Keskenmenon jälkeen raskaana

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja J-R
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Heipähei kaikille ihanaisille palstailijoille!
Syvimmät anteeksipyyntöni, etten ole saanut aikaiseksi ilmoittautua täällä sitten vauvelin syntymän. Pieni, täydellinen tyttö siis syntyi aamuyöllä 6.10. ja maailmani meni onnesta sekaisin <3
Kaikki sujui hienosti ja uusi elämä pienokaisen kanssa on ollut ihmeitä ja onnea täynnä.

Onnittelut vielä kaikille nyytin jo saaneille ja uusille plussanneille! Nettiaika on tätä nykyä aivan minimissään, joten en lupaa ehtiväni täällä kovin usein jatkossakaan käymään :)

Strumppikselle piti kommentoida (mikäli et jo ole synnyttämässä!), että tekstisi olisi voinut olla minun näpyttelemä!! Meidän tyttö tuli maailmaan rv 40+6, ja viimeiset kolme viikkoa hypin kirjaimellisesti seinille, kun tuntui ettei se sieltä synny ikinä! Neuvolantätikin uskoi mun synnyttävän paljon aiemmin, koska kipeitä supistuksia tuli ja paljon ja pitkään ennen kuin tosi oli lopulta kyseessä. Ja sittenkin en tosiaan sairaalaan lähtenyt, ennen kuin toosi kipeää oli tehnyt noin 8 h. En uskonut sitä ennen, että synnytys todella käynnistyisi :) Ja kaikkia kikkoja kokeiltiin, seksiäkin pakkopullana joka päivä, mutta tuskinpa ne lopulta mitään auttoi ;) Mutta siiis hurjasti voimia ja tsemppia sinulle! Kyllä sinäkin sitten jälkikäteen uskot sen, että ei kukaan ole loppuiäkseen jäänyt raskaaksi! :)
 
Lakallis - Hauska kuulla sustakin pitkästä aikaa :) Ajattele, että teillä saattaa olla jouluaattona jo pieni nyytti sylissä <3 tai ties vaikka olisit juuri silloin synnyttämässä ;)

Strumppis - Lista näyttää mun mielestä ainakin hyvältä :) Aika paljon turhaa tuli otettua mukaan, mutta parempi niin päin, kun että jotain tärkeää jäisi puuttumaan! Paljon tsemppiä odotteluun.. tai toivottavasti synnytys on käynnistynyt viime yönä ;) Odottavan aika on PIIIIIITKÄ!!!

Tipsuliinille sylin täydeltä onnea pienen rinsessan johdosta! Mites teillä on lähtenyt arki rullaamaan?

Vivecalle ja Hansulle tsemppiä ultran odotteluun! Kaikki on varmasti hyvin, niin pitkällä olette jo molemmat :)

-----------------

KESKENMENON JÄLKEEN RASKAANA

Strumppis ......... km 12/09 .......................... LA 3.12.2010 .... tyttölupaus <3
Lakallis ............. km 10/09........................... LA 31.12.2010
haavelapsesta ... kkm 08, ku 09..................... LA 1.2.2011
A-M ................. kkm 8/08, km 11/09............. LA 25.2.2011
mi-iuska ........... tm 5/09, 10/09, km 3/10 ..... LA 6.3.2011
melluliini ........... km, kkm 10/10.................... LA 6.3.2011
Sini ................. km 11/09 .......................... LA 19.3.2011
Typy ............... km 08, 09, 09, 10 ............... LA 5.4.2011
Khaosan ........... km 5/10 ............................ LA 23.4.2011
Viveca ............. ku 12/08 ........................... LA (x 2) 24.4.2011
Orvokki ............ km 4/10 ............................ LA 9.5.2011
Hansu ............. kkm 2/09, 7/09, tm 5/10 ...... LA 25.6.2011


SYNTYNEET MURUSET <3

Katsu - km 12/07, ku 11/08 - poika - 11.1.10 - rv 39+0 - 50,5 cm - 3 676 g
HMM83 - km 5/09 - poika - 16.5.10 - rv 41+5 - 49 cm - 3 708 g
Tiitu-tii - km 5/09, 8/0 - poika - 25.5.10
J-R - tm 7/09 - tyttö - 1.6.10
Sarppa75 - kkm 8/09 - poika - 25.6.10
Tilkku - km 7/09 - poika - 17.7.10 - rv 39+3 - 50 cm - 3 130 g
Jane75 - kkm 9/06, 3/09, 9/09 - poika(2.) - 01.10.10 - rv 40+1 - 51 cm - 3 815 g
Tipsuliini - km 7/09, tm 11/09 - tyttö - rv 40+6
Minttuli80 - kkm 10/09 - tyttö - 12.10.10,
Mimis - km 05/09 - tyttö - 29.10.10 - rv 37+4 - 47 cm - 2 610 g
Saapi tulla - kkm 11/09 - poika - 13.11.10 - 3 390 g


KADONNEET LAMPAAT (?)

Erica ................. kkm 10/07 ...................... LA 31.8.2010 .... poikalupaus <3
viljonkkatyttö ..... km 10/09 ........................ LA 23.9.2010
Ellu .................. kkm 11/09......................... LA 23.11.2010
Tiukku .............. km 11/09 .......................... LA 23.11.2010
 
Kiitti sairaalatarvikelistasta!!!!

Piti vielä kommentoida tuota Strumppiksen kamalaa lääkärikokemusta (tai siis se kuulostaa kamalalta, kun lekuri venyttäny kohdunsuuta auki). Oliko sen tarkotuski tehä niin vai mitä ihmettä???? Pitäskö tollasen auttaa?? Ja sitte naurattaa että menee sairaalaan tyrkylle :D Tekis mieli itelläki ajaa moottorikelkalla sairaalaan NYT että synnytys käynnistys.

On se kumma homma kun ihminen ei ikinä oo tyytyväinen. Siis tää olo alkaa olla niin tukala, että oon pahalla päällä koko ajan. No onneks en oo kirahvi ,ku niill' raskaus kestää 15kk ja ne nukkuu vain ihan vähän yössä (katoin äsken luontodokkarin). Miksi se la annetaan 40vkon päähän?? Ois paljo järkevämpää antaa 42vkon päähän niin ei ois tätä hemmetin odotusta. Johtuuko tää vauvan tulon odotus sitte tukalasta olosta vai siitä että tietää hetken olevan lähellä.. En saa kenkiä jalkaan, vaapun puutuneilla kantapäillä, himoitsen punaviiniä, pää meinaa räjähtää ku tarvii HAPPEA enempi ku pystyn saamaan, syke nousee syödessä, en saa nukutuksi (onko ne hormonit vai mitkä ku valvottaa??), jatkuvalla syötöllä KUUMA, iho kutisee ja kuvittelen sen johtuvan vaatteista ja pesen niitä koko ajan yms yms. Anteeksi valitus, mutta nyt musta tuntuu että syntys jo ja sitä täytyy oottaa ja kovasti ku kerran synnytyskin tuntuis nyt niinku huvipuistoon meno pienenä ;)

Haluan vanhat farkut jalkaan, juosta kevyesti, hiihtää luistavilla suksilla, venytellä kunnolla selkää ja hartioita heittäen jalat pään yli lattiaan ja saada alapään normaalikäyttöön (=pystyä sheivaan kunnolla eikä vain summassa ja kärsiä kutinasta, sori suora puheeni;) ja pukea päälle oman takin miehen toppatakin sijaan. Nyt kävin iltakävelyllä, aamusin käyn aina, ja ihana kun alko supistella, siis mahan päältä vain, mutta kuulemma siitä ollu hyötyä ku kohdunkaula lyhentyny :) Kuinka kauan esim. Strumppiksella ollu noita kipeitä supistuksia? Onkohan totta että vain 5% menee la:n yli vai mitä se lekuri höpisi? Minusta tuntuu että kaikilla melkein menee yli..

Osaako vauvasta iloita, vaikka alapää on ihan rikki? Kuinka kauan teillä synnyttäneillä on jälkivuoto kestäny? Kuinka kauan alapään kipeys kestää?

Tipsulle paljon onnea vauvasta ja ymmärrän kyllä ku ei jaksa netissä olla :) Helpottaa ainaki mulla huomattavasti ku pystyn pysyä pois :)

Hyvää ipvää kaikille :)
 
Nopeasti Lakallikselle - Pystyy todellakin nauttimaan :) Mulla ainakin alapäässä olevista tikeistä huolimatta olo oli heti synnytyksen jälkeen paaaljon parempi kun loppumetrit mahan kanssa! Mulla siis jouduttiin leikkaamaan väliliha ja muutenkin tuli nirhaumia alapäähän kun neiti syntyi käsi poskella. Alapää oli kipeä noin kuukauden verran, mutta varmasti paranee paljon nopeammin jos välilihaa ei jouduta leikkaamaan :) Jälkivuoto kesti mulla noin kuukauden.
 
Lakallis, musta oli niin mukava lukea noita sun rehellisesti ja kaunistelematta luettelemia loppuajan fiiliksia ja "ongelmia". Kiitos siita! :) Tassa kun itse taapertaa vasta puolivalin paikkeilla, niin on mukava (oikeasti) tietaa mita odotettavissa on. Eika se mun mielestani ole valittamista. Ja vaikka me taman palstan kirjoittelijat ollaankin jouduttu kulkemaan raskaampi tie taman asian tiimoilta, niin ei se mielestani esta sita etteiko valilla saisi ja kuuluisikin vahan valittaa. :D Jokainen meista on taatusti kiitollinen tasta onnesta. :)

Tanaan 20+1. Ihan alkaa itkettaa, kun ajattelenkin sita. En olisi uskaltanut toivoakaan, etta oikeasti tassa tilanteessa joskus olisin. Ja se paiva on tanaan.
Huomenna koittaa totuuden hetki, kun on rakenneultra -ja eka ultra 5 viikkoon ja 1 paivaan. Olen alkanut viime viikolla tuntea ekoja liikkeita (en potkuja?) mahasta ja se on helpottanut alkavaa paniikkia, mutta kylla silti kauhistuttaa koko huominen.

Pitakaa peukkua rakkaat naiset - ja hyvaa itsenaisyyspaivaa!
 
Mimiksen vauva on alottanu elämän rennosti käsi poskella ;)

Viveca: En koskaan ole saanut "seurata" kaksosten odotusta, nyt siksi erityisen jännää kuulla sun raskauden etenemisestä :) Syntyykö kaksoset aina sektiolla? Onko teillä suvussa kaksosia? Soittelin just samassa vaiheessa olevalle kamulle, eikä ole kuulemma hauskaa enää hänelläkään. Luonto taitaa hoitaa niin, että vauvaa todella odottaa!

Vähän lohduttaa, kun kamut sanoo ettei synnytys anna mitään merkkejä etukäteen, vaan alkaa vain. Jospa se joskus..

Plussaavissa Nellin tapaus saa taas miettimään :(
 
Lakallis: Ihan tutun kuulonen olotila! Mäkään en saa kunnolla kenkiä jalkaan, muittenkin vaatteiden pukeminen vähän niin ja näin. Eikä oo montaa vaatetta jotka enää mahtuukaan. Vaapun kuin ankka ja yhtään pitemmällä matkalla (yli 20m =D ) joka askel sattuu. Yöllinen kyljen kääntäminen on hervoton projekti, johon sisältyy noin 5 tyynyn uudelleen asettelu jalkojen väliin, selän taakse, kainalon alle jne... Happi loppuu ja henkeä ahdistaa monessa tilanteessa. Jalat turpoaa. En muista millon oisin viimeksi nähnyt oman alapääni. Vessassa käynnin jälkeen pyyhkiminen on kohtuuttoman hankalaa. Säärikarvojen ajelu onnistuu vain istualtaan ja privaattisektorin sheivaaminen tapahtuu tosiaan sokkona. =D En yletä kunnolla tiskaamaan, maha on tiellä. Jos ajan auton autotalliin, en meinaa mahtua auton ovesta ulos. Jos mies on ajanut mun autolla ja siirtäny penkkiä taaksepäin, en yletä kunnolla siihen kahvaan, mistä saan penkin takas eteenpäin. Jne jne jne... Joka ikinen asia on kohtuuttoman hankala tämmösen mahan kanssa. En tajua miten jotkut tyypit voi elää esim. näin suuren kaljamahan kanssa...

Siitä lääkärireissusta. Siis ihan tarkotuksella se venytti ja varotti kyllä mua etukäteen. Siinä on tarkotus irrotella kalvoja ja tahallaan ärsyttää sitä kohdunsuuta, että se avautus helpommin.Ja siis monella on siitä synnytys käynnistyny, mut ei vaan mulla. Eihän se mukavalta tuntunu kun sitä väkisin venytetään, mut jos se ois aiheuttanu kunnon suppareita, ni kävisin vaikka joka päivä venyteltävänä =D

Kivuliaita supistuksia on ollu säännöllisinä rv 37+3 aamuyöllä 2h, 38+3 yöllä 2h, samoin 38+4. Sitten 39+3 ja 39+4 oli ne 6h supistukset eli melkein koko yön. Sen jälkeen vain jonain yönä pari tuntia aika laimeita. Muuten on pelkkiä kivuttomia. Aika pitkiä on siis välit ollu kipeitten välillä, aika lailla viikko menee näköjään välissä. Ehkäpä ensi yönä sitten taas tapahtuu ??

Tipsuliini: Kiva kuulla susta! Ja erityisesti kiva kuulla, et jollain muullakin on noita kipeitä supistuksia ollu paljon etukäteen. Kellään kaverilla ei oo vastaavaa ja äitin mielestä se on ihan poikkeavaa... Tuliko sulla sitä limatulppaakin paljon etukäteen? Ihanaa vauva-arkea sinne!

Viveca: Ihana puolivälin etappi, huraa! Tsemppiä huomiseen ultraan, kyllä kaikki on hyvin. Ja ne liikkeethän onkin aluks tosi epämääräsiä hipaisuja.

Tänne ei kuulu uutta. Pari yötä oon nukkunu ihan ennätyspaljon 8-10 h. Mut hermot on kireellä ja miehelle oon nalkuttanu koko ajan jostakin, niin että sillä eilen meni lopultakin kans hermot hetkellisesti. Ja itkuhan siitä tuli mulla sitten, kun oon niin inhottava pirttihirmu ja kaamea akka... Nyt ruvetaan leipomaan piparitaloa. Hyvää itsenäisyyspäivää!

T. Strumppis 40+3
 
Pikainen moikkaus!
Terkkuja rakenneultrasta, kaikki hyvin!! :)) Oon maailman onnellisin ja niin kiitollinen. :)
Sukupuolista ei haisuakaan, siita ruudulta kun yrittaa katsoa, niin ei siita kylla tajua yhtaan mitaan. Ja kuulemma oli viela veijareilla jalat visusti yhdessa. ;) Jotenkin kun siella oli, niin se uteliaisuus niiden pikkuisten sukupuolesta havisi kokonaan, tarkeinta oli vaan, etta kaikki on hyvin. Onneksi oli. <3

Niin, ja painoa on sitten keraantynyt alkupainosta 9kg. Jippii... :D

Nyt isot tsempitykset Hansulle huomiseen ultraan ja Orvokille perjantain ultraan - kaikki on varmasti loistavasti ja molempien pikkuiset ovat kasvaneet ja voivat hyvin. :)

Kiitos viela Strumppikselle, Lakallikselle, Mimikselle ja A-M:lle tsempeista, olivat kultaakin arvokkaampaa loppuhetken paniikissa ja pelkojen jyllatessa. :) <3

Ps. Jokos se Strumppis olisi paassyt tositoimiin? :))
 
Tipsuliinille onnea pienestä prinsessasta! Kiva kun kävit kertomassa kuulumiset.

Naureskelin niin Strumppiksen ja Lakalliksen jutuille loppuraskauden "ongelmista". Muistan kyllä hyvin nuo tukaluudet edellisestä raskaudesta vaikka silloin kaikki oli helpompaa kun nyt. Nyt la vasta reilun kahden kk päästä ja olo jo nyt tällainen, mitä mahtaakaan olla sitten lähellä h-hetkeä... Välillä tuntuu tosi väärältä valittaa oloa, kun tätä on niin kauan odottanut ja tietää, että moni olisi todella kiitollinen tästä tilasta. Mutta ei toi valittaminen sitä tarkoita, että en olisi kiitollinen joka hetkestä, jonka olen saanut nyt raskaana olla. Valituksista huolimatta otan kiitollisuudella vastaan kaiken kivun, vaivan ja ylimääräisen kilon, kun lopputulos on kuitenkin sen arvoinen!

Strumppis, mulla ei ainakaan noi liitoskivut ole painosta johtuneet, koska alkoivat jo huomattavasti ennen kuin painoa oli merkittävästi kertynyt.

lakallis, kuten Mimis sanoi, niin ei se kipeä alapää estä vauvasta nauttimista. Mulla jouduttiin myös välilihaa vähän leikkaamaan esikoisen synnytyksessä ja pari tikkiä laittamaan ja huomasin sairaalassa, että olihan se kipeämpi kuin monella muulla ilman tikkejä selvinneellä, mutta ei se kipu kovana montaa viikkoa ollut ja tosiaan kuukauden päästä ei muistaakseni juuri mitään. Mulla vuoto kesti kuutisen viikkoa, mutta tunnun aina vuotavan kauan, sama juttu km:ssa.

Viveca, ihanaa että ultrassa kaikki hyvin :) Nyt voit huokaista helpotuksesta.

hansun ultrakuulumisia malttamattomana odottelen... ja uskon että kaikki hyvin!
 
Kaikki hyvin, jippiii!!!!! :)))) Viikkoja 12+3. Kaikki nayttaa hyvalta. Nyt ei ehdi enempaa. Palaan paremmalla ajalla. Nyt oon niin onnellinen ja taa on aivan uskomatonta!!!! Naista fiiliksista aion nauttia nyt niin pitkaan, kun ne paskamaiset pelot taas iskee :/
 
Jeeeee Hansu! Ma tiesin tan! :)) Onnea ja halauksia! Niin makin paatin, etta aion nyt nauttia tasta ja yrittaa painaa pelot sivummalle. Seuraava ultra kanssa kuukauden kuluttua. :)
Ihanaa Hansu, tuli hyva fiilis!

A-M, ihan samanlailla itsekin ajattelen "valittamisesta". Ja loppujen lopuksi, kun lueskelee noita muita ketjuja, niin huomaa monta kertaa kuinka sita valilla on valovuosien paassa ajatuksista mita ehka helpommin raskautuneilla on. Ei silla, varmasti yhta iloisia ja onnellisia ovat raskaudesta kuin itsekin, mutta silti ajattelevat monista asioista niin eri tavoin. Ja ihan ymmarrettavaa sekin.

Tsemppia kaikille ja varsinkin Strumppikselle & Orvokille! :)
 
Täälläkin puolella vielä onnittelut Hansulle ja Vivecalle!!! En muista onnittelinko Vivecaa jo :)

Meinasin pissata tänään housuihin ku autossa mietiskelin Strumppista parkkeeramassa autoa eikä meinaa mahtua ulos :D Nauru siis johtui siitä, kun en ite kyenny ottaan parkkikiekkoa tullilasilta pois ja autoon sulloutuminen oli erittäin epäergonomista ja eläydyin vielä paremmin Strumppiksen tilaan :D

Joo ei tää valitus ole sen kummempaa kuin että syntys jo ja en jaksa enää.. Todellakin sitä on kiitollinen olotilasta. Samalla tapaa "valitan" miehen aamuheräämättömyydestä, lähinnä huvittaa. Ja mulla on jo alapäässä nirhaumia tuosta sokkona sheivaamisesta.. Että katotaan helpottaisko ne synnytyksessä, heh.

Enhän ole ihan pihalla kun odottelen Orvokin rakenneultraa?

Joo ja mulla kai raskaushormonit jyllää, kun oon taas heränny neljältä. No päivällä otan kaiken takas. JOku sairaanhoitaja sano just, että mun maha on poikamaha. Niin kaikki sanoo :) Tällä viikolla aion pakata sairaalalaukun. Piti viime vkolla jo, mutten ehtiny.

