Tänään on iso päivä, 20+0 ja puolivälissä ollaan!

Samalla sellainen olo että haluan vain tämän menevän mahd nopeasti ohi ja saada vauva turvallisesti maailmaan, toisaalta on vähän sellainen olo että pysähdynkö nyt ollenkaan ja nautin raskaudesta (varsinkin kun selvästi menossa "kultainen keskiraskaus"). Kaduttaako jotenkin myöhemmin varsinkin jos tämä on mun viimeinen raskaus?
Päivän kunniaksi Vintedist tilattu kotidoppleri tuli ja hieno syke kuului. Olisi ehkä voinut hankkia aikaisemmin tai ei ollenkaan, viimeisten päivien aikana olen mielestäni tuntenut liikkeitä vähän paremmin. Tai tähän asti ollut luokkaa "olikohan tuo vauva" niin nyt on edes kerran päivässä ollut "oli tuo varmasti vauva". Että sinänsä tosi vaimeasti vielä. Toinen "päivän kunniaksi " tapahtuma on lirut pikkareihin.

Esikoisen raskauden aikana tai sen jälkeen ei ole ollut yhtään ongelmia pidätyskyvyn kanssa ja nytkin olen treenannu lantiopohjaa mutt selvästikään en tarpeeksi. Toki bronkeiitti ja jäätäviä yskänkohtauksia jolloin lirahtaa mutta silti, tätä ei ole tullut vastaan mun 33 v elämän aikana. Painoa tullut puoliväliin mennessä 4kg eli hurjin noussu onneksi pysähtyi (hetkeksi). Tulii siis 3kg neljässä viikossa heti nt-ultran jälkeen.
Rakenneultra torstaina ja ensi viikolla on tarkoitus kertoa asiakkaille samalla kun toivon hyvää joulua. Olettaen että kaikki ok siis. Nyt oon pantannut tätä uutista niin kauan että tuntuu vaikealta kertoa.
Sara älä lue km-foorumeja, tulet hulluksi

Vaikka olen paraskin puhuja, todella monta kertaa olen joutunut googleen pikimustaan aukkoon ja ahdistunut valtavasti.