Päiväkodin uusi hoitaja ottaa päähän!?!

[-]

En ymmärrä nyt tätä ollenkaan ja monikin on tähän tarttunut. Ei kauniisti puhumisessa ole mitään vikaa missään kielessä.

Englantilainen äiti sanoo lapselleen Take off your coat, please. Ole kiltti ja riisu takkisi. Vielä kohteliaammin Would you take your coat off, please. Ei se jätä lapselle vaihtoehtoa vastata kyllä tai ei, kuten suomen kielen otetaanko takki pois.

Miten sä olet sisäistänyt englannin kielen? Itse kuvittelisin puhuvani melko loistavan sujuvaa sellaista ja mun mielestä toi would you take your coat off, please, on ihan suora kysymys?
Would you buy some egg´s?
Would you take your shoes off?

 

["Vieras"]

Ojasta allikkoon.

Suomen kielen ottaisitko on muuten käskymuoto, josta on tehty kohtelias -isi-lisäkkeellä, sen vaihtoehtoinen epäkohtelias muoto on ota. Siihen ei voi vastata ei. Otetaanko on vain kysymys, johon voi vastata ei.
Pilkunviilaamista parhaimmillaan.

Edelleenkään tämä ei ole niin vakavaa ja jos jonkun vanhemmuudessa väärä kysymysmuoto on se yleisin virhe, niin onnea, hyvin menee. Voihan sen itsetunnon laskun aina kuitata lähtöhaleilla.

Pointti oli että väänetään nyt kun on hommaan alettu Mun mielipide on se että äänensävyllä saadaan myös aikaiseksi suuri ero. Vihaisesti "ottaisitko takin pois?" tai päättäväisesti sama, vai sivulauseessa sama. Lapsi mielestäni lukee paremmin aikuisen mielentilaa kuin puhetta.

 

[lapsieiooaikuinen]

[QUOTE="kaffe";28598306]what, jättäähän ihan samoissa määrin kuin suomiäidin "ottaisitko takin pois"

niin älytön keskustelu, että pakko osallistua vähä [/QUOTE]

Would-kysymykseen kuten ei suomenkaan -isi-kysymykseen ei oikeastaan voi vastata ei. Ne ovat kohteliaaseen muotoon asetettuja käskyjä, eivät kysymyksiä. Perusmuodossa sana ota ei kielen rakenteessa vaadi eikä hyväksy vastausta.
Otetaanko taas on kysymys, johon voi vastata kyllä tai ei.

Idea on siis siinä, että lapselle voi sanoa Ottaisitko takin pois. Lapsi voi vastata siihenkin en ota, mutta kysymyksen muoto ei alunperinkään anna valinnanvapautta ja on ok sanoa otetaanpas.
Jos kysytään otetaanko, lapsi voi vastata ei ja silloin ei oikein voi kumota lapselle annettua valintaa.

Tämä nyt on vaan kielellistä liibalaabaa ja käytännön tasolla merkitys voi ehkä olla vähäinen.

 

[vieras Elli]

Mun mielestä lapselle ei kysytä lupaa tietyissä tärkeissä asioissa, sehän on aivan typerää!
Esim. pestäänkö Elli-Lotta hampaat? Elli-Lotta vastaa, ei pestä tällä viikolla äiti, vaan palataan ensiviikolla hampaiden pariin.

Nyt on Elli-Lotta kiire päiväkotiin! puetaanko Elli-Lotta vaatteet päälle? Elli-Lotta vastaa, ei pueta, jäädään äiti tänään kotiin!, äiti, ei sinunkaan tarvi töihin kiirehtiä, pidä vapaapäivä!

Siis FTW!! Oikeestiko kysyt lapselta lupaa näin tärkeisiin asioihin?

Näin voisi toimia, että annat lapselle vapautta valita tarhavaatteet, lempiruokaa ym.. yksinkertaista ja ottaa näin huomioon myös lapsen toiveitan mutta ei perushygienia, pukemista, riisumista, kauppaanlähtöä ym.. lapsi päätä.

 

[..]

Siis sinänsähän on parempi puhua pienelle lapselle käskymuodossa, mut herranen aika. Kyllä muakin todella ärsyttäis jos joku tulis kommentoimaan sitä, miten puhun lapselleni. Paitsi tietenkin jos erikseen neuvoja kaipaan. Ja sitäpaitsi jos ap:n lapsi kerran sitten ottaa sen takin mukisematta pois eikä ala inttää vastaan, niin miksi ihmeessä pitäisi mitään muuttaa saati, että joku kehtaa tulla kommentoimaan. Kaikki sujuu hyvin ja kaikilla on kaikki ok. Paitsi nipottavalla päiväkodin tädillä. Itse oisin saattanut mulkaista vähän ja tokassut jotain tyyliin "kyllä se kehotus toimii näinkin", en varmaan jaksaisi nostaa isompaa äläkkää.

 

[lapsieiooaikuinen]

Miten sä olet sisäistänyt englannin kielen? Itse kuvittelisin puhuvani melko loistavan sujuvaa sellaista ja mun mielestä toi would you take your coat off, please, on ihan suora kysymys?
Would you buy some egg´s?
Would you take your shoes off?

Yliopiston englannin kielen pääaineen kielioppikursseilla.

Nuo esittämäsi kysymykset ovat käskymuotoisia, kohteliaassa asussa. Kysyjä ikäänkuin olettaa jo valmiiksi saavansa myöntävän vastauksen ja jos noista kumpaankaan vastaisi ei, kysyjä närkästyisi ja loukkaantuisi. Varsinkin viimeinen sisältää oletuksen, että täällä tosiaankin riisutaan kengät ja jos et riisu, et ole tervetullut.

 

["Vieras"]

Omien tutkimusteni mukaan lapsi voi kyllä sanoa mihin tahansa kyllä tai ei. Jopa siihen että nyt sataa, saattavat ulosmeno- tahtotilasta riippuen joko kiistää tai myöntää tämän ilmiön.

 

[..]

Ja tuskin ap olisi kielyävää vastausta hyväksynyt.

 

[-]

Yliopiston englannin kielen pääaineen kielioppikursseilla.

Nuo esittämäsi kysymykset ovat käskymuotoisia, kohteliaassa asussa. Kysyjä ikäänkuin olettaa jo valmiiksi saavansa myöntävän vastauksen ja jos noista kumpaankaan vastaisi ei, kysyjä närkästyisi ja loukkaantuisi. Varsinkin viimeinen sisältää oletuksen, että täällä tosiaankin riisutaan kengät ja jos et riisu, et ole tervetullut.

Jännä... mun mielestä would- kysymykseen voi vastata ei, se on kohtelias kysymys, johon voi vastata kohteliaasti ei.
Toisitko munia? - en, minulla ei ole kauppakassia mukana, enkä saa kannettua niitä kotiin.
En mä tiedä miten muilla, mutta kyllä mä ainakin voin vastata kohteliaaseen kysymykseen kohteliaasti että EI.

 

["Vieras"]

Mun mielestä lapselle ei kysytä lupaa tietyissä tärkeissä asioissa, sehän on aivan typerää!
Esim. pestäänkö Elli-Lotta hampaat? Elli-Lotta vastaa, ei pestä tällä viikolla äiti, vaan palataan ensiviikolla hampaiden pariin.

Nyt on Elli-Lotta kiire päiväkotiin! puetaanko Elli-Lotta vaatteet päälle? Elli-Lotta vastaa, ei pueta, jäädään äiti tänään kotiin!, äiti, ei sinunkaan tarvi töihin kiirehtiä, pidä vapaapäivä!

Siis FTW!! Oikeestiko kysyt lapselta lupaa näin tärkeisiin asioihin?

Näin voisi toimia, että annat lapselle vapautta valita tarhavaatteet, lempiruokaa ym.. yksinkertaista ja ottaa näin huomioon myös lapsen toiveitan mutta ei perushygienia, pukemista, riisumista, kauppaanlähtöä ym.. lapsi päätä.

No näitäkin on, mutta jos minä itse kydyn Elli- Lotaltani "puetaankos vaatteet päälle?"
Ei se missään tapauksessa tarkoita että hän saisi päättää millon meinaa pukea, saati siitä menenkö töihin. Kysyn tilanteessa "miksi?". Jos on hyvä syy (vaatteet rikki tai liian pienet jne) asia hoidetaan. Jos kyseessä on minun uhmaaminen tai väsymys totean että "olet väsynyt ja kiukuttaa, mutta ilman vaatteita ei lähdetä ja meidän täytyy nyt lähteä. Puetko vaatteet itse, vai puenko minä?"

Hämmentävää?

 

[tämä ketju]

on kyllä hulvattomin aikoihin.

Ap:llä on ongelmana nokkava hoitotäti joka puuttuu jonninjoutaviin ja suuri osa vastaajiista alkaa paasata asian vierestä.

Hoitotätien tehtävänä on antaa vinkkejä päiväkotiin tulemiseen ja sieltä lähtemiseen jos asiassa on ongelmaa. Se millä sanamuodoilla vanhempi ja lapsi keskenään keskustelee kyseisillä hetkillä ei kuulu millään tavalla tädeille silloin kun asiassa ei ole ongelmaa. Ja jos siinä on ongelmaa, niin silloinkin ne vinkit annetaan muutoin kun lapsen kuullen.

Eiköhän suurin osa vanhemmista osaa lukea lastaan ja osaa ennustaa milloin tulee ongelmia ja milloin ei ja mitoittaa puhettaan sen mukaan. Ja vaikka aina ei voikaan ennustaa, niin minä ainakin jatkan ehdottelua lapsilleni sopivissa tilanteissa. Saisinko ketsupin ruokapöydässä, veisitkö roskat apua tarvittaessa. Useimmiten tehoaa ihan hyvin.

Jos itse arvioisin takkikysymyksen väärin ja lapsi vastaisi otatko takin pois kysymykseen ein, niin minä toteaisin, että sitten äidin pitää auttaa...

 

[Millipidetär]

Mä ymmärtäisin hoitajaa jos tuo tilanne on sellainen et lapsi kiukuttelee siinä vanhempien jalkojen juuressa ja tilanne kestää ja kestää eikä vanhemmalla ole munaa ottaa aikuisen roolia ja melkein anellaan siinä lapsen jalkojen juuressa armoa näitä tilanteita päiväkotimaailmassa siis saa todistaa.
Mut jos ollut ihan hyvin sujua tilanne ja aikuinen nyt vain tokaisee nyt noin lapselleen (kuten itsekin puhun lapselleni) niin älytöntä käytöstä virkaintoiselta... yritä nyt kuitenkin päästä yli ja antaa toiselle vielä mahdollisuus

 

[lapsieiooaikuinen]

Jännä... mun mielestä would- kysymykseen voi vastata ei, se on kohtelias kysymys, johon voi vastata kohteliaasti ei.
Toisitko munia? - en, minulla ei ole kauppakassia mukana, enkä saa kannettua niitä kotiin.
En mä tiedä miten muilla, mutta kyllä mä ainakin voin vastata kohteliaaseen kysymykseen kohteliaasti että EI.

Tottakai lisäperusteluilla voi kumota pyynnön/käskyn. Would-kysymys ei kuitenkaan ole yksinkertainen kyllä/ei-vaihtoehdot sisältävä kysymys.
Perusteluissa, kuten vaikkapa kauppakassin puute, mennään jo sosiaalisen kanssakäymisen puolelle, mutta kielen rakenne itsessään ei salli would-kysymykselle vaihtoehtoista vastausta, vaan ne ovat käskylauseita kohteliaassa muodossa.

 

[lapsieiooaikuinen]

Tottakai lisäperusteluilla voi kumota pyynnön/käskyn. Would-kysymys ei kuitenkaan ole yksinkertainen kyllä/ei-vaihtoehdot sisältävä kysymys.
Perusteluissa, kuten vaikkapa kauppakassin puute, mennään jo sosiaalisen kanssakäymisen puolelle, mutta kielen rakenne itsessään ei salli would-kysymykselle vaihtoehtoista vastausta, vaan ne ovat käskylauseita kohteliaassa muodossa.

Toki muoto vaikuttaa.
Would you like to have more coffee? on kysymys, johon voi vastata ei. Sillä tiedustellaan toisen tahtoa ja se on kysymys.
Would you take off your shoes, please. ei ole, sillä siihen ei kuulu kysymysmerkkiäkään.

 

[Hertta Pesonen]

Hmm...Hertta Pesoselle ja muille "kirjan avulla kasvattaville" pohdintaa.

Jos sanoisitkin epähuomioissa että "Lähdetäänkös päiväkotiin?", johon lapsi vastaa "Ei." Eikös tässä vaiheessa vanhempi saa mahdollisuuden vähän utsia että miksi lapsi ei halua päiväkotiin. Vanhempi ja lapsi saa luotua aikaan keskusteluyhteyden, jolloin lapsikin kokee tulleensa välitetyksi. Saattaapi tullakin ilmi että lapsi ei tykkää uudesta tädistä päiväkodissa, koska hän on aina kiukkuinen ja ei anna leikkiä rauhassa. Näin siis kävi meillä.
Tai että: "Riisutaankos takki?". "Ei." "No miksi ei, eikös olisi kiva päästä leikkimään kavereiden kanssa?" "Ei, koska Ville kiusaa ja tönii minua."

Karkea esimerkki, mutta olen itsekin törmännyt näihin erittäin innokkaisiin kasvattajiin, jotka haluavat tehdä kaiken aina oikein. Monesti he jyräävätkin sitten lapsen kasvatustyylillään, jolla saakin ehkä koiran hyvin koulutettua.

Ap, minäkin sanoisin joku kerta erittäin asiallisesti hoitajalle että voisi olla puuttumatta kasvatukseen jollei oikeasti jotain ole vialla. Ja että lapsen kuullen ei vanhempaa ruveta neuvomaan ja piste.

Haluaisin nähdä äidin joka alkaa keskustelemaan syvällisiä lapsensa kanssa aamukiireessä kun pitäisi olla jo ovesta ulkona ja matkalla päiväkotiin.

 

["vieras"]

Se on paha asia, kun omaa lasta hoitamaan tai opettamaan tulee itseä nuorempi, mahdollisesti lapseton ja vieläpä kasvatusalaa opiskellut henkilö. Kun hoitaja tai opettaja kerrankin muotoilee jonkun lauseen väärin, kääntää selkänsä, katsoo omituisesti tai hymyilee väärässä kohtaa, niin se on katastrofi. Silloin alemmuudentunteessa kieriskelevän vanhemmat ainoa oikea tapa on imaista herne mahdollisimman syvälle nenään. Kannattaa vielä tokaista jotain, että "kyllä minä oman lapseni osaan kasvattaa" tai "et sinä tyttö tiedä vielä lastenkasvatuksesta mitään".

Viestiään voi tehostaa vielä muistuttamalla hoitajaa / opettajaa siitä, kuinka mones lapsi tämä on sinulle ja kuinka sinä olet kasvattanut lapsia jo silloin kun hoitaja / opettaja oli itse lapsi.

Kannattaa myös kytätä hoitajan / opettajan virhetilanteita, joissa hän on vain ollut tietämätön. Jos huomaat hänen vaikkapa tarjoavan porkkanaa kaikille lapsille, mille oma lapsesi on allerginen, kannattaa tulla ivallisesti kysymään: "Tarjothan sinä porkkanaan meidän Iidallekin?" Jos hoitaja vastaa jotain sinne päinkään, kannattaa huutaa kovaan ääneen: "Etkö sinä tyttörukka tiedä että meidän Iida on sille allerginen? Miten tällaisia tietämättömiä puoliammattilaisia voidaan päästää tänne töihin? Tappaako sinä meinasit meidän Iidan vai?"

 

[-]

Haluaisin nähdä äidin joka alkaa keskustelemaan syvällisiä lapsensa kanssa aamukiireessä kun pitäisi olla jo ovesta ulkona ja matkalla päiväkotiin.

Jaa.. ei mulla ainakaan ole niin kiire töihin, ettenkö kerkeäisi kuuntelemaan, jos lapseni kertoo jonkun kiusaavan ja tönivän häntä.

 

[-]

[QUOTE="vieras";28598544]Se on paha asia, kun omaa lasta hoitamaan tai opettamaan tulee itseä nuorempi, mahdollisesti lapseton ja vieläpä kasvatusalaa opiskellut henkilö. Kun hoitaja tai opettaja kerrankin muotoilee jonkun lauseen väärin, kääntää selkänsä, katsoo omituisesti tai hymyilee väärässä kohtaa, niin se on katastrofi. Silloin alemmuudentunteessa kieriskelevän vanhemmat ainoa oikea tapa on imaista herne mahdollisimman syvälle nenään. Kannattaa vielä tokaista jotain, että "kyllä minä oman lapseni osaan kasvattaa" tai "et sinä tyttö tiedä vielä lastenkasvatuksesta mitään".

Viestiään voi tehostaa vielä muistuttamalla hoitajaa / opettajaa siitä, kuinka mones lapsi tämä on sinulle ja kuinka sinä olet kasvattanut lapsia jo silloin kun hoitaja / opettaja oli itse lapsi.

Kannattaa myös kytätä hoitajan / opettajan virhetilanteita, joissa hän on vain ollut tietämätön. Jos huomaat hänen vaikkapa tarjoavan porkkanaa kaikille lapsille, mille oma lapsesi on allerginen, kannattaa tulla ivallisesti kysymään: "Tarjothan sinä porkkanaan meidän Iidallekin?" Jos hoitaja vastaa jotain sinne päinkään, kannattaa huutaa kovaan ääneen: "Etkö sinä tyttörukka tiedä että meidän Iida on sille allerginen? Miten tällaisia tietämättömiä puoliammattilaisia voidaan päästää tänne töihin? Tappaako sinä meinasit meidän Iidan vai?"[/QUOTE]

Joo, on se vähän niin. Se on aika typerää, että nuori elämästä tietämätön ihminen on ensimmäisenä pää auki kertomassa miten pitää toimia, siksi, että on lukenut yhden kirjan. Mun mielestä tuollaiset pitääkin palauttaa takaisin ruotuun.
En minäkään kerro vakavasti sairatuneelle ihmiselle miten sen tulisi toimia, siksi että olen lukenut pari kirjaa ja tiedän aivan varmasti paremmin.

 

[kaalimaan vartija]

Kuinka vaan, miten vaan asettelette ne hienot "jookosta joo" "eikös vaan"-kysymyksenne, niin lapsella on oikeus valita miten vastaa ja esittämällä kysymyksen ja saatuanne sen -väärän- vastauksen, teidän täytyy se hyväksyä.

Aivan sama miten lapsen vanhempi esittää kysymyksensä ja tavunsa omalle lapselleen puhuessaan. Oikein vai väärin vai jotain siltä väliltä. Hoitajalla ei ole mitään oikeutta tulla tilanteeseen neuvomaan lapsen vanhempaa. Ei oikeastaan edes kasvatusasioissa. Tarhan hoitajat ovat vanhempien tukena, eivät neuvonantajan asemassa. Vaikka hoitaja olisi ollut oikeassa, häneltä puuttuu vielä kokemusta ja ammattitaitokin kehittyy varmasti vuosien myötä.. Me vanhemmat ollaan kuitenkin myös teidän asiakkaitanne. Vaikka olisitte kuinka ihania ja mukavia hoitajia ja tulisitte kuinka lapsiemme kanssa toimeen, teidän on osattava tulla toimeen myös meidän vanhempien kanssa.

 

[Hertta Pesonen]

[QUOTE="vieras";28598007]Pirkko Pasasella on hyvää asiaa. Ajattelin juuri itsekin kommentoida sitä, että entäs kun lapselle sanoo oikeaoppisesti että nyt otetaan takki pois, ja lapsi silti karjuu "EI!!"? Toisekseen kun tässä kuitenkin eletään oikeaa elämää eikä oppikirjan mukaan, niin ainakin minulta välillä lipsahtaa ihan vahingossa kysymys toteamuksen asemasta, vaikka tarkoituksena ei ole kysyä. Voin silloin sen itsekin huomata, mutta en tosiaan toivoisi, että joku siitä heti huomauttaa. Lapsi ei ole välttämättä tosiaan edes oivaltanut että hänellä olisi ollut mahdollisuus vastata toisinkin, mutta jos joku huomauttelee niin tokihan lapsikin äkkiä oivaltaa ja alkaa kyseenalaistaa vanhempaansa. Lipsahduksia nimittäin tulee, aikuisten kanssa kommunikoidessa kun se kysymys on aina käskyä kohteliaampi. En oikein edes ymmärrä miksi lapsi pitäisi opettaa kommunikoimaan eri tavalla kuin aikuiset.[/QUOTE]

Ero on tässä:

Lapsi jolle sanotaan "ota takki pois" ja joka sanoo "Ei!" uhmaa. Täysin normaalia.

Lapsi jolle esitetään kysymys "otatko takin pois?" ja joka vastaa siihen "En ota" ja jonka jälkeen vanhempi sitten käyttää omaa valtaansa että kyllä otetaan, joutuu ristiriitaan; häneltä kysytään, hän voisi vaikuttaa asiaan mutta sitten vanhempi kuitenkin jyrää hänen tahtonsa.

 

[kaalimaan vartija]

[QUOTE="vieras";28598544]Se on paha asia, kun omaa lasta hoitamaan tai opettamaan tulee itseä nuorempi, mahdollisesti lapseton ja vieläpä kasvatusalaa opiskellut henkilö. Kun hoitaja tai opettaja kerrankin muotoilee jonkun lauseen väärin, kääntää selkänsä, katsoo omituisesti tai hymyilee väärässä kohtaa, niin se on katastrofi. Silloin alemmuudentunteessa kieriskelevän vanhemmat ainoa oikea tapa on imaista herne mahdollisimman syvälle nenään. Kannattaa vielä tokaista jotain, että "kyllä minä oman lapseni osaan kasvattaa" tai "et sinä tyttö tiedä vielä lastenkasvatuksesta mitään".

Viestiään voi tehostaa vielä muistuttamalla hoitajaa / opettajaa siitä, kuinka mones lapsi tämä on sinulle ja kuinka sinä olet kasvattanut lapsia jo silloin kun hoitaja / opettaja oli itse lapsi.

Kannattaa myös kytätä hoitajan / opettajan virhetilanteita, joissa hän on vain ollut tietämätön. Jos huomaat hänen vaikkapa tarjoavan porkkanaa kaikille lapsille, mille oma lapsesi on allerginen, kannattaa tulla ivallisesti kysymään: "Tarjothan sinä porkkanaan meidän Iidallekin?" Jos hoitaja vastaa jotain sinne päinkään, kannattaa huutaa kovaan ääneen: "Etkö sinä tyttörukka tiedä että meidän Iida on sille allerginen? Miten tällaisia tietämättömiä puoliammattilaisia voidaan päästää tänne töihin? Tappaako sinä meinasit meidän Iidan vai?"[/QUOTE]

Kenellehän tämä viesti on osoitettu ?! Yleisesti vanhemmille vai jollekin tietylle vanhemmalle..? Meitä vanhempiakin on moneen junaan. Tietenkin. Minä tulen hyvin toimeen lapseni hoitajien kanssa. Yhteistyö toimii molempiin suuntiin. Mutta jos siellä joku alkaisi oikein neuvomaan kuinka mun pitää omalle lapselleni puhua niin ... no pakkohan siitä olisi huomauttaa vaikka yleisesti olenkin hyvin suurpiirteinen ihminen..

 

["Pinky"]

Minä en nyt ota kantaa tuohon hoitajan käytökseen vaan menen ohi aiheen.

Minä en ikinä voisi kysyä kolmevuotiaaltani, että otetaanko takki pois, jos ei kuitenkaan olisi vaihtoehtoa. Ensinnäkin, vastaus olisi aina EI. Minä en halua tämän jälkeen pakottaa lastani ottamaan takkiaan pois, koska itsehän annoin mahdollisuuden kieltäytyä. Toiseksi, en myöskään käske lastani. Olen huomannut että tulosta ei tule vaan poika vaan alkaa inttämään vastaan. Enkä muutenkaan tykkää käskemisestä. (joskus tosin joutuu esim. vaaratilanteissa yms.)
Ainoa taktiikka, joka miellä toimii on kysymys, jossa kaksi vaihtoehtoa, mutta lopputulos on sama. Eli saatan kysyä, että otatko itse takin pois vai ottaako äiti? Istutko omaan tuoliin syömään vai aikuisten tuoliin? jne. Tällä tavalla poika on erittäin tyytyväinen kun on saanut itse päättää ja äiti on tyytyväinen kun hommat tulee tehtyä.

 

[kaalimaan vartija]

Haluaisin nähdä äidin joka alkaa keskustelemaan syvällisiä lapsensa kanssa aamukiireessä kun pitäisi olla jo ovesta ulkona ja matkalla päiväkotiin.

En tiedä missä päiväkodissa olet töissä jos edes olet ammatiltasi lastenhoitaja, mutta mulla on aikaa. Omille lapsille aina. Ja olen kyllä käynyt yhden jos toisenkin syvällisen keskustelun tarhan aitojen sisällä aamu"kiireessä" ja vielä useamman autossa matkalla tarhaan, kauppaan, kotiin, kaverille...

 

[Hertta Pesonen]

[QUOTE="Vieras";28598437]No näitäkin on, mutta jos minä itse kydyn Elli- Lotaltani "puetaankos vaatteet päälle?"
Ei se missään tapauksessa tarkoita että hän saisi päättää millon meinaa pukea, saati siitä menenkö töihin. Kysyn tilanteessa "miksi?". Jos on hyvä syy (vaatteet rikki tai liian pienet jne) asia hoidetaan. Jos kyseessä on minun uhmaaminen tai väsymys totean että "olet väsynyt ja kiukuttaa, mutta ilman vaatteita ei lähdetä ja meidän täytyy nyt lähteä. Puetko vaatteet itse, vai puenko minä?"

Hämmentävää?[/QUOTE]

No on todellakin.

 

[Echo]

Käskymuodossa olevan lauseenkin voi esittää lapselle nätisti ja kevyesti. "Otetaanpa takki pois".

Itse hoitajasta tulee mieleen, että itse en vielä sanoisi hänelle mitään, vakihenkilökunta on varmasti huomannut nuo samat piirteet tuossa hoitajassa ja ottavat tältä jossain vaiheessa turhimmat tärkeilyt pois. Muille hoitajille on tärkeää että millainen mielikuva päiväkodista annetaan ulospäin, eikä tuollaisia katsota hyvällä. Mutta jos tuon uuden hoitajan käytös jatkuu pitkään, niin sitten sanoisin suoraan hoitajalle asiasta.