Mies ei pärjää lasten kanssa

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Omien lasten hoitaminen vapaaehtoisesti ei pitäisi olla mikään 'ensimmäinen kerta'-juttu, eikä sen pitäisi olla myöskään ylivoimaisen vaikeaa. Sitä voi ja pitääkin tehdä ihan vapaaehtoisesti joka päivä.
No juuri näin.
Meillä kyllä molemmat vanhemmat haluavat, että nukkumaan mennään ajoissa. Ehkä siksi, että hommat tehdään yhdessä, ja yhtä lailla se isä kärsii siitä, kun yliväsynyttä lasta yrittää nukuttaa, saati aamulla patistaa liikkeelle. Ja sama muiden rutiinien suhteen. Ei niitä huvikseen ole keksitty, vaan yleensä lapsen parhaaksi. Ja kyllä meilllä ainakin isäkin haluaa toimia siten, mikä lapsille hyväksi.
 
Aikuiselle miehellekkö pitäisi kädestä pitäen opettaa anna mun kaikki kestää. Ja pitäs pyytää osallistumaan. Ihan tosi, onko mieskin ohjannut äitiä ruokkimaan lapset ? Ja pyytänyt vaimoaan osallistumaan iltatoimiin? Mies kykenee samaan jos ei oo kehari
Ps. En ole ap

Niin... mies tietää rytmin, mutta oletko pyytänyt osallistumaan iltapuuhiin?
Tehkää yhdessä ja opetelkaa yhdessä, sitten voit odottaakin hänen suoriutuvan ilman kiukkuja.
Älä anna hänen kuvitella, että sinä hoidat kaiken aina paitsi harrastuksiesi aikana.
Onhan ne hänenkin lapsia ja nyt pitää ottaa kiiruunvilkkaa vastuuta.
Jos miehen luonnolle ottaa lasten hoito ja heidän tarpeet, kannattaa hänet tuupata pihalle. Pärjäät henkisesti paremmin ilman aikuista lasta.
 
En oleta että osaa, juurihan sanoin alussa että annan tehdä omalla tyylillä. Mutta ongelma on siinä, kun ei _mitään_ ollut tehty kun tulin kotiin. Eikä eka kerta. Ja mies mulle (ja lapsille) möykkää siitä, ettei pärjää kun pienempi vaan huutaa. En tiedä tekikö edes mitään, saadakseen huudon loppumaan. Saisi tehdä juuri niin kuin haluaa vaikka joka ilta, mutta kun ei hoida lasten iltahommia.

No tota, mitäs jos lähtisit vaan pois nähtyäsi, ettei äijä viitsi tehdä hommia? Palaat muutaman päivän kuluttua tarkistamaan tilanteen. - Miten olet päästänyt asiat tuohon jamaan, että toinen vanhemmista on kuin invalidi - vai onko hän invalidi? Saako noin pahasti aivovammaisen kanssa hankkia lapsia - tuliko tämä mieleen? Sinun olisi pitänyt aloittaa varmaan jo ennen lasten tuloa perheeseen, mutta ei, sinä hölmö vain passasit ja passasit. Nyt korjaat tekojesi hedelmiä. Tätäkö halusit? Jos et, vielä sinulla on mahdollisuus parantaa tapasi. Ei kukaan meistä voi tulla sinun paikallesi. Itse olet miehesi valinnut. Itse sinun pitää rajat hyväksikäytölle laittaa vai aiotko maksattaa veronmaksajilla uupumuksesi hoitamisen? - Mitä siitä tulisi, jos jokainen nainen olisi tuollainen veltto örvelö, joka ei yhtä ainokaista ukkoa kuriin saa?
 
Olen pyytänyt ja antanut silloin harvoin kun osallistuu, tehdä asiat omaan tyyliin. Mut enhän mä voi aikuista ihmistä pakottaa olemaan lastensa kanssa, jos ei itse halua. Paitsi nuo minun harrastuskerrat "pakotan", eli en kysy onko vai ei, vaan ilmoitan vaan että menen. Mut tuleehan sitä nyt itselle niin kökkö oli mihinkään lähteä, jos tietää että huutava lapsi ja hommat tekemättä kotona odottaa, kun palaan.

Vitun spede. Vai et voi pakottaa, anna mun kaikki kestää. Eiköhän se ole nyt sun ainoa mahdollisuus, kun et muuhun ole kyennyt. - Reipastu, nainen!
 
Mun mies oli jossain vaiheessa tuollainen, mutta kyllä se oppi. Ja myönnän jälkikäteen, että olin kyllä just sellainen kaikkitietävä äiti, joka osasi kaiken aina parhaiten.

Jätin kuitenkin sinnikkäästi isää lasten kanssa keskenään, ensin aina niin, että tulin vasta sitten kotiin kun lapset nukkui, myöhemmin olin koko yön poissa ja nykysin jo pidemmillä reissuilla.

Edelleenkin täytyy hammasta purra etten sanoisi mitään, jos tulen kotiin myöhemmin ja lapset (3kpl) on edelleen ylhäällä ja mun mielestä nukkumaanmenoaika on mennyt jo ajat sitten. Pakko vaan ajatella, että nyt mennään isän vähän rennommalla otteella tää ilta. Mutta mikä tärkeintä, lapset ja isä pärjää oikein hyvin keskenään mun poissaollessa.


No ei se nyt näinkään mene. Koska harvoin vätys-isät sit ovat seuraavana aamuna herättelemässä yliväsyneitä lapsia, tai hoitamassa seuraavan päivän touhuja yliväsyneiden lasten kanssa. Tai ei se isä ole se joka on seuraavat viikot taas palauttamassa sääntöjä ja ottamassa vastaan kaiken sääntöjen testauksen.

Ja ennen kaikkea, lapset ne on jotka näistä vätys-isien illoista kärsii
 
  • Tykkää
Reactions: Ammu Moolok
Juurikin näin kun yllä sanotaan. Siitä kärsii eniten lapset, jos miehen jätän lasten kanssa. Mies tiuskii lapsille ja minulle. Koko kodin ilmapiiriä voi leikata veitsellä. Onko se sitten reilua lapsille, kun ne sitä kuuntelevat jos en ole paikalla. Ja se lasten kiukuttelun määrä mulle, kun tuun kotiin. Välillä vaan tuntuu, että helpointa olisi perua omat menot ja antaa miehen tehdä omia juttujaan. Silloin kaikki ovat hyvällä tuulella.
 
Juurikin näin kun yllä sanotaan. Siitä kärsii eniten lapset, jos miehen jätän lasten kanssa. Mies tiuskii lapsille ja minulle. Koko kodin ilmapiiriä voi leikata veitsellä. Onko se sitten reilua lapsille, kun ne sitä kuuntelevat jos en ole paikalla. Ja se lasten kiukuttelun määrä mulle, kun tuun kotiin. Välillä vaan tuntuu, että helpointa olisi perua omat menot ja antaa miehen tehdä omia juttujaan. Silloin kaikki ovat hyvällä tuulella.

Perheterapiaan. Ei ole normaalia tuo eikä oikein sinua kohtaan. Pitää selvittää, miksi mies on ongelmainen ja siihen pitää saada apua.
 
Juurikin näin kun yllä sanotaan. Siitä kärsii eniten lapset, jos miehen jätän lasten kanssa. Mies tiuskii lapsille ja minulle. Koko kodin ilmapiiriä voi leikata veitsellä. Onko se sitten reilua lapsille, kun ne sitä kuuntelevat jos en ole paikalla. Ja se lasten kiukuttelun määrä mulle, kun tuun kotiin. Välillä vaan tuntuu, että helpointa olisi perua omat menot ja antaa miehen tehdä omia juttujaan. Silloin kaikki ovat hyvällä tuulella.

Sä olet nolo. Kysyt muka neuvoa, mutta sulle ei neuvot kelpaa, vaan haluat kruunusi kiillotusta. Samalla nämä tällaiset aloitukset tekevät hallaa muille tuleville äideille, jotka kuvittelevat tuollaisen perhemallin olevan ihanteen ja yrittävät itse aikanaan toimia samoin, miestä halvaannuttavasti.

Aloittakaa normaali perhe-elämä jo ennen kuin lapsi tulee taloon: mies tekee ostokset, laittaa ruuat, tiskaa ja siivoaa. Ensimmäiset 6 kk vauvaa voi äiti vielä aika paljon "omia", mutta sen jälkeen mies lenkkeilemään vaunujen kanssa ja hoitamaan normaaleja vanhemman velvollisuuksia. Ne kuuluvat kummallekin lapsen vanhemmista, mikäli yhteistaloudessa eletään. Muistakaa, että yleensä mies on todellakin fyysisesti vahvempi ja siksi hänen on syytä tehdä kotitöitä sen mukaisesti.

Toivon parempaa perhemallia kaikille muille perheille!
 
Sä olet nolo. Kysyt muka neuvoa, mutta sulle ei neuvot kelpaa, vaan haluat kruunusi kiillotusta. Samalla nämä tällaiset aloitukset tekevät hallaa muille tuleville äideille, jotka kuvittelevat tuollaisen perhemallin olevan ihanteen ja yrittävät itse aikanaan toimia samoin, miestä halvaannuttavasti.

Aloittakaa normaali perhe-elämä jo ennen kuin lapsi tulee taloon: mies tekee ostokset, laittaa ruuat, tiskaa ja siivoaa. Ensimmäiset 6 kk vauvaa voi äiti vielä aika paljon "omia", mutta sen jälkeen mies lenkkeilemään vaunujen kanssa ja hoitamaan normaaleja vanhemman velvollisuuksia. Ne kuuluvat kummallekin lapsen vanhemmista, mikäli yhteistaloudessa eletään. Muistakaa, että yleensä mies on todellakin fyysisesti vahvempi ja siksi hänen on syytä tehdä kotitöitä sen mukaisesti.

Toivon parempaa perhemallia kaikille muille perheille!

Ihan olen samaa mieltä, ettei ole normaali perhekuvio. Sitä niin nuorena alettiin seurustella, ettei sillon osannut näitä asioita ajatella. Nyt on jo niin monta asiaa vaakakupissa, ettei eri ole ihan simppeli juttu. Mutta todellakin toivon, että parisuhteessa olevat ja perheen perustamista miettivät omalla kohdallaan ottaisivat nämä asiat huomioon. En enää niillä lähtökohdilla mitä meidän suhteen alussa tuli ilmi, alkaisi mihinkään vakavampaan. Mutta nyt, niin kuin sanotaan on myöhäistä itkeä, kun on jo housussa.

Nyt vaan yritän keksiä ja miettiä omalta osaltani, miten haluan suhteen jatkuvan, mitä voin minä asioiden toimivuuden eteen tehdä ja voiko miestä muuttaa, jos ei hän itse sitä halua/ siihen pysty... Ja kuinka paljon olen valmis kestämään, ennen kuin tulee minun mittani täyteen.
 
Kyllä meilläkin mies siivosi ja laittoi ruokaa ennen lapsia. Se vaan koko kuvio kääntyi nurinpäin kun olin vanhempainvapaalla.

Ja kyllä mies toki osaa siivota ja kokata edelleen ja jonkun verran tekeekin, on paljon ihan perinteisiä miesten hommiakin kun omakotitalossa asutaan.

Mutta ennen kuin lapsia on, niin on vähän vaikea tietää millainen isä ja vanhempi ja kasvattaja se oma puoliso on. En olisi osannut kuvitella, että mies viihtyy niin vähän omien lastensa kanssa ja että aikuinen ihminen on niin kärsimätön ja hermoheikko. Minkäs teet sitten.

Meillä siis myös tätä samaa, että aina kun mahdollista niin mies jättää kaiken mun niskoille, äyskii ja tiuskii lapsille jne. Ei viitsi nousta sohvalta ajallaan tekemään iltahommia ja karjuu sitten yliväsyneille lapsille. Joten helpompaa tehdä itse kuin kuunnella sitä itkua ja huutoa. Yritän silti edelleen rakentaa jotain suhdetta isän ja lasten välille. Silloin kun kenelläkään näistä kolmesta ei ole väsy, eikä nälkä eikä huono päivä, niin kaikki menee ihan ok. Muuten tarvitaankin sitten useimmiten minua...
 

Yhteistyössä