Miksi jotkut äidit ei HALUA imettää, en nyt kysy miksi ei voi, vaan nimenomaan miksi ei halua?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Imetysasiaa
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja ddd:
Alkuperäinen kirjoittaja ds:
Alkuperäinen kirjoittaja ddd:
tulen vaan vihaiseksi lasten puolesta, en halua lukea koko ketjua. Oksettaa!

Kyllä mullakin on ollut vaikeeta molempien imetyksen alussa ja itseasiassa ekan koko imetys joka menikin vähän pieleen. Silti yritin ja tein kaikkeni mitä vain tiesin ja osasin. Rinnat vuosi ekasta verta ja palakin lähti pois nännistä koska alkoi väärän imuotteen takia mennä osittain nänni kuolioon(mustui). Oli erittäin kivuliasta molemmista alku ja etenkin ekan kanssa. Ekaa imetin 6kk osittain ja toista kokoimetyksellä 6kk ja vielä osittain 6kk päälle. Kuopus asui rinnalla 1v1kk asti. SILTI tein kaikkeni enkä luovuttanut.

Jos imetys on inhottavaa ja "siiiiis mua ei huvita" niin menkää hoitoon ja tehkää lapset sitten vasta! Rinnat on imetystä varten eikä sitä varten että on kiva mallailla eri toppeja päälle baariin lähtiessä.
Kaikki ei vaan ole ÄITEJÄ isolla Ä:llä! Ja kyllä, kiillotan kruunuani. Syytäkin on.



Jaa, no turhaan sä olet kärvistellyt. Mä en ainakaan näe tuossa mitään arvostettavaa, lähinnä vaan säälittää sun puolesta. Et sä ole sen parempi äiti kun kukaan muu.

No sen verran lisään että molempien imetys muuttui tosi ihanaksi ajan kanssa kun alussahan se kaikilla on hankalaa ja sitten onnistuu paremmin. Kiitän itseäni etten luovuttanut kummassakaan sillä siten sain itsekkin kokea ihana imetyksen hankalan alun jälkeen.
Kyllä imetys on tärkeä asia ja aivan turhaan porukka jättää sitä tekemättä kun vain oma napa kiinnostaa ja kaiken on oltava vapaata ja helppoa, viis vauvasta.

Tätä mä en kans ymmärrä miks kaiken täytyy olla helppoa ja vapaata?

Ja miksi hyvä äiti on sellainen joka kärsii eniten?
 
Siis ihan oikeasti... :o

Kuinka monet teistä on tai tuntee äitejä joilta imetys on jäänyt siksi ettei halua imettää?? Ei tähän mitään imetyksiä mitkä ovat jääneet ongelmien takia pois, vaan ihan puhtaasti niin että äiti on päättänyt ettei halua imettää.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Madicken04:
Siis ihan oikeasti... :o

Kuinka monet teistä on tai tuntee äitejä joilta imetys on jäänyt siksi ettei halua imettää?? Ei tähän mitään imetyksiä mitkä ovat jääneet ongelmien takia pois, vaan ihan puhtaasti niin että äiti on päättänyt ettei halua imettää.

onneks tuollaisia on Todella Vähän varmasti.
musta ois hassuu päättää etukäteen, että en tee sitä tai tätä, ilman että edes kokeilisin.
 
Mulla tuli maitoa niin paljon, että olisi varmaan kolmosille riittänyt. Mutta karseeta se oli, ei voinut minnekään mennä (siis edes vauvan kanssa), koska sai vaan pelätä sotkevansa kaikki paikat. Omat paidat aina likomärkinä (ja tiedän, että on olemassa liivinsuojia, mitkään eivät riittäneet). Vauvalla ei ollut mitään kontrollia syömisensä kanssa, veteli sen minkä kerkesi ja sitten puklasi kaaressa takaisin. Kahviloissa imettäminen ei tullut siis kuuloonkaan. Tätä kesti koko täysimetysajan, vauva kasvoi yli käyrien. Aloitin kuitenkin soseet omasta halustani 4,5kk ikäiselle, ja sitten samalla opeteltiin ottamaan maitoa välissä pullostakin. Tuo osittaisimetyksen aika oli ihan mukavaa, kun oma maidontuotantokin vihdoin vähän kohtuullistui, mutta siis täysimetys IHAN KAUHEETA. Ja kyllä teki moneen otteeseen mieli lopettaa koko touhu. Suhteeni lapseen muuttui todella positiivisesti, kun täysimetyksen ajasta päästiin yli. Ainoa imetyksen motiivi oli se, että tiesin sen olevan lapselle hyväksi.

