Lapseni on väkivaltainen, en tiedä kauanko enää jaksan :(

[Särkynyt sydän]

Poika on kuusivuotias, aloitti juuri koulun. Koko eskariajan ollut ongelmia, jotka nyt pahentuneet. Eilen sitten ensimmäisen kerran kävi mun kimppuun. Oltiin perheneuvolan odotustilassa, kun tämä tapahtui. Poika löi, puri, potki, raapi, sylki mun päälle. Kaikki siksi kun käsikin häntä istumaan tuolilla kun paiskeli tavaroita aulassa.

Poika on alkanut kiroilemaan, aivan hirveää kielenkäyttöä. Sanoi eilen että minut pitäisi tappaa. Kotona paiskoo ovia niin että saranat meinaa irrota.

Ja sitten hetken päästä lapsi on ihan toisenlainen, kiltti, hymyilevä, yhteistyökykyinen.

Mä en todellakaan tiedä mitä mä teen. Olen hakenut apua, mutta kukaan ei ota asiaan millään tavalla kantaa. Kukaan ei kerro mitä mun pitää tehdä, miksi lapsi on tuollainen, miten voin auttaa?! Viimeksi eilen sanoin että mä tartten jotain konkreettista, jotain tietoa tai neuvoja, mutta en niitä saanut. "Niin, ei tässä oikein osaa sanoa mitään näin yhtäkkiä"

Mä oon väsynyt, itkettää. Mulla ei ole keinoja tuohon lapseen, olen avuton vaikka mun pitäis vanhempana osata tehdä JOTAIN. En osaa. En tiedä. Välillä tuntuu siltä että luovutan, laitan pojan jonnekin lastenkotiin, kun en mä osaa tehdä asialle mitään. Ehkä ne siellä saa tuon lapsen jälleen onnelliseksi ja sen elämän oikeille raiteilleen.

MITÄ MÄ TEEN?!!!

*itkee*

 

[NuoriÄiti]

:flower: :'(

 

[outolintu]

Ihan ekaksi tuli mieleen noista raivareista, että ota "holding"otteeseen ja pidä lujasti kiinni vaikka kuinka raivoaisi. Mieluummin niin että ette ole kasvot vastakkain; ei pääse sylkemään päällesi. Tämä voi tuntua kurjalta ja joudut pitämään kauankin lasta siinä koska tärkeintä on, että pidät niin kauan kuin on todella rauhoittunut. Sen jälkeen keskutelet lapsen kanssa hänen puheitaan ja kielenkäytöstään. Kysy mitä tekee jos äitiä ei olisikaan? Ja älä vaivu itsesääliin tai tunne itseäsi huonoksi, olet kuitenkin paras ja ainoa äiti lapsellesi! Se pitää lapselle myös opettaa! Älä vaadi itseltäsi liikoja, puhu lapsen kanssa paljon tunteista!

 

[vieras]

seuraavan kerran kun alkaa riehua niin ota ranteista kiinni ja istutat sen syliis ja rauhallisesti juttelet...(tai hankalaahan se voi olla kun lapsella on jo aikas paljon voimaa)
Oletko miettinyt miksi lapsi käyttäytyy niin??? ongelmia toisten lasten kanssa, oppimisvaikeuksia, kiusatuksi tuloa tms.
Silloin kun lapsi on rauhallinen hymyilevä oma pikku mies niin koita jutella hänen kanssa ja kerro kuinka pahoitat mielesi hänen käytöksestään ja pyritte yhdessä selvittämään syyn raivareihin

 

[Kirsikka]

Meillä ei 6v pystyisi pitää enää kiinni, tommosella 130cm ja vajaa 30kilosella on mielettömät voimat kun sille päälle tulee (6aikuista piti kiinni kun meni nielurisaleikkaukseen ja silti minä sain turpaani)

 

[hali]

eikö perheneuvolasta saanu mitään apua? jo on ihme hommaa.
Ota yhteyttä paikkakunnan koulukuraattoriin / kolupsykologiin ja kerro huolesi ja että apua on saatava nyt! Keskity niihin hetkiin kun lapsi on ihana ja ammenna niistä voimaa kestää myös ne purkaukset. Voiko lapsen kanssa puhua silloin kun on rauhallinen mitä oikein aijemmin tapahtui? En osaa teitä auttaa mutta voimia toivon teille.

 

[outolintu]

Meillä ei 6v pystyisi pitää enää kiinni, tommosella 130cm ja vajaa 30kilosella on mielettömät voimat kun sille päälle tulee (6aikuista piti kiinni kun meni nielurisaleikkaukseen ja silti minä sain turpaani)

No onpas lapsi päässyt niskan päälle!

 

[käykää lastenpsykologilla juttelemassa]

jaksuja

 

[vieras]

Meillä ei 6v pystyisi pitää enää kiinni, tommosella 130cm ja vajaa 30kilosella on mielettömät voimat kun sille päälle tulee (6aikuista piti kiinni kun meni nielurisaleikkaukseen ja silti minä sain turpaani)

No onpas lapsi päässyt niskan päälle!

lapsilla on yllättävän paljon voimaa ja siihen vielä ajateltuna hermostuneisuus niin se on voimakas yhdistelmä

 

[Särkynyt sydän]

Lapsella ei ole oppimisvaikeuksia, päinvastoin hän on oikein fiksu ja oppivainen lapsi. Osaa jo lukea jne. Jostain syystä hän ei vain halua koulussa näyttää taitojaan, esimerkiksi lukea opettajalle ääneen, vaikkakin kotona tekee sen mielellään.
Kädentaitojen suhteen hän on myös taitava, mutta jos hänen askartelustaa/kirjoittamisestaan/tms sanoo yhdenkin kommentin, kannustavan tai vähemmän kannustavan, hän tuhoaa koko työnsä. Samantien. Kotona tätä on vähemmän, mutta koulussa ja eskarissa jatkuvasti.
Kavereitakin lapsella on, joiden kanssa on myös koulun jälkeen.

Eilen pitelin häntä kiinni, ensinnäkin sen takia ettei karkaa tuolista jossa käskin hänen istua, ja toiseksi siksi ettei hän päässyt kovin pahasti minua raapimaan/puremaan/lyömään. Olin jo kahden vaiheilla otanko hänet holdingiin siinä aulassa, mutta koitin viimeiseen saakka välttää sitä kun oltiin ihmisten ilmoilla.

On vaan niin kauhean paha olla.

 

[outolintu]

Meillä ei 6v pystyisi pitää enää kiinni, tommosella 130cm ja vajaa 30kilosella on mielettömät voimat kun sille päälle tulee (6aikuista piti kiinni kun meni nielurisaleikkaukseen ja silti minä sain turpaani)

No onpas lapsi päässyt niskan päälle!

lapsilla on yllättävän paljon voimaa ja siihen vielä ajateltuna hermostuneisuus niin se on voimakas yhdistelmä

No on, mutta kyllä aikuisella pitää olla järjen kanssa enemmän! Haloo!

 

[Särkynyt sydän]

Perhenlassa on lastenpsykologi joka ottaa poikaa vastaan, samalla kun minä juttelen sostt:n kanssa. Mutta en saa sieltä mitään neuvoa tai konkreettista apua, vaikka pyydän. Sanoin siitä jo eilen, että mä tartten jotain muutakin kuin keskustelua tämän asian kanssa. En edes tiedä mitä kaikkea lastenpsykologi on saanut lapsestani irti, vai onko mitään, kun niitä asioita ei minulle kerrota. Sanoivat eilen että eivät halua puhua lapsen selän takana (eli siis kertoa minulle).

Mä niin pelkään että tuosta lapsesta tulee syrjäytynyt kriminaali, jolla on päihdeongelma. Naurakaa vaan, mutta se on mun suurin kauhukuva, ja eikö siihen suuntaan mennä jos jo tässä vaiheessa elämää lapsi käyttäytyy noin

 

[outolintu]

Lapsella ei ole oppimisvaikeuksia, päinvastoin hän on oikein fiksu ja oppivainen lapsi. Osaa jo lukea jne. Jostain syystä hän ei vain halua koulussa näyttää taitojaan, esimerkiksi lukea opettajalle ääneen, vaikkakin kotona tekee sen mielellään.
Kädentaitojen suhteen hän on myös taitava, mutta jos hänen askartelustaa/kirjoittamisestaan/tms sanoo yhdenkin kommentin, kannustavan tai vähemmän kannustavan, hän tuhoaa koko työnsä. Samantien. Kotona tätä on vähemmän, mutta koulussa ja eskarissa jatkuvasti.
Kavereitakin lapsella on, joiden kanssa on myös koulun jälkeen.

Eilen pitelin häntä kiinni, ensinnäkin sen takia ettei karkaa tuolista jossa käskin hänen istua, ja toiseksi siksi ettei hän päässyt kovin pahasti minua raapimaan/puremaan/lyömään. Olin jo kahden vaiheilla otanko hänet holdingiin siinä aulassa, mutta koitin viimeiseen saakka välttää sitä kun oltiin ihmisten ilmoilla.

On vaan niin kauhean paha olla.

Keskustele opettajan kanssa voisiko hän huomioida pojan työt jotenkin erilailla, hiljaisesti. Meillä poika ei missään nimessä halunnut koskaan olla esillä, ei hyvässä eikä pahassa. Suorituspaineita voi lapsellasi olla!

 

[huuhhaa]

ap tiedän tunteen paremmin kuin voit uskoakkaan. Me taistelimme 13 w yhteiskunnan rattaissa jotta saisimme apua ja lapseni saisi apua väkivaltaiseen käytökseen. Niin turhauduttavalta tuntuu kun kaikki vaan kohottaa olkiaan ja sanoo että ei tässä nyt voi oikeen mitään ??? |O

Jos haluat niin voin keskustella asioista kanssasi viestillä taikka meilillä.. Täällä julkisesti en jaksa kaikkea kirjoitella.
Voimia sinulle ja lapsellesi :hug:

 

[outolintu]

Perhenlassa on lastenpsykologi joka ottaa poikaa vastaan, samalla kun minä juttelen sostt:n kanssa. Mutta en saa sieltä mitään neuvoa tai konkreettista apua, vaikka pyydän. Sanoin siitä jo eilen, että mä tartten jotain muutakin kuin keskustelua tämän asian kanssa. En edes tiedä mitä kaikkea lastenpsykologi on saanut lapsestani irti, vai onko mitään, kun niitä asioita ei minulle kerrota. Sanoivat eilen että eivät halua puhua lapsen selän takana (eli siis kertoa minulle).

Mä niin pelkään että tuosta lapsesta tulee syrjäytynyt kriminaali, jolla on päihdeongelma. Naurakaa vaan, mutta se on mun suurin kauhukuva, ja eikö siihen suuntaan mennä jos jo tässä vaiheessa elämää lapsi käyttäytyy noin

Ette mene, koska olet jo hakenut apua tilanteeseen. Kumma etteivät äidille anna tietoja lapsesta???

 

[vieras]

Lapsella ei ole oppimisvaikeuksia, päinvastoin hän on oikein fiksu ja oppivainen lapsi. Osaa jo lukea jne. Jostain syystä hän ei vain halua koulussa näyttää taitojaan, esimerkiksi lukea opettajalle ääneen, vaikkakin kotona tekee sen mielellään.
Kädentaitojen suhteen hän on myös taitava, mutta jos hänen askartelustaa/kirjoittamisestaan/tms sanoo yhdenkin kommentin, kannustavan tai vähemmän kannustavan, hän tuhoaa koko työnsä. Samantien. Kotona tätä on vähemmän, mutta koulussa ja eskarissa jatkuvasti.
Kavereitakin lapsella on, joiden kanssa on myös koulun jälkeen.

Eilen pitelin häntä kiinni, ensinnäkin sen takia ettei karkaa tuolista jossa käskin hänen istua, ja toiseksi siksi ettei hän päässyt kovin pahasti minua raapimaan/puremaan/lyömään. Olin jo kahden vaiheilla otanko hänet holdingiin siinä aulassa, mutta koitin viimeiseen saakka välttää sitä kun oltiin ihmisten ilmoilla.

On vaan niin kauhean paha olla.

Onko sitten niin että lapsi turhautuu kun taitoa/tietoa enempi kuin mitä ymmärtää antaa...ja samalla pientä ujoutta, että ei sitten uskalla ilmaista taitojaan.

 

[leijona76]

Meillä ei 6v pystyisi pitää enää kiinni, tommosella 130cm ja vajaa 30kilosella on mielettömät voimat kun sille päälle tulee (6aikuista piti kiinni kun meni nielurisaleikkaukseen ja silti minä sain turpaani)

No onpas lapsi päässyt niskan päälle!

lapsilla on yllättävän paljon voimaa ja siihen vielä ajateltuna hermostuneisuus niin se on voimakas yhdistelmä

No on, mutta kyllä aikuisella pitää olla järjen kanssa enemmän! Haloo!

oletko sä nähnyt lasta joka lähes hysteerisenä taistelee vastaan? Siinä ei auta mikään puhe/kasvatus.

 

[Peppari]

Oletko yksinhuoltaja ja missä on lapsen isä?
Kyllä apua on saatava, ei tuossa tilanteessa mitkään holdingit riitä. Sinuna en piittaisi siitä mitä ihmiset ajattelee, teet sen mitä täytyy että saat pojan rauhoittumaan.
Varaa aikaa uudelleen perheneuvolaan, lastenpsykiatrille tms.
Ei saa antaa tuollaisen tilanteen jatkua yhtään pidempään.

 

[Koivunkäpy]

Meillä ei 6v pystyisi pitää enää kiinni, tommosella 130cm ja vajaa 30kilosella on mielettömät voimat kun sille päälle tulee (6aikuista piti kiinni kun meni nielurisaleikkaukseen ja silti minä sain turpaani)

No onpas lapsi päässyt niskan päälle!

lapsilla on yllättävän paljon voimaa ja siihen vielä ajateltuna hermostuneisuus niin se on voimakas yhdistelmä

No on, mutta kyllä aikuisella pitää olla järjen kanssa enemmän! Haloo!

itse muistan n.6vuotiaana hammaslääkärissä tapahtuneen asian, eli minulta piti ottaa heiluva etuhammas pois.. istuin tuoliin, ja olin et jee, nyt siitä pääsee eroon, se oli siis useemman kk heilunu. jee olo loppui kun näin ne hohtimet mitkä lääkäri kaivo jostain laatikosta, siinävaiheessa mä sain jalat alleni, ensin mua kanto kaks aikuista takas penkkiin ja lopulta 5 piti kiinni ja hl nykäs hampaan pois.
ja olin sillon semmonen kääpiö, n.16kg ja pituutta himpun yli 110cm..

 

[Evenstar]

Oletko käynyt lapsesi kanssa neurologin vastaanotolla? Onko häneltä otettu aivosähkökäyrä (EEG) ja onko hänelle tehty muita neurologisia tutkimuksia?

Kysymykseni voivat kuulostaa "Dr Phililtä", mutta suosittelen oikeasti tutkituttamaan lapsesi neurologiset toiminnot. Kyseessä saattaa olla esimerkiksi epilepsian tyyppinen aivosähkötoiminnan häiriö tai jokin lievä autismin muoto. Molemmat voivat käsittääkseni aiheuttaa muun muassa aggressiivisuuspuuskia ja raivareita.

MUOKS: Jos et tiedä, miten neurologin vastaanotolle pääsee, kysy asiaa vaikkapa omasta terveyskeskuksestasi.

 

[Särkynyt sydän]

No olen yh, lapsen isä.. no, tapaa lapsiaan kerran vuoteen jos sattuu muistamaan.
Ei tuo ollut ensimmäinen eikä viimeinen käynti perhenlassa, mutta kun mä en jaksa enää tätä asiaa näin. Mä haluan tähän jonkin muutoksen, jotain mitä mä voin tehdä, en voi enää vaan olla ja odotella! Muttak un mä EN TIEDÄ mitä mun pitää tehdä!!

 

[leijona76]

Päiväkodissa käärittiin mattoon tällainen raivopää jota ei jaksettu pitää sylissä enää ja holdingissa. Aikunen kokoajan vieressä ja lapsi raivonsa purki karjuen kun ei voinut ketään/mitään satuttaa.
Särkynyt sydän,oletko se joka täällä joku aika sitten kirjoitti tällasesta asiasta? On se kumma jos perhenla on muka niin voimaton eikä voi lapsen asioita kertoa mitenkään. Miks hemmetissä ne sitte on sielä...

 

[Särkynyt sydän]

Miten noihin neurologisiin tutkimuksiin pääsee?

 

[ap..]

Olen mä tästä aiemminkin kirjoitellut, joten voi olla että olen se sama.
Olo on vaan niin avuton ja voimaton, uskotteko.

 

[huuhhaa]

No olen yh, lapsen isä.. no, tapaa lapsiaan kerran vuoteen jos sattuu muistamaan.
Ei tuo ollut ensimmäinen eikä viimeinen käynti perhenlassa, mutta kun mä en jaksa enää tätä asiaa näin. Mä haluan tähän jonkin muutoksen, jotain mitä mä voin tehdä, en voi enää vaan olla ja odotella! Muttak un mä EN TIEDÄ mitä mun pitää tehdä!!

Me emme saannee penestä yhtään mitään, Jos teillä siellä missä asutte lasten,- ja nuorten psykiatrinen kriispoli ota sinne yhteyttä. Vaadai saada aika nyt heti sö et jaksa ja olet tilanteen takia voimaton.
Voimia tähän taistoon...