Tahkoojaplussat 48

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Sandeman9503
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
S

Sandeman9503

Vieras
Kirppu 9.8.2005 Viljami, 52 cm, 4750 g (esikoinen poika -97)
Hilla: 20.8.2005 Nea, 50cm 3390g
Riinuska: 7.1.2006 Juska, 50cm 3260g
Stella: 24.1.2006 Leo, 48 cm 3250 g
Julia: 30.5.2006 Ilona, 49cm 3240g
Nekku: 30.6.2006 Lotta, 51 cm, 4165 g
Piritta: 30.6.2006 Matias, 50,5 cm, 3330 g
Aniliini: 21.7.2006 Vili, 51,5 cm, 3660 g.
Mariska: 9.8.2006 Samu, 51 cm, 3100 g (esikoinen Teemu 12/02)
Suvi 10.2.2007, tyttö 46 cm, 2500 g
Kata 23.2.2007, tyttö 53 cm, 4428 g
Murmeli 23.2.2007, tyttö 51 cm, 3650 g

La:t:
Sandeman 16.4.2007
Kirppu 7.7.2007
Hertta 20.7.2007
Stella 30.7.2007
 
Perjantaita!

Nostanpa nyt tämän oikean ketjun ensimmäiseksi!

Tänään oltiin Vanen kanssa tyttöjen shoppailureissulla Stokkalla, innostuin ostamaan ristiäisiin itselleni hameen, topin ja kengät, vaikka mitään ei pitänyt hankkia...samalla ostin Vanessalle kaksi 62-senttistä bodya ja yhdet housut, ei mee kauaa kun pitää siirtyä niihin, 56-senttiset rupeaa olemaan jo välillä tiukkoja. Koot kyllä vaihtelee ihan kauheasti.

V täyttää tänään 7 viikkoa, kohta on 2-kk synttärit jo. Hurjaa. Kovasti lisääntyy juttelu joka päivä, uusia ääniä tulee ja "höpöttää" koko ajan enemmän ja enemmän. Parhaillaan tyttö nukkuu rintarepussa, väsyneenä kun laittaa siihen niin nukahtaa heti. Päätä joutuu vaan tukemaan räteillä ettei retkahtele. Sain postissa jo Bebesistä tilaamani Ergo-repunkin, pitää vaan odottaa pari kuukautta ennen kuin sitä voi käyttää.

Sandella on siis laskettu aika maanantaina, jännää! Saa nähdä oletko tiistaina treffeillä..=)

Hyvää viikonloppua kaikille!
 
Niin, ja piti vielä sanomani että toivottavasti tosiaan taas kaikilla kotona asiat lutviutuvat, riiteleminen on inhottavaa, joskin väistämätöntä joskus. Meillä asiat sovittiin eilen, tosin pitänee vielä jutella joku päivä.

Vanessa muuten nukkui viime yönä pisimmän pätkän ikinä: 5 ja puoli tuntia putkeen! Heräsin vasta kolmelta ekalle syötölle, ja olin ihan ihmeissäni kun useimmiten on 2-3 tuntia syöttövälinä. Toivottavasti ottaisi tavaksi pikku hiljaa tuollaiset pidemmät välit.

Onko kellään muuten ollut vastaavaa oksentelua kuin meillä. Vanessa tyhjentää vatsansa aivan kokonaan joka ilta parin tunnin aktiivisen tissittelyn päätteeksi. Tämä on toistunut nyt puolitoista viikkoa ilman että yhtään päivää jää välistä. Ei siis mikään pikku puklu, vaan ihan reipas oksennus, jonka jälkeen kaikki paikat on maidossa, sitä tulee todella paljon. En tiedä syökö liikaa vai mikä.
 
Kata, meillä ei ollut tuollaista hurjaa pukluttelua, mutta Vilin kamulla (6 pvää nuorempi) oli just tollasta parin kuukauden ikäisenä. Kyselen ystävältäni lisää..

Tulin vain toivottelemaan mukavaa ja AURINKOISTA viikonloppua kaikille! Nyt ulkoilemaan! Ja ehkä ikkunanpesuun.. :)
 
Pikaiset heipat grillauksen lomasta - ihanaa, kesä on tullut! On siivottu parveke, pesty lasit ja makoiltu aurinkotuoleilla sangriakannu vieressä :-) Haettiin uusi upea sähkögrilli vanhan kuluneen tilalle, joten pitäähän se tänään korkata.
Jaahas, pihvit valmiita, joten se on moi taas. Mattis on aivan innoissaan partsilla, hauska seurata kun toinen on niin tohkeissaan. Sorge omanapaisuus, palaan paremmalla ajalla maanantaina. Huomenna juhlitaan sitten meidän iskää!
Leppoisaa lauantai-iltaa!
 
Heippa!

Ristiäiset takana, kaikki meni hyvin, mutta jestas sitä oli poikki kolmen tunnin juhlien jälkeen...kirkossa hermoilin vaan Vanessaa, kun se oli hereillä ja väsynyt, koska olin herättänyt päikkäreiltä, ja kiukutteli kummien sylissä. Otin sitä itse välistä syliin ja hyssyttelin, onneksi ei tullut ihan mitään järkyttävää huutokohtausta, pientä itkua vaan välillä. Kahvit oli meillä, ja meni hyvin, Vanessa oli ihan seurallisella päällä lopuksi pienten lisäunien jälkeen. Lahjoja tuli paljon, isovanhemmat oli avanneet pankkitilinkin pikkuiselle. Niin ja se tärkein, eli toiseksi nimeksi tuli Aurora.

Nyt V nukkuu taas rintarepussa, se tuntuu olevan paras keino saada neiti iltasella nukkumaan. Mihinkään ei meinaan jää yksin nukkumaan iltaisin, eli syli tai rintareppu on ainoat vaihtoehdot. Voi äidin selkäparkaa vaan..toivottavasti se Ergo-reppu sitten olisi tosiaan ergonomisempi, kun parin kk päästä päästään käyttämään. Mutta on tää reppu kyllä kätsä kun jää kädet vapaiksi!

Aivan loistavat ilmat, ilmeisesti ainakin vielä huomenna luvassa samaa. Meillä on neuvola aamupäivällä, ja loppupäivä pyhitettäköön ulkoilulle. Ja parisuhdekeskustelulle, sillä meillä on nyt pieni ilmanpuhdistuksen tarve, on kärjistynyt kärpänen härkäseksi viiko sisällä ja riidat seuranneet toistaan. Viimeksi tänä aamuna ennen ristiäisiä..nice. No, eiköhän asiat taas saada kuntoon, semmosta se on välillä.

Tulkaahan linjoille kertoilemaan muutkin viikonloppukuulumiset, ja tiistainahan me nähdään pienellä porukalla sitten!
 
Moikka! Tänään täytyy imeä itseensä aurinkoa ihan hulluna, kun keskiviikosta lähtien on taas uhkailtu takatalvella :(. Oli kyllä aika mahtavaa eilen painella jo t-paidassa!

Mukavaa, että Vanessan ristiäiset menivät hyvin ja vielä mukavampaa, että ristiäisstressi on nyt ohi. Aurora on tosi nätti nimi! Meilläkin se on ollut kakkosnimivaihtoehtona joskus tytölle, mutta nyt yksi toinen nimi on ajanut ohi ;).

Toivottavasti saatte Kata parisuhdeasiat puitua, jotta ilma puhdistuu ja on taas parempi hengittää.

Mitenkäs Kata Vanessa nukkuu? Mä en yhtään muista, onko hän äitiyspakkauksessa vai kehdossa vai missä? Ajattelin vaan, että jos tuo hytkyvä liike on ainoa keino nukuttaa hänet, niin yksi mahdollisuus on koettaa laittaa sänkyyn pyörät tai riippumatto, joilla saa liikuteltua lapsen uneen. Säästää selkää.

Kyllä taas kirkastui itselle, miten helpolla sitä on Leon kanssa päässyt, kun kuulin yhdestä saman ikäisestä pojasta, joka nukkuu edelleen max. 4 tuntia putkeen ja joka on niin allerginen, että voi syödä vain kolmea ruoka-ainetta! En voi edes kuvitella sitä väsymyksen ja harmituksen määrää.

Meidän viikonloppu meni oikein mainiosti. Oltiin Hyvinkäällä kaveripariskunnan luona yökylässä ja eilen yksillä yksivuotissynttäreillä. Tällä viikolla lähden Leon ja koiran kanssa mummolaan, kun mies lähtee taas Intiaan työmatkalle.

Tänään on sitten Sandemanin laskettu päivä! Jokohan rouva on laitoksella tositoimissa, vai jatkuuko jännitys?!?!
 
Rouva on edelleen yhtenä kappaleena, kiitos vaan kysymästä. Tosin näyttää että sitä kysymystä ne muutkin hokee....grr. Eilen meinasin jo ottaa pultit anopille kun kyseli. No ehkä pitäisi ottaa asenne että tässä tulee vielä parit lisäpäivät ihan vain itselle elämistä varten??

La-su yön laskin jo suppareita klo 3-5 mutta sitten laantuivat ja harventuivat joten eipä vielä kiirettä. Onneksi viime yönä sain nukuttua niin että en ole nyt ihan zombie. Meinasin lähteä kaupungille piristämään ystävääni joka on kotona 2 kk ikäisen kitisevän vauvan kanssa ja on aika kypsä. Mitähän tuollaiseen osaisi lohdutella : perästä tullaan?

Eilen hoidettiin sitten Ilppiksen kummiasiatkin, yksi mun ystäväpariskunta lupautui ja samoin miehen pikkuserkku. Hyvin on asiat mallillaan. Vanen toinen nimikin on kaunis! Toivon mukaan pääsen vielä huomenna messiin että näen pikkukaunottaren livenä.

Nonniin, nyt pitäis jo mennä joten aurinkoista päivää vaan mamat!
 
Uusi viikko taas, ja jee jee lämpöä lupaa. Ankeeta, mies palasi töihin, eli isäkuukausi on sitten vietetty =( Mieluusti oltaisiin vietetty tällaista perhe-eloa vielä parikin vkoa (höööh, siis pari kuukautta!), oli äärimmäisen mukava mennyt kuukausi, mieskin oli tosi tyytyväinen. Me ei ihme kyllä saada riitaa aikaiseksi mistään, joten aika auvoisia päiviä vietettiin.
Saatiin tehtyä suursiivouskin (miehen ehdottomana, wauu!) - edellisestä olikin vierähtänyt varmaan puolisen vuotta ja käytiin kyläilemässä ja ostoksilla.

Jänskää, Sandella sitten päivät luetut :-) Toivottavasti et ihan mahdottoman pitkään joudu odottelemaan, ja onhan näitä yllättäviä lähtöjä nähty. Vointi tuntuu olevan kuitenkin aika hyvä, satunnaisia suppareita lukuun ottamatta?

Aurora on sitten kaunis nimi! Hyvinhän teidän juhlat tuntuivat Kata menevän. Ainahan sitä stressaa, miten vauva käyttäytyy kirkossa, mä olin muistaakseni ihan hiestä märkä, kun kannattelin vauvaa ja samaan aikaa jännitin vähän kaikkea....Ja olihan tuo aika helteinen elokuun päiväkin.
Kiva, että olet saanut repusta apua. Mä tajusin ottaa sen avuksi aika myöhään, jostain 2-3-kuisesta. Matsku ei tosin järin hyvin siinä viihtynyt, mutta iltaisin oli pakko sitä käyttää, kun muutoin ois ollut ihan kädettömänä.
Ikävältä kuulosti teidän riitely, toivottavasti olette saaneet jo sovittua. Olikos sun mies aloittamassa nyt uutta duunia?

Kivalta vaikuttaa Riinuska teidän uusi huusholli. Pähkinä on tosi kaunis väri. Oman kodin rakentamisessa on kyllä ehdottomasti parasta, kun saa itse valita materiaaleja. Mä olen aivan tuskastunut meidän minikokoiseen keittiöön, jos kaksi häärii siellä, on auttamattomasti ahdasta ja hermoja kuluttavaa.

Teillä riittää projekteja Stella. Oma mökki olisi kyllä aika kiva juttu, ja just lapsille se olisi loistava. Ainakin mun parhaat lapsuusmuistot on kesämökiltä. Onko teiltä pitkäkin ajomatka sinne? Me tykätään tosi paljon olla möksällä kesällä, mutta...oman perheen kesken. Molempien vanhemmilla on kivat kesäpaikat, mutta siellähän ne omistajatkin tietty on ;) Just eilen yritettiin urkkia miehen porukoilta, että oiskos teillä mitään ulkomaan matkaa tiedossa, että me päästäis lomailemaan järvenrantaan...lurjukset =)

Juu, pitää kipaista partsilla auringonottoon. Sitä takatalvea kun vähän enteili...
Huomenna kohdataan, toivottavasti myös Sandeman!
 
Tervehdys!

Neuvolakuulumisia tältä aamulta: pituus 60,5 cm ja paino 6610 g. Aikamoinen köriläs tämä meitin keijukainen! Odottelenkin innolla, että kohta pääsee siirtymään 62-senttiseen vaatekokoelmaan!

Stella, Vanessa nukkuu lähinnä omassa pinnasängyssään nykyään, ensimmäiset viikot nukkui mun vieressä, mutta nyt otan yleensä viereen vasta ihan aamulla viiden aikaan viimeiseksi tunniksi.

Kiva että Sande vielä yhtenä kappaleena, niin nähdääån huomenna! Ellei sitten ensi yönä tapahdu..

Piritta, varmasti oli tosi kiva viettää yhdessä isäkuukausi, meillä vissiin rupeaa isukki saamaan tarpeekseen joutenolosta. Aloittaa siis uudet hommat, ja toivottavasti tulee taas paremmalle tuulelle niiden myötä. Nyt on tosiaan ollut luvattoman paljon epäsopua. Ja nimenomaan miehen aloituksesta.

Oma mökki olisi tosiaan huippujuttu, joten Stellalle olen pienesti kade..;-) Meillä ei kummankaan vanhemmillakaan ole kesäpaikkoja, joten ollaan vuokramökkien varassa.

Mutta yhdellä kädellä kirjoittelu pukkaa olemaan vaikeaa, niin huomiseen!
 
Olen pikaisesti yrittänyt lukea juttujanne päivittäin, mutta meillä on ollut sen sortin työleiri ja projektit vaiheessa, etten ole ehtinyt päivällä kirjoittaa ja iltaisin olen ollut katki poikki. Aah, mitkä kelit ja se onkin kaihertanut mieltä, ettei olla vielä ehditty kuoria grilliä ja pihakaluja esiin!!! Pirskatti, me ollaan yleensä aina kulmakunnan ekoja siinä puuhassa. Nyt melkein kuola valui, kun luin P:n juttuja piffeistä…

Eilen vietettiin remontin päättäjäisiä ja makkarin avajaisia shamppiksen kera. Mukava ilta. Leppoisa.

Ja voi kurjuus, mies menee huomenna töihin! Ankeaa. On ollut niin kiva vietellä arkipäiviä kolmisin ja tehdä juttuja, jotka muuten jäisivät viikonloppuun.

Mä muuten olin jotenkin virheellisesti muistanut, että Sanden la oli jo viime torstaina, siksi jo nostattelin kuumetta viime viikolla. Lahopää. (Kaveri on edelleen yhdes koos ja la oli ja meni jo. Toinen siis tulossa hälle.) Malttia odotukseen! Lähtö voi tulla puskan takaa nimim. kokemusta on. ;-) Mutta toivottavasti huomenna nähdään sutkin. Olen siis tulossa!

Sori, ihan täyttä omaa napaa. Palaan myöhemmin.
 
Hehee, pitkästä aikaa...enemmän tapa kuin poikkeus olla näin saamaton tän rakkineen suhteen. Mutta nytpä on ainakin hyvä selitys! Ensin reissut (lappi ja saksa) ja kotiin tultuani tietokone oli korjattavana yli kaksi viikkoa. Tänään saatiin takas. Uskomattominta tämän kertaisessa koneen tilttaamisessa oli, että samana päivänä myös äitini kone meni jumiin (on vieläkin) ja anoppilan kannettava kaatui aina kun kun netin avasi. Great.

Täällä on ilmeisesti nautittu kesäisestä säästä ja Sandekin on vielä yhtenä. Jännitettävää taas vaihteeksm :) ei varmaan Sandella itellään vähiten.

Asunto ja mökki -asiat kiinnostavat aina, täytyy siis palata edelliseen ketjuun ja lukaista mitä ihmettä tällä kertaa meidän porukassa rakennetaan (?) ja sisustetaan. Me käytiin tunti sitten ihan piruuttamme vilkaseen yhtä omakotitaloa, joka on maalla, mutta ihan kaupungissa kuitenkin (vaikea selittää). Lähinnä tontin vuoksi käytiin, mutta ei sekään (talo ihan kaamee) ollu niin hieno kuin toivottiin. Tultiinpa hymyssä suin kotio ja todettiin, että tässä meillä on hyvä :)

Ilona on kasvanut ja harjoittelee kovasti kävelemään. Välillä seisoo itekseen kun ei heti huomaa, että ei pidäkään mistään kiinni. Ilona on todella vauhdikas ja utelias, hauskaa seurattavaa ja seuraa.
On kyllä mahtavaa kun Illi nukkuu hyvin, lähes poikkeuksetta kello 21.30-7.30. Kyllä sitä odotettiinkin.

Saksan reissu oli aivan ihana, eikä täällä ollut ollut (hirviö) mitään ongelmia. Ite olin ihan ihmeissäni kun en kuollutkaan ikävään ja kaverilleni sanoinkin, että mikä lie huono äiti kun pystyy suht lunkisti olemaan ilman bebeensä. Ikävä toki oli, mutta ei lainkaan sellainen kuin etukäteen kuvittelin.

Onkos meijän porukasta kukaan vielä mennyt beben kanssa lentokoneella? Sitä vaan, että miten on sujunut ja mitä käytännön järjestelyjä tehty. Kertokaa jos tiedätte. Mun ja Ilonan piti mennä toukokuussa anopin kanssa Espanjaan, mutta suunnitelmat ovat vähän muuttuneet anopin syövän rönsyilyn vuoksi. Nyt suunnitellaan suurpiirteisemmin, että jos kesän aikana ehdittäisiin.

Pidetään tässä Sandelle peukkuja ettei tarvisi kauaa kärvistellä ja näkisitte ihanan vauvanne.
Muutenkin kaikille hyvää vointia ja riidoista toipumista (pitää sekin lukea).

Oottekos muuten tapailleet Helsingin päässä viime aikoina? Oon luultavasti tulossa sinne 25. pv kun miehellä on kokous siellä. En oo vielä ihan varma tulostani kun mulla oli jo muitakin suunnitelmia sille päivälle, mutta kertokaa jos ootte sattumalta just silloin tapaamassa, niin voisin pyrähtää paikalle Ilonan kans.
 
Onnittelut Vanessa Auroralle nimen johdosta! Kivaa, että ristiäiset sujuivat hyvin.

Niin, olisko Murmelin tyttelin (kiitos muuten neitosen kuvasta, oli kiva tavata!) ristiäiset jo menneenä vkl:na vai vasta tulevana. Jännä kuulla nimi. :)

Kiva Julia, kun ilmoittauduit tauon jälkeen, hienoa, että reissu oli onnistunut.

Mikäs tämän päivän fiilis Sandeman?

Mä olen jotenkin nyt ihan poikki, yö meni kohtalaisesti, mutta liekö aamuinen pitkä pyörälenkki vastatuuleen vienyt voimat vai tieto tulevasta säänkylmenemisestä nostattaa alakuloa, mutta nyt ei oiekin ole kirjoitusfiilis. Oli silti pakko tulla kurkkimaan laskunmaksun lomassa.

Niin, saatiin Vilin istuin kiinni fillariin ja ollaan eilen ja tänään ahkerasti pyöräilty, on kivaa!

Palaan paremmalla näppäilytuulella! :)
 
Jiihaa, pääsinpäs lukemaan vanhaakin ketjua. Mies ja Ilona nukkuvat, mää kökötän silmät ristissä koneella. Kurkku on kipeä ja siksi nukuin huonosti.

Vanhoja juttuja lukiessa alkoi naurattaa kun tajusin miten paljon kaikkea tapahtuu lyhyessäkin ajassa. Meinasin kommentoida Lotan viittä hammasta kun jo luinkin, että tulossa on kuudes hammas. Sitten kaikkien reissut ja sairastamiset, remontoinnit, mökkihaaveet ja jo kesälomasuunnitelmatkin. Ihan kuin kirjaa lukisi, välillä nauraen, joskus vähän allapäin.

Riinuskalle onnea Kotiin. Muistan vielä hyvin tuon tunteen, vaikka tässä ollaankin asuttu jo 3,5 vuotta. Kertakaikkiaan ihanaa. Rauhassa sitten vaan niitä pihahommia, ei ne siitä mihinkään karkaa, vaikka säästäisi ensi kesäänkin. Kaikkeen tottuu ja ei sitä itteensä ihan katki tarvi pistää sen takia, että kaikki olis heti tip top.

Katalle ristiäisonnittelut, kaunis nimi. Kuvia en ole vielä katsonut, liekö se osoitteeni enää toiminnassakaan.. Onko Aurora nimellä muuten mitään tekemistä revontulien kanssa? Mulla vaan hassu mielleyhtymä, noh, kauniita ne on ne revontuletkin.
Asiasta toiseen - sanoit, että vauvan puolesta tekisi mitä vain, olen samaa mieltä. Nyt käsitän kuinka syvällisesti äitini aikoinaan tarkoitti sanoessaan, että meijän lasten puolesta vaikka kuolisi.
Itkuhälyttimistä - meillä on molemmat, radiopuhelin ja itkuhälytin. Radiopuhelin on musta ärsyttävä kun ei ota ääniä tarpeeksi herkästi, juuri niin kuin teilläkin. Itkuhälyttimestä kuuluu paljon paremmin, ehtii laittamaan tutin suuhun ennen kuin on täysin hereillä ja sitten saattaa vielä jatkaa unia. Tärkeä pointti musta.

Piritta - on aivan mahtavaa kun vauva alkaa jutella, ihan oikeita sanoja. Niin, tai ainakin sellaisia SANOJA, joita äiti ja isä tajuavat ;)) Ilona sanoo aiti ja iti. Iti harvemmin, mutta aiti tulee välillä lamppuakin katsoessa...hih.
Mun pitää alkaa opetella laskettelemaan. Oon viimeksi laskenut noin viisitoista vuotta sitten. Lumilaudalla oon mennyt Lapin reissuilla, mutta nyt jäi sekin, olin vaan hiihtämässä. Mieheni on laskenut ekan kerran kolmen vanhana, nyttemmin vain lautaillut. Eiköhän oteta tavoitteeksi laskettelu perheen yhteiseksi harrastukseksi kun molemmilla on siihen valmiuksia ja kiinnostusta.

Stellan tavoin koen arkiahdistusta reissusta kotiutuessa. Lomalla ollessa sitä vaan jotenkin on niin erilaista ja aivan mahtavaa kun ollaan perheen kera. Mies huokaili Lapin reissulla ollessamme, että "voi kun ei tarvis takasin mennä ollenkaan".

Vai että pääsee Nekku Barcelonaan! Täällä hieman naama vihreänä, se on mun suosikki kaupunkeja ja tuossa sivulla kaiken lisäksi roikkuu toi mainos "Barcelona 459€". Et sitten ole maisemissa jos tuun Hesaan 25. päivä. Ei muuta kuin mahtavaa lomailua.

Sairaan lapsen hoitamiseen tuli sipulin lisäks mieleeni, että jos ei ole ilmankostutinta niin aika hyvä konsti voisi olla märän pyyhkeen patterille ripustaminen. Oon laittanut ittelleni ja auttoi yskänärsytykseen. Kuten myös Ilonan harsorätti naamalla! Kertyy kosteutta hengityksestä, eikä yskitä niin paljoa ja henki kulkee kuitenkin. Peiton alla mua ahdistaa liiaksi.

Mää poukkoilen nyt aiheesta toiseen ja tästä tulee ihan maratoni-pitkä, mutta kun nyt oon vauhdissa niin menkööt!

Mariska - mua naurattaa kun kuvittelen Samun KIERIMÄÄN ympäriinsä. Aika metkaa.

No niin, nyt nauran sitten Stellan kuvailemalle kaaokselle Leon, tuikkulyhdyn ja koiran kanssa :)

Nyt alkaa kuulua Ilonan ääniä, pääsinkin JO edellisen ketjun toisen sivun puoliväliin...

 
Heippa!

Vanessa Aurora, kaunis nimi! Ja mukavaa, että Katalla ristiäiset sujuivat hyvin. Meillä on tosiaan ristiäiset tämän viikon sunnuntaina. Aikamoiset mitat on jo Vanessalla, meillä on kaksikuukautisneuvola ens viikolla, en kyllä usko että kuutta kiloa on vielä ylitetty, pari viikkoa sitten neidillä oli painoa 5200 g.

Kiva kuulla Juliasta ja Ilonasta. Hyvä että reissaaminen sujuu ilman vauvaakin, kyllä sellainen varmaan tekee hyvää molemmille.

Sandesta ei ole tänään kuulunut mit'ään, onkohan alkanut jo tapahtua?

Nyt vauva hermostuu, jatkan myöhemmin...
 
Moro tytöt,
Meillä oli lounastreffit Katan, Nekun ja Piritan kanssa tänään joten oon ollut kaupungilla:-) En siis Naikkarilla, edelleenkään! Mukava oli nähdä pikkuihmisiä ja tietty Vanea ekaa kertaa! Kiitokset siis seurasta, parituntia vierähti taas kuin siivillä.

Viime yö oli aika piinaa, supparit kipeytyy näköjään, mutta koska pystyin niiden välissä nukahtamaan niin eivät sitten varmaankaan olleet vielä NIITÄ. Pitikin kysymäni että irtosiko teiltä kaikilta limatulppa ennen synnytystä vaikka suppareita tulikin? Kun sitä tulppaa en ole vielä havainnut ja jossain luki että 1-10 päivää ennen synnytystä se tulisi.

Julialle mää en ole ainakaan päässyt läpi s-postiin, olisko liian täynnä tai vanhentunut jos et ole siellä käynyt vähään aikaan? Hauska kuulla että reissut on olleet onnistuneita. Bebejen kanssahan on monet matkustaneet, vaatii kai pitkää pinnaa ja mieluiten päivälentoja. P oli Pariisissa ja Nekku on menossa nyt Barcelonaan.

Huomenna olis neuvola ja viimeinen sovittu lounastreffi, mutta eipä taida Ilppis suostua vielä tulemaan, mutta toivoisin kuitenkin että 25.päivä olisin jo kotona vauva kainalossa. EHKÄ. Noniin äkkiähän se lähtö sitten tulee kun on tullakseen...
 
Moi!Tulin vain pikaisesti kurkkaamaan kuulumiset. Kaaospäivä takana :). Huomenna lähden Leon kanssa Turkuun, mutta pääsen sieltäkin kyllä linjoille, jos vanhempien nettiyhteys on reilassa.

Mukavaa, että lounastreffit sujuivat taas mainiosti! Olisi kiva nähdä kaikkia, mutta ehkä sitten viimeistään kesällä.

Sandelle jaksamista odotteluun! Multa tuli limatulppaa useana päivänä, jo reilusti ennen ( yli vko) synnytystä. Joiltain limatulppa tulee käsittääkseni kerralla ja sen jälkeen voi nopeastikin alkaa kunnon supistukset. Yhdellä tutulla oli kuulunut poksaus, kun tulppa oli tullut ulos, ja vedet olivat menneet saman tien. Että taitaa olla näitäkin tarinoita vaikka miten paljon. Lupaavaa kuitenkin, että sulla tulee suppareita. Eiköhän se tarkoita sitä, että lähtö on ihan kohta...

Nyt on sen verran tyhjä pää, että jätän loput jutut huomiseen.

 
Tattista vain seurasta minun ja Lotankin puolesta! Viimeksi mainittu sippasi kotimatkalla torkuille. Oli mukavaa ja ihana nähdä pulloposkinen Vane. Katseli jo niin sirkeänä maailman ihmeitä - ja kai erityisesti lamppuja!

Hihii Julia, olet taas jäljessä, hampaiden saldo on seitsemän. ;-) Jos sä olet hörissyt meidän jutuille niin samaa tein täällä omillesi. Kiva muuten, että sun reissu oli onnistunut!

Me oltiin Madeiralla Lotan kera. Hyvin (=huudotta ja hyväntuulisena ja nolla sekuntia paikallaan…) meni lennot ja reissu siis muutenkin tosi buenosti. Vaunut kulkee ilmaiseksi ja se, paljonko matkatavaraa saa olla mukana, riippuu lentoyhtiöstä, Finskillä sylilapsella muistaakseni 10 kg vaunujen lisäksi. Eipä tuo mitään erityistä vaatinut. Niskakakkavaipan (x2) vaihto koneen vessassa itsensä korkkiruuviksi vääntävältä L:lta taisi olla homman haasteellisin osuus. ;-)

Noin muuten reissaaminen vaatii hivenen luovuutta ja pitkää pinnaa, kun ei ole aina syöttötuoleja eikä todellakaan mitään hoitohuoneita tms. Mutta musta oli niin ihanaa, kun näin, miten Lottakin nautti uusista maisemista ja saamastaan huomiosta. Mun vinkkini on varata matkaan joku kantosysteemi, kantoreppu tai liina. Ensi viikon jälkeen olen taas viisaampi, kuten Sande sanoi, me likat lähdetään reissun päälle. Jee.

Waude, Illi on aikas etevä! Meidän Lotan suusta ei tosiaan tule mitään oikean sanan tapaisiakaan, vaikka kaikenlaista jutteleekin. Sanoja tietty tunnistaa ja osoittaa isän, äidin ja lampun sekä maidon.

Äh, taas on mentävä. Lotta kaipailee puuroaan. Adios! Sanden suuntaan puhaltelen suppareita ja hyviä yöunia, Aniliinille muuten vain myötätuulta sekä Julian anopille erityislähetys voimia taudin selättämiseen. Palaan taas.

 
Pikaheipat,
Sanden limatulppakyselyyn vastailen, että limatulppa irtosi vasta laitoksella ja vedetkin meni vasta, kun kalvot puhkaistiin - molemmilta lapsilta sama juttu. Eli ei välttis tarvii limatulppaa ootella, jos supparit alkaa tuntumaan "niiltä oikeilta".

Matkustelusta pienen kanssa oli myös juttua. Meillä Viltsu reissasi 4,5 kk mukana Kanarialla ja reilu puoli vuotiaana Riikassa, vuoden ikäisenä Kreikassa. Hyvin on viihtynyt. Pientä viitseliäisyyttä/kärsivällisyyttä on vaatinut tietysti itseltään esim. Riikassa oli hotellin keittössä purkkiruokien lämmitys varsinainen rupeama. Taisivat aloittaa ihan siitä, että laittoivat tulet uuniin, kattilaan veden lämpiämään... ja sitä rataa. Lapsen nälkää piti siis ennakoida reilusti... Kannattaa sitä matkakohdetta ehkä miettiä, sitä Delhiä en suosittele :)
Palailen huomenna enemmän, nyt kutsuu iltapala...
 
Palasin vielä... Ai joo, limatulppakyssäriin vastaus täältäkin: mulla sama homma kuin Kirpulla, lösähti pois vasta synnytyssalissa (yöks!) ja vedet meni multakin vasta, kun kätilö puhkaisi kalvot sitä beben päähän laitettavaa "sykepinniä" varten. Nyt laskunmaksuun.
 
Tervehdys,
varsinaista hormonien myllerrystä ollut viime aika. Yöunet milloin mitäkin, alapää tuntuu repeävän liitoskivuista, pukamatkin ilmaantuneet... Kävin eilen neuvolalääkärillä, hemppari 96, paineet 98/54, vauva voi onneksi suppareista huolimatta oikein hyvin. Itkut tuli sieläkin varmaan ihan väsymyksestä. Lääkäri kyseli, että saanko päiväunia nukuttua. Niinpä, milloinka ehtisi - nyt alkaa uuvuttaa kaksi työtä. Lääkäri vaan totesi, että "yritä huolehtia itsestäsi". ...voi kele, kun sapetti. Soitin sitten tänään työterveyteen ja sain sinne lääkärille ajan. Olen nyt tämän päivän saikulla. Katsotaan mitä siellä sanovat. Okei, omaa napaa oli ihan riittävästi.

Onnittelut Vanessa Auroralle kauniista nimestä. Meillä on isompi poika ihastunut tuohon Aurora nimeen ja haluaisi sen vauvalle.

Ostin muutamia vaatteita vauvalle ja voi että, kun 56 senttiset näyttää niin pieniltä nuken vaatteilta. Eipä sitä enää muista miten pieniä vauvat onkaan.

Taidan piipahtaa vähän ulkona haukkaamassa raitista ilmaa ja painun sitten päikkäreille. Mikä Stellan ja Hertan vointi?
 
Ei voi olle totta..joko sandemanilla on H-hetki lähellä!! Olen seuraillut tahkoojia kesästä -04 ja tuntuu, että olisit juuri plussannut(sori ei tunnu varmaan sinusta) =)!
Eli ei muuta kun oikein kovasti teille onnea koitokseen ja kaikkea hyvää!!
 
Kiitokset vaan onnitteluista Nukalle, edelleen täällä yhtenä kappaleena, rv 40+2:-) Juu vastahan sitä plussattiin ja tähän mennessä raskaus mennyt ihan putkeen. Nyt alkaa aika tulemaan pitkäksi.

Neuvolasta ei mitään uutta, ens viikolla meenkin sitten suoraan yliaikaistarkastukseen jos sinne asti joutuu venaileen. Hope not! Hemppakin oli noussut (118) ja edelleen rt:tä pukkaa, eikä paineita ollut pahasti 120/78 joten kaippa tässä ollaan terveitä kumpikin. Ilppis vaan voisi ymmärtää tulla ulos kun mama on jo niin malttamaton!

Kävin neuvolan jälkeen Sellossa pyörähtämässä, mä olen jäänyt ihan koukkuun Subwayn italian blt-subiin! Nami.

Kele, tänään olis miehellä varpajaiset, kaverinsa vaimo onnistui pyöräyttämään eilen kolmannen tytön, ja LA oli tietty sama kun mulla!! Voi tätä kateuden määrää...
 
Onpas hiljaista täällä! Ei mullakaan erityistä raportoitavaa, kunhan tulin kurkkimaan.

Sande, se mun kaveri pyöräytti tänään pikavauhtia pojan rv40+4. Ihanaa, saa huomenna tavata tuoreeltaan uuden ihmeen! Ai niin, mähän olin aikanaan kateudesta vihertävän sinipunainen, kun P sai aikaan supistuksia ja limatulppaa… ;-) Siinä vaiheessa olin täysin varma, että Lotasta tulee se maailmanhistorian eka lapsi, joka ei suostu syntymään. Mutta syntyi se ja nyt roikkuu puntissa siinä määrin intensiivisesti, että hiukka omaa aikaa ei olisi pahitteeksi. MUTTA tiedän tuon kärsimättömyyden, kuten me kaikki, been there done it.
 

Similar threads

S
Viestiä
101
Luettu
2K
S
R
Viestiä
107
Luettu
2K
S
R
Viestiä
103
Luettu
2K
P

Yhteistyössä