Ensimmäisestä kerrasta oppineena aloin sen enempää pohtimattaa myös kakkoselle soseiden syöttämisen 4,5kk ikäisenä, vaikkakin imetys ei ihan yhtä hirveää tällä kertaa ollutkaan. Kakkonen sai korviketta, ja ylipäätään pulloa, vasta 7kk ikäisenä. Se harmittaa, koska aloitus pullon kanssa oli näin myöhemmin paljon takkuisempaa.

Niin, ja kaikkiaan sitten imetin ekaa 8,5kk ja tokaa 11,5kk.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ddd:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
En vain halunnut. Ei ollut kyse vapaudesta, menemisistä tms., olin ja olen vauvani pääasiallinen hoitaja enkä esim ole vielä edes maistanut pisaraakaan alkoholia vauvan 6kk syntymän jälkeen. Kaksi isompaa lasta on, joita en myöskään ole imettänyt.

Koko ajatuskin on minusta iljettävä, imetyksen näkeminenkin vastenmielistä. Rinnat on kyllä normaali ruumiinosa, ei tämä sinänsä niihin liity. Vaikea selittää. Mutta parempi meille näin. :)

t. Äiti hiton isolla ÄÄllä. ;)

Syy löytyy varmasti lapsuudestasi. Tuo ei ole normaalia. Vinkki.

Tiedän toki tuon. Mutta se ei ollutkaan kai pointtina tässä. Tein tietoisen valinnan olla tekemättä jotain minulle syvästi vastenmielistä ja en ole asiasta ikinä itselleni sen isompaa ongelmaa tehnyt. Miksi pitäisi.
 
Alkuperäinen kirjoittaja endie:
no eihän se korvike ole yhtä hyvää kuin rintamaito.
mutta kukin tavallaan.
ja mun mielestä se, että ei imetä vauvaa ei tuo oloa yhtään "vapaammaksi".

Korvike ei tosiaankaan ole yhtä hyvää kuin rm, sen terveydenhuollon ammattilaisenakin tiedän...mutta tässä yksi näkökulma:

meillä on mennyt niin että esikoista(nyt 4 v.) imetin 8kk,josta 4kk-8kk ikäisenä imetin öisin 2 tunnin välein!!!Ilmeisesti nälkä oli toisella mut en tajunnut antaa korviketta...eikä sitä kukaan neuvolassakaan sanonut..olin todella väsynyt!En päässyt juuri koskaan minnekään ns."omille" asioille,koska mies ei voinut jäädä lapsen kanssa kotiin(lapsi ei syönyt pullosta).Ensimmäisen kerran pääsin ulos kavereiden kanssa, kun lapsi oli 8kk ikäinen..inhosin silloin tuota vauva-aikaa ja näin jälkeenpäin ajateltuna olin lievästi masentunut siitä imetysriippuvuudesta!

Toisen lapsen vauvaikä alkoikin ihan erilailla =)Lapsi oli niin kova syömään,että piti antaa korviketta jo heti alussa (olin kyllä jo päättänyt,että opetan pullollekin..)Noh,pikkuhiljaa imetys hiipui,koska maitoa ei tullut riittävästi ja lapsi on saanut pääasiassa korviketta 2kk:n ikäisestä alkaen.Nyt olen nauttinut vauva-ajasta todella paljon!Voin lähteä rauhassa harrastamaan iltaisin ja jättää vauvan isälleen,eikä tarvitse huolehtia syömisestä,lisäksi isän ja vauvan suhde on ollut toisen lapsen kohdalla jo heti alusta erittäin läheinen syöttämisen ansiosta.Jaksan nyt henkisesti paljon paremmin =)
Ja jos imetyksen terveysvaikutuksia ajatellaan, niin ainakaan ykkösen kohdalla ei paljoa merkitystä ole ollut,on sairastettu astmat,korvatulehdukset sun muut..

Joten eiköhän kukin tee niin kuin parhaaksi näkee ja mikä vauvalle parhaaksi on..masentunut äiti ja nälkäinen vauva ei sitä mielestäni ole.
 
Ei muakaan oo imetetty olleskaan kun äidillä ei maitoa tullut enkä saanut siitä minkään valtakunnan traumoja. Kauheeta vouhkausta jostain imetyksestä. Ihan kun se ois joku maailmaan tärkein asia. Tärkeintä on että lapsi saa ruokaa ja hellyyttä ja niitä saa ihan ilman äidin tissejäkin. Ja joku taaperoimetys, hyh hemmetti miten ällöä ja pervoa touhua. Taitaa olla taaperoimettäjien päässä joku vika...
 
Yks ystäväni ei halunnut imettää, koska se tuntui niin sitovalta. Ei halunnut olla sidottuna vauvaan 24/7, ja halusi mahdollisimman pian takaisin "normaalielämään". Joillekin perinteinen äitiys on ahdistavaa ja liiallinen läheisyys pelottavaa. Villi veikkaus on, että lapsuudenkokemuksilla, kasvuympäristöllä ja äitisuhteella on jotain tekemistä imetyksen luontevuuden tai luonnottomaksi kokemisen kanssa. Minusta ulkopuolisten on turha puuttua ja syyllistää, on monta syytä miksei imettäminen onnistukaan. Kyse on varmaan murto-osan kohdalla mistään turhamaisuudesta tai vastaavasta.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ddd:
tulen vaan vihaiseksi lasten puolesta, en halua lukea koko ketjua. Oksettaa!

Kyllä mullakin on ollut vaikeeta molempien imetyksen alussa ja itseasiassa ekan koko imetys joka menikin vähän pieleen. Silti yritin ja tein kaikkeni mitä vain tiesin ja osasin. Rinnat vuosi ekasta verta ja palakin lähti pois nännistä koska alkoi väärän imuotteen takia mennä osittain nänni kuolioon(mustui). Oli erittäin kivuliasta molemmista alku ja etenkin ekan kanssa. Ekaa imetin 6kk osittain ja toista kokoimetyksellä 6kk ja vielä osittain 6kk päälle. Kuopus asui rinnalla 1v1kk asti. SILTI tein kaikkeni enkä luovuttanut.

Jos imetys on inhottavaa ja "siiiiis mua ei huvita" niin menkää hoitoon ja tehkää lapset sitten vasta! Rinnat on imetystä varten eikä sitä varten että on kiva mallailla eri toppeja päälle baariin lähtiessä.
Kaikki ei vaan ole ÄITEJÄ isolla Ä:llä! Ja kyllä, kiillotan kruunuani. Syytäkin on.

Mä en näe mitään syytä miksi sun pitäisi sädekehää kiillottaa. Äiti isolla ä:llä ymmärtää muitakin äitejä, ei ole fanaattinen minkään asian suhteen eikä varsinkaan syyllistä.
 
Mun täytyy kyllä myöntää että, en imettäisi jos ei siitä olisi vauvalle niin suurta hyötyä. Eli jos olisi aivan sama saako vauva korviketta vai rintamaitoa antaisin ehdottomasti korviketta. Imettäminen ei mielestäni tunnu mukavalata, oikeasti oksettaa ja tulee huono olo imettäessä.Imettäminen on sitovaa, en tykkää julkiimettää joten kökin jossain makuuhuoneessa jos vieraita ja pikkuvauva aikana en liiku kotoa mihinkään kun vauva on tissiriippuvainen. Kuitenkin ensimmäistä imetin 7kk ja nyt toista jo 6kk, kokoajan toivon enemmän ikää vauvalle jotta voin imetyksen lopettaa.
 
Kiitos kaikille kommenteista!

Kyllä mä ehkä nyt jollain tapaa pystyn ymmärtämään, tai ainakin hyväksyn ystäväni päätöksen. Jokaisellahan saa olla oma mielipide asiaan, ja jokainen tekee niin kuin parhaaksi näkee.
 
Mä en halunnu imettää kolmatta, koska halusin antaa aikaani myös isosisarille, jotka molemmat olivat vielä tosi pieniä. Lisäksi verta tihkuvat kipeät nännit olivat se viimeinen niitti.
 
Musta se, ettei HALUA imettää lastansa, on hyvin itsekästä. Olkoon syy mikä tahansa.
Ja heti aletaan syyttämään, että on "täydellinen äiti" jos taistelee imetyksen onnistumisen vuoksi. Mulle se kertoo vaan sen, että äiti tosiaan on valmis tekemään mitä vaan imetyksen eteen, koska tietää miten tärkeää se äidinmaito on vauvalle. Joo-o, kasvaa ne korvikkeellakin, mutta ikinä se ei ole niin hyvä vauvalle mitä äidinmaito :)
 
Alkuperäinen kirjoittaja se:
on jokaisen oma valinta. sun painostukset kaverisi tilanteeseen ei tule auttamaan. nykyään imettävät äidit nostetaan jalustalle, muutoinkin imettämisestä noussut hirvee "muotivillityssyyllistäminen"

itse koin imettämisen todella ahdistavaksi asiaksi. tunsin itseni lehmäksi, jota tietääkseni ole. ja minusta äitiyden mittari ei ole se imettääkö vai ei. minun mielestäni äidin kuuluu tuntea äitiydestä hyvää oloa, ei ahdistusta.
joten omalla kohdalla syy oli ahdistus.

ensimmäistä lasta imetin pari viikkoa. toisesta ilmoitin jo synnytyssairaalan "toivepaperiin" etten aio imettää ja siihen suhtauduttiin todella asiallisesti, ei syyllistetty eikä mitään. sain synnytyssalissa sitten jo 2 tablettia jotka estivät maidon nousun.

 
Kaveri ei halunnut imettää koska ei halunnut riskeerata että lapselle tarttuisi sairaus veriteitse.

Itse olen ajatellut että jos tän kakkosen kanssa imetys muodostuu samanlaiseksi taisteluksi ja itkuksi kun esikoisen kanssa niin en todellakaan aio rääkätä itseäni ja imettää, koska en halua käydä samaa paskaa läpi (vaikka lopulta imetys alkoikin sujua).
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja se:
on jokaisen oma valinta. sun painostukset kaverisi tilanteeseen ei tule auttamaan. nykyään imettävät äidit nostetaan jalustalle, muutoinkin imettämisestä noussut hirvee "muotivillityssyyllistäminen"

itse koin imettämisen todella ahdistavaksi asiaksi. tunsin itseni lehmäksi, jota tietääkseni ole. ja minusta äitiyden mittari ei ole se imettääkö vai ei. minun mielestäni äidin kuuluu tuntea äitiydestä hyvää oloa, ei ahdistusta.
joten omalla kohdalla syy oli ahdistus.

ensimmäistä lasta imetin pari viikkoa. toisesta ilmoitin jo synnytyssairaalan "toivepaperiin" etten aio imettää ja siihen suhtauduttiin todella asiallisesti, ei syyllistetty eikä mitään. sain synnytyssalissa sitten jo 2 tablettia jotka estivät maidon nousun.

sinunko mielestä olisi parempi jos tässä tapauksessa äiti olisi sairastunut ahdistuksen takia masennukseen? tms?

 
te ketkä tässä nostatte imettämisen äidin terveydenkin edelle yms yms. oletteko tuttavapiirillenne yhtä fanaattisia/kriittisiä kasvotusten kun täällä netin kasvottomassa maailmassa?

tosin luulen, että ette uskalla/halua sanoa ystävillenne asiasta mitään, kun toteatte että "hyvä olisi jos jaksaisit/yrittäisit imettää, mutta eihän sille mitään voi jos ei onnistu" tms.

tällästä pohdintaa vain, miten helppo syyllistää ja kiillottaa sitä oma minäkuvaansa kasvottomassa maailmassa.
 
mä oon tosi kosketusherkkä. Imetys ei satu mutta tuntuu epämiellyttävältä, niinku melkein kaikki muukin kosketus :( On varmaan ahdistusta, välillä tuntuu järki menevän. Imetän tällä hetkellä mutta usein haluisin lopettaa. Koitan imetyksen aikana pitää mieleni muualla, palstailen tai pelaan, kuuntelen musiikkia ja syön itse samalla. Yöllä kun en tee näin, tulee usein itku. Aion jatkaa vielä, josko olo tasottuis kun pahimmat hormonimyrskyt menee ohi. Nyt siis vauva vasta kaksviikkoinen. Mutta jos tää vaan jatkuu niin en ala mielenterveydelläni leikkimään tämän enempää, se on lapsilleni pahempi vaihtoehto tietenkin, kuin korvike.

Esikoisen kohdalla ei ollut ahdistusta näin paljon. Silloin kävin ulkona usein, nyt olen kait "äidillisempi", tulee paha olo jos ajattelenkaan jonnekin lähtöä. Huolimatta menoistani imetin, se ei kauheasti häiriintynyt korvikkeen antamisesta. Eli mun kokemuksen mukaan voi osaimettää vaikka bilettää.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ddd:
tulen vaan vihaiseksi lasten puolesta, en halua lukea koko ketjua. Oksettaa!

Kyllä mullakin on ollut vaikeeta molempien imetyksen alussa ja itseasiassa ekan koko imetys joka menikin vähän pieleen. Silti yritin ja tein kaikkeni mitä vain tiesin ja osasin. Rinnat vuosi ekasta verta ja palakin lähti pois nännistä koska alkoi väärän imuotteen takia mennä osittain nänni kuolioon(mustui). Oli erittäin kivuliasta molemmista alku ja etenkin ekan kanssa. Ekaa imetin 6kk osittain ja toista kokoimetyksellä 6kk ja vielä osittain 6kk päälle. Kuopus asui rinnalla 1v1kk asti. SILTI tein kaikkeni enkä luovuttanut.

Jos imetys on inhottavaa ja "siiiiis mua ei huvita" niin menkää hoitoon ja tehkää lapset sitten vasta! Rinnat on imetystä varten eikä sitä varten että on kiva mallailla eri toppeja päälle baariin lähtiessä.
Kaikki ei vaan ole ÄITEJÄ isolla Ä:llä! Ja kyllä, kiillotan kruunuani. Syytäkin on.


Joo, imuote tarkistettiin useamman ammatti ihmisen toimesta. Mitään vikaa nänneissä ei löytynyt, ei haavaumia tms. Silti vaan ensimmäisen puolen vuoden ajan koski niin perkeleesti kun lapsi alotti imemisen että sai itkua vääntää kun koski niin helvetin kovaa. Olipa siinä useamman kerran hetki että itkien tuuppasin tissin takasin liiviin ja annoin pullosta ettei muhun sattuisi.
Niin, alkohan se imetys sen ½ vuoden jälkeen sujumaan omalla painollaan ja imetinkin lasta reilu 1v asti.

Mutta mä en ikinä enää lähtis tohon samaan, aivan sama miten muut kruunujaan kiillottaa. Olin suorastaan typerän jääräpäinen jatkaessani ja kiusatessani itseäni tuon esikoisen imetyksen kanssa.

Ja kehtaan vielä väittää olevani äiti ihan pirun isolla Ä:llää, onnistuu tän toisen kanssa imetys miten onnistuu. Omalla kohdalla kun se äitiys ei rajotu siihen synnytykseen tai imetykseen vaan on ihan hiton paljon muutakin.
 
Itse en imettänyt poikaani. OSasyynä se, ettei siitä hommasta tullut mitään, mutta se ihan oikeasti sattui.

Samoin rinnat olivat ns. vääränmalliset imetykseen.

Ja suurin syy, miksi en edes halunnut/jaksanut yrittää koko touhua oli se, että laitoksella henkilökunta ryssi systeemit täydellisesti. Saivat tuntemaan imetyksen turhalta ja kamalalta.. Poikakin oli jo 3vrk vanha kun koko touhua edes yritettiin... Toisekseen rintapumpun osia ei ollut, joten sain melkein rintatulehduksen molempiin rintoihin.. Ei kiva..

Veikkaanpa, että tämän inhon ja trauman takia en tule tuleviakaan lapsiani imettämään....

tuomitkaa tahi älkää, who knows, who cares, I don't.. xD
 
Itse imetän nyt kuopusta mutta esikoisen kanssa imetys ei onnistunut ja kyllä pulloruokinnassakin on omat puolensa. Pullon kanssa vauva nukkui pidempiä unia ja mies saattoi nousta syöttämään yöllä että sain itse edes joskus nukkua kunnon pitkät unet. Koliikkipullolla syöttäessä lapsen vatsaan ei juurikaan mennyt ilmaa kun nyt runsaan maidontulon vuoksi joudun yöllä lypsämään ennen syöttämistä tai vauva tukehtuu maitotulvaan ja nielee valtavasti ilmaa hotkiessaan maitoa josta taas seuraa vatsavaivoja.
Pulloruokinnassa ei tarvinnut miettiä mitä itse syö tai juo. Ja lisäks tuon runsaan maidon tulon vuoksi voin kuvitella miltä nämä tissit näyttää kun "ilmapallot" on tyhjenneet :/

Mutta imetän siitä syystä että se on parasta mahdollista ravintoa mun pienelle kullalleni ja onhan se helppoakin ja hygienistä sapuskaa ja halpaa tietysti. Ja vaikka haliminen onkin läheisyyttä niin ei sitä tunnetta voi mikään korvata kun pieni vauva rinnalla kietoo pienet sormensa sun sormen ympärille ja tuijottaa suoraan silmiin ja voit antaa hänelle sen mitä hän eniten tarvitsee samassa paketissa, parhaan ravinnon ja äidin läheisyyden ja jakamattoman huomion ja kyllä siinä kokee itse niin arvokkaita hetkiä että en olisi ilman halunnut jäädä. Ja vaikka imettäessä onkin enemmän kiinni lapsessa niin ajallisesti kuin muutenkin niin koen sen enemmän positiivisena asiana että nyt mulla on mahdollisuus vaan antaa sitä aikaa lapselle koska siihen on niin tärkeä syy että pyykki- ja tiskivuoret ei voi sitä ohittaa.
 

Yhteistyössä