Miksi masentuneet ihmiset vaan kierii ajatuksessa "olen niin masentunut ...

[vieras]

mun elämä on niin surkeeta ja vali vali vali" ??

Eiks pitäis ennemmin vaan keskittyä EDES YRITTÄÄ niihin hyviin ajatuksiin, niihin hyviin asioihin mitä on tai on ollut (ja niitä on varmasti ollut kaikilla edes joskus, turha väittää muuta)


Ja turha alkaa inistä et ei se oo noi helppoo ja muuta vastaava. Ei varmasti ole jos on aivan täysin syvällä rämpimässä "läpi mädässä elämässään" ja ajatukset on pelkkää paskaa.

 

[vieras]

koska ne on heikkoja jotka ei jaksa mitään, on tylsää arkea eikä kukaan viihdytä ympäri vuorokauden.

 

[emmy83]

en kommentoi muuten asiaan mutta oletko kokenu oikean masennuksen?

 

[Scarlett O Harava]

en kommentoi muuten asiaan mutta oletko kokenu oikean masennuksen?

Tuskin on.

 

[emmy83]

en kommentoi muuten asiaan mutta oletko kokenu oikean masennuksen?

Tuskin on.

Näin minäkin ajattelen!

 

[Katherine Wheel]

Masentuneet on sairaita, ei ne tahallaan "kieriskele" siinä omassa pahassa olossaan.

 

[Jennah]

Kokeiles lähteä liikenteeseen sekoilemaan, törppöile oikeen kunnolla..ainakin joitain se auttaa.

 

[Team Switzerland]

Ei todellakaan ole ap kokenu minkäänlaista masennusta.. Ei siinä ajatuksessa kieritä tahallaan. Siinä vastaus.

 

[emmy83]

Kokeiles lähteä liikenteeseen sekoilemaan, törppöile oikeen kunnolla..ainakin joitain se auttaa.

Ap.lleko tämä oli tarkoitettu??

 

[vieras]

Kun olin masentunut mun mielessä ei todellakan pyörinyt mitään "voivoi kun olen niin masentunut" paskaa vaan jotain ihan muuta!

 

[zx]

No sitähän se masennus juuri on: ajatukset ovat synkkiä, vaikka järki sanoo, että asiat ovat ok. On olemassa "masennusta" ja sitten sitä ihan sairaudeksi diagnosoitavaa masennusta. Masennuksessa siis ihminen itse usein tietää, että mitään ei oikeasti ole surkeasti, mutta ei silti mahda mitään synkille ajatuksille, jotka täyttävät pään. Niistä ajatuksista ei aina omin voimin pääse eroon. Aivan kuten monissa muissakin mielen sairauksissa, sairaudesta ei pääse eroon, vaikka haluaisi, koska itseohjautuvuus ei onnistu.

 

[Suzyanne]

Masentuneet on sairaita, ei ne tahallaan "kieriskele" siinä omassa pahassa olossaan.

Juuri näin. Minun on jotenkin vaikea ymmärtää sitä, miksei jotkut tajua ettei ihan oikea masennus ole mikään tahdosta riippuvainen mielentila, vaan sairaus, jolle mahtaa itse ihan yhtä paljon kuin vaikka flunssalle.

Masennus on aivojen serotoniini-aineenvaihdunnan häiriö, siis tahdosta riippumaton. Suosittelen ap:tä googlettamaan aiheen.

Vakava masennus on ainakin itselläni ollut hyvin samankaltainen olotila fyysisesti kuin 40 asteen kuume. Siihen lisätään vielä lukuisat psyykkiset oireet, kuten toivottomuus, itseinho ja pohjaton suru, tuska sekä alakulo.

Ei siitä tilasta niin vaan nousta "ottamalla itseään niskasta kiinni". Parantumiseen tarvitaan useinmiten lääkitys, sekä myös terapiaa tai parantumista tukevaa ja edesauttavaa keskusteluapua psykiatrisen sairaanhoitajan kanssa psykiatrian poliklinikalla tms. Useinmiten masennuksesta toipumiseen menee kuukausista jopa vuosiin.

 

[emmy83]

Niin oishan tosiaan ihanaa jos kaiken voisi vain parantaa sillä että ottaa itseään niskasta kiinni.

Ja ihan omasta tahdosta kaikki oikeasti masentuneet nauttivat siitä olotilasta. Mä ainakin lahjottaisin sen ahdistuksen tunteen yms heti riemusta kiljuen jollekin, jos sen saisi vain pois.

Mua niin ärsyttää ihmiset jotka eivät itse tiedä mistä puhuvat, ja tulevat masentuneellee sanomaan, että tee noin ja noin niin eläsi paranee...

 

[vieras]

Se ahdistus tuntuu psyykessä suunnilleen samalta, kuin ruumiissa tuntuu se että joku moukaroisi sua vasaralla päähän. Ei semmoisessa tilanteessa mieleen mahdu paljon muuta kuin se kipu, se vie kaiken kapasiteetin. Eikä hyvien asioiden ajatteleminen herätä minkäänlaista positiivista tunnereaktiota kuten terveellä ihmisellä. Musta masentuneena vain ne ikävät asiat tuntuivat todellisilta, hyvät siltä että yritän turhaan huijata itseäni.

