Kuinka jaksan murkun ja vauvan kanssa ?

[mammeli]

Oloni on tällä hetkellä neuvoton; meillä on 1.5-vuotias iltatähti, poika, sekä 17- ja 12-vuotiaat tytöt. Kaikki on tähän asti mennyt melko hyvin, tytöt tykkäävät kovasti pikkuveljestään ja yhteiselo on ollut melko kitkatonta. Toinen tytöistä, vanhempi, jonka ei enää pitäisi olla murkkuiässä (?!) opiskelee ammattikoulussa ja on välillä todella hankala. Valittaa etten siivoa tarpeeksi (pidän kyllä järjestyksen mutta imuroida ei jaksa jatkuvasti...), meillä on hänen mielestään aina sotkuista ja haisee tunkkaiselle, kotiin ei kehtaa tuoda ketään, ruoka on pahaa, rahaa on liian vähän ym. ym. Odottaa vaan aikaa milloin pääsee omaan kotiin. Mielestäni olemme ihan tavallinen perhe ja laitan monipuolista kotiruokaa itse joka päivä. Olen vielä kotona hoitamassa pikku-vesseliä joten sehän vaikuttaa rahatilanteeseen. En kuitenkaan millään raaskisi pikkuista vielä hoitoon viedä ja luulenpa että kaikki perheenjäsenet nauttivat kun äiti on kotona... Tuntuu vaan etten enää jaksa kuunnella ainaista valitusta ja arvostelua, itsetuntoni alkaa olla pohjalukemissa. Varsinkin kun sitä kaipaa välillä pientä lepohetkeä päivän mittaan kun vilkas poika on päiväunilla, tuntee siitäkin syyllisyyttä; silloinhan pitäisi imuroida ja laittaa maittavia aterioita perheelle....Tuntuu että pitäisi olla täydellinen.

Tytär kyllä auttaa joskus viikonloppuisin kotitöissä mutta arki-illat menee kaverien kanssa täysin. Auttamiset viikonloppuisinkin ovat taas syksyn myötä jääneet vähemmälle. Rahaa pitäisi vaan olla ja puhtaat vaatteet ja hyvää ruokaa. Sitten saa haukut päälle ja ei kun menoksi. On tässä kestämistä !

 

[taustalla]

Meidän "isot" on jo 7 ja 9 v., mutta kuulostaa tutulta. Mutta koska en ehdi passaamaan kaikkia (pienin on 1½v), niin meillä on isommillekin annettu kotitehtävät, jota vasten saavat pientä viikkorahaa. Ja iän karttuessa kotitöiden vaativuus ja määrä nousee (myös viikkorahan). Koulussa olivat juuri opettajan kanssa jutelleet, että "pullanössö" sukupolvea on ihan liikaa. Eivät osaa itse tehdä ruokaa eivätkä käyttää pesukonetta. Joten nyt kodin säännöt uusiksi. Kyllä tuonikäisten pitäisi osata jo laittaa muutaman kerran viikossa ruuat ja pestä pyykkiä, siivoomisesta puhumattakaan. Sopikaa, että isot tytöt hoitavat vaikka viikonlopun ruokaostokset(joista olette sopineet etukäteen) ja tekevät ruuat. Viikolla sinä hoidat ruuat. Meillä lapset kattavat pöytää, siivoavat oman huoneensa, imuroivat, vievät roskia ja joskus auttavat ruoanlaitossa. Silti kuulen välillä mutinaa "SINÄ olet äiti, SUN kuuluu tehdä nämä hommat". Mutta aikansa kutakin...meidän pojista kuitenkin yritän kasvattaa itsenäisiä ja perusjutut osaavia, mutta tiedä sitten miten 10v päästä näyttää...

 

[Äitiliini]

Mä olen kyllä sitä miletä että tuon ikäinen/ikäiset saa auttaa kanssa kotona. Sinä saisit levätä hetken kun esim hän laittaa ruuan, tai laitatte yhdessä niin tyttökin oppii. Mä en kuuntelis tuollasta jäkätystä. No tiedän et on helppo sanoa ja meilläkin varmasti tuo edessä, 14 v teini meilläkin. Mutta voimia sinulle :hug:

 

[Eleonoora]

On kyllä totta ettei 17-vuotiaan enää kuuluisi olla murkkuiässä, enemmän tuo kuulostaa jo itsenäistymiseltä, siltä kuin hän hakemalla hakisi eroa ja etäisyyttä sinuun ja kotiin. Sitähän tarvitaan että uskaltaa lähteä kodin piiristä maailmalle, kurjaa vain että se tulee noin ikävällä tavalla esiin.

Mulla itselläni murrosikä aikanaan pitkittyi. Äitini hyysäsi minua kovasti, ja yritti silotella tietäni mikä sai minut jotenkin ärsyyntymään kauheasti.

 

[äiti 40plusplus]

\

Oloni on tällä hetkellä neuvoton; meillä on 1.5-vuotias iltatähti, poika, sekä 17- ja 12-vuotiaat tytöt. Kaikki on tähän asti mennyt melko hyvin, tytöt tykkäävät kovasti pikkuveljestään ja yhteiselo on ollut melko kitkatonta. Toinen tytöistä, vanhempi, jonka ei enää pitäisi olla murkkuiässä (?!) opiskelee ammattikoulussa ja on välillä todella hankala. Valittaa etten siivoa tarpeeksi (pidän kyllä järjestyksen mutta imuroida ei jaksa jatkuvasti...), meillä on hänen mielestään aina sotkuista ja haisee tunkkaiselle, kotiin ei kehtaa tuoda ketään, ruoka on pahaa, rahaa on liian vähän ym. ym. Odottaa vaan aikaa milloin pääsee omaan kotiin. Mielestäni olemme ihan tavallinen perhe ja laitan monipuolista kotiruokaa itse joka päivä. Olen vielä kotona hoitamassa pikku-vesseliä joten sehän vaikuttaa rahatilanteeseen. En kuitenkaan millään raaskisi pikkuista vielä hoitoon viedä ja luulenpa että kaikki perheenjäsenet nauttivat kun äiti on kotona... Tuntuu vaan etten enää jaksa kuunnella ainaista valitusta ja arvostelua, itsetuntoni alkaa olla pohjalukemissa. Varsinkin kun sitä kaipaa välillä pientä lepohetkeä päivän mittaan kun vilkas poika on päiväunilla, tuntee siitäkin syyllisyyttä; silloinhan pitäisi imuroida ja laittaa maittavia aterioita perheelle....Tuntuu että pitäisi olla täydellinen.

Tytär kyllä auttaa joskus viikonloppuisin kotitöissä mutta arki-illat menee kaverien kanssa täysin. Auttamiset viikonloppuisinkin ovat taas syksyn myötä jääneet vähemmälle. Rahaa pitäisi vaan olla ja puhtaat vaatteet ja hyvää ruokaa. Sitten saa haukut päälle ja ei kun menoksi. On tässä kestämistä !

minä ainakin sanoisin tuossa tilanteessa että jos näyttää sotkuiselta neiti on sen verran iso että ottaa itse sen imurin ja luutun kouraansa ja siivoaa itse.
meillä ainakin tuonikäinen on jo vuosikaudet osallistunut siivoamiseen, ei yksin omaa huonettaan vaan on myös koko huushollin imuroinut joskus.
Vaatehuollon minä hoidan vielä 19 vuotiaallekin (siis pesen ja nakkaan puhtaat huoneeseensa). Mutta pyykit sitä tahtia mitä minkinväristä on. Eli meillä joskus pesee itse koneella jos en ole juuri senvärisiä pesemässä, sen varmaan sinunkin tyttäresi voisi tehdä.
kerro joskus esimerkinomaisesti mitä kaikki maksaa, vaikka se pyykkipulveripaketti tai mitä juuri sisällekantamasi kauppakassit maksaa, mitä on perheen sähkölasku yms. ja kehoita miettimään miten paljon hänellä menee sitten aikanaan ihan omaa rahaa noihin asioihin, joiden maksamisesta hänen ei nyt tarvitse miettiä. Kysy joskus paljonko hän olisi valmis maksamaan ruuasta, puhtaudesta, lämmöstä yms ja mitä hän nyt sitten saakin ihan ilmaiseksi