Miksi niin monet miehet parisuhteessa käyttäytyy kuin lapset?

[Viikate]

Sinänsä jännä ilmiö tämä nykyinen akateemisten yhä useammin valitsema lapsettomuus. Aiempina vuosikymmeninä oli melko tyypillistä, että akateemisille aloille hakeutuneet hankkivat lapset opiskeluvuosinaan eikä vapaaehtoinen lapsettomuus ollut missään ns. yhteiskuntaluokassa kovin yleistä. Toki kulttuurikin on muuttunut sallivammaksi eikä lasten hankkiminen ole enää niin vahva normi.

Tietyllä tavalla pidän ongelmallisena tätä suuntausta. Matalammin koulutettujen voimakas lisääntyminen ja akateemisten valittu lapsettomuus jatkuvasti yleisempänä ilmiönä ei ole pitemmän päälle hyvä asia...

 

[Lispetti]

My words exactly. Mutta eipä tämä ainoa asia ole, jota tällä palstalla ihmettelen...

Itse asiasta sen verran, että ilmeisesti jotkut miehet sitten heittäytyvät mitään tekemättömiksi ja osaamattomiksi, jos heille annetaan siihen mahdollisuus. Toisaalta epäilen kyllä, että osa naisistakin tekisi täsmälleen saman, jos heille tarjoutuisi siihen tilaisuus. On meidänkin taloudessamme joitakin töitä, joita vaimoni ei tee koskaan, koska hän "ei osaa".

Juuri näin!
Ilmeisesti mahdollistat tilanteen?

 

[M32]

[QUOTE="vieras";28788027]No jos ei kolmikymppisenä ole jo tarpeeksi kerennyt toteuttaa itseään, bilettää ja nauttia vapaudesta niin hmm? Siinä vaiheessa (ja tytöillä aikasemminkin) kypsyy ajatus että oon jo saanu elää rentoa ja vapaata elämää ja kaipaa pysyvyyttä/merkityksellisyyttä. [/QUOTE]Onpa älylliesti epärehellinen vastakkainasettelu. Aivan kuin lapsettomalle elämälle olisi ominaista bilettäminen ja vain lasten kautta voisi löytää elämäänsä todellista sisältöä. Kyllä minä ainakin elän kaikkein mieluiten sellaista elämää, jossa saan toteuttaa itseäni, elää vapaasti, rentoutua ja omistautua omien arvojeni mukaisille teoille, jotka tuntuvat minusta palkitsevilta ja merkityksellisiltä.

En myöskään ymmärrä, miksei kuusikymppisenä voisi etsiä itselleen uutta kumppania, jos siltä tuntuu. Oma isoäitini meni uudelleen naimisiin 77-vuotiaana. Ainakaan minun moraalini ei sallisi lasten hankintaa vain seuran ja vanhuudenturvan vuoksi.

 

["vieras"]

Onpa älylliesti epärehellinen vastakkainasettelu. Aivan kuin lapsettomalle elämälle olisi ominaista bilettäminen ja vain lasten kautta voisi löytää elämäänsä todellista sisältöä. Kyllä minä ainakin elän kaikkein mieluiten sellaista elämää, jossa saan toteuttaa itseäni, elää vapaasti, rentoutua ja omistautua omien arvojeni mukaisille teoille, jotka tuntuvat minusta palkitsevilta ja merkityksellisiltä.

En myöskään ymmärrä, miksei kuusikymppisenä voisi etsiä itselleen uutta kumppania, jos siltä tuntuu. Oma isoäitini meni uudelleen naimisiin 77-vuotiaana. Ainakaan minun moraalini ei sallisi lasten hankintaa vain seuran ja vanhuudenturvan vuoksi.

Heh, katotaanpa kun oot lähempänä 40v. niin mikä on mielipiteesi silloin. Vaikka en tunne sua ollenkaan, voin melkein pistää pääni pantiksi että tulee muuttumaan

 

[M32]

Aiempina vuosikymmeninä oli melko tyypillistä, että akateemisille aloille hakeutuneet hankkivat lapset opiskeluvuosinaan eikä vapaaehtoinen lapsettomuus ollut missään ns. yhteiskuntaluokassa kovin yleistä.

Kuten tuo linkkaamani tutkimusuutinen kertoo, nykyiset yli 40-vuotiaat ovat ensimmäisiä, jotka ovat vapaasti voineet valita lapsettoman elämän. Sitä ennen kulttuuriset lisääntymispaineet ja aikaisemmin myös luotettavan ehkäisyn puuttuminen ovat tehneet tästä valinnasta mahdottoman. Vielä omien isovanhempieni sukupolvelle lasten hankinta ei ollut mikään omaan haluun perustuva tietoinen päätös vaan jotakin, mitä normaalia elämää elävälle naiselle tapahtui, halusi tai ei.

