Miehen raha-asiat luisumassa käsistä.. apua!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vierass
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Onko miehellä peliriippuvuutta vai mistä näitä laskuja kertyy? Lainarahan vai ostettuja tavaroita?

Ei ole peliriippuvuutta. Esim. visa on tainnut kertyä osittain toki "pakollisista" kuten eläinlääkärilasku. Mutta paljolti varmasti ostellut itselleen vaan mukavia hyödykkeitä, kuten cd-levyjä, käynyt ulkona syömässä ja sen sellaista. Visa taitaa nyt olla se suurin peikko, kun sitä näytti olevan velkaa 2700€...

Tietenkään en pysty maksamaan yksin puolia kaikesta. Mutta sehän nyt on selvä, että jos mies kieltäytyy maksamasta isompaa osuutta sen ajan kun tässä nyt on pakko, niin minä muutan lapsen kanssa pois. Ei onneksi kyllä ole kieltäytynyt. Minä olen tähän mennessä hoitanut rahaliikenteen juurikin miehen epäluotettavuuden vuoksi. Mutta miehen on itse pitänyt maksaa jäljelle jäävistä rahoista mm. visalasku ja oma puhelinlasku + netti. Ja on ne laiminlyönyt sitten. Eli minun pitäisi kontrolloida IHAN KAIKKEA, mikä olisi täysin järjetöntä.

Suunnitelma on nyt se että mies maksaa x-summan palkastaan minulle joka kuukausi. Minä hoidan laskut. Tilit erilleen. Omat henkilökohtaiset laskunsa mies saa hoitaa jatkossa itse, ja jos ei hoida niin omapa on asiansa. Minä otan eron jos sössii luottotietonsa. Lisäksi vaadin että tulevilla veronpalautuksilla saa lyhentää visavelkaansa, vaikka mies haaveili ostavansa uuden puhelimen. Miehen Visa on nyt leikattu kahtia, yhteistuumin.
 
Mitäs jos ottaisit kaikki raha-asiat hoidettaviksi? Sinulle miehen kortit ja tiliavaimet, annat käteistä aina viikottain ostoksia varten. Ikäväähän se sinua kohtaan on, mutta jo aluksi toimiaittr näin. Jos mies ostelee netistä jotain niin laitatte ostokiellon hänelle niihin kauppoihin tai palautatte tavarat.
 
Tuttu juttu meidänkin talossa. Vuosia homma on pysynyt kiikinkaakun hanskassa, ainaista veitsenterällä olemista näissä. Mä oon hoitanut kaikki raha-asiat ja onkinut sen välillä ylös kaivosta. Mutta, menin tekemään hölmöäkin hölmömmän liikkeen ja ostettiin vanhatalo. Sellanen rempattava rintamamies talo, muitten mielestä ei varmaan niin hieno mutta mulle unelmien täyttymys.... no, siinä oli ollut aviokriisiä ennen talon ostoa ja näytti että asiat alkais pikkuhiljaa järjestyy. No päästiin viime kevääseen niin mulle paljastu että mies oli hankkiutunu ihan kunnolla velkakierteeseen.

Rahaa meillä on sillain että edellisen asunnon myynnin ja tämän talon väliin jäävän osuuden järjestelin remonttirahoiksi, ja joka penni on siis budjetoitu taloon. Ja nyt koitan taas saada ton tolpilleen noilla rempparahoilla...

Nyt mä vasta alan ymmärtää minkälaisesta ihmisesta on kysymys ainakin meillä...loputtoman itsekkäästä. Aatella, 15 vuotta siihen meni että sen ymmärsin ja nyt oon puun ja kuoren välissä. Remontit tekemättä ja vanhojen talojen hinnat laskee kuin lehmän häntä, eroon ei pääse. Ja jos tästä 3 lapsen ja koiran kanssa lähtisin, näillä hinnoilla jäisi mulle asuntovelkataakka ja enkä mä pystyis pitämään yllä yksin näitä kaikkee jos mulla olis velkaa ja vuokra-asunto.. ilman sitä kyllä pärjättäis lasten kanssa..

Mulla on aina ollu hyvä finanssipää, sitkeyttä ja kestävyyttä kestää kaiken näkösiä taloudellisia tlanteita. Oon taikonut (säästänyt) ihan sikavähillä toimeentuloilla uskomattomia hienoja asioita, niinkuin 3 lapsen arvokkaat harrastukset ja instrumentit niihin.. oon säästänyt ja vääntänyt että elämä olisi hyvää ja mukavaa, eliettä olis ruokaa ruumiille ja sielulle.

Mutta tässä mies asiassa mulla ei ole ollut mitään rotia... oon uskonut ja toivonut ja katsonut sormienvälistä.... mutta jotenkin erityisesti tänään seinät kaatuu päälle tässä asiassa, näihin laskuihin ei ole tulossa loppua vaikka taas on saatu asiat rullaamaan hetkeksi oikeaan suuntaan. Koen olevani jotenkin niin helvetin yksin ja jumissa tässä tilanteessa, mietin MIKSI en antanut periksi ja lyönyt peliä poikki ajoissa kun lapset oli pieniä ja oikeesti oon kyllä sitä mieltä että joissakin asioissa mä olen liiankin sitkeä niin kuin tässä... ei olis kannattanu.

Tuli noista maksukorteista mieleen, että tehtiin samat jutut katkottiin kortit ja muuta... mutta mies vaan puuhasteli selän takana ja haki uudet....
 
Aika usein pankit tarjoaa mahdollisuuden maksaa pelkkiä korkoja asuntolainasta. On totta, ettei vaimo ole miehensä edunvalvoja, mutta hän voi mielestäni vaatia miestä osallistumaan lapsen kuluihin.
Ei siis olisi välttämättä lainkaan huono ajatus laittaa asuntolainaa puoliksi.

Mikä ilo siitä asuntolainan puolituksesta on? Kodista vain puolet menee vasaran alle, jos mies ei selviä lyhennyksistä?
 
Ja meillä ainakin lainat on jaettu jo pankissa puolisksi, niin edellisessä kuin tässäkin asunnossa. Veropäätöksissäkin ne näkyy aina jaettuna tai ainakin meillä on näin ollu...

Joku tuolla mainitsi että ositus olisi hankalampaa jos miehellä luottoja ja velkoja.. pystyiskö joku vähän valaisemaan mulle tätä asiaa...
 

Similar threads

Yhteistyössä