Tahkoojaplussat 93

[Nekku ejk]

Täällähän alkaa tapahtua, huiiii. Kyllä nyt luulisi, että Mannalla on "lähtö" lähellä! Järjettömästi tsemppiä ja mielenrauhaa tulevaan koitokseen - ja oih, lopulta sitä onnea kohdata se oma pieni, joka vielä möngertää vatsanahan sisällä.

Mimmullakin kuulostaa hyvältä! Mulla lösähti limatulppa ekassa synnytyksessä vasta salissa, toisessa tuli pikku hiljaa (öö, ihan kiitettäviä klönttejä silti) pari päivää ennen synnytystä.

Äääh Hertta, toi on rasittavaa toi sukulaisten taivastelu.

Tulin vain huikkaamaan heipat, huomenna suunnataan korpimökille radioskuggaan. Eräät neljä ovat erityisesti mielessäni! ;-D

 

[Aniliini@]

Ihanaa, täällähän alkaa jo tapahtua, tai sitten jatketaan odottelua, mutta kun ei meinaa housuissaan pysyä. Maltti on valttia, mutta mistä sitä viime metreille saisi, sympatioita mahdolliseen ylimenemiseen, koettu on ja se alhainen ärsytyskynnys myös...

Toivottelen nyt vain pikaisesti voimia ja lykkyä synnytyksiin, muistakaa myös nauttia tilanteesta ja painaa mieleen mukavia tuntemuksia synnytyksen ollessa käynnissä, vaikka "vähän" kirpaiseekin. =)

Meillä oli kummipoika, 6 kk, yökylässä, kyllähän täällä sai hihojaan heilutella, mutta loistavasti pärjättiin. Ja olin siis yksin lasten kanssa, kun mies oli lähialueen kesätapahtumassa ja kotiutui vasta yöllä hitusen hilpeissä tunnelmissa, onneksi nukahduksensa tapahtui äkkiä, olisin saattanut käyttää nuijaa muussa tapauksessa. Koko katras kun oli niin kiinnostunut toisistaan, että nukahtivat vasta liki 23 ja jos olisivat yöllä yhdessä heränneet, niin huhhui. Mutta mukava viikkis oli. =)

Mä parkkeeraan nyt sohvalle seurassani Kurt Wallander ja odotettu vkl:n nautinto, Ainon Mustikkapiirakkajäde! Olen vahtinut nyt hitusen suuhunpantaviani, kun alkoi vyö kiristämään, mutta nyt sallin herkkuhetken. YKSIN! Pesue unessa.

 

[Manna39+6]

Huomenta,

Tänään siis Mimmulla ja Hertalla la ja mulla huomenna, huih* Aika tosiaan vyöryi eteenpäin, vaikka alkuraskaudessa se mateli. Tässä sitä nyt ollaan. Muistan, kun viimevuonna tähän aikaan makoilin rannalla ja mietin tulevaa hoitoa ja sitä, että tuskinpa olen ensikesänäkään raskaana. Uskomatonta, mutta totta tämä on

Eipä sitä nyt tiedä, kuka meistä ekana lähtee. Toisilla kun teettelee kauemmin ja toiset lähtee kuin "jänis makuulta." Jänniä aikoja, totta tosiaan.
Itsellä ei erikoista oloa..samaa myöyrintää vauva harrastaa, ilmoittaa olostaan onneksi hyvin. Pientä vihlontaa alapäässä ja jalassa välillä, vatsa supistaa kovaksi aika-ajoin ja niiden kesto on kyllä pidempi, mutta kivuttomia ne ovat. Jotenkin on turpea olo ja nivelet entistä kipeämmät, mutta josko se pian helpottaisi.

Riinuska, oon säästynyt arvilta, ainakin vielä Olen ollut koukussa kyllä öljyämiseen; Weledan raskausajan öljyllä olen hoitanut vatsaa, kylkiä, rintoja ja peppua Ja nyt loppuajasta Ceridal-öljyllä. Laitan ihan joka päivä ja vielä kosteusvoiteet lisäksi Mutta kyllä kai suurin merkitys on oman ihon kollageenilla? Vastaavasti mun kantapäät on _ihan kauheat_! Painopiste ja paino kun ovat muuttuneet, niin kantapäät on olleet lujilla. Mulla on muutenkin kuivat kantapäät ja nyt ne ona ihan osittain halki! Kävin jalkahoitajalla ja meni mun mielestä sen jälkeen huonommaksi! Pitäsi ihan joka yö laittaa kunnon öljymäiset rasvat ja sukat jalkaan, vaikka inhottavaa onkin se.

Aniliinilla ollut säpinää vkonloppuna. Kävin kurkkimassa ihania kuvia, taas. Uusi kamera on ilmeisen hyvä myös, koska uudet kuvat oli tosi hyviä. Mallithan oli kyllä niin suloisia, ette niistä voi kuin hyviä kuvia tulla. Mulla jäi Wassalder eilen puolitiehen, kun nukahdettiin molemmat nenät vastakkain kesken juttelun sänkyyn Oli niiiin väsy.

Limajuttuja täällä myös; mulla ei kyllä mitään hurjaa klönttiä ole tullut. Hyvä, jos olen merkille pannut koko propun. Hiukan "venyvää" kirkasta tuli tänäänkin, missä aavistus punertavaa mukana, mutta ei mitään sen kummempaa. Niidenkin "koko ja näkö" vaihtelee Öööh*, mitä juttuja

Tosi kiva kuulla Pepistä. Puolessavälissä jo! HuiJui!Aika tosiaan juoksee. Toivottavasti tulet kertomaan ultrakuulumiset tänään heti tuoreeltaan ja muutenkin kirjoittelisit enemmän, koska on tosi kiva lukea sun kuulumisia. Oletko monikkoasioihin jo kuinka perehtynyt muuten? Täällähän Pella ja Nasuppi kokeneina kannustavat ja antavat hyviä vinkkejä varmaan mielelään. Ihan mahtavaa, että teille tulee kaksi ihanaa nyyttiä pian. Koskas se la nyt olikaan?

Mitenkähän Sandella menee? Ja Keijukaisesta ei ole kuulunut?Molemmat taitavat mökkeillä. Tiitusta ei ole kuulunut piiiiitkään aikaan mitään
Missäs Molly?

Sanelman koirauutinen kyllä vetää mielen matalaksi. Omaa koiraa kun katselee, ja näin uutena koiranomistajana, niin tosi paha mieli on sun puolesta. Luopumistyö on alkanut siellä. Toivotaan kaikesta huolimatta mahdollsimman kivuttomia ja elämäniloisia viimeisiä aikoja koiralle.

Huoh* Ymmärrän Hertta, että nipsi kiristyy, jos lähipiiri kyselee kokoajan, että "joko"? Me tehtiin kai se virhe, että muutamille sanottiin, että käytiin sairaalassa. Kun olivat soittaneet ja meillä molemmilla puhelin kiinni, niin ei jaksettu keksiäkään mitään tarinaa. Nyt sitten pukkaa tekstiviestiä ja puhelua, että "No joko"? "Mitä kuuluu?"Just äsken soitti yksi kaveri, että kulkee puhelin taskussa kokoajan, jos meiltä tulisi vauvauutisia. Jotenkin rasittavaa!! Tulevat isovanhemmat ovat pistoksissaan, mutta soittelevat ilmeisimmin enemmän keskenään, mikä on hyvä. Ärsytyskynnys on matalampi, kyllä Hyväähän kaikki tarkoittaa ja on ihanaa, kun ovat hengessä mukana, mutta..

Nyt alan pieniin siivoushommiin. Eilen konttasin keittiössä ja borstasin laattalattian harjalla..Oli tekemisen puutetta:/ Mies meinasi vähän kommentoida ja lopettaa mun intoilun, mutta kehoitin pysymään omissa hommissa vaan No, en mä nyt hulluna täällä huhki, mutta jotenkin pitää saada kaikki "tärkeät" asiat tehdyksi..

 

[Molly*]

Voi Sanelman koiraa Surku. Miten vanha se on joka on kyseessä? Kärsiikö tai huomaako se itse mitenkään tässä vaiheessa? Varmaan tosi surullinen mieli teillä miehen kanssa. Manna sanoi hienosti, varmaan tosiaan surutyö alkanut teillä.

Onnittelut naisille lasketun ajan saavuttamisesta! Mannakin huomenna!

Voi, onko jäänyt näin paljon kaikkia asioita nyt kommentoimatta. Kävin pikaisesti lukemassa juttuja vklna. Manna siis käynyt jo harjoittelukierroksella kotoa sairaalaan ja takaisin. Huisia. Jännittikö miestä kun lähditte? Entä itseäsi? Eihän siinä tiedä kun menee ovista sisään, että tullaanko sieltä ulos vielä samana päivänä vai hiukan myöhemmin oman nyytin kanssa. Siitä puheen ollen, on se kyllä outoa lähteä sairaalasta vauva mukanaan. Tuntuu oikeesti vähän siltä, että häh, päästättekö meidät kotiin tämän pienen ihmisen kanssa nyt ihan kahdestaan vai?? Ilman mitään käyttöoppaita, hih.

Huh, voin kuvitella miten rasittavaa kun ihmiset tekstailee ja kyselee koko ajan. Multa ei mitenkään jankutuksen asteelle asti uskallettu (?) kysellä Mulla on varmaan jonkinlainen maine suvussa, hehehee. Koittakaa kestää, tai laittakaa puhelin kiinni niin alkaa menemään miehelle ne viestit ja soitot, ja takuulla vähimmissä määrin kuitenkin.

Anskulla tosiaan ihania kuvia fb:ssa!!

Mullakin muuten Wallander menossa Kolmas vai neljäs putkeen olisko nyt...

Mä sain taas niin hyvät naurut teidän jutuista kyllä. Nekku nuijimassa miestään ja Manna kehoittamassa omaansa pysymään omissa hommissa, ha ha. Hauskoja vieraita Riinuskan perheen illallispöydässä myös.

Totta sitä käpertyy itseensä loppuraskaudesta - ja vielä enemmän sen ensimmäisen ajan vauvan kanssa. Ei voisi vähempää muiden jutut kiinnostaa. Siis lähinnä esim. kavereiden tohkeissaan selittämät jotkut säädöt tms. Attention span on jonkun kultakalan luokkaa ja sitä vaan pöllönä ihailee ja nuuskuttaa nyyttiä. Toivottavasti kerkeette kuitenkin odottajat kirjoittamaan synnytysraporttia jossain vaiheessa meille muille jotka hulluna täällä odotetaan.

Nekulle&perheelle ihanaa mökkeilyä!! Kuten Keijulle ja Sandelle jatkossakin!

Nasupille tervetuloa kotikamaralle Tekin mökkeilette jossain vaiheessa? Me skipataan mökkikeikat tänä kesänä, nyyh. Siellä on muita sukulaisia silloin kun meille sopisi ja muutenkin reissataan M:n kanssa ihan tarpeeksi. Täällä muuten yks pitkän ulkomaanmatkan tekijä nostaa käden pystyyn, Hertta

Jotain muutakin piti kommentoida mutta nyt joudun lopettamaan tältä erää. Milläs ootte muuten Piritta korvannut skumppanautiskelut merenpoukamassa kun säät viileni?

 

[Piritta*]

Huiii, joko täällä alkaa tapahtua! Kyllä kutkuttaa ensimmäiset uutiset ja miltä suunnalta ne tulevat. Mannalla näyttää jo varsin lupaavalta. Tosin eihän ekoista varsinkaan koskaan tiedä, voivat viihtyä lämpimässä kodissaan yllättävän kauan Ei muuta kuin lykkyä, jotka ehtivät ja pääset vielä linjoille. Ihanaa aikaa elämme!

Mä täällä surffailen jo ensi kesän lomareissuja, heeh, tai siis UNELMOIN. Ajattelin meinaan heti keväällä anoa hoitovapaata kesäksi, ei mua saa pysymään sisätiloissa koko kesää, ehei. Mulla ei nimittäin olisi kuin nimeksi pari päivää lomaa ensi kesänä, eikä palkaton oikein houkuttele, eikä taida siihen oikein heltiä lupaakaan. Eikä ehkä siihen hoitovapaaseenkaan, mutta aina saa kysyä, eikös ;-) Joku vuokrakoti Italiassa rannan tuntumassa olisi iiiiihana. No haaveilut sikseen.

I:n nopeasta toipumisesta oli hieno kuulla, mutta voi ei Sanelma teidän koiraa. Ihan varmasti iso surku. Luopuminen ja noin isot päätökset ovat aivan kammottavia Jaksuja sinne suuntaan.

Anna ei kävele vielä, harjoittelee kärryllään, muttei oikein näytä vielä olevan kovinkaan lähellä. Toivon kyllä, että pian oppii, on niin paljon työläämpää esim.lähteä jonnekin, kun joutuu kantamaan sylissä tytsyä sekä kasseja. Siljahan se on ollut varsin nopea liikkeissään!

Molly, olet kaiken onnesi ansainnut, tietenkin. Ja siitä on niin kiva lukea. Nyt se ihanuus vielä lisääntyy, kun lapsi ottaa yhä enemmän kontaktia ja oppii joka päivä jotain pieniä uusia juttuja. Jaa jaksaa hetken odottaa sen sapuskankin tuloa
Juuh Molly, nyt ollaan suosiolla oltu ihan kotosalla sisätiloissa, kun on viilentynyt ;-) Ihan kivaakin - on jollakin aikaa pestä pyykkiä (= lue mulla), imuroida ja tyhjentää astianpesukonetta. Helteillä koti menee ihan järkkyyn kuntoon, kun eletään kuin siat pellossa. No niin kai se pitääkin, heh. Kaivataan edel. kodista kovasti lasitettua parveketta, jossa lämpö pysyi pitkään myöhään iltaan. Nyt ei ihan samasta lämmöstä päästä nauttimaan, ei nämä Suomen kesäillat vedä ihan vertoja Etelä-Euroopan ihaniin iltoihin.

Tiitu on tosiaan kadonnut jonnekin, oisko mieskin lomalla...?

Meidän 3-vee elää jotain pelottavan seesteistä kauttaan. On kyllä niin herttaisen ihana. Kiinnostunut loputtomiin kaikesta ja kaikki kysymyksestä alkaa: "Mikä toi on? Mikä ääni toi on, Mistä toi tulee, Miksi toi on noin?" Alkaa vastaukset loppua iltaa kohti mentäessä Mun jylinät on vissiin menneet perille, kun ei enää kiusaa jatkuvaan siskoaan, ja muutenkin on kovin tottelevainen. Uhma vetää vissiin vähän henkeä. No mutta, nautin; tsiljoona kertaa leppoisempaa arkea.

Paneudun vielä hetkeksi niihin vuokrakoteihin. Voikaa hyvin, ja poksahdelkaahan mammat, että päästään me hullut piinasta

 

[Riinuska 38+4]

Taas omaa napaa. Neuvolassa kaik ok, paineetkin tällä kertaa. Vauvan pää aika ylhäällä yhä, ei siis laskeutumisesta tietoakaan. Tosin sanoi, että toisodottajilla tilanne voi olla aamulla tämä ja vauva kuitenkin syntyä illalla, ettei siitä paljoa pysty päättelemään. Toivottavasti ei tarvisi enää viikon päästä mennä neuvolaan...

Manna, mäkin käytin aluksi tuota weledan öljyä, mutta mulla noi öljyt ei jotenkin sovi. Iho tulee semmoiseksi "käärmeennahaksi", vaikka laittaisi kostealle iholle. Mä olen hölvännyt mahaa helosanilla kun mikään muu ei auta yhtään. Mulla nyt on kuiva ja ongelmainen iho muutenkin, aina pitäisi olla rasvaamassa. Kantapäät kuivuu myös herkästi. Mä raspaan ehkä 2 kertaa kuussa ja yritän joka ilta muistaa rasvata kunnolla ja sukat päälle. Aina ei vaan muista tai jaksa.

Ei muuten tehonneet mun eiliset siivoukset ym. Ei yhtään tuntuvampaa supistusta. No, ompa ainakin talo siisti ja hyvä mieli siitä. Tänään olen vääntänyt ruokaa pakkaseen tulevaisuuden varalle. Miehen menuut kun yleensä on tyyliin paistetut perunat makkaralla...

Piritta, meillähän on lasitettu terassi ja se on kyllä huippuhyvä. Meillä on lämmittimet katossa jos liiaksi viilenee, mutta aikas hyvin lämpö pysyy kun pitää lasit kiinni. Onko teillä nyt siis parveketta ollenkaan (vai oliko yksi kerroksinen?), mihin voisi lasit asentaa?

Mäkin kaipailen Keijua, missäs luuraat???

Molly, mulla oli toi ihan sama olo kun lähdettiin sairaalasta. Jotenkin ihmeissään, että noi vaan antaa tämän nyytin meidän mukaan eikä me osata tehdä sille mitään, heh.

Taidan lähteä koiran kera kunnon metsälenkille, miehet lähti mansikan poimintaan. Ai kun mua jännittää muiden odottajien puolesta, ei niinkään itseni. Pian tapahtuu, kivaa!

 

[Peppi_82]

Terveiset ultrasta.
Kaikki näytti olevan niinkuin pitääkin. Painoarviot olivat 316g ja 330g. Hurjaa miten tarkasti sikiöitä voitiin tarkastella. Täytyy myöntää, että hiljaiseksi veti, kun kuvaa katseli. On tämä niin ihmeellistä. Ehkä nyt pikkuhiljaa alkaa uskomaan raskauden todeksi. Uteliaisuus voitti ja pitihän sitä kysyä sukupuolista. Näyttäs siltä, että tulossa on tyttö ja poika =). Tuleva äiskä on ihan onnesta mykkyrällä. Supistusten takia lääkäri kävi kurkkaamassa kohdunkaulan tilanteen, mutta mitään muutoksia ei ollut, joten huomenna pääsen taas töihin. Seuraava kontrollikäynti on elokuun alussa. Todella hyvillä mielin täällä siis ollaan =)

Nyt täytyy painella sänkyyn. Arki on taas aamulla vastassa, kun täytyy joutua töihin. Mukavaa illan jatkoa kaikille.

 

[Hertta*]

Tulinpa ilmoittautumaan.. Eilen oli aika tuskainen päivä, supisteli ja vauva tuntui painavan alakertaan niin, että huh. Mutta iltaa kohden taas olo koheni ja nyt on taas semmoinen olo, ettei vauvalla taida olla mitään kiirettä pois.

Ihania ultrakuulumisia Pepillä! Ihan mahtavaa! Nyt nautiskelemaan raskaudesta, mitä nyt vaivoilta pystyt. Onhan se kerrassaan kätevää saada kaksi yhdellä kertaa .

Meille on muuttanut pikkuraivotar.. Pikku-Hoo saa hepulit ties mistä ja toissa yönä raivosi 2,5h! Viime yönä pari pienempää raivarin alkua. Huh. Alkaa oikeasti pelottamaan, miten meidän vielä käy, kun vauvakin tulee. Pyysin jo etukäteen mieheltä anteeksi kaikkea, mitä mahdollisesti tulee tiuskaistua, jos kaksi huutaa keskellä yötä ja pinna kireällä...

Mulla ei myöskään raskausarpia ole tullut. Ekassa raskaudessa rasvasin ahkerasti bodyshopin purtilolla, mutta nyt olen käyttänyt ihan tavallista ruumisrasvaa. Taitaa tosiaan olla enemmän kiinni ihotyypistä, tuleeko arpia vai ei.

Jaaha, jatkan odottelua..

 

[Riinuska ilmottautuu]

Eilinen koiralenkki teki sen, että valmistavia suppareita tuli sitten klo 18-03 parin min välein. Huoh. Ei kipeitä, mutta napakoita ja inhottavia ja kun tulivat niin tiheästi niin pitivät hereillä.

Voi Hertan hepuleita. Ei kiva, ainakaan yöllä!

Pepille onnittelut ultranäkymistä. Ihanaa, poika ja tyttö sieltä tulossa!

Jatkan Hertan tavoin odottelua. Viimeiset 4h meni liikennnepuistossa/ puistossa ja Rossossa, nyt väsy.

 

[Piritta*]

Hertta se vielä yhdessä koossa, hyvissä voimin. Jännäksi kyllä vetää - tiedä häntä, kuka kuun vimosista odottajista porhaltaa vielä ohi
Jaksuja sinne uhmiksen kanssa, kaksivuotiaan elämä ei aina ole helppoa. Nyt kun miettii omalla kohdalla, olisi kyllä tuhatmiljoonaa kertaa helpompaa, jos kakkonen syntyisi vasta nyt, kun esikoinen on kolmevuotias. Ymmärryksessä, ajatuksenjuoksussa, pienessä oma-aloitteellisuudessa on NIIN valtaisa ero. Anteeksi H, tämä ei sun oloa yhtään helpota, mutta onneksi sulla on se pkoti helpotuksena syksyllä. Ja helppo vauvahan menee kätsysti siinä sivussa ja mukana, kuten Elli (ja Silja) aikoinaan. No mutta jaarittelut sikseen, sitä on vaan miettinyt teidän muiden odotuksessa omaa tilannetta vuosi sitten. Että ois sitä helpommallakin voinut päästä.

Voi Peppi, mahtavia uutisia! Liikuttