Hei Gia, tervetuloa mukaan porukkaan. Jaksuja sinulle ja miehellesi.
Paljon kiitoksia teille haleista ja tsempityksistä! Nyt olis meitin sairaalareissu takana. Pikkasenko meinas loppuvaiheessa jo kypsyttää tuo sairaalassaolo (kyllähän se 8 päivää kestikin). Hoitojen vuoksi pääsin vasta illalla lähtemään sairaalasta, meinas mennä kyllä hermot (tai oikeastaan ne kyllä menikin ;-) sitä viimeistä piikkiä odotellessa. Mutta nyt oltais kotona ja kovasti oon yrittänyt univelkaa nukkua pois, kun eihän siellä saanut edes nukutuksi, kun hoitajat ramppasivat yöllä parin tunnin välein huoneessa... mrrrh! Olin kyllä eka sairaalapäivänä ihan kauhusta kankeena, kun puhuttiin verivarauksista, embolisaatiosta ja että toivottavasti kohtu saadaan jättää rauhaan jne. että sanottaisko ettei silloin kyllä hirveästi hymyilyttänyt, mutta onneksi komplikaatioita ei tullut, hcg enää (?) 30000, mutta kohdussa ja kohdunkaulakanavassa löydökset ovat edelleen samanlaiset. Viikon päästä kontrolli, että toivottavasti löydökset pienentyvät viikon aikana, ettei tarvitse samanlaista rumbaa enää käydä läpi.
Kiitos Bellamariialle tarinasta, kiva kuulla että joku on tällaisen tapauksen jälkeen saanut lapsen. Että toivoa on. Lääkärit epäilivät kyllä, että viimeksi kun minulle tehtiin kaavinta ja sain "sivutuotteena" reiän kohtuun, että tämä saattaisi ehkä johtua siitä että jos sinne on jäänyt arpikudosta tms. että raskaus on saattanut sen vuoksi kiinnittyä väärään paikkaan... Mutta eipä sitä varmaksi osaa sanoa. Sanoivat että ennen seuraavaa yrityskertaa paikat katotaan läpi, että ovat varmasti kunnossa. Mutta eipä tuota tarvi vielä miettiä, kunhan nyt saisi tämän hoidettua loppuun.
*haukotus* Nyt lähen kyllä vetään unta palloon! Jospa sitä olis jo huomenna pirteämpi..