapsen ja ""aisankannattelijan"" oikeudet.

Minulla herää kysymyksiä:

Mikä meitä ihmisiä riivaa, kun näin tärkeässä ja elämänkeskeisessä asiassa pitää/pitäisi valehdella ja katsoa vain ""omaa etua""? Olemmeko jo todella näin itsekkäitä ja itsekeskeisiä, että emme piittaa edes oman lapsemme oikeuksista?

Minä en halua olla.

 

[mies]

""Olemmeko jo todella näin itsekkäitä ja itsekeskeisiä, että emme piittaa edes oman lapsemme oikeuksista?""

Aivan kuin olisi kysymyksessä palkkaneuvottelut. Tässä asetetaan vastakkain lapsen etu ja lapsen oikeus. Mikään ei voi koskaan korvata rahalla tai oikeudella rakastavaa tasapainoista perhettä ja se on lapsen etu.

Se on myös lapsen oikeus, että hänellä on turvallinen koti, mutta lapsen oikeus saliääliön omaisuuteen on nykyaikainen oletus rahan tuomasta onnellisuudesta.

 

[ei vastakkainasettelua]

Kyllä lapsen etu ja oikeus käyvät käsikädessä.

En koe tasapainoisena perheenä sellaista perhettä, jossa puoliso on käynyt pettämässä/pettänyt ja vielä tullut toiselle miehelle raskaaksi. (Siis mikäli näin on tapahtunut).

Ensin on tapahtunut petos, sitten on vielä valehdeltu ja nyt eletään siinä valheessa ja salailussa. Ei minusta kuulosta kovin tasapainoiselta perheeltä.

 

[peppi]

Tulee mieleen avioehdon hankkiminen. Sekin hankitaan, ""jos joskus erotaan""-ajatuksella. Samoin pitäisi isyystutkimuksetkin tehdä aina, niin lapsi olisi varma vanhemmistaan, jos joskus tämäkin pari eroaa.

Ajattelin myös sitä, että äiti tietää olevansa äiti, mutta ei välttämättä tiedä onko juuri tämän lapsen äiti. Synnytyksiä tehdään sairaaloissa, joissa lapsi saattaa syntyä äidin ollessa nukutuksessa ja herättyään annetaan lapsi vierelle ja sanotaan, että tämä on sinun. Siinäkin on pieni mahdollisuus, vaikka hyvin pieni onkin, että lapsi ei olekaan äidin oma. (ei tarvitse selittää kuinka tarkkoja siellä ollaan jne. halusin vaan tuoda yhden ajatuksen lisää keskusteluun)

Jos me kaikki ajattelisimme, että haluaisimmeko tietää kuka on oikea isämme, vastaus olisi varmasti, että haluamme. Nyt ap:n ongelma koskee vasta 1-vuotiasta, jolle totuus tulee julki joskus kuitenkin. Miksei totuus voisi tulla julki heti eikä vuosien päästä ja ehkä ikävässä tilanteessa?

En ymmärrä tällaisia salaisuuksia. Tämän tason salaisuuksia ei saisi olla. Ihme, että ap on pystynyt pitämään asian salassa jo näin kauan. Se syö häntä sisältäpäin koko ajan. On hullua pantata asiaa enää kauempaa. Tee jotain eli vieritä kivi harteiltasi!

 

[Ansku]

Ihmettelnpä, miten olet herännyt tähän moraaliseen ongelmaan vasta nyt häiden ja lapsen syntymän jälkeen. Päätit aikoinaan jättää pettämisestä kertomatta, joten voitko nyt ruveta kaivelemaan vanhaa asiaa? Tässä kohtaa melkein sanoisin, että kaatunutta maitoa on turha itkeä.

Jos sinusta tuntuu, että jotain on tehtävä, niin ensisijaisesti suosittelisin sinun keskustelevan kaverisi vaimon kanssa, jotta voisit selvittää, oletko lainkaan oikeilla jäljillä.

Kannattaa nimittäin miettiä, mitä mahdollisia hyviä ja huonoja seurauksia kertomisella on (riippuen tietysti testin tuloksesta)

1. Kerrot kaverillesi ja lapsi osoittautuu jonkun muun lapseksi
- kaverisi menettää ilmeisesti rakastamansa lapsen
- kaverisi menettää luottamuksensa vaimoonsa, mahdollisesti eroaa
+? tämä kaikki selviää kaverillesi nyt eikä mahdollisesti joskus myöhemmin
+? tuleepahan tarkkaan selvitettyä lapsen sukutaustat
- sinuun kaverisi tuskin voi luottaa ikinä, kun olet niin pitkään pitänyt kaveriasi pimennossa, vaikka tiesit hänen naisensa petollisuudesta
- sekä kaikki miten tämä sotku ja osuutesi siinä vaikuttaa kaveriporukkaan

2. Kerrot kaverillesi ja lapsi osoittautuu hänen lapsekseen
-kaverisi ja sinun välisi rikkoutuvat turhan epäilyksen vuoksi
-kaverisi välit vaimoon rikkoutuvat mahdollisesti, vaikka lapsi olisikin kaverisi
- lapsi joutuu mahdollisesti kasvamaan erillään vanhemmistaan
+? saat sielullesi rauhan, kun olet tuonut asian julkisuuteen???

Näissä kahdessa vaihtoehdossa ei järin paljon positiivisia seuraamuksia ole, joten jätä kertomatta kaverillesi lapsen, kaverisi ja itsesi takia.

 

[Himonomi]

No nyt sekin selkis mistä nalkuttavat vaimot tulee. Ne kostaa lasten huonot geenit. Kraah. Jotta jos vaimo käyttää luovuutta ja käy alfauroksella niin ei sen niin väliä minkälaista äijää sen jälkeen katselee. Vooi herran jestas sentään.