 

[M32]

[QUOTE="vieras";28788067]Heh, katotaanpa kun oot lähempänä 40v. niin mikä on mielipiteesi silloin. Vaikka en tunne sua ollenkaan, voin melkein pistää pääni pantiksi että tulee muuttumaan [/QUOTE]Päätäsi en halua, mutta raha kyllä kelpaa. Julkaise sähköpostiosoitteesi, niin sovitaan vaikkapa 2 000 euron vedosta 500 euron ulososto-oikeudella.

 

[Viikate]

Kuten tuo linkkaamani tutkimusuutinen kertoo, nykyiset yli 40-vuotiaat ovat ensimmäisiä, jotka ovat vapaasti voineet valita lapsettoman elämän. Sitä ennen kulttuuriset lisääntymispaineet ja aikaisemmin myös luotettavan ehkäisyn puuttuminen ovat tehneet tästä valinnasta mahdottoman. Vielä omien isovanhempieni sukupolvelle lasten hankinta ei ollut mikään omaan haluun perustuva tietoinen päätös vaan jotakin, mitä normaalia elämää elävälle naiselle tapahtui, halusi tai ei.

Totta. On sinänsä erittäin positiivinen asia, että yhä useammassa tapauksessa lapsia hankitaan koska niitä todella halutaan ja jätetään hankkimatta, ellei vanhemmuutta koeta itselle merkitykselliseksi. Soisin kuitenkin uuden sukupolven koostuvan suhteellisen tasaisesti eri yhteiskuntaluokista ja nyt näyttää siltä, että tässä on tapahtumassa hidas mutta selkeä vääristymä. Se on koko yhteiskunnan kannalta hieman ongelmallista...

 

["vieras"]

Päätäsi en halua, mutta raha kyllä kelpaa. Julkaise sähköpostiosoitteesi, niin sovitaan vaikkapa 2 000 euron vedosta 500 euron ulososto-oikeudella.

Käy, tosin en tässä mielelläni julkaise spostiani kun siinä on koko nimeni.

 

[Viikate]

[QUOTE="vieras";28788067]Heh, katotaanpa kun oot lähempänä 40v. niin mikä on mielipiteesi silloin. Vaikka en tunne sua ollenkaan, voin melkein pistää pääni pantiksi että tulee muuttumaan [/QUOTE]

Älä ainakaan liian korkeita panoksia aseta
Itse pidän erittäin epätodennäköisenä sitä, että elämäänsä tyytyväinen vela missään elämänsä vaiheessa todella katuisi lapsettomuuttaan. Pidän sitä lähestulkoon yhtä todennäköisenä kuin lapsia hankkineen katumusta omaa valintaansa kohtaan. Mahdollista, mutta ei todennäköistä. Jälkimmäinen tilanne on kuitenkin hyvin paljon surullisempi.

 

["vieras"]

Älä ainakaan liian korkeita panoksia aseta
Itse pidän erittäin epätodennäköisenä sitä, että elämäänsä tyytyväinen vela missään elämänsä vaiheessa todella katuisi lapsettomuuttaan. Pidän sitä lähestulkoon yhtä todennäköisenä kuin lapsia hankkineen katumusta omaa valintaansa kohtaan. Mahdollista, mutta ei todennäköistä. Jälkimmäinen tilanne on kuitenkin hyvin paljon surullisempi.

Kui niin? Aika aikansa kutakin, en usko että siinä nelikymppisenä saa samoja kiksejä ja syvempää tarkoitusta asioista joita nuorempana tykkäsi tehdä ja kokeilla. Voi olla hyvinkin varma et minähän EN KOSKAAN hanki koiranpentua/omakotitaloa/sijoitusasuntoa ja niitä lapsia. Niin ne vaan ihmiset muuttuu ja oppii itsestään ja elämän pohjimmaisesta tarkoituksesta enemmän. Nyt meni syvälliseks!

 

[Viikate]

[QUOTE="vieras";28788129]Kui niin? Aika aikansa kutakin, en usko että siinä nelikymppisenä saa samoja kiksejä ja syvempää tarkoitusta asioista joita nuorempana tykkäsi tehdä ja kokeilla. Voi olla hyvinkin varma et minähän EN KOSKAAN hanki koiranpentua/omakotitaloa/sijoitusasuntoa ja niitä lapsia. Niin ne vaan ihmiset muuttuu ja oppii itsestään ja elämän pohjimmaisesta tarkoituksesta enemmän. Nyt meni syvälliseks! [/QUOTE]
Minä olin parikymppisenä varma siitä, etten koskaan halua muuttaa pysyvästi pois Suomesta. Olen siitä edelleen hyvin varma. Jollekulle toiselle matkustelu ja ulkomailla asuminen on erittäin merkityksellinen ja elämään sisältöä tuova asia, minulle se ei ole sitä. En usko vanhetessani muuttuvani tässä suhteessa. Voisin jopa lyödä vetoa siitä.

 

["vieras"]

Minä olin parikymppisenä varma siitä, etten koskaan halua muuttaa pysyvästi pois Suomesta. Olen siitä edelleen hyvin varma. Jollekulle toiselle matkustelu ja ulkomailla asuminen on erittäin merkityksellinen ja elämään sisältöä tuova asia, minulle se ei ole sitä. En usko vanhetessani muuttuvani tässä suhteessa. Voisin jopa lyödä vetoa siitä.

Niin ihmiset ovat erilaisia, mutta hyvin pieni osa ihmisistä ei halua missään vaiheessa elämää lapsia. Se on fakta. Joten siksi pidän hyvin todennäköisenä että tuon M32 -tyypinkin mielipide tulee muuttumaan.

 

[Mythago]

[QUOTE="vieras";28788067]Heh, katotaanpa kun oot lähempänä 40v. niin mikä on mielipiteesi silloin. Vaikka en tunne sua ollenkaan, voin melkein pistää pääni pantiksi että tulee muuttumaan [/QUOTE]

No mää olen 39v enkä oo missään epätoivon syöverissä kun ei oo lapsia

 

[Mythago]

Älä ainakaan liian korkeita panoksia aseta
Itse pidän erittäin epätodennäköisenä sitä, että elämäänsä tyytyväinen vela missään elämänsä vaiheessa todella katuisi lapsettomuuttaan. Pidän sitä lähestulkoon yhtä todennäköisenä kuin lapsia hankkineen katumusta omaa valintaansa kohtaan. Mahdollista, mutta ei todennäköistä. Jälkimmäinen tilanne on kuitenkin hyvin paljon surullisempi.

Eihän se kovin kovaa panosta laittanutkaan

 

[Viikate]

[QUOTE="vieras";28788153]Niin ihmiset ovat erilaisia, mutta hyvin pieni osa ihmisistä ei halua missään vaiheessa elämää lapsia. Se on fakta. Joten siksi pidän hyvin todennäköisenä että tuon M32 -tyypinkin mielipide tulee muuttumaan.[/QUOTE]
Itse ajattelen, että lapsia koskaan haluamattomien ryhmä olisi varmasti suurempi globaalisti, jos vapaaehtoinen lapsettomuus olisi aidosti mahdollinen valinta kaikkialla maailmassa. En usko ihmisen mielipiteen näin perustavanlaatuisen asian kohdalla muuttuvan kovinkaan todennäköisesti. Todennäköisempää on, että minä vanhoilla päivilläni yhtäkkiä saan päähäni, että Italian Toscanan alue olisikin upea paikka minulle koko loppuelämäkseni. Lasten haluaminen ja hankinta on kuitenkin paljon suurempi asia.

 

[Mythago]

[QUOTE="vieras";28788129]Kui niin? Aika aikansa kutakin, en usko että siinä nelikymppisenä saa samoja kiksejä ja syvempää tarkoitusta asioista joita nuorempana tykkäsi tehdä ja kokeilla. Voi olla hyvinkin varma et minähän EN KOSKAAN hanki koiranpentua/omakotitaloa/sijoitusasuntoa ja niitä lapsia. Niin ne vaan ihmiset muuttuu ja oppii itsestään ja elämän pohjimmaisesta tarkoituksesta enemmän. Nyt meni syvälliseks! [/QUOTE]

Joo-o, näin onkin. Mutta, se että haluan nyt eri asioita kuin nuorena ei kuitenkaan tarkoita että nuo uudet asiat olisivat koiranpentu/omakotitalo/lapsi

 

[M32]

[QUOTE="vieras";28788153]hyvin pieni osa ihmisistä ei halua missään vaiheessa elämää lapsia. Se on fakta. Joten siksi pidän hyvin todennäköisenä että tuon M32 -tyypinkin mielipide tulee muuttumaan.[/QUOTE]Siitä, että vain 10-20 % ihmisistä ei halua koskaan lapsia, ei mitenkään seuraa, etteikö se vähemmistö todella ihan oikeasti haluaisi jäädä lapsettomaksi. Populaatioita koskevan tilastotiedon varasssa ei voi oikein tehdä päätelmiä siitä, miten asia on jonkun yksittäisen ihmisen kohdalla.

Mietin kyllä, että kertoisin vasta vedonlyönnin jälkeen olevani jonossa vasektomiaan, mutta vaimoni mielestä se olisi ollut liian ilkeää.

 

[Viikate]

No mää olen 39v enkä oo missään epätoivon syöverissä kun ei oo lapsia

Hyi, millainen ihminen sinä oletkaan kun et koe elämäsi jääneen vaille merkitystä, koska sinulla ei ole lapsia :O

 

[haistaa kukkaa]

Jos miehessä on jotain vikaa, on se naisten vika.

Kyllä palsta opettaa.

 

[Mythago]

Hyi, millainen ihminen sinä oletkaan kun et koe elämäsi jääneen vaille merkitystä, koska sinulla ei ole lapsia :O

Ihan paskahan minä :'(

 

[Viikate]

Ihan paskahan minä :'(

Kyllä sinulla täytyy jokin tunnevamma olla. Tai kyseessä on defenssi, koska deep down lapsettomuutesi on niin kipeä asia. Näin sen täytyy olla koska minä olen halunnut lapsia :stick:

 

["vieras"]

Itse ajattelen, että lapsia koskaan haluamattomien ryhmä olisi varmasti suurempi globaalisti, jos vapaaehtoinen lapsettomuus olisi aidosti mahdollinen valinta kaikkialla maailmassa. En usko ihmisen mielipiteen näin perustavanlaatuisen asian kohdalla muuttuvan kovinkaan todennäköisesti. Todennäköisempää on, että minä vanhoilla päivilläni yhtäkkiä saan päähäni, että Italian Toscanan alue olisikin upea paikka minulle koko loppuelämäkseni. Lasten haluaminen ja hankinta on kuitenkin paljon suurempi asia.

Mun äidin kaveri kuka on nelikymppinen, sai vasta n. 5 vuotta sitten päähänsä et haluaa sittenkin lapsen. Siihen asti hän oli aina ollut lapsettomuuden kannalla ja tavattuaan nykyisen miehensä, mielipide oli pitkään sama. Sit kun hän kypsyi siihen ajatukseen ja ehkä uskalti ajatella lasta oikeasti, hän halusi sen tosi kipeesti ja heillä käytiin pitkiä pitkiä keskusteluita.. Onneksi mies suostui ja heillä on nyt mitä ihanin pikkupoika Siksi uskon että todellakin mielipiteet voi muuttua vaikka se on perustavanlaatuinen asia, niin ihmismieli muuttuu.

 

[vierasko]

Nämä ketjut ovat aina yhtä huvittavia kun voimaistuneet uusfeministit nousevat takajaloilleen. Kyllä käy sääliksi monia miehiä.

 

[Viikate]

[QUOTE="vieras";28788199]Mun äidin kaveri kuka on nelikymppinen, sai vasta n. 5 vuotta sitten päähänsä et haluaa sittenkin lapsen. Siihen asti hän oli aina ollut lapsettomuuden kannalla ja tavattuaan nykyisen miehensä, mielipide oli pitkään sama. Sit kun hän kypsyi siihen ajatukseen ja ehkä uskalti ajatella lasta oikeasti, hän halusi sen tosi kipeesti ja heillä käytiin pitkiä pitkiä keskusteluita.. Onneksi mies suostui ja heillä on nyt mitä ihanin pikkupoika Siksi uskon että todellakin mielipiteet voi muuttua vaikka se on perustavanlaatuinen asia, niin ihmismieli muuttuu.[/QUOTE]

Tottakai uskon minäkin, että mielipide näinkin perustavanlaatuisessa asiassa voi muuttua vaikka yhdessä yössä, mutta en pidä sitä todennäköisenä

 

[Mythago]

Kyllä sinulla täytyy jokin tunnevamma olla. Tai kyseessä on defenssi, koska deep down lapsettomuutesi on niin kipeä asia. Näin sen täytyy olla koska minä olen halunnut lapsia :stick:

Nääh, kuitenki jakaannuit vaan ettet joutuis kohtaamaan henkisessä elämässäsi ammottavaa kuoppaa. Eipä siinä ehdi omaa eksistenssiä tuumaamaan ku sikiöt roikkuu helmoissa :xmas: