Miehen viesti mulle.. =/

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Nyt harmaana
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Minä ehkä tuossa tilanteessa sanoisin ukolle, että okei, lähde vaan, mutta penskat otat sitten mukanasi! Miks sen pitäis aina olla mies joka pääsee kuin koira veräjästä? Vähän ahdistaa, niin se on ero perheestä. Ei sen niin helposti pitäis onnistua...
 
Alkuperäinen kirjoittaja Näkökantaa:
Minä ehkä tuossa tilanteessa sanoisin ukolle, että okei, lähde vaan, mutta penskat otat sitten mukanasi! Miks sen pitäis aina olla mies joka pääsee kuin koira veräjästä? Vähän ahdistaa, niin se on ero perheestä. Ei sen niin helposti pitäis onnistua...

No just näin! Puolisosta erotaan, jos siihen on syy. Mutt väsymys ja ahdistus? Sitten jätetään muksut ja heipparallaa, sinkkuelämä kutsuu. Ottakoot lapset mukaansa ja katsokoot, miten sitten sitä elämässä taas löytyykin aikaa kaikelle muulle kuin työlle ja kodille...
 
joo vähän hassulle tuntuu että vaimosta eroaminen olisi se ratkaisu siihen että kohta 4 lapsen isä saisi elämään muutakin kuin työtä ja kotia. Luulisi että tuo asia olisi huomattavasti helpompi ratkaista kahden aikuisen yhteistyöllä.
 
Miksi sinä et pärjäisi ilman miestäsi?? Suorista selkäsi ja älä alennut kerjäämään miestäsi jäämään. Näytä olevasi aikuinen ihminen ja pärjääväsi omillaan. Ehkä miehesi vaan tarvitsee omaa aikaa, että löytää taas oman itsensä sieltä me-viidakosta. Ja samalla hän ehkä muistaa miksi alunperin rakastui sinuun.
 
Alkuperäinen kirjoittaja nih:
Taisikin olla jo uusi akka valmiiksi katottuna.
Eikö ole muka aiemmin valitellut oman ajan puutetta?

Kun nainen valittaa oman ajan puutetta niin kehoitetaan vaan jättämään muksut isälleen kotiin ja painumaan ulos tuulettumaan. Heti kun mies kertoo väsyneensä arkeen niin hänellä onkin toinen nainen? :headwall:
 
Alkuperäinen kirjoittaja KaksiKertaaPienempi:
Sanot miehelles, että lähtee jonnekin muutamaksi päiväksi. Lyhytkin aika auttaa, kunhan pääsee hetkeksi pois normiympyröistä ja saa ajatella vain itseään. Älä lähetä miestä reissuun sillä asenteella, että mies joutuu tuntemaan siitä syyllisyyttä, se vie suuren osan reissun tarkotuksesta. Pari viikkoa sitten tein itse noin kun näin, miten miestä meinas ahistaa. Mun miehelle pukkaa stressiä työstä ja se sitten näkyy kotonakin. Paljon helpompaa koko perheellä, kun vanhemmat saavat välillä lepuuttaa hermojaan. Tarviihan sitä omaa aikaa itse kukin.

Olet ihan oikeassa. Meilläkin mies tekee paljon duunia ja hoitaa isänsäkin asiat siihen päälle, ja tietenkin on hieno mies ja isä lapsellemme. Elokuussa hän kävi kahdella reissulla ilman perhettä, konserrtimatkalla ja metsästysreissulla. Ja harrastuksia pitää ja saa olla!
Mä saan kyllä mennä kanssa sitten kun haluan.
 
Jutelkaa, voisitko ajatella antavasi miehelle omaa aikaa? Olisiko miehellä paikkaa minne mennä vähäksi aikaa ottamaan etäisyyttä ja miettimään asioita, mökkiä?
Miehellä varmaan jonkinmoinne ikäkriisi, neöjäs lapsi tulossa jos elämä jo nyt työtä ja kotielämään niin pelkää mitä tulee olemaan kun neljäs syntyy, tässäkö tämä elämä on -tunne iskenyt? Onko lapsenne kovin núoria kaikki?
Älä pakota miestäsi jäämään, anna hänen puhua omat tunteensa, mutta kerro sinäkin omasi, kerro kuinka pelottaa jääminen yksin lasten kanssa, avarra miehesi silmiä myös omasta tilastasi. Parasta olisi että saisitte molemmat sekä omaa aikaa että myös aikaa kahdestaan ilman lapsia. Onko teillä miten järjestyksessä lasten hoito? Saisitteko esim viikonloppu vapaata lapsista?
 
Alkuperäinen kirjoittaja Kotona Kirves Kädessä:
Mutta eikö ollu hyvä, että kertoi mikä vaivaa, Nythän asian voi selvittää, kun tietää, missä mennään?

mie peesaan kerranki kirveskättä tässä hommassa.

tosi paskaan aikaanhan tuo tulee ku oot raskaana neljännestä, mutta siun miehes sentään sai sanottua että joku kalvaa. kaikki ei saa, ne vaan lähtee.

se tuumaustauko voi olla paikallaan ja hyväki asia. että elä heti heitä toivoa menemään. mutta mie tiiän kyllä miltä siusta ap tuntuu, tiiän kyllä. ja se tuntuu helvetiltä, se koskee, raastaa, tuntuu että se vie ihmisyyden... ja vielä hetkellä jolloin et todellakaan sitä tarvitse.

voimia kovasti :hug: :hug: :hug: :hug:
 
voisin kuvitella, että mieheni tuntee kutakuinkin samoin. on valitellut tilannetta jo vuoden verran, mutta sitten kuitenkin on sovittu, että ei tehdä hätiköityjä ratkasuja. meillä 2 pientä lasta. on myöskin puhunu, ettei tiedä rakastaako enää mua, mä oon sanonu, että rakkaus onkin tahdon asia. ja sit oon tukeutunut vanhaan viisauteen, että aina ei voi rakastaa, voi vain olla uskollinen. meiltä on kadonnut seksielämä täysin, mies ei halua. arki sujuu ja lasten kanssa tykkää olla. eikä me oikeastaan riidellä, on vaan sellanen "möllötys"-ajanjakso, että asutaan samassa huushollissa ja thats it. mutta jaksan vielä uskoa siihen, että tämä tästä paranee.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
ja se että mää oon lihava ruma ja läski, ni en varmaan saa enää ketään miestä :'([/quote

Tuohan se on tärkein asia miettiä samana päivänä, kun mies erolla uhkaa..
Edelleen vaan kehoittaisin tekemään pienen ryhtiliikkeen.
 
Soitat miehellesi ja kerrot nyt vuorostaan miltä susta tuntuu ja että jos tosiaan haluaa erota niin on valmis myös (ainakin teoriassa) ottamaan osan lapsista mukaan. Ei kai kukaan voi olla niin itsekäs, että jättää neljättä lastaan odottavan vaimonsa yksin ja lähtee elämään sinkkuelämää...

Musta tuntuu nyt vain siltä, että teillä ei ole juurikaan ollut yhteistä aikaa ja tunteet ovat tästä syystä laantuneet...mutta se on kylläkin ihan normaalia kaikissa parisuhteissa...oli lapsia kuvioissa mukana tai ei.

Koittakaa jutella...
 
Voi kun tuli paha mieli puolestasi,ensimmäisestä viestistä sain sen kuvan että miehesi tarvitsee enemmän aikaa olla sisarusten ja kavereidensa kanssa,mutta sitten kirjoittikin ehkä haluavansa erota.Onko hän muuttanut pois omalta paikkakunnaltaan,entä halusitteko yhdessä vielä neljännen lapsen?En voi auttaa sinua,auttaisin mielelläni jos voisin.Onko miehesi väsynyt,yleensä ihmiset väsyneinä saattavat ajtella asiat paljon negatiivisemmin kuin asiat oikeasti ovat,toisaalta on hyvä että hän sai kerrottua miltä tuntuu.
 
Mun mielestä se ei voi noin vain lähteä ja jättää sua lasten kanssa. Järjestäkää niin että se saa iltaisin vapaa-aikaa (jasinä vuorostasi myös!).

Mulla on just nyt vähän samanlainen olo kuin miehelläsi, elämä on vaan lasten kanssa olemista ja kotona hölmöttämistä, en ikinä ehdi nähdä ketään kavereita (koska ei se ole sama asia että lapsettomat ihmiset kutsuu käymään täällä kuin entinen yömyöhään kaupungilla humputtelu) enkä harrastamaan mitään omaa. Jos oisin mies niin oisin varmaan laittanu vaimolleni samanlaisen viestin tajuamatta miten se vaikuttaa naisen elämään.
 
Meillä oli täysin sama tilanne lähes vuosi sitten mieheni kanssa.Itseasiassa tuo miehesi laittama viesti on kun omani suusta tuolloin..

Anna miehellesi aikaa miettiä,muuta et voi tehdä..meillä kävi hyvin loppujenlopuksi.Vaikka kriisi oli henkisesti elämäni kauhein..
 
Tosi hyvä viesti mieheltä, vaikka en ymmärrä, miksi niitä vittuja pitää ainaa tunkea joka paikkaan. On se kumma, että eräät aikuiset ihmiset eivät osaa suutaan avata ilman, että sieltä tulee täysin asiaankuulumattomia vittuja.

Mutta muuten ongelma kuvattu selkeästi, ja reipasta, että toi asian ulos eikä märehdi sisällään. Avunhuuto ahdistukseenhan tuo oli, ja keskustelunavaus.

Minusta on välillä tuntunut ihan samalta. Elämässä ei ole muuta kuin työ ja perhe.

Nyt keskustelua. Pitäähän sitä siskoja ja veljiä nähdä, ja jos kavereita on, niin niitäkin joskus. Yhteispeliä ja keskustelua siitä, mitä se elämä on, ja miten sitä voisi hiukan sorvata.
 
Minuakin kiinnostaa missä ne siskot jne on? Oletteko muuttaneet kauas niistä? Se voi ahdistaa paljon, jos ei niitä "omia ihmisiä" ole lähellä. Kokemusta on.
Anna miehellesi aikaa.
Meillä on kaveripiirissä ollut noita ahdistumisia. On auttanut kun on saanut vähän omaa aikaa.
Voimia sinulle!!
 
Siis mieshän sanoi, että on onnellinen vain lasten kanssa joten eihän ongelma ole lapsissa. Luulen että ongelma on siinä että miehellä ei ole enää kavereitä eikä hän tapaa siskoaan ja veljeään. Jokainen, ihan jokainen ihminen tarvitsee elämäänsä muutakin tukiverkostoa kuin sen vaimon. Jos vaimo sitoo kotiin miehelle tulee varmasti ahdistus. Itse olen erittäin omistushaluinen nainen, mutta olen oppinut että ei meidän suhteesta tule mitään, jos mies ei pääse tapaamaan kavereitaan. En minä yksin riitä miehelle, eikä se ole maailmanloppu. kehottaisin sinua ap antamaan miehelle sitä aikaa tavata kavereita, kannusta häntä ottamaan yhteyttä heihin. mieskin saattaa nähdä sinut ihan eri valossa. Voimia kuitenkin, ja koska mies selvästi rakastaa lapsiaan en usko että hän heitä hylkäisi vaikka ero tulisikin. Eiköhän hän ymmärrä että sinullakin on voimat vähissä.
 
Voi ensinnäkin ole onnellinen että mies sanoi sulle tuon!
Meillä ainakaan mies ei sano jos sitä ahdistaa, sitten vasta kun on viikkoja kärvistelty ja kun se tappelu tulee niin silloin vasta :/

Anna rauhaa ja aikaa, onko teillä mökkiä?
Sano miehelle että menee pariksi päivää sinne yksin mietiskelemään ja nauttimaan omasta ajasta.
Toivotaan että se siitä tokenee eikä ainakaan eroa :hug:
 

Yhteistyössä