Kivaa odotusta kaikille :)
 
Viveca: JEEE! Ihanat ultrakuulumiset. Häveliäitä pikkukavereita, ihan oikein =) Tosi hassu ajatus, että niitä vauvoja pötköttää siellä kaksin kappalein. Kaksosraskaudessa on kyl jotain vielä ekstraa ihmeen tuntua.

Ja Hansu kans - MAHTAVAA!!! Vähänkö tuli hyvä mieli näistä uutisista. Ihanaa, että voi joskus tässä maailmassa myös oikeus tapahtua ja kaikki mennä kuten kuuluu! Huraa! Toivottavasti saat nyt hetkeksi rauhan pelko-peikolta.

A-M: Samaa mieltä kuin sä ja Viveca + Lakallis tuosta valittamisesta. Oon valittamisen mestari, ja aina joskus mietin, että kuulostaapa kiittämättömältä. Mutta siitä ei toki ole kyse, onneksi täällä kaikki onkin sen oivaltanu.

ON:
Ei kunnon tapahtumia muutamaan päivään. Eilen illalla oli pakki sekasin, kunnon vesiripsa joten odotukset oli nukkumaan mennessä korkealla, mutta niin vaan nukkua porskutin koko yön. Pissareissuja ja pientä muuta valvomista lukuunottamatta.

Eilen soitin paniikkipuhelun neuvolaan, kun taas aikani kuluksi vatvoin vauvan kokoa ja kasvua... Neuvolatätihän oli itsekin aiemmin ollut sitä mieltä ja arvellut, että ottaisivat mut käynnille sairaalaan kohta jo l.a.:n jälkeen, eikä vasta 41+5. Mutta näinhän ei sitten käynytkään... Neuvolan terkka oli puhelimessa varsin ystävällinen ja ymmärtäväinen ja sano laittavansa lähetteen äippäpolille ja kysyvänsä siinä vielä, että eikö pitäis tilannetta tarkistaa hieman ennemmin.

Tänään sitten sairaalasta jo soitti kätilö, että huomenna aamulla synnärille arvioon ja ehkä käynnistykseen !!! APUA APUA APUA. Suoraan siis synnäriin, eikä äitipolille. Lähetteen lukenut lääkäri oli sitä mieltä että kasvutahti on ollu niin nopeaa, ettei kantsi oottaa ad 41+5. Oli siis ihan eri mieltä, kuin ne lääkärit kenellä oon siellä käynyt... Outoa, että nämä on niin mielipideasioita, että ei oo mitään yhteisiä kriteerejä / pelisääntöjä. :/

Käynnistys pelottaa km-kokemuksen takia. Silloinhan lääkket teki sen, että supistuksissa ei ollu ainuttakaan taukoa, vaan se oli yksi 6-7h supistus ilman mitään armoa. Siitä en selviä, jos taas käy niin, kun synnytys kuitenkin oletettavasti kestää oleellisesti pitempään kuin km- tyhjäys. En tiedä sitten, että käytetäänkö synnytyksessä esim. samoja annoksia, vai annetaanko lääkettä varovaisemmin... Huomennahan tuo selviää. Ei mahda tulla uni silmän ensi yönä, paniikki!!!! Netistä tietenkin löytää hirmuisen määrä kauhukokemuksia käynnistetystä synnytyksestä... Ja mielipiteitä siitä, että käynnistetty synnytys on paljon rajumpi ja kipeempi ku luonnollisesti alkanut. Hurraa... Tosi järkevää on nyt niitä lukea...

Toki on myös niin, ettäjJos vauva ei näytä jättiläiseltä, niin sitten ei varmaan käynnistetäkään. Pitänee kuitenkin ottaa varalta sairaalakassi mukaan. Tuntuu ihan absurdilta ja täysin epätodelliselta tämä. Voi kumpa se olis nyt vaan käynnistyny omin avuin!

Olikos täällä kellään kokemusta käynnistyksestä ?

Panikoiva Strumppis rv 40+5
 
Viveca: miten ihanaa että molemmilla pienillä kaikki hyvin!!
Ihan sama se sukupuolille, jotain ylläriä luvassa vielä ;D

Hansu: wau miten ihanaa, ihanaa!!!! Kyllä tuli minullekin kylmät väreet kun tänne tulin uutisia lueskelemaan!!! Onnea onnea!!!!

Strummpis: sulle tuli sitte pikalähtö?? siis jo huomenna kaikki ohi???
Aattele saat pikkusen syllin!!! ihanaa ihanaa!!!! Ei malta odottaa kuulumisia!!!
Minulla kun synnytin sen pienen rv 20+ niin kyllä se kätilä sanoi että vastaa ihan käynnistettyä synnytystä....tiiä sitten.... Mutta ei kannata pelätä. mitä tahansa kestää kun elävää lasta pääsee synnyttämään, usko pois :)

Valittamisesta sen verran, että kyllä kai sitä tulee sitten myöhemmin niinkin tehtyä kun alkaa olla tukala olo kaikin puolin, mutta ihmisiähän sitä ollaan kuitenkin, vaikka "rankemman kautta" tässä tilassa. Kaiken se kestää, kaiken se kärsii...sopinee tähänkin kohtaan ;D

ON: täällä ei ole vielä rakenneultra, vaan ihan yksityiselle kätilölle varattu oman mielen rauhoittamisultra. Rakenne on vasta 20.12. En vain pysty odottamaan sinne asti. Perjantaina iltapäivästä siis ja rv 18+5 jo. Edellinen pieni oli menehtynyt näihin aikoihin, joten yöunet ovat jääneet katkonaisiksi. Pelottaa ihan sairaasti....Onneksi sisko tulee mukaan henkiseksi tueksi.
Toivotaan parasta ja pistäkää käden yhteen illalla puolestani, vaikka ei tapananne olisikaan.
 
