K
koekaniinina turhaan?
Vieras
Väärinkäsitysten minimoimiseksi laitan koko uutisen tähän:
"Erikoistutkija Lauri Vuorenkoski Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL) väittää, että lääkeyhtiöiden järjestämät lääkäreille kohdistamat erilaiset koulutustilaisuudet sekä markkinointitoimenpiteet vaikuttavat yhä edelleen lääkäreiden reseptien kirjoittamiseen sekä varsinaisiin hoitokäytäntöihin. Suomessa lääkäreiden ja lääkeyhtiöiden läheisiä suhteita ei ole liiemmin tutkittu, joten tutkija perustelee väitteensä kansainvälisiin tutkimustuloksiin nojaten.
YLE Akuutti- Vaikuttaminen lähtee siitä, miten lääketutkimuksia suunnitellaan, miten ne toteutetaan ja miten näitä tuloksia julkaistaan, , Lauri Vuorenkoski THL:stä kertoo.
- Tutkimuksesta ei välttämättä julkaista kaikkea, vaan julkisuuteen kerrotaan sitä, mikä on yrityksen markkinoinnin kannalta parasta. Tärkeää on myös se, miten näitä tutkimustuloksia tulkitaan tiedeyhteisöissä ja terveydenhuollossa.
Tavalliselle potilaalle tilanne näkyy muun muassa kukkarossa. Potilasta hoitava lääkäri voi kirjoittaa vanhan ja toimivan lääkkeen asemesta patenttisuojattua lääkettä, jota ei välttämättä voi vaihtaa apteekissa. Uusi, vasta markkinoille tullut, patenttisuojattu lääke maksaa enemmän kuin vanhemmat lääkkeet, jotka ovat jo lääkevaihdon piirissä. Lisäksi Vuorenkoski toteaa, että lääkäri voi valita lääkehoidon, vaikka sitä ei välttämättä tarvittaisi.
YLE AkuuttiHelsinkiläinen terveyskeskuslääkäri Marjo Parkkila-Harju näkee tilanteen eri tavalla. Hän sanoo, että potilaat ovat nykyisin hyvin hintatietoisia ja usein ongelmana voi olla se, ettei potilas halua edes uusimpia lääkkeitä.
- Uskon siihen, että lääkärit tekevät hoitopäätökset oman ammattietiikkansa pohjalta. Vastaanotolla joudumme tekemään lääkevalintoja hyvin paljon hinnan perusteella. Joskus potilas ei halua uusia lääkkeitä, vaikka ne olisivat tehokkaampia kuin vanhemmat lääkkeet, Parkkila-Harju sanoo.
Lääkäreiden koulutus usein ulkopuolisen rahan varassa
Vuorenkosken mukaan toinen ongelma lääkäreiden ja lääkeyhtiöiden suhteissa kiteytyy täydennyskoulutukseen. Lääkeyhtiöt järjestävät erimittaisia koulutustilaisuuksia, jonne lääkärit osallistuvat oman mielenkiinnon ja työnantajan suostumuksella. Usein kustannuksista vastaa kutsun lähettänyt lääkeyhtiö. Silloin voidaan kysyä, mitä siitä seuraa, ja onko koulutuksessa annettu tieto miten riippumatonta lääkeyhtiöiden omista intresseistä ja myynninedistämistavoitteista.
YLE Akuutti- Tämä on minun näkemykseni mukaan yksi keskeinen seikka, jos haluaisimme vähentää lääkeyhtiön vaikutuksia hoitokäytäntöihin. Työnantajien tulisi ottaa tosissaan heidän lakisääteinen velvollisuutensa täydennyskoulutuksen järjestämiseksi lääkäreille ja muille terveydenhuollon ammattihenkilökunnalle. Jos työnantajat järjestäisivät koulutusta itse, silloin lääkäreiden ei tarvitsisi turvautua lääkeyhtiöiden täydennyskoulutukseen.
Kuntien koulutusmäärärahat ovat kuitenkin pienet, ja ne ovat ensimmäisenä leikkauslistalla, kun rahat vähenevät. Koulutustilaisuudet ovat kuitenkin tärkeitä ja usein kansainvälisissä konferensseissa kerrotaan lääkäreille tuoreimmat tutkimustulokset.
- Lääkäri tarvitsee jatkuvaa täydennyskoulutusta ja tietoa uusista lääkkeistä, sillä lääketeollisuus kehittyy koko ajan. Me tarvitsemme riippumatonta ja puolueetonta tietoa. Siksi on tärkeää, että kriittinen arviointi on mukana. Lisäksi on muistettava se, että täydennyskoulutuksissa tieteellisen ohjelman tulee olla yhdistyksen ja jonkin järjestön tekemä. Silloin koulutuksessa saatu informaatio on riippumatonta siitä, kuka maksaa luennoitsijan palkan, terveyskeskuslääkäri Marjo Parkkila-Harju sanoo.
YLE AkuuttiSuomen isoissa kaupungeissa suhtaudutaan ulkopuolisen rahoittamaan koulutukseen eri tavoin. Esimerkiksi Tampereella yksittäisen lääkärin osallistumisesta päättää kaupunginhallituksen alainen henkilöstöjaosto. Myönteisen päätöksen saanut lääkäri lähtee koulutukseen järjestäjän kustannuksella.
Oulussa tilanne on samansuuntainen. Koulutukseen pitää anoa vapaata, mutta kustannuksiin kaupunki ei puutu. Tiukin linja on Helsingissä, jossa jo vuosia sitten tehtiin päätös, että kaupungin palveluksessa työskentelevät lääkärit kustannettaan ulkopuolisten järjestämään koulutukseen omalla rahalla.
Vuorenkosken ja Parkkila-Harjun mielestä nuoria lääkäreitä voisi kouluttaa nykyistä enemmän, miten lääkeyhtiöiden tekemiin tutkimuksiin ja markkinointiin tulisi suhtautua kriittisesti.
Lääkeyhtiöiden tuki julki
THL:n erikoistutkijan mukaan tilanne on kuitenkin parantunut menneistä vuosista. Tällä hetkellä lääkemarkkinointia ohjaavat eri lait sekä alan omat eettiset säännöt. Siltikin Vuorenkoski kaipaa aiheesta avointa keskustelua. Lisäksi markkinointi pitäisi tehdä hänen mielestään mahdollisimman näkyväksi. Tämä on tärkeää jo siksi, että usein lääkeyhtiöt lähestyvät potilaita jo potilasjärjestöjen kautta.
- Jokin aika sitten lääkelaitos teki ehdotuksen, miten lääkelakia tulisi uudistaa. Siellä yksi ehdotus oli, että järjestöjen ja erityisesti potilasjärjestöjen tulisi ilmoittaa avoimesti kaikki tuet, joita ne ovat saaneet ja ottaneet vastaan. Tällainen avoimuus olisi tarpeen, Vuorenkoski sanoo.
Lääketeollisuuden ja lääkäreiden suhteiden viilentämiseen tähtää myös 2004 perustettu Lääkärit ilman Sponsoria -verkosto. Verkoston perusajatus on se, että lääkärinä voi toimia ilman lääkeyhtiöiden kustantamia koulutusmatkoja ja lounaita. Suosiosta kertoo se, että jäseniä on vain kymmenkunta.
- Meidän verkostoamme on mainostettu muun muassa lääkäripäivillä. Minusta tuntuu, että tämä asia on ollut perinteisesti vähän herkkä aihe lääkärikunnalle, joten kynnys olla mukana tällaisessa toiminnassa on korkea.
Asiantuntijat:
MARJO PARKKILA-HARJU, terveyskeskuslääkäri, Helsinki
LAURI VUORENKOSKI, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erikoistutkija
Toimittaja: MINNA AKIMO"
"Erikoistutkija Lauri Vuorenkoski Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL) väittää, että lääkeyhtiöiden järjestämät lääkäreille kohdistamat erilaiset koulutustilaisuudet sekä markkinointitoimenpiteet vaikuttavat yhä edelleen lääkäreiden reseptien kirjoittamiseen sekä varsinaisiin hoitokäytäntöihin. Suomessa lääkäreiden ja lääkeyhtiöiden läheisiä suhteita ei ole liiemmin tutkittu, joten tutkija perustelee väitteensä kansainvälisiin tutkimustuloksiin nojaten.
YLE Akuutti- Vaikuttaminen lähtee siitä, miten lääketutkimuksia suunnitellaan, miten ne toteutetaan ja miten näitä tuloksia julkaistaan, , Lauri Vuorenkoski THL:stä kertoo.
- Tutkimuksesta ei välttämättä julkaista kaikkea, vaan julkisuuteen kerrotaan sitä, mikä on yrityksen markkinoinnin kannalta parasta. Tärkeää on myös se, miten näitä tutkimustuloksia tulkitaan tiedeyhteisöissä ja terveydenhuollossa.
Tavalliselle potilaalle tilanne näkyy muun muassa kukkarossa. Potilasta hoitava lääkäri voi kirjoittaa vanhan ja toimivan lääkkeen asemesta patenttisuojattua lääkettä, jota ei välttämättä voi vaihtaa apteekissa. Uusi, vasta markkinoille tullut, patenttisuojattu lääke maksaa enemmän kuin vanhemmat lääkkeet, jotka ovat jo lääkevaihdon piirissä. Lisäksi Vuorenkoski toteaa, että lääkäri voi valita lääkehoidon, vaikka sitä ei välttämättä tarvittaisi.
YLE AkuuttiHelsinkiläinen terveyskeskuslääkäri Marjo Parkkila-Harju näkee tilanteen eri tavalla. Hän sanoo, että potilaat ovat nykyisin hyvin hintatietoisia ja usein ongelmana voi olla se, ettei potilas halua edes uusimpia lääkkeitä.
- Uskon siihen, että lääkärit tekevät hoitopäätökset oman ammattietiikkansa pohjalta. Vastaanotolla joudumme tekemään lääkevalintoja hyvin paljon hinnan perusteella. Joskus potilas ei halua uusia lääkkeitä, vaikka ne olisivat tehokkaampia kuin vanhemmat lääkkeet, Parkkila-Harju sanoo.
Lääkäreiden koulutus usein ulkopuolisen rahan varassa
Vuorenkosken mukaan toinen ongelma lääkäreiden ja lääkeyhtiöiden suhteissa kiteytyy täydennyskoulutukseen. Lääkeyhtiöt järjestävät erimittaisia koulutustilaisuuksia, jonne lääkärit osallistuvat oman mielenkiinnon ja työnantajan suostumuksella. Usein kustannuksista vastaa kutsun lähettänyt lääkeyhtiö. Silloin voidaan kysyä, mitä siitä seuraa, ja onko koulutuksessa annettu tieto miten riippumatonta lääkeyhtiöiden omista intresseistä ja myynninedistämistavoitteista.
YLE Akuutti- Tämä on minun näkemykseni mukaan yksi keskeinen seikka, jos haluaisimme vähentää lääkeyhtiön vaikutuksia hoitokäytäntöihin. Työnantajien tulisi ottaa tosissaan heidän lakisääteinen velvollisuutensa täydennyskoulutuksen järjestämiseksi lääkäreille ja muille terveydenhuollon ammattihenkilökunnalle. Jos työnantajat järjestäisivät koulutusta itse, silloin lääkäreiden ei tarvitsisi turvautua lääkeyhtiöiden täydennyskoulutukseen.
Kuntien koulutusmäärärahat ovat kuitenkin pienet, ja ne ovat ensimmäisenä leikkauslistalla, kun rahat vähenevät. Koulutustilaisuudet ovat kuitenkin tärkeitä ja usein kansainvälisissä konferensseissa kerrotaan lääkäreille tuoreimmat tutkimustulokset.
- Lääkäri tarvitsee jatkuvaa täydennyskoulutusta ja tietoa uusista lääkkeistä, sillä lääketeollisuus kehittyy koko ajan. Me tarvitsemme riippumatonta ja puolueetonta tietoa. Siksi on tärkeää, että kriittinen arviointi on mukana. Lisäksi on muistettava se, että täydennyskoulutuksissa tieteellisen ohjelman tulee olla yhdistyksen ja jonkin järjestön tekemä. Silloin koulutuksessa saatu informaatio on riippumatonta siitä, kuka maksaa luennoitsijan palkan, terveyskeskuslääkäri Marjo Parkkila-Harju sanoo.
YLE AkuuttiSuomen isoissa kaupungeissa suhtaudutaan ulkopuolisen rahoittamaan koulutukseen eri tavoin. Esimerkiksi Tampereella yksittäisen lääkärin osallistumisesta päättää kaupunginhallituksen alainen henkilöstöjaosto. Myönteisen päätöksen saanut lääkäri lähtee koulutukseen järjestäjän kustannuksella.
Oulussa tilanne on samansuuntainen. Koulutukseen pitää anoa vapaata, mutta kustannuksiin kaupunki ei puutu. Tiukin linja on Helsingissä, jossa jo vuosia sitten tehtiin päätös, että kaupungin palveluksessa työskentelevät lääkärit kustannettaan ulkopuolisten järjestämään koulutukseen omalla rahalla.
Vuorenkosken ja Parkkila-Harjun mielestä nuoria lääkäreitä voisi kouluttaa nykyistä enemmän, miten lääkeyhtiöiden tekemiin tutkimuksiin ja markkinointiin tulisi suhtautua kriittisesti.
Lääkeyhtiöiden tuki julki
THL:n erikoistutkijan mukaan tilanne on kuitenkin parantunut menneistä vuosista. Tällä hetkellä lääkemarkkinointia ohjaavat eri lait sekä alan omat eettiset säännöt. Siltikin Vuorenkoski kaipaa aiheesta avointa keskustelua. Lisäksi markkinointi pitäisi tehdä hänen mielestään mahdollisimman näkyväksi. Tämä on tärkeää jo siksi, että usein lääkeyhtiöt lähestyvät potilaita jo potilasjärjestöjen kautta.
- Jokin aika sitten lääkelaitos teki ehdotuksen, miten lääkelakia tulisi uudistaa. Siellä yksi ehdotus oli, että järjestöjen ja erityisesti potilasjärjestöjen tulisi ilmoittaa avoimesti kaikki tuet, joita ne ovat saaneet ja ottaneet vastaan. Tällainen avoimuus olisi tarpeen, Vuorenkoski sanoo.
Lääketeollisuuden ja lääkäreiden suhteiden viilentämiseen tähtää myös 2004 perustettu Lääkärit ilman Sponsoria -verkosto. Verkoston perusajatus on se, että lääkärinä voi toimia ilman lääkeyhtiöiden kustantamia koulutusmatkoja ja lounaita. Suosiosta kertoo se, että jäseniä on vain kymmenkunta.
- Meidän verkostoamme on mainostettu muun muassa lääkäripäivillä. Minusta tuntuu, että tämä asia on ollut perinteisesti vähän herkkä aihe lääkärikunnalle, joten kynnys olla mukana tällaisessa toiminnassa on korkea.
Asiantuntijat:
MARJO PARKKILA-HARJU, terveyskeskuslääkäri, Helsinki
LAURI VUORENKOSKI, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erikoistutkija
Toimittaja: MINNA AKIMO"
