J
"jemina"
Vieras
Heräsin vauvan kanssa aamulla klo 8 ja leikin hetken lasten kanssa lastenhuoneessa. Siitä menimme olkkariin ja sanoin miehelle miljoonannen kerran että eikö hän voisi laittaa vaateittaan johonkin muualle kuin jättää keskelle lattiaa. Mies sai älyttömän raivokohtauksen, heitteli tavaroita, huusi/kiroili, heitti sormuksen menemään ja rikkoi astioita. Esikoinen (3v) säikähti todella paljon ja juoksi pyykkitelineen alle itkemään. Itse menin aivan toimintakyvyttömäksi ja otin vauvan kainaloon ja juoksimme toiselle puolelle taloa.
Mies ei pyytänyt millään tapaa anteeksi käytöstään ja emme ole puhuneet toisillemme sanaakaan aamun jälkeen. Pari tuntia sitten hän lähti töihin, ehkä...
Mä luulen että tämänpäiväinen oli vain alkusoittoa. Olin aivan varma että se käy päälle!
Mulla on niin paha olla. Olen 24/7 pelkkä äiti ja kotiapulainen. Viiteen kuukauteen en ole ollut missään yksin. Kauppaan ja lääkäriinkin otan aina vähintään toisen lapsen mukaan.
Aamuni alkaa niin että klo 7-8 heräilen vauvan kanssa. Hoidan lasten aamupesut ja puhtaat vaatteet päälle, laitan pyykit koneeseen. Siivoan keittiön ja 9 aikoihin teen esikoiselle aamiaista. Leikitään sisällä, laitan pyykit kuivuu ja joskus käymme kaupassa lasten kanssa. Klo 12 esikoiselle lounas ja sitten päikkäreille. Vauva nukkuu välillä samaan aikaan niin saan hieman omaa aikaa, yksin kotona... Klo 15 välipala ja ulos tai kokkailua kotona. Klo 17 päivällinen ja ulos. Klo 19-20 iltapuuro ja 20 jälkeen iltapesut ja lapset nukkuu. Itse menen klo23 nukkuu ja vauvaa imetän yölläkin 2h välein...
Olen monta kertaa sanonut miehelle että olen väsynyt tähän kaikkeen ja yöheräämisiin. Mies alkaa heti kertomaan kuinka raskasta HÄNELLÄ on ja minun väsymys ei ole mitään siihen verrattuna... tietenkään...
Lisäksi mies jättää keittiössä roskat roskiskaappia vastapäiselle tasolle, likaiset sukat makkarin lattialle, josta ne kasvaa isoksi kasaksi sängyn alle. Paidat ja housut AINA keskelle olkkarin lattiaa... Lasten vaatteet sinne tänne ihan hujan hajan! Minä hoidan 99% kodin ja lapset, kun toinen vaan on....
Mies ei pyytänyt millään tapaa anteeksi käytöstään ja emme ole puhuneet toisillemme sanaakaan aamun jälkeen. Pari tuntia sitten hän lähti töihin, ehkä...
Mä luulen että tämänpäiväinen oli vain alkusoittoa. Olin aivan varma että se käy päälle!
Mulla on niin paha olla. Olen 24/7 pelkkä äiti ja kotiapulainen. Viiteen kuukauteen en ole ollut missään yksin. Kauppaan ja lääkäriinkin otan aina vähintään toisen lapsen mukaan.
Aamuni alkaa niin että klo 7-8 heräilen vauvan kanssa. Hoidan lasten aamupesut ja puhtaat vaatteet päälle, laitan pyykit koneeseen. Siivoan keittiön ja 9 aikoihin teen esikoiselle aamiaista. Leikitään sisällä, laitan pyykit kuivuu ja joskus käymme kaupassa lasten kanssa. Klo 12 esikoiselle lounas ja sitten päikkäreille. Vauva nukkuu välillä samaan aikaan niin saan hieman omaa aikaa, yksin kotona... Klo 15 välipala ja ulos tai kokkailua kotona. Klo 17 päivällinen ja ulos. Klo 19-20 iltapuuro ja 20 jälkeen iltapesut ja lapset nukkuu. Itse menen klo23 nukkuu ja vauvaa imetän yölläkin 2h välein...
Olen monta kertaa sanonut miehelle että olen väsynyt tähän kaikkeen ja yöheräämisiin. Mies alkaa heti kertomaan kuinka raskasta HÄNELLÄ on ja minun väsymys ei ole mitään siihen verrattuna... tietenkään...
Lisäksi mies jättää keittiössä roskat roskiskaappia vastapäiselle tasolle, likaiset sukat makkarin lattialle, josta ne kasvaa isoksi kasaksi sängyn alle. Paidat ja housut AINA keskelle olkkarin lattiaa... Lasten vaatteet sinne tänne ihan hujan hajan! Minä hoidan 99% kodin ja lapset, kun toinen vaan on....