Siivoojatuttu kateellinen mun palkasta ja elämästä?

[sairasko]

Olemme molemmat 29-vuotiaita. Hän biletti lukion jälkeen pari vuotta, keskittyi vain hauskanpitoon, opinnot eivät napanneet "vielä" ja meni opiskelemaan laitoshuoltajaksi. Sitten tapasi miehensä ja tuli raskaaksi. Nyt on edelleen siivooja.

Itse lähdin myös muutaman välivuoden jälkeen opiskelemaan, informaatioteknologiaa. Tämä kaveri jaksoi aina vittuilla mulle mun opiskelijasunnosta, opintotuen määrästä, tylsän kuuloisista opinnoista, yliopisto-opintojen yliarvostamisesta jne. Hän siis itse koki olevansa ylempänä, koska kävi töissä ja tienasi, asui miehensä omistusasunnossa.

Nyt sitten olen työllistynyt maisteri ja palkkaa tulee noin 3000e/kk. Töitä on tarjolla eikä ole mitään hanttihommaa. Voiin vain hykerrellä tyytyväisenä, että jaksoin asua pienessä kopissa useamman vuoden ja opiskella, nyt se palkitaan. En ole riippuvainen kenenkään muun tuloista ja saan hyvää palkkaa.

Kyllä mä muistan, että olin kateellinen hänelle, kun 21-vuotiaana tienasi ja kävi töissä, oli varaa ostaa kaikkea kivaa. Itse elelin vain tuella. Nyt ovat osat muuttuneet. Enää ei olekaan niin hienoa käydä samassa likaisessa työssä palkalla, joka alkaa tässä iässä olla jo aika pieni, kun se aikoinaan oli iso nuorelle ihmiselle.

Mä jotenkin nautin tästä, että hän on nyt tajunnut, että ehkä mä teinkin ihan fiksusti ja hän on edelleen melko kouluttamaton ja raskaassa duunissa pienellä palkalla Kuuntelin sitä vähättelyä ja vittuilua niin pitkään, itse ammattia kohtaan ei mitään pahaa.

 

[234erd]

En nyt huomannut tossa mitään sellaista, että hän olisi jotenkin sulle nyt kateellinen sun elämästä, mutta jos haluat niin ajatella, niin mikäs siinä. Varmaan sulle tulee ihan kiva mieli vaan tosta ajatuksesta, sillä hän on joskus muinoin vähätellyt valintojasi... Varmaan hänkin nyt ajattelee, että ehkä olisi voinut vähän enemmänkin opiskella, mutta ei tosta nyt käynyt mitenkään ilmi, että hän käyttäytyisi mitenkään erityisen kateellisesti. Tosta kävi enemmänkin ilmi, että sinä toivot hänen olevan kateellinen sinulle.

 

[maisteri]

No eipä ne yliopisto-opinnot helpompaa elämää takaa. Henkisesti erittäin raskaita ja julkisella puolella työtä monta kertaa enemmän mitä ehtii työajalla tehdä eikä ylitöistä makseta.

Moni vaihtaisi heti vaikka elämään postinjakajana, jos vain suinkin hieman pienempi palkka ei haittaisi, jos ei olisi esim. lapsia tullut tehtyä..

 

[nykyisin stressiä]

Kun itse tein siivoojantyötä, nautin elämästäni todella paljon, eikä ollenkaan tullut mieleenkään kadehtia stressaannuttavan työn tekijöitä. Ei raha kaikkea ratkaise.

 

[paskaduunit tylsämielisille]

Juu, eipä se raha ratkaise, mutta työn miellyttävyys kyllä. Kyllä mä enemmän nautin siitä, että saan tehdä mielenkiintoista ja haastavaa päivätyötä hyvällä palkalla kuin että hinkkaisin rappukäytäviä pienellä palkalla.

Opiskeluaikoina olin kaupan kassalla ja siivosin, oli aika paskaa, en haluaisi tehdä enää. Onhan noissa "paskaduuneissa" se, että päivän jälkeen ei tarvitse enää ajatella mitään ja eipä tarvitse oikeastaan töissäkään. Työhön tulee rutiinit ja ei tarvitse pelätä uusia haasteita. Palkka tosin on sitten tosi pieni ja elämä saattaa olla kituuttelua ja työ käy tylsäksi ja raskaaksi. Mut varmaan ihan hyvä valinta tietyn tyyppisille ihmisille.

Hanttihommissa ei ole mitään glamouria.

 

[cd]

Kyllä mäkin tunnen mielihyvää, kun huomaan, että entiset naljailijat ovat roskakuskeina ja kaupan kassoina ja itse olen päässyt pidemmälle. Siis se on nautinnollista, jos kyseiset tyypit ovat olleet vittumaisia ja eivät nykyään viihdy työssään, vaan huomaavat että olisi voinut itsekin opiskella. Siinähän miettivät sossun tukia, kun itse suunnittelen lomamatkaa.

 

["vieras"]

Kun itse tein siivoojantyötä, nautin elämästäni todella paljon, eikä ollenkaan tullut mieleenkään kadehtia stressaannuttavan työn tekijöitä. Ei raha kaikkea ratkaise.

Mä olen myöskin siivonnyt työkseni...ja täytyy sanoa, että yksikään nyt korkeakoulutettuna tekemistäni töistä ei ole ollut lähellekään niin stressaavaa. Jumalaton kiire koko työpäivän, taukoja tuskin ehtii pitää, ja vaikka parhaansa yrittäisi valituksia tulee aina, koska kohteet on kilpailutettu niin että maksetussa ajassa niistä on täysin mahdotonta selviytyä asiakkaan kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti. Työajat sellaiset ainakin suurimmassa osassa tällä hetkellä avoinna olevista työpaikoista, että verrattuna normaaliin toimistotyöaikaan, niitä on huomattavasti vaikeampi sovittaa yhteen muun elämän kanssa (mikäli siis meinaa sen verran saada tunteja, ettei sossusta tarvitse hakea rahaa). Siihen kun lisää vielä sen, että liki kaikilla yli nelikymppisillä työkavereilla jonkinlaista työstä johtuvaa kulumaa, jotka aiheuttivat jatkuvaa kipua ja vaivaa, eli päälle vielä stressi terveyden ja mahdollisesti työkyvynkin menetyksestä, jos olisi pidempään tuota tehnyt.

En osaa kokea myöskään moninkertaista palkkaa samasta tai lyhyemmästä työajasta sekä huomattavasti suurempaa vapautta poissaolojen suhteen minkäänlaisena lisästressin tuojana, päinvastoin.

 

[Hiisu-rotta]

Jos elämäänsä ei saa mistään muualta "glamouria" kuin työstä tai muuten toisten ihmisten kautta niin aika köyhää on, sama se mitä tilipussissa on.

En pidä maistereita sen kummempina ihmisinä kuin siivoajiakaan, enkä siis itse kuulu kumpaankaan ryhmään. Mutta joskus sympatiani menee niiden hanttihommien tekijöille, kun tällaisia aloituksia tai näitä kommentteja lukee. Sitä huomaa, että vaikka on päässyt kuinka pitkälle, on käytöstavat ja elämä muutenkin vielä vähän hakusessa. Tyytyväinen ihminen on tyytyväinen olematta ylimielinen, edes sille entiselle kiusaajalle.

 

[Akateeminen]

Aloittajan tekstistä tulee vähän sellainen olo, ettei hänellä taida olla kauheasti tuttavapiirissään korkeakoulutettuja tai erityisen hyvin palkattuja ihmisiä. Tai sitten hän on vielä tosi täpinöissään valmistumisesta ja työelämään pääsemisesrä.

Mulla on myös yliopistokoulutus ja noin kolmen tonnin kuukausipalkka. Mielestäni palkkani on todella pieni koulutukseen ja työn vastuullisuuteen nähden, mutta en jaksa kadehtia paremmin palkattuja tuttaviani, koska itse olen unelmieni ammatissa.

 

[Leukistinen aksolotli]

Ilman korkeaa koulutustakin on mahdollista tienata tuo sama. Ihan vaikka jonain yrittäjänä, duunarina.

 

[vierass]

Itse oon käynyt vain yo:ksi ja menin suoraan työelämään, etenin uralla ja nykyään tienesti kuukaudes on 3600e+vapaa autoetu... Miten maisteri voi saada vain 3000e?? Mun aloitus palkka lukien jälkeen oli kumminkin 2600e kk!

 

[Hiisu-rotta]

Aloittajan tekstistä tulee vähän sellainen olo, ettei hänellä taida olla kauheasti tuttavapiirissään korkeakoulutettuja tai erityisen hyvin palkattuja ihmisiä. Tai sitten hän on vielä tosi täpinöissään valmistumisesta ja työelämään pääsemisesrä.

Mulla on myös yliopistokoulutus ja noin kolmen tonnin kuukausipalkka. Mielestäni palkkani on todella pieni koulutukseen ja työn vastuullisuuteen nähden, mutta en jaksa kadehtia paremmin palkattuja tuttaviani, koska itse olen unelmieni ammatissa.

Minä aina hämmästyn tuota palkkaa, sillä insinöörimieheni saa bruttona päälle 3000e/kk ja hän on nuori, vastavalmistunut. Palkkakehitys on siis vasta alussa ja kouluttautua voi lisääkin. Itse taas saisin töissä ollessa käteen noin. 2400e kuussa mikä taas sekin on aika paljon kun miettii että minulla on koulua takana lukio+ 2 vuotta ammattikoulua.

 

[Akateeminen]

Minä aina hämmästyn tuota palkkaa, sillä insinöörimieheni saa bruttona päälle 3000e/kk ja hän on nuori, vastavalmistunut. Palkkakehitys on siis vasta alussa ja kouluttautua voi lisääkin. Itse taas saisin töissä ollessa käteen noin. 2400e kuussa mikä taas sekin on aika paljon kun miettii että minulla on koulua takana lukio+ 2 vuotta ammattikoulua.

Jos sä saat käteen 2400, niin sullahan on parempi palkka kuin miehelläsi.

 

["vieras"]

Yli kymmenen vuotta IT-alalla töissä olleena voin sanoa että kadehdin kaveriasi, jonka työt eivät tule kotiin, jolle kukaan ei soita yöllä/viikonloppuna kun järjestelmät ovat alhaalla, jolla ei ole suuria tulospaineita tai vastuita, eikä varmaan kamalasti paineita työpaikan säilyttämisestä tai urakehityksestä.

Onneksi itsellä on asuntolainat jo maksettu ja halutessani voin vaihtaa vaikka siivoojaksi. Oikeastaan olen suunnitellut alanvaihtoa, niin että opiskelisin terveydenhoitajaksi. Palkka putoaisi mutta tekisin mielekkäämpää työtä.

 

["Heh"]

Kyllä mäkin tunnen mielihyvää, kun huomaan, että entiset naljailijat ovat roskakuskeina ja kaupan kassoina ja itse olen päässyt pidemmälle. Siis se on nautinnollista, jos kyseiset tyypit ovat olleet vittumaisia ja eivät nykyään viihdy työssään, vaan huomaavat että olisi voinut itsekin opiskella. Siinähän miettivät sossun tukia, kun itse suunnittelen lomamatkaa.

Roskakuskeilla muuten on ihan hyvä liksa ku se on niin likasta työtä. Veli saa kk siitä hommasta käteen 2500 €, et ei ihan paska liksa ole

 

["vieras"]

^ Tienaahan monet maisterit vähemmänkin, esim. lastentarhanopettajina tai kirjastonhoitajina. Mut jos päiväkoti tai kirjasto on unelmatyöpaikka, niin sit on, täytyy tinkiä palkasta. Voisin yhtä pitkällä koulutuksella saada monella alalla moninkertaisen palkan, mut mitä iloa siitä on, kun en halua tehdä mitään niistä töistä.

 

["vieras"]

Minä aina hämmästyn tuota palkkaa, sillä insinöörimieheni saa bruttona päälle 3000e/kk ja hän on nuori, vastavalmistunut. Palkkakehitys on siis vasta alussa ja kouluttautua voi lisääkin. Itse taas saisin töissä ollessa käteen noin. 2400e kuussa mikä taas sekin on aika paljon kun miettii että minulla on koulua takana lukio+ 2 vuotta ammattikoulua.

Palkkaan vaikuttaa myös se missä päin Suomea asuu, samoin tekeöökö vuorotyötä vai ei. Tai se millä alalle on valmistunut, onko työvoimapulaa vai ei.

 

["minä vain"]

Minä muutin omilleni 17vuotiaana, tein töitä,bailasin ja matkustin. Opinnot aloitin 19v ja opiskelin, bailasin ja matkustin ja rakastuin ,,,,tätä jatkui 4vuotta,kunnes valmistuin.Sain töitä,matkustettiin ja bailattiin. Saimme esikoisen 26v ja ostettiin asunto. Nyt olen 37v ,omistan ok-talon,olen 3-lapsen äiti,mieheni on se sama (oman yrityksen pyörittäjä).Olen mukavassa vakituisessa työssä ja tienaan 3400e/kk teen vain 7h työpäiviä arkisin,nautin myös pitkistä lomista (13vkoa/vuodessa).

Eli mielestäni olen saanut bailata,elää, matkustaa.en ole kummoisesti opiskellut,mutta hieman kuitenkin.Omaan silti mukavan ja ihan ok tuloisen työn.Ja parasta mulla mukava perhe ja hyvin vapaa-aikaa.

Yritän sanoa ettei kaikki ole kiinni siitä kuinka on opiskellut ja ei se että valitsee toisin poista toista valintaa.Hyvällä tsäkällä ja taidolla voi saada kaiken:

 

["täti"]

Jaaa, tää taitaa olla se sama tapaus, jota eilen kadehti nelikymppinen täti...

 

["vieras"]

[QUOTE="minä vain";22820297]Minä muutin omilleni 17vuotiaana, tein töitä,bailasin ja matkustin. Opinnot aloitin 19v ja opiskelin, bailasin ja matkustin ja rakastuin ,,,,tätä jatkui 4vuotta,kunnes valmistuin.Sain töitä,matkustettiin ja bailattiin. Saimme esikoisen 26v ja ostettiin asunto. Nyt olen 37v ,omistan ok-talon,olen 3-lapsen äiti,mieheni on se sama (oman yrityksen pyörittäjä).Olen mukavassa vakituisessa työssä ja tienaan 3400e/kk teen vain 7h työpäiviä arkisin,nautin myös pitkistä lomista (13vkoa/vuodessa).

Eli mielestäni olen saanut bailata,elää, matkustaa.en ole kummoisesti opiskellut,mutta hieman kuitenkin.Omaan silti mukavan ja ihan ok tuloisen työn.Ja parasta mulla mukava perhe ja hyvin vapaa-aikaa.

Yritän sanoa ettei kaikki ole kiinni siitä kuinka on opiskellut ja ei se että valitsee toisin poista toista valintaa.Hyvällä tsäkällä ja taidolla voi saada kaiken:[/QUOTE]

Et kuitenkaan opiskellut siivoojaksi?

 

[Hiisu-rotta]

Jos sä saat käteen 2400, niin sullahan on parempi palkka kuin miehelläsi.

Saa mies käteen enemmän kuin minä, kuitenkin. Ja miehellä kyse lähtöpalkoista. Minä kuitenkin olen ehtinyt olemaan työelämässä kauemmin kuin mies niin sitä palkkaa saan suhteessa vähän enemmän, mutten kauaa ja nyt kun olen kotona lapsen kanssa niin jään vähän jälkeen.

 

["vieras"]

Saa mies käteen enemmän kuin minä, kuitenkin. Ja miehellä kyse lähtöpalkoista. Minä kuitenkin olen ehtinyt olemaan työelämässä kauemmin kuin mies niin sitä palkkaa saan suhteessa vähän enemmän, mutten kauaa ja nyt kun olen kotona lapsen kanssa niin jään vähän jälkeen.

Ei pidä paikkaansa. 3000 euron bruttopalkasta jää käteen suunnilleen 2000 pari euroa alle tai yli riippuen kuulutko kirkkoon vai et ja onko asuntolainaa josta verovähennyksiä.

2400e nettopalkka vaatii siten jo isommat tulot.

 

[vieras*]

Jos sä saat käteen 2400, niin sullahan on parempi palkka kuin miehelläsi.

Niinpä 3500 €/kk palkasta jää käteen vain 2270 €/kk.

 

[Hiisu-rotta]

[QUOTE="vieras";22820322]Ei pidä paikkaansa. 3000 euron bruttopalkasta jää käteen suunnilleen 2000 pari euroa alle tai yli riippuen kuulutko kirkkoon vai et ja onko asuntolainaa josta verovähennyksiä.

2400e nettopalkka vaatii siten jo isommat tulot.[/QUOTE]

No pitäähän paikkansa, kun sanoin että saa palkkaa päälle 3000e, en kertonut että kuinka paljon päälle kun en muista enkä ole kotona tarkistamassa

Minun palkkani on monen vuoden tulos, miehen taas alkupalkka vähemmällä opiskelulla kuin akateemisilla. Se oli pointtini.

 

[Hiisu-rotta]

Niinpä 3500 €/kk palkasta jää käteen vain 2270 €/kk.

No kaipa sekin riippuu sitten veroprosentista?