hoitaja vaati lapseltani malttia odottaa omaa vuoroaan

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja äiti ainokaiselle
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Alkuperäinen kirjoittaja ainokaisen äiti;27749208:
Tämä ei ole provo. Miten kehtaatte arvostella perheemme elämää? Nyt kyse on 5 min mutta tulee hoitajan toimesta nouseman 15min per lapsi päivä ja tämä on sitten lapseltani 45min pois hoitajan ajasta josta maksamme. Ei kuulemma ole kaikki ajat peräkkäin mutta todella paljon joutuu lapsi olemaan itsekseen.

Onnistunut provo.
Täyttää täysin kriteerit - ja kommenttien perusteella myös toimii.

:)
 
Onnistunut provo.
Täyttää täysin kriteerit - ja kommenttien perusteella myös toimii.

:)

Joo provohan tämä on, mutta kyllä näitä ap:n kaltaasia vanhempia oikiasti on. Kuten joku tuolla kirjootti niin erityysvanhempia. Erittään kuvaava sana.

Mun äiti teki töitä perhepäivähoitajan lähes 30 vuotta ja kyllä siinä tuli monenlaasta vanhempaa vastaan. Monesti lapset ihania, mutta ongelma oli vanhemmat...
 
vai etta lapsi vaatii iltaisin kaksin tai jopa kolminkertaisen huomion kun ei ole päivähoidossa viiteen minuuttiin huomioitu. Mielestäni hoitajan systeemi on aivan loistava. lapset oppivat odottamaan vuoroaan ja jokaisella lapsella on oikeus pieneen omaan hetkeen hoitajan kanssa, jolloin saa rauhassa kysyä mieltä painavaa asiaa tai saada yksityisopetusta, ilman että huomio tarvitsee jakaa muiden kanssa. Isoissa hoitoryhmissä tälläinen ei olisi tietysti mahdollista.

Kyllä täytyy sanoa että varsin idiootit vanhemmat lapseilla jos ajattelevat että viidenminuutin huomioimattomuus on 5 vuotiaalle lapselle ylivoimaista. Lasten turvallisuus ja tärkeimmät tarpeet on kuitenkin huomioitu.
 
  • Tykkää
Reactions: MIRKAMÖRKÖ
Mites ap, onko teillä sellainen käsite käytössä kuin vessarauha? Saatko sä käydä vessassa ilman että se 5v. on siellä sun seuranas? Tai jos sulla on joku maitopohjainen kastike hämmennyksessä ja lapsi pyytää katsomaan jotain tekelettään, jätätkö kastikkeen palamaan pohjaan ja juokset katsomaan mitä lapsi on saanut aikaan? Mites suihkussa käynti, saatko peseytyä rauhassa vai juoksetko tukka shampoossa katsomaan, kun lapsi on piirtänyt hienon kissan?

Ihan vaan uteliaisuuskysymyksiä :xmas:.
 
  • Tykkää
Reactions: MIRKAMÖRKÖ
Provo tai ei, ilmeisesti näitä tällaisia ainokaisten vanhempia on olemassa. Ja siksi meillä kaikilla yhden lapsen vanhemmilla on huono maine.

Olen miettinyt, että itse asiassa sille ainoalle lapselle voi olla melkein helpompi opettaa, miten sietää odottamista ja sitä, että joku toinen on hoitajan huomion keskipiste. Ainokaiset kun usein saavat tankata kyllikseen kotona sitä huomiota eikä jatkuvasti tarvitse "taistella" siitä toisten kanssa. Ja ainokaisten vanhemmilla on noissa tilanteissa paremmin mahdollisuuksia ohjata lastaan ja harjoitella erilaisia tilanteita. (Kyllä itsellä ainakin on varmasti helpompaa tuolla leikkipuistossa napata oma lapsi syrjään, jos hän vaikka tönii toisia lapsia, kuin suurperheen vanhemmalla, jolla on neljä lasta kiskomassa jokainen omaan suuntaansa.) Ongelma vaan on siinä, että vanhemmat eivät oikein raaskisi muka asettaa lastaan muuhun kuin erityisasemaan. Itselläkin on välillä vähän syyllinen olo, kun kiellän jotain, minkä periaatteessa voisin toteuttaa tai vaadin sen vessarauhan. Mutta lapsen kasvattaminen vaatimaan ja odottamaan jatkuvaa huomion keskipisteessä olemista on hirvittävä karhunpalvelus lapselle.

Eikä se ole mitään tasa-arvoa aikuisten kanssa, että lapsi saa vaatia ja hallita tilannetta kuin tilannetta. Eihän aikuisetkaan voi niin tehdä! Jokaisen on oltava tilanteissa, joissa joku muu on keskiössä. On vain hyvä, että hoitaja opettaa lapselle, että hän PYSTYY olemaan ilman hoitajan jatkuvaa hyysäystä ja läsnäoloa; että lapsi OSAA leikkiä toisten kanssa ja viihdyttää itseään; että lapsi on TURVASSA ja voi LUOTTAA siihen, että kaikki on hyvin, vaikkei hän olekaan kiinni hoitajassaan näkymättömällä napanuoralla.
 
Provo tai ei, ilmeisesti näitä tällaisia ainokaisten vanhempia on olemassa. Ja siksi meillä kaikilla yhden lapsen vanhemmilla on huono maine.

Olen miettinyt, että itse asiassa sille ainoalle lapselle voi olla melkein helpompi opettaa, miten sietää odottamista ja sitä, että joku toinen on hoitajan huomion keskipiste. Ainokaiset kun usein saavat tankata kyllikseen kotona sitä huomiota eikä jatkuvasti tarvitse "taistella" siitä toisten kanssa. Ja ainokaisten vanhemmilla on noissa tilanteissa paremmin mahdollisuuksia ohjata lastaan ja harjoitella erilaisia tilanteita. (Kyllä itsellä ainakin on varmasti helpompaa tuolla leikkipuistossa napata oma lapsi syrjään, jos hän vaikka tönii toisia lapsia, kuin suurperheen vanhemmalla, jolla on neljä lasta kiskomassa jokainen omaan suuntaansa.) Ongelma vaan on siinä, että vanhemmat eivät oikein raaskisi muka asettaa lastaan muuhun kuin erityisasemaan. Itselläkin on välillä vähän syyllinen olo, kun kiellän jotain, minkä periaatteessa voisin toteuttaa tai vaadin sen vessarauhan. Mutta lapsen kasvattaminen vaatimaan ja odottamaan jatkuvaa huomion keskipisteessä olemista on hirvittävä karhunpalvelus lapselle.

Eikä se ole mitään tasa-arvoa aikuisten kanssa, että lapsi saa vaatia ja hallita tilannetta kuin tilannetta. Eihän aikuisetkaan voi niin tehdä! Jokaisen on oltava tilanteissa, joissa joku muu on keskiössä. On vain hyvä, että hoitaja opettaa lapselle, että hän PYSTYY olemaan ilman hoitajan jatkuvaa hyysäystä ja läsnäoloa; että lapsi OSAA leikkiä toisten kanssa ja viihdyttää itseään; että lapsi on TURVASSA ja voi LUOTTAA siihen, että kaikki on hyvin, vaikkei hän olekaan kiinni hoitajassaan näkymättömällä napanuoralla.

Siksi sellanen kotona paapottu ja kaiken huomion saava ei kykenekään muualla toimimaan. Ei ole oppinut kun ei ole tarvinnut. Kyllä se ainoakin tarvitsee oppia toimimaan muiden kanssa ja ne sosiaaliset tavat. Ainoa malli on se kotoa saatu joka ei toimi muualla. Sitten iskee päin näköä kun ei menekään kuten on tottunut.
 
voi olla että hoitajana pyytäisin tuollaista perhettä vaihtamaan hoitopaikkaa. Tosin on syynsä siihen etten hoida kuin omia lapsiani. Yksi niistä on kusipäiset curling- vanhemmat jotka vaatii omalle Lilli-Petterilleen kaiken mahdollisen ettei Lilli-Petteri joudu pettymään koskaan elämässään.

Yksi äiti soitti joku aika sitten ja kyseli oisko hänen pojalleen töitä. Hermostu kun ehdotin että mitäs jos poika soittaa itse ja juttelee duunistaan.
 
  • Tykkää
Reactions: MIRKAMÖRKÖ
Provo tai ei, ilmeisesti näitä tällaisia ainokaisten vanhempia on olemassa. Ja siksi meillä kaikilla yhden lapsen vanhemmilla on huono maine.

Olen miettinyt, että itse asiassa sille ainoalle lapselle voi olla melkein helpompi opettaa, miten sietää odottamista ja sitä, että joku toinen on hoitajan huomion keskipiste. Ainokaiset kun usein saavat tankata kyllikseen kotona sitä huomiota eikä jatkuvasti tarvitse "taistella" siitä toisten kanssa. Ja ainokaisten vanhemmilla on noissa tilanteissa paremmin mahdollisuuksia ohjata lastaan ja harjoitella erilaisia tilanteita. (Kyllä itsellä ainakin on varmasti helpompaa tuolla leikkipuistossa napata oma lapsi syrjään, jos hän vaikka tönii toisia lapsia, kuin suurperheen vanhemmalla, jolla on neljä lasta kiskomassa jokainen omaan suuntaansa.) Ongelma vaan on siinä, että vanhemmat eivät oikein raaskisi muka asettaa lastaan muuhun kuin erityisasemaan. Itselläkin on välillä vähän syyllinen olo, kun kiellän jotain, minkä periaatteessa voisin toteuttaa tai vaadin sen vessarauhan. Mutta lapsen kasvattaminen vaatimaan ja odottamaan jatkuvaa huomion keskipisteessä olemista on hirvittävä karhunpalvelus lapselle.

Eikä se ole mitään tasa-arvoa aikuisten kanssa, että lapsi saa vaatia ja hallita tilannetta kuin tilannetta. Eihän aikuisetkaan voi niin tehdä! Jokaisen on oltava tilanteissa, joissa joku muu on keskiössä. On vain hyvä, että hoitaja opettaa lapselle, että hän PYSTYY olemaan ilman hoitajan jatkuvaa hyysäystä ja läsnäoloa; että lapsi OSAA leikkiä toisten kanssa ja viihdyttää itseään; että lapsi on TURVASSA ja voi LUOTTAA siihen, että kaikki on hyvin, vaikkei hän olekaan kiinni hoitajassaan näkymättömällä napanuoralla.

Meillä taitaa olla samansuuntainen kasvatusmetodi meidän ainokaisten kanssa :). Sisarusten kanssa lapset oppivat väkisinkin tuon jakamisen jalon taidon ja sen, etteivät ole aina kaikessa etusijalla. Me ainokaisten vanhemmat joudumme vähän opettamaan sitä, kun se ei itsestään aina luonnistu. Mutta jos sen ainokaisen vanhempi ei sitä lapselleen opeta, hän tekee kyllä vahinkoa lapselleen :(.
 
Ottamatta kantaa siihen, onko tämä provo, täytyy todeta, että useimmat tuntemani ainokaisten vanhemmat ovat ihan täyspäisiä, ja vaativat lapsiltaan normaaleja käytöstapoja. Jos siis tämä oli provo, jonka tarkoituksena oli mollata yksilapsisia vanhempia, se epäonnistui.

Uskon, että niin ainokaisuudessa, monilapsisuudessa, esikoisuudessa, keskimmäisyydessä kuin kuopuksen asemassakin on omat sudenkuoppansa, joihin osa lankeaa, osa ei, ja se riippuu monista tekijöistä. Ainokaisen sudenkuoppana en kuitenkaan yleisesti niinkään näe hemmotelluksi ja itsekkääksi kasvamista kuin yleisesti ylenmääräisen huomion, joka kohdistuu myös negatiivisiin asioihin. Jos viisilapsisen perheen keskimmäinen jotain pientä pööpöilee, asia saatetaan kuitata pienillä moitteilla, mutta joskus näkee ainokaisen joutuvan hiillostetuksi ja yksityiskohtaisen analysoinnin kohteeksi jos siitä, jos matikankokeesta tulee 8+ kiitettävän sijasta. Toki huomio ja asioihin puuttuminen yleisesti palvelevat lasta, mutta jos vanhemmat sattuvat olemaan sitä tyyppiä, että käyttävät kasvattamiseen kaiken aikansa ja voimansa, ja lapsia on vain yksi, se voi olla riskialtis yhdistelmä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja äiti ainokaiselle;27748852:
Hoitajamme mielestä lapsemme on aika oppia kunnioittamaan toisen rauhaa. Just.
Hoitaja on palkattu olemaan lapen kanssa ja tälläinen pelleily, että juuri nyt ei voi hoitaja kuunnella lasta on silkkaa simputusta.

Esimerkki:

Hoitaja pitää päivässä jokaiselle lapselle hetken noin 5min jolloin on vain yhden lapsen kanssa. SIlloin muut lapset joutuu leikkiin keskenään. Häiritä ei saa jollei ole vessahätä tai muu hätä.

Lapseni , ikää 5 vuotta, kuulemma aina häiritsee toisten hetkeä. Hän keskeyttää hoitajan toisen lapsen tekemisen omilla puheilla tai sitten menee sen 5 kertaa vessaan joka lapsen kohdalla ja huutaa pyyhkimään niin kauan että jhoitaja tulee. Toki hakee huomiota tuolla.

Silti minusta tälläinen systeemi on perseestä. Miten lapseni voi luottaa hoitajaan jos ei olekaan aina saatavilla? Perheessämme lapsi on aina ensimmäisenä jos hänellä on asiaa. PIenen asiat on tärkeitä juuri hänelle. Ei tulisi mieleenkään sanoa , että nyt äiti tekee tämän homman tai puhuu tämän puhelun loppuun ja sitten voit kertoa sen asian.

Lapseni kyselee , etteikö hän ole hoitajalle tärkeä? miksi hoitaja kuulee häntä vain silloin hän itse haluaa? Olen tästä lapsen kanssa keskustellut ja sanonut , että vaihdamme hoitopaikkaa jos tämä jatkuu.

Odottamaa kerkeää myöhemminkin.

Tuo kuulostaa minusta ihan toteutettavalta systeemiltä (hoitajan taholta). Toki kaikki voi toteuttaa monella tavalla ja varsinkin asenteella, mutta kuulostaa näin yhtäkkiseltään ihan hyvältä.
 
[QUOTE="...";27752558]Tuo kuulostaa minusta ihan toteutettavalta systeemiltä (hoitajan taholta). Toki kaikki voi toteuttaa monella tavalla ja varsinkin asenteella, mutta kuulostaa näin yhtäkkiseltään ihan hyvältä.[/QUOTE]

Niin minustakin hyvä systeemi.
 
Joo provohan tämä on, mutta kyllä näitä ap:n kaltaasia vanhempia oikiasti on. Kuten joku tuolla kirjootti niin erityysvanhempia. Erittään kuvaava sana.

Mun äiti teki töitä perhepäivähoitajan lähes 30 vuotta ja kyllä siinä tuli monenlaasta vanhempaa vastaan. Monesti lapset ihania, mutta ongelma oli vanhemmat...

Näin on. mie oon tehny 11v alan hommia ja kaikki suunnilleen on tullu nähtyä. Myös ja valitettavsti näitä vanhempia jotka kasvattaa kotona maailmannapoja.
 
[QUOTE="mie";27749087]No sori, osui vaan arkaan paikkaan, kurja mieli siskon takia, joka oikeasti elänyt rankan elämän (leijona horoskoopiltaan vielä), psyk. hoidossa ja sit joku vetää tuollaista vitsinä, ei oikein kolahtanut. :([/QUOTE]

Ei hittoi näitä mielensäpahoittajia:D
 
Alkuperäinen kirjoittaja äiti ainokaiselle;27750911:
Herranjestas! Ihan oikein tehtävä tuottaa pettymyksiä? Mitäs olet suunnitellut täksi iltaa? Entä aamulle? Mikä pettymys on vuorossa?
Jos vaikka vanhemmat tuottaakin pettymyksiä ei niitä hoitajan tarivitse tuottaa! On todella rankkaa kun hoidossa on eri säännöt ja lapsi vaati kaksin ellei jopa kolminkertaiset huomiot sitten vanhemmilta iltaisin ja aamuisin kun hoitaja ei hoida työtään vaan muka kasvattaa syrjimällä-
....

:laugh:
ihan eri säännöt kotona ja päiväkodissa :rolleyes:

Lapsellehan ei voi sanoa että päiväkodissa päiväkodin säännöillä ja kotona kodin säännöillä?
Miten sitten koulussa..Siellä onneksi opella on jakamatonta aikaa kaikille lapsille..
 
[QUOTE="Vieras";27752553]Taidan napata tuon henkilökohtaisen vartin idean meille kotioloihin.

Kiitos.[/QUOTE]

se on erittäin toimiva systeemi =)
Meillä ei ole ihan tuolla nimellä, mutta esim. mun kanssa pääsee vaikka kauppaan yksi lapsi kerrrallaan. Samoin leivonta, tms. hommiin yleensä yksi kerrallaan, ellei ole sellainen jossa on paljon töitä.
Illalla, noin yhdeksän aikoihin alkaa aikuisten aika, jolloin lapset eivät aikuisia häiritse. Ihan aukotonta se ei ole, mutta pääsääntöisesti niin.
 

Yhteistyössä