Pakko kommentoida synnärikassilistausta ;). Eri ihmiset tarvitsevat eri määrän tavaraa lomamatkoillakin, mutta synnärikassiin kannattaa kaikki minimoida. Vauvalle ei kannata ottaa mitään mukaan. Vaipat ja vaatteet on talon puolesta. Kotiinlähtövaatteet meillä mies toi samalla kun kävi hakemassa turvakaukalon kotoa lähtöpäivänä (kaukaloa ei todellakaan ole suositeltavaa ottaa sairaalaan, jättää vaikka autoon, jos ei voi hakea kotoa).

Äiti saa vaatteet sairaalasta ja alussa voi olla ihan mukavaakin laittaa aina uudet vaatteet päälle, eikä tarvitse miettiä jälkivuodon ohivuotoja tai maitoa paidassa. Tietty jos haluaa olla omissa vaatteissa, niin ottaa jotain mukaan ja mies/vanhemmat voi tuoda lisää vauvan synnyttyä. Tossut meillä sairaala neuvoi ottamaan mukaan, sillä oman kokoisia tossuja ei välttämättä ole saatavilla. Omat imetysliivit on ihan hyvä juttu. Jos alapää on synnytyksestä "tuusannuuskana", niin omat alushousut ei ole välttämättä ne mukavimmat, vaan kannattaa käyttä sairaalan verkkohousuja. Omien alushousujen kannattaa olla haaraosastaan mahdollisimman leveitä, sillä sairaalan siteet on ISOJA! Ei kannata ottaa mukaan omia siteitä, sillä yösiteetkään ei yleensä pidättele sitä tulvaa. Siteitä tosiaan kuluu ja kotiin niitä kannattaa varata. Liivinsuojia ei ollut ainakan naistenklinikalla, joten niitä voi ottaa. Kotiinlähtövaatteet mies toi kaukalon ja vauvan vaatteiden kanssa. Mehua saa kyllä sairaalasta. Varsinkaan loppuvaiheessa ei kannata juoda paljoa, eikä varsinkaan syödä mahdollisten komplikaatioiden välttämiseksi, jos kaikki ei menekään niin kuin pitäisi (mahd. nukutus). Jos joutuu odottelemaan, niin silloin saattaa olla musiikki/lukeminen ihan hyvä juttu, itselle ei tullut mieleenkään siinä puuhassa. Korvatulppiakin saa yleensä sairaalasta.

Nämä ovat siis vain oman kokemuksen kautta. Mutta ei kannata matkalaukun kanssa lähteä, pelkällä neuvolakortilla kun pärjää ihan hyvin ;).
 
Onpas Strumppiksella jännät paikat huomenna edessä. Kovasti tsemppiä ja toivotaan, että kaikki menee kuitenkin hyvin mikäli synnytys päätetään käynnistää. Normaalisti hyvä, kun ei tarkkaa synnytysaikaa tiedä niin ei kerkii panikoimaan.

Orvokille kovasti jaksuja ultran odotteluun, ymmärrän että pelko on kova. Olet ajatuksissa, koita uskoa siihen, että kaikki tällä kertaa hyvin, halauksia ja enkeleitä matkaan.
 
Kiitti vielä Tilkullekin sairaalatavara-listan täydennyksestä :) Pitääkö sitä jälkivuotoa mitkään vaipat? Onko kotona hyvä vuorata patja jollain muovilla, ettei oo veressä kaikki paikat? Typerää nyt pelätä jotain jälkivuotoa, mutta mietin vain miten siitä tulee mieleen keskenmenon jälkeiset hyytymät joka paikassa.. Ku inhotti kattella sitä kaikkea romua suihkun lattialla jne. Tietty tää eri juttu, mutta kuites..

No sitte vielä te synnyttäneet, että kirveleekö alapäätä synnytyksen jälkeen suihkussa (toki suihkuttelen vaikka miten kirvelis, en mä sillä, mutta onko se ihan tuskaa)? Kiitos kun sanotte, että voi nauttia vauvasta rikkonaisuudesta huolimatta!!!!! Ja onko teillä ollu ongelmia jälkeisvaiheessa, vai tuleeko istukat jne itsestään pois? Joutuuko sitä taas ponnistaa? Ootteko nähneet istukkaa? JOku kerto kauhutarinaa joskus, ettei istukka irronnu muutaku repimällä ja sattu.

Tarkastelin listaa, että koska kelläki la ja hoksin että mun kohdalla lukee km. Mullahan myös siis oli keskeytynyt keskenmeno (vaikka koko ajan hoettiin, neuvolasta että eipä tarvi huolehtia ku kyllä ne sieltä ulos tulee, jos on menehtyneet). Ei oo iso asia, mutta hoksinpa vain.. En osaa/älyä/jaksa opetella päivitttään listaa.

Tänään siis Strumppiksella jännityspäivä :)

Mä meen taas sairaalaan ultraan jne. Yöllä valvoin kauan, ku vauva potkii ja potkii. Nyt eka kertaa kylkiluiden alle. Aikasemmin on pitäytyny tuossa lantioluun telomisessa ;) En osaa enää yhtään hahmottaa miten se vauva siellä pyörii, kun tuntuu valtaavan koko tilan ja ku joku sanoo että tässä on vauvan pylly, niin mun mielestä sen pylly on välillä aika iso ;)

Onko kenellekään sanottu varmasti, että nyt vauvan pää on VARMASTI kiinnittynyt?

Orvokki: en minäkään jaksais varmastikaan rakenneultraan odottaa. Hyvä, kun menet pian. Me täällä odotellaan :) <3
 
Jännää täällä, uutisia odotellessa :)

Lakallis: Mulla kesti jälkivuoto 3 viikkoa. Alapään suihkuttelu ei kauheesti kirvellyt/sattunut (mulla ei ollut pahoja repeämiä ja vaan pari tikkiä). Mua häiritsi kauhea turvotus n. 2 viikon ajan, hoidin sitä kotoisasti herne-maissi-paprika-pussilla ;) Koko ajan tuntui kun alakerta olisi roikkunut polvissa, heh. Mä sain sairaalasta mukaan sellasen suojan sänkyyn laitettavaksi, pidin pari päivää mut ei ohivuotoja tullut. Ja jälkeisistä...mulla istukkaa nyittiin pikkuisen, mutta kyllä se sieltä irtosi helposti. Ei sattunut, enkä muistaakseni paljon ponnistellut, ja sain mielenrauhani vuoksi pitää ilokaasumaskiakin vielä tuossakin vaiheessa. Katsoin toki mitä sieltä tuli, käsittämätöntä että se möhkäle piti vauvan hengissä kaikki ne kuukaudet. Otin valokuvankin :D

Uutisia odotellessa, J-R ja tyttö 6kk
 
Pikaisesti Lakallikselle - ei se jälkivuoto ainakaan minulla ollut kovinkaan paljon runsaampaa kuin kuukautisvuoto, ehkä silloin ekoina päivinä saattoi tulla hieman "tulvimalla" jos istui/makasi ja sitten nousi ylös. Mutta kyllä siellä sairaalassa pärjäsi niiden sairaalan "vaippojen" kanssa, ja otin muutaman sairaalasta mukaan kotiin, ei niitä kovin montaa tarvinnut niin sitten pärjäsi jo tavallisilla yösiteillä. Itse en vuorannut patjaa, ei tullut ohivuotoja, eikä kovinkaan paljon hyytymiäkään, siellä sairaalassa painelevat sitä kohtua niin että se tyhjenee aika hyvin (tosin se painelu kyllä sattui jonkin verran). Eikä se suihkuttelu kirvellyt, vaan se kun ekat kerrat piti pissata - mutta siihen kirvelyyn auttoi nimenomaan se että samalla kerralla suihkutti kun teki tarpeensa. Ja muista sitten suihkutella jokaisen vessankäynnin yhteydessä ja tarpeeksi kauan, vaikka näyttäisikin että jälkivuotoa ei enää ole, niin vältät kohtutulehduksen. Itsellä oli jälkivuotoa ehkä nelisen viikkoa molemmilla kerroilla, mutta määrät pieneni jo viikon jälkeen ja sen jälkeen tuli silloin tällöin enemmän mutta aika pitkään saattoi olla että luuli että oli loppunut jo. Mutta kun lopetin suihkuttelun liian aikaisin niin meinasin melkein saada sen kohtutulehduksen (kipuja + haisevaa vuotoa), mutta siihenkin auttoi sitten kotihoitona suihkuttelut ja muutaman päivän Burana-kuuri.

Istukasta niin molemmilla kerroilla irtosi itsestään, ei sattunut, ei tarvinnut ponnistaa, yhtäkkiä vain tuntui että jotakin isoa oli tulossa ulos ja se olikin sitten siinä. En kylläkään uskaltanut katsoa miltä näytti, yleensä kun pyörryn jos näen verta. :)

Minäkin komppaan Tilkkua siinä ettei sinne sairaalaan kovinkaan paljoa tarvitse itse asiassa ottaa mukaan, omat ja vauvan vaipat saa sieltä ja melkein kaiken mies voi tuoda mukanaan jossakin vaiheessa.

Kyllä on jännät paikat sekä Strumppiksella että Lakalliksella, olette molemmat ajatuksissa!

Kuten olet myös sinä Orvokki, tsemppiä huomiseen!

Ja onnea Hansulle ja Vivecalle ihanista ultrakuulumisista, on niin ihanaa lukea näitä hyviä uutisia!

Nyt en kerkeä enempää, meillä sairastellaan räkätautia, molemmat pojat sairaana, isompi jo parempi mutta kotona paiväkodista ja on erittäin huomionkipeä. Niin ja pienempi on aloittanut rintaraivarit, joten ei ole imetys hänenkään kanssaan helppoa. :( Eli huutaa ihan hullun lailla heti kun laittaa rinnalle vaikka onkin nälkä, ja koska en ole hänelle lainkaan tuttipulloa tai lisämaitoa antanut niin se rinta on nimenomaan se ainoa tapa saada sitä ruokaa... Eli ei poitsu tajua omaa parastaan. Mutta kamppaillaan eteenpäin imetyskerta ja päivä kerrallaan, yritän parhaani mukaan pysyä rauhallisena ja järjissäni. :)

Haleja, Jane ja Dani kohta 2,5kk
 
Niin ja unohdin ihan että Tipsuliinille MILJOONASTI ONNEA pikku prinsessasta! Ja kiitos että kävit ilmoittautumassa, olet ollut monen monta kertaa mielessä ja pelkäsin jo pahinta kun ei mitään kuulunut niin pitkään aikaan. Kiitos siis että rauhoitit mieltäni, ja ihanaa että kaikki teillä hyvin! Jos vain ehdit niin olisi mukavaa lukea synnytyskertomusta!

Haleja taas, Jane
 
Strumppis!!!! Tsemppiä!!!! Hyvin se menee :D :D

Hansulle ja Vivecalle molemmille NÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄIN paljon onnitteluhaleja ihan loistavista ultrakuulumisista <3 <3

Mulla oli paljon ylimääräistä/turhaa kamaa mukana sairaalassa, mutta mitäs se haittaa jos vaan laukkuun mahtuu :D

Orovkin uutisia odottelen!!!???

Lakallis - mä pissasin ekat 3 viikkoa synnytyksen jälkeen käsisuihkun kanssa :) ja istukka tuli mullakin ulos helposti. Yhdellä ystävälläni se jouduttiin kaapimaan kun ei pitkän irroittelunkaan jälkeen tullut ulos, mutta se on kai aika harvinaista. Mulle kätilö oikein esitteli istukkaa ja oli se kyllä aika karun näköinen :D

Jane - pikaista paranemista teille koko perheelle <3

Kävin eilen ostamassa vauvalle ja itselleni mekot ristiäisiin jotka siis on 18.12. :) Jane kyseli meidän neidin tulevaa nimeä, mutta en taida viitsiä sitä täällä kertoa kun haluan J-R:n tavoin anonyyminä ;) Nimi on sen verran harvinainen (ihan muutama kpl suomessa), että joku tuttu saattaisi sen täältä bongata :D

Haleja täältäkin,
Mimis ja neiti huomenna 6 viikkoa
 
Kiitti taas kaikille kaikista vastauksista! Yhtä hyvää palvelua sain taas eilen sairaalasta, jossa kaikki asiat selitettiin mulle juurta jaksain. No sellasta vain, että mulla on sikana lapsivettä. Ultras sitte taas tarkemmin sikiötä enkä edes uskaltanu heti kysyä, että mitä vikaa haet.. No sitte oli pakko kysyä ja sanoi, että runsas lapsivesi voi kertoa sokeriaineenvaihdunnan ongelmista tai sittte sikiön vatsalaukun tai virtsarakon ongelmista tms. Mitään ei kuulemma kuites näkyny. Raskauden ei kuites kai anneta mennä yliajan, jos vettä edelleen on paljon. Tiiättekö tällasesta? Onko kokemusta?

Löysinhän toki myös jonku harvinaisen kehityshäiriön googlettamalla, vaikka päätin etten moiseen hommaan sorru. Niinku äiti sano, ihan sama miten sairas, teidän lapsi se kuites on <3 Totta. Tätä vauvaa mä odotan ja niin paljon kuin toivonki sen olevan terve, niin tuleepa taas mieleen lähipiirin "sairaat ja vammaiset" ja se, kuinka rakkaita he kaikille ovat <3

Joten mä nyt tosiaanki toivon, että vauva syntys heti, että tämä asia ois pois mielestä (tiedän ettei huolet siihen lopu, mutta mun seuraava etappi on saada lapsi elävänä syliin). Hitto, lääkärit pitäs kouluttaa erityisesti korostaamaan jos mitään hätää ei oikeasti ole ;) Ei lääkäri siis sanonut mitään hädästä, mutta tiedättehän miten sitä tulkitsee.. jos toinen ei kirjota sulle lappua ja sano vihasesti että kaikki kunnossa, niin ei kai sitä tällä negatiivisuudella mitään hyvää helpolla usko.. Kohdunsuu auki yhdelle sormelle eikä tehny Strumppiksen lääkäreitä venyttäen kahdelle auki ;D Vauva liikkuu PALJON ja painoarvio jo yli 3kg :)
 
Lakallis saa mut muistamaan NIIN hyvin miltä loppuvaiheessa tuntui: pakko jo saada tietää onko vauvalla kaikki hyvin. Se tunne ei häviä vauvan syntymän jälkeenkään vaikka onkin vähän erilainen sitten. Mä totesin riemuissani miehelleni tytön täytettyä puolivuotta: "mieti, mä olen pitänyt tän vauvan hengissä jo puol vuotta!" =D

Orvokin ultrauutisia odotellessa... ja mites Strumppis????

T: J-R ja ihanaisia 3h päikkäreitään nukkuva tyttö 6kk 1vko
 

Yhteistyössä