Minun rahat, miehen rahat (taas...)

[mulish]

Meillä siis mies käy töissä ja mä olen 5v, 2v ja 7kk ikäisten lasten kanssa kotona. Käyn tekemässä toimistohommia kerran kaks viikkoon ja nyt etsin lisää töitä. En sen takia että mies kyllästynyt elättämiseen, mä maksan laskuja ja ruuat, vaan sen takia että mä haluan vähän omaa aikaa ja tietenki vähän rahaa.

 

[Herra100]

Herra100: Minulle ei vieläkään selvinnyt miksi olet antanut vaimosi tallata päälläsi mennen ja tullen?

Kai minä olen sitten se tossukka? Rakkaudesta? Ainakin aluksi uskoisin... Ja kun homma menee eteenpäin niin se vaan sitten menee

 

[dfj]

voin myötää, että meillä ei mies suostu todellakaan siihen, että on pelkkä rahamasiina taloudessa ja minä olisin aina käsiojossa. Olisi helvetin noloa kyllä minullekin! Toki aina voi sanoa, että kotona on lasten takia, mutta todellisuudessahan yleensä on niin, että äidillä ei ole työpaikkaa tai EI HALUA mennä siihen työhön enää joka odottaa! Minä uskon, että ehkä 20% on niitä jotka ajattelevat että lapsen kuuluu olla 3v kotona!

Miksi uskot niin? Siksi, että et itse usko että lapsen kehitykselle on tärkeää olla kotona ensimmäiset vuodet?

 

[dfh]

Herra100: Minulle ei vieläkään selvinnyt miksi olet antanut vaimosi tallata päälläsi mennen ja tullen?

Kai minä olen sitten se tossukka? Rakkaudesta? Ainakin aluksi uskoisin... Ja kun homma menee eteenpäin niin se vaan sitten menee

Ymmärrätkö, että sä olet samassa tilanteessa kuin ne naiset, joita mies hakkaa kotona? Et vain osaa lähteä.

 

[vieras]

No joo. Nyt alkaa tulla niin paksua paskaa, että mä lopetan lukemisen. Jos sulla on sellainen palkka, jolla maksellaan koko perheen menot, vaimon tuhlailut, syömiset, lainat ja kaikki niin ei ne elatusmaksut sun talouttasi enää kiristäisi. Lakkaa ruikuttamasta ja tee päätös.

Maksellaan kyllä. Palkka on siis kahdesta työstä. Tai riippuu vähän, tällä hetkellä ehkä 1,5 työstä, talvella taas enemmän jne.

Kuten itse sanoit: et halua että lastesi elintaso laskee, siksi et eroa. Eli olet itse tehnyt jo päätöksen asiasta. Et eroa lasten takia. Sitten sulla ei ole muuta mahdollisuutta kuin koettaa elää tilanteen kanssa.

 

[Gluteus maximus]

voin myötää, että meillä ei mies suostu todellakaan siihen, että on pelkkä rahamasiina taloudessa ja minä olisin aina käsiojossa. Olisi helvetin noloa kyllä minullekin! Toki aina voi sanoa, että kotona on lasten takia, mutta todellisuudessahan yleensä on niin, että äidillä ei ole työpaikkaa tai EI HALUA mennä siihen työhön enää joka odottaa! Minä uskon, että ehkä 20% on niitä jotka ajattelevat että lapsen kuuluu olla 3v kotona!

Miksi uskot niin? Siksi, että et itse usko että lapsen kehitykselle on tärkeää olla kotona ensimmäiset vuodet?

lapsen kehitykseen ei ole kyllä merkitystä onko lapsi kotihoidossa vai päivähoidossa. samalla tavalla hän kehittyy jos on kehittyäkseen!

Onhan se toki tärkeää olla kotona, mutta jos siihen ei ole taloudellisesti mahdollisuutta niin pitääkö sitä sitten kynsin hampain vaalia. Varsinkin jos perhe-elämä kärsii ja eroa aletaan miettiä. Tämä on perheelle parempi ja lapselle tärkeää . Niinkö?

 

[Herra100]

Miksi teillä ei toimisi sellainen jako, että kummankin rahat pannaan yhteen, maksetaan pakolliset laskut ja muut pois niistä rahoista ja sitten loppuosa jaetaan kummallekin? Sinä et näe kuin kaksi ääripäätä: joko vaimo saa tuhlata mielinmäärin tai sitten sinä istut täysin rahojen päällä. Kompromisseja on olemassa. Tuhannet ja tuhannet perheet onnistuvat ratkaisemaan raha-asiansa, mutta siihen vaaditaan nimenomaan keskustelua ja sitä että kumpikin sanoo rehellisesti mielipiteensä ja suostuu yhteisiin pelisääntöihin.

Luitko ollenkaan tuota juttua??? Otetaan vaikka yksi lainaus:

Jossakin vaiheessa yritin tehdä sellaisen systeemin että jaoimme laskut että minulle sinulle jne. Mutta ei toiminut. Kun hänellä palkkapäivän jälkeen oli rahaa niin sitä sitten oli ja se sitten meni. Nopeasti, melkein mihin tahansa. Aina piti jotakin ostaa. Kun sitten sovitut laskut piti maksaa niin rahaa ei löytynytkään. Mistään. Kaikki mennyt. Opin pian siihen että minun täytyi aina yrittää säästää ja varautua vaikka mihin. Aina varuillani ja varpaisillani. Tein kahta työtäkin että olisin saanut rahat riittämään ja itsellenikin jotain mutta hyvin usein kävi niin että kun kuvittelin että olin saanu vähän jotain säästettyä niin eikös vain puolisoni ollut ostanut jotakin ja minulla ei ollutkaan yhtään rahaa.

Tuossa siis tuo lainaus. Ja luuletko että tuo on ainoa yritys? Vaimon pitkän tähtäimen taloudellinen suunnitelma on 3 päivää... Että yritetty on... Kuule monta kertaa... Mutta mitä sinulle kertoo ihmisen rahankäytöstä se että noin vuoden aikana on hankkinut luottokortti yms tilivelkoja 6.000 euron verran kun olen hiukan tiukentanut rahahanoja?

 

[tuikituntematon]

Olipas tullut paljon asiaa aloittamaani ketjuun. Palaan paremmalla ajalla vastailemaan ja kommentoimaan paremmin, mutta nyt sanon sen verran, että en VAADI miestäni maksamaan kaikkea! Olisin erittäin kiitollinen vaikkapa sadan euron panostuksesta ruokaan kuussa. Siinä vaiheessa pärjäisimme niin hyvin, ettei minun tarvitsisi miettiä että ostanko vessapaperia vaiko maitoa.

Ja tosiaan, alunperin keskustelimme kun (vahinko)lapsemme sai alkunsa, että jään kotiin vielä äitiysloman loputtua. Kysyin mieheltä, että olisiko meillä varaa siihen että jään kotiin ja mitä mieltä mies ylipäätänsä on asiasta. Mies tuumaili silloin, että on varaa ihan hyvin jos tulot ei hänellä muutu (eikä ole muuttuneet) ja silloin tosiaan oli puhetta ainakin vuodesta. Eli siihen saakka kun lapsi on noin kahden vanha.

HerraHuu, olen pahoillani tilanteestasi! Ajattelin, että tilanteestasi johtuen osaisit vähän ajatella miltä minustakin tuntuu!

 

[Isä]

Ei ole. Hän teki sopimuksen, jonka mies epäreilusti muutti kesken matkan ja jätti hänet köyhään elämään. Ja ap sentään harkitsee eroa, toisin kuin sinä joka itket akkojen keskustelupalstalla ja haet hyväksyntää uhrautumisellesi.

Tossukka se on, kun meni ja suostui tuommoiseen sopimukseen. Mutta mihin "uhrautumiseen" minä olen hakemassa nyt hyväksyntää?

Mutta eipä siinä mitään, jos täällä "akkojen keskustelupalstalla" ei kaivata meitä miehiä, niin eihän täällä minunkaan mikään pakko ole olla. Tarvii varmaan siirtyä keskustelemaan nyrkillä, niin on kaikille osapuolille parempi - vai?

Samaa kohtelua saa naisetki ku miehetki. Tässä se nyt pistää enemmän silmään kun oot mies.

Jotenkin tulee joskus sellainen olo, että tuon takia olen vapaata riistaa.

Höpsis. Samalla tavalla täällä esim minäkin saanut akat kimppuun jonki alotukseni takia. Tää palsta vaan on tämmänen. Pitää osata antaa mennä toisesta sisään ja toisesta ulos. Joitakin alatuksia en edes avaa ku niis vaan tapellaan.

Taidat olla oikeassa, mukavaa että tasa-arvo sittenkin toteutuu. Harmi vaan, että jotkut kokevat oikeudekseen käyttäytyä asiattomasti, jos ei olla samaa mieltä hänen kanssaan.

 

[Herra100]

nyt sanon sen verran, että en VAADI miestäni maksamaan kaikkea! Olisin erittäin kiitollinen vaikkapa sadan euron panostuksesta ruokaan kuussa.

Teidän tilanteessanne varsin oikeutettu ja kohtuullinen vaatimus. Vaikka ei olisikaan vaatimus. Mutta erittäinkin kohtuullinen. Pääsisinpä itse yhtä vähällä...

Ja tosiaan, alunperin keskustelimme kun (vahinko)lapsemme sai alkunsa, että jään kotiin vielä äitiysloman loputtua. Kysyin mieheltä, että olisiko meillä varaa siihen että jään kotiin ja mitä mieltä mies ylipäätänsä on asiasta. Mies tuumaili

No, ei se minun arvailuni siitä keskustelusta ihan kokonaan metsään mennyt? Osansa tietysti tekee tuo vahinko... Mutta myönnetään että ei olisi pitänyt arvailla miten on keskusteltu. Mutta toisinaan naisille lupaus on jotain muuta kuin miehille. Ja tietty tilanteet voivat muuttua.

HerraHuu, olen pahoillani tilanteestasi! Ajattelin, että tilanteestasi johtuen osaisit vähän ajatella miltä minustakin tuntuu!

Oletan että tarkoitit minua? Mielestäni minä osaankin. Oikeinkin hyvin osaan kuvitella tilanteesi. Ärsyttää vain se että täällä palstalla aika helposti se syyllinen on aina mies ja nainen on aina oikeassa ja mies on iso sika ja kaikkea.

 

[ap]

Olipas tullut paljon asiaa aloittamaani ketjuun. Palaan paremmalla ajalla vastailemaan ja kommentoimaan paremmin, mutta nyt sanon sen verran, että en VAADI miestäni maksamaan kaikkea! Olisin erittäin kiitollinen vaikkapa sadan euron panostuksesta ruokaan kuussa. Siinä vaiheessa pärjäisimme niin hyvin, ettei minun tarvitsisi miettiä että ostanko vessapaperia vaiko maitoa.

Ja tosiaan, alunperin keskustelimme kun (vahinko)lapsemme sai alkunsa, että jään kotiin vielä äitiysloman loputtua. Kysyin mieheltä, että olisiko meillä varaa siihen että jään kotiin ja mitä mieltä mies ylipäätänsä on asiasta. Mies tuumaili silloin, että on varaa ihan hyvin jos tulot ei hänellä muutu (eikä ole muuttuneet) ja silloin tosiaan oli puhetta ainakin vuodesta. Eli siihen saakka kun lapsi on noin kahden vanha.

Herra100, olen pahoillani tilanteestasi! Ajattelin, että tilanteestasi johtuen osaisit vähän ajatella miltä minustakin tuntuu!

Ohhoh, tulipas tuossa joku mikä lie ajatuskatkos Mistähän tuon Huun tuohon keksin...

 

[sdf]

voin myötää, että meillä ei mies suostu todellakaan siihen, että on pelkkä rahamasiina taloudessa ja minä olisin aina käsiojossa. Olisi helvetin noloa kyllä minullekin! Toki aina voi sanoa, että kotona on lasten takia, mutta todellisuudessahan yleensä on niin, että äidillä ei ole työpaikkaa tai EI HALUA mennä siihen työhön enää joka odottaa! Minä uskon, että ehkä 20% on niitä jotka ajattelevat että lapsen kuuluu olla 3v kotona!

Miksi uskot niin? Siksi, että et itse usko että lapsen kehitykselle on tärkeää olla kotona ensimmäiset vuodet?

lapsen kehitykseen ei ole kyllä merkitystä onko lapsi kotihoidossa vai päivähoidossa. samalla tavalla hän kehittyy jos on kehittyäkseen!

Onhan se toki tärkeää olla kotona, mutta jos siihen ei ole taloudellisesti mahdollisuutta niin pitääkö sitä sitten kynsin hampain vaalia. Varsinkin jos perhe-elämä kärsii ja eroa aletaan miettiä. Tämä on perheelle parempi ja lapselle tärkeää . Niinkö?

Näissä kummassakin tapauksessa ei ole kyse siitä, että raha ei oikeasti riittäisi.

 

[mulish]

Ei ole. Hän teki sopimuksen, jonka mies epäreilusti muutti kesken matkan ja jätti hänet köyhään elämään. Ja ap sentään harkitsee eroa, toisin kuin sinä joka itket akkojen keskustelupalstalla ja haet hyväksyntää uhrautumisellesi.

Tossukka se on, kun meni ja suostui tuommoiseen sopimukseen. Mutta mihin "uhrautumiseen" minä olen hakemassa nyt hyväksyntää?

Mutta eipä siinä mitään, jos täällä "akkojen keskustelupalstalla" ei kaivata meitä miehiä, niin eihän täällä minunkaan mikään pakko ole olla. Tarvii varmaan siirtyä keskustelemaan nyrkillä, niin on kaikille osapuolille parempi - vai?

Samaa kohtelua saa naisetki ku miehetki. Tässä se nyt pistää enemmän silmään kun oot mies.

Jotenkin tulee joskus sellainen olo, että tuon takia olen vapaata riistaa.

Höpsis. Samalla tavalla täällä esim minäkin saanut akat kimppuun jonki alotukseni takia. Tää palsta vaan on tämmänen. Pitää osata antaa mennä toisesta sisään ja toisesta ulos. Joitakin alatuksia en edes avaa ku niis vaan tapellaan.

Taidat olla oikeassa, mukavaa että tasa-arvo sittenkin toteutuu. Harmi vaan, että jotkut kokevat oikeudekseen käyttäytyä asiattomasti, jos ei olla samaa mieltä hänen kanssaan.

Se on täällä niin tyypillistä. Ihan normaalista asiasta saadaan tappelu aikaiseksi. Ei täällä osata keskustella asioista kuin aikuiset vaan syllistetään ja haukutaan.

 

[Kotiäiti-88]

En kyllä minäkään ymmärrä ap:n miestä. Meillä menee miehen tulot vuokraan ja laskuihin. Minun rahoista sitten ruokaan yms. Kaikki rahat on siis yhteisiä

 

[Joo]

Helppo ratkaisu: jos ap kerran on sitä mieltä että lapsen paras on kotona, niin annapa miehen jäädä kotiin ja mene itse töihin.

Yllättävän harva yhden lapsen äiti vaan suostuu vaihtamaan kasista-neljään työntekoon kotona olon sijaan....

 

[Joo]

ja kuten taas huomaamme niin miehet on paskoja kun eivät suostu maksamaan kaikkea...juu, juu... Ja naisen kuuluu saada olla LASTEN takia kotona, vaikka rahaa ei olisikaan. Sehän on lasten etu! :headwall:

Peesi tähän, ja muihinkin Gluteus Maximuksen viesteihin tässä ketjussa.

 

[mulish]

Helppo ratkaisu: jos ap kerran on sitä mieltä että lapsen paras on kotona, niin annapa miehen jäädä kotiin ja mene itse töihin.

Yllättävän harva yhden lapsen äiti vaan suostuu vaihtamaan kasista-neljään työntekoon kotona olon sijaan....

Mä suostuisin heti. Mies ei Joten käynkin sit töis sillo ku mies kotona

 

[Itse-Miespuolinen]

En pysty ymmärtämään miehen ajatuksen juoksua?? Ei taida mies edes rakastaa vaimoa/lasta kun noin itsekäs osaa olla..

Ei käy kateeksi..

 

[vieras]

Teillä ei selvästikään ole yhteistä perhettä, joten suosittelen vähintäänkin muuttoa erilleen.
Onko tuo tosiaan mies jonka kanssa haluat perustaa perheen ja elää loppuelämäsi?

Minä potkaisisin pihalle. Yhteiselämän ei todellakaan kuulu olla toisen kiristämistä perheenjäsenten hyvinvoinnin kustannuksella.

 

[Minä]

No mulle on itsestään selvää että jos minä itse haluan olla vauvaLOMALLA pitempään, niin itse olen valmis siitä vähän taloudellisestikin kärsimään. Siis omien kulujeni osalta, mies luonnollisesti lapsensa kuluihin osallistuu. Vähän pidemmän lomailun varmistin etukäteen (raskausaikana) rahaa syrjään pistämällä.

Olisi ihan supernoloa pakottaa mies tinkimään kaikesta sen vuoksi että minä saan olla kotona. Poika on jo 1,5 vee ja pärjäisi varsin hienosti myös isänsä kanssa kotona jos minä menisin töihin, tai vaihtoehtoisesti mummu tai siskoni voisi hyvin katsoa. Eli tämä on ihan minun oma ratkaisuni, ja itsekkäistä syistä tehty. Ja HYVIN palkitseva, ja jokaisen "menetetyn" euron arvoinen.

 

[Joo]

Minä potkaisisin pihalle. Yhteiselämän ei todellakaan kuulu olla toisen kiristämistä perheenjäsenten hyvinvoinnin kustannuksella.

Ai niinkun että "Minä halun jäädä kotio, joten sinä maksat kaiken, jos et suostu niin potkaisen sut pihalle etkä nää lastas enää koskaan."

 

[ohis]

Helppo ratkaisu: jos ap kerran on sitä mieltä että lapsen paras on kotona, niin annapa miehen jäädä kotiin ja mene itse töihin.

Yllättävän harva yhden lapsen äiti vaan suostuu vaihtamaan kasista-neljään työntekoon kotona olon sijaan....

Päinvastoin. Moni äiti menisi mielellään töihin jos se olisi taloudellisesti fiksua ja mies siihen suostuisi. Yllättävän harva mies haluaa jäädä "kotiäidiksi" koska heidän miehuutensa siitä jotenkin kärsii. Lisäksi niin kauan kuin palkoissa on epätasa-arvo, niin taloudellisesti useimmille perheille on mahdotonta se että mies olisi kotona. Meillä esim. miehen netto on 2000 e ja mun on 1200 e. Siinä on selvä ero tienataanko me yhteensä 2400 e (miehen palkka, kh-tuki, lapsilisä) vai 1600 e (mun palkka, kh-tuki, lapsilisä).

 

[Isä]

ja kuten taas huomaamme niin miehet on paskoja kun eivät suostu maksamaan kaikkea...juu, juu... Ja naisen kuuluu saada olla LASTEN takia kotona, vaikka rahaa ei olisikaan. Sehän on lasten etu! :headwall:

Peesi tähän, ja muihinkin Gluteus Maximuksen viesteihin tässä ketjussa.

Kuin myös.

 

[Isä]

Minä potkaisisin pihalle. Yhteiselämän ei todellakaan kuulu olla toisen kiristämistä perheenjäsenten hyvinvoinnin kustannuksella.

Ai niinkun että "Minä halun jäädä kotio, joten sinä maksat kaiken, jos et suostu niin potkaisen sut pihalle etkä nää lastas enää koskaan."

Kiristämistä minä en katselisi hetkeäkään.

 

[Herra100]

ja kuten taas huomaamme niin miehet on paskoja kun eivät suostu maksamaan kaikkea...juu, juu... Ja naisen kuuluu saada olla LASTEN takia kotona, vaikka rahaa ei olisikaan. Sehän on lasten etu! :headwall:

Peesi tähän, ja muihinkin Gluteus Maximuksen viesteihin tässä ketjussa.

Kuin myös.

Peesi myös. Kyllä se monta kertaa muillakin kuin tällaisilla tossukoilla on se nainen joka tosiasiallisesti kertoo marssijärjestyksen kun haluaa esimerkiksi olla kotona tms. Miehen osa siinä tiedetään. Onneksi on Gluteus maximuksen kaltaisia poikkeuksia.