 

[sannulii]

jos on oikesti masentunut ei eden pysty mitenkään sisinä tilassa yrittämään yhtään mitään!

 

[Katherine Wheel]

Masentuneet on sairaita, ei ne tahallaan "kieriskele" siinä omassa pahassa olossaan.

Juuri näin. Minun on jotenkin vaikea ymmärtää sitä, miksei jotkut tajua ettei ihan oikea masennus ole mikään tahdosta riippuvainen mielentila, vaan sairaus, jolle mahtaa itse ihan yhtä paljon kuin vaikka flunssalle.

Masennus on aivojen serotoniini-aineenvaihdunnan häiriö, siis tahdosta riippumaton. Suosittelen ap:tä googlettamaan aiheen.

Vakava masennus on ainakin itselläni ollut hyvin samankaltainen olotila fyysisesti kuin 40 asteen kuume. Siihen lisätään vielä lukuisat psyykkiset oireet, kuten toivottomuus, itseinho ja pohjaton suru, tuska sekä alakulo.

Ei siitä tilasta niin vaan nousta "ottamalla itseään niskasta kiinni". Parantumiseen tarvitaan useinmiten lääkitys, sekä myös terapiaa tai parantumista tukevaa ja edesauttavaa keskusteluapua psykiatrisen sairaanhoitajan kanssa psykiatrian poliklinikalla tms. Useinmiten masennuksesta toipumiseen menee kuukausista jopa vuosiin.

Ja mun ei ole edes tarvinnut sairastaa masennusta ymmärtääkseni tän...

 

[Juno]

Mä en tosissaan huvikseni kieriskele tässä ja hoe että "voi voi kun masentaa". Kyllä haluisin oikeesti nauttiä elämästä ja ihmisistä, mutta kun tilanne on nyt tämä enkä toistaiseksi ole saanut itseäni "ryhdistäytymään", mutta toivon että lääkitys ja terapia auttaa. Onneksi vielä on muutamia hyviä hetkiä, muutenhan tässä olisi valmis hirteen niin sanotusti.

 

[vieras]

Mielialaa ja ajatuksia ei vaihdeta kuin valokatkaisijalla. Vähän samalla tavalla kuin ne asiat jotka haluais unohtaa niin ei pysty, oli ne sit miten perseestä tahansa.

 

[Lilith Le Mort]

Oikeasti masentunut ei tee noin.

 

[AnniTanni]

Taas kerran asioista kirjoittelee sellaiset joilla ei ole hevonpaskan tietoo asiasta, joskus se voi kolahtaa omaan nilkkaan!!

 

[tt ei kirj]

Ap, toivottavasti et itse kohtaa koskaan oikeaa masennusta. Siitä kun ei ole leikki kaukana.

 

[tt ei kirj]

Ap, toivottavasti et itse kohtaa koskaan oikeaa masennusta. Siitä kun ei ole leikki kaukana.

Siis siitä on leikki kaukana....

 

[mari]

Nää on NIIN väsyneitä nää masennusta koskevat aloitukset. Jos olet ihan dille etkä tiedä asiasta mitään, niin KVG. Jos se ihminen pystyisi "ottamaan itseään niskasta kiinni" tai "ajattelemaan positiivisesti", niin se ei olisi masentunut. Ymmärrätkö? Miten sinun on niin vaikeaa tätä asiaa ymmärtää? Masennus on tila, jossa ei ole toivoa, ei positiivisia ajatuksia, ei elämänhalua. Jos ihminen kykenee positiiviseen, toiveikkaaseen ajatteluun ja pystyy näkemään asioiden valoisat puolet, niin silloin hän ei sairasta masennusta, vaan on ollut ehkä alakuloinen tai hetkellisesti väsähtänyt.

Menikö se jo kaaliin?

 

[vieras]

Kuule, mä olen yrittänyt kaikkeni, siis kaikkeni että pääsisin tästä masennuksesta eroon ja niin hetken jo luulinkin. Tilalle tuli ahdistus ja paniikkikohtaukset. Nyt taas alkaa mieliala olemaan huono. Luuletko ihan tosiaan, että käyn tämän kaiken paskan läpi mielelläni? Et voi edes kuvitella miltä tuntuu kun haluaisi elämän tuntuvan elämältä eikä jatkuvalta selviytymiseltä. Minä jos kuka todella haluaisin parantua.

 

[Suzyanne]

Tämä on taas näitä aloituksia joilla tuskin on mitään muuta tarkoitusta kuin ärsyttää, tulee vähän mieleen niiden sairaanhoitajien kahvitauolla tekemä provo, jossa ne kirjoitti että lapsettomien pitäis tyytyä tilanteeseen eikä lähteä hoitoihin jne. Jotkut vaan tykkää ärsyttää muita, vaikka hyvin tietäisi todellisen asian laidan. :headwall: