Tämä ongelma on ollut jo ihan pienestä leikki-ikäisestä lähtien. Eli poika oli kotihoidossa 3-vuotiaaksi. Sen jälkeen meni päiväkotiin ja siellä jo tämä touhu alkoi. Hän on kiltti ja tottelevainen poika kotona (tosin uhmakaudet erikseen ja nyt taas valtava uhma päällä ). Osaa käyttäytyä kylässä, ravintoloissa ja julkisilla paikoilla muutenkin. Lapsemme ovat saaneet usein kehuja fiksusta käytöksestään jne. MUTTA tämän sällin kohdalla se käytös on hyvää vain kun minä tai isänsä on paikalla. Kun "pääsee meistä eroon" niin touhu on kuin elo pellossa... siis villiintyy ja menee ihan överiksi. Tätä siis leikki-ikäisenä.
Hoidossa riehaantui helposti pienestäkin provosoinnista ja oli myös itse ns. riehuttaja. Eskarissa myös eli tykkää ns. esiintyä ja pelleillä ja pojasta on hauskaa kun hänelle nauretaan eli hän mielestään hauskuuttaa muita. Helposti käy toisten kimppuun myös ja hän provosoituu todella helposti esim. painimaan. Koulussa ihan sama juttu. On kuulema aika mahdoton välituntisin ja luokassa vielä paljon vilkkailta samankaltaisia poikia niin ope parka on helisemässä.
On kuitenkin hyvä koulussa ja oppii asiat nopeasti ja helposti. Luonteeltaan kultainen poika ja hyvin herkkä kotiloissa, mutta tosiaan koulussa menee aivan yli ja eniten minua ärsyttää ja huolestuttaa tuo fyysinen puoli mitä tekee kavereilleen.
Hänellä kuitenkin on kuulema koulussa paljon kavereita ja on oikea kaverimagneetti opettajan mukaan, kuitenkin käytös on aika ärsyttävää. Tunnilla helposti häiriköi ja jos joku vähänkin pelleilee niin hän on heti mukana. Eli sellaista esittämistä.
En osaa edes tarkasti selittää mitä tarkoitan, mutta toivottavasti joku ymmärsi. Eli vanhempien aikana käyttäytyy hyvin ja muualla sitten ei todellakaan hyvin.
Kotona kun keskustellaan asiasta niin vähän aikaa muistaa ja kuulema koulussakin menee pari päivää hyvin, mutta pian unohtaa ja sama meno jatkuu ja paheneekin vaan.
Tuli inhottava olo vanhempainvartissa kun opettaja suorastaan vihjaisi, että kotiolot vaikuttavat paljon koulukäyttäytymiseen. Meillä on mielestäni tasapainoinen koti, lasten kanssa ollaan läsnä ja rakastetaan heitä kovin. Ei ole alkoholiongelmaa tai muutenkaan jätetä lapsia ns. heitteille. Eli ollaan hyvin normaali tavallinen perhe. Ja tosiaan hänen isosisaruksensa on aivan toista maata eli hyväkäytöksinen ja kiltti kuin mikä koulussa, kiukkunsa purkaa kyllä kotona, mutta ei koulussa.
Ja tosiaan tämä ko. poika on nyt valtassa uhmassa kotonakin eli inttää vastaan ja "nännättelee", paiskoo ovia ja sättii minua yms. Mutta sitä pidän ikään kuuluvana ja suon sen että kotona saa purkaa ja kiukutella.
Kiitos jos jaksoit lukea pitkän tarinan. Kaikki vinkit ja keinot otan kiitollisena vastaan.
Hoidossa riehaantui helposti pienestäkin provosoinnista ja oli myös itse ns. riehuttaja. Eskarissa myös eli tykkää ns. esiintyä ja pelleillä ja pojasta on hauskaa kun hänelle nauretaan eli hän mielestään hauskuuttaa muita. Helposti käy toisten kimppuun myös ja hän provosoituu todella helposti esim. painimaan. Koulussa ihan sama juttu. On kuulema aika mahdoton välituntisin ja luokassa vielä paljon vilkkailta samankaltaisia poikia niin ope parka on helisemässä.
On kuitenkin hyvä koulussa ja oppii asiat nopeasti ja helposti. Luonteeltaan kultainen poika ja hyvin herkkä kotiloissa, mutta tosiaan koulussa menee aivan yli ja eniten minua ärsyttää ja huolestuttaa tuo fyysinen puoli mitä tekee kavereilleen.
Hänellä kuitenkin on kuulema koulussa paljon kavereita ja on oikea kaverimagneetti opettajan mukaan, kuitenkin käytös on aika ärsyttävää. Tunnilla helposti häiriköi ja jos joku vähänkin pelleilee niin hän on heti mukana. Eli sellaista esittämistä.
En osaa edes tarkasti selittää mitä tarkoitan, mutta toivottavasti joku ymmärsi. Eli vanhempien aikana käyttäytyy hyvin ja muualla sitten ei todellakaan hyvin.
Kotona kun keskustellaan asiasta niin vähän aikaa muistaa ja kuulema koulussakin menee pari päivää hyvin, mutta pian unohtaa ja sama meno jatkuu ja paheneekin vaan.
Tuli inhottava olo vanhempainvartissa kun opettaja suorastaan vihjaisi, että kotiolot vaikuttavat paljon koulukäyttäytymiseen. Meillä on mielestäni tasapainoinen koti, lasten kanssa ollaan läsnä ja rakastetaan heitä kovin. Ei ole alkoholiongelmaa tai muutenkaan jätetä lapsia ns. heitteille. Eli ollaan hyvin normaali tavallinen perhe. Ja tosiaan hänen isosisaruksensa on aivan toista maata eli hyväkäytöksinen ja kiltti kuin mikä koulussa, kiukkunsa purkaa kyllä kotona, mutta ei koulussa.
Ja tosiaan tämä ko. poika on nyt valtassa uhmassa kotonakin eli inttää vastaan ja "nännättelee", paiskoo ovia ja sättii minua yms. Mutta sitä pidän ikään kuuluvana ja suon sen että kotona saa purkaa ja kiukutella.
Kiitos jos jaksoit lukea pitkän tarinan. Kaikki vinkit ja keinot otan kiitollisena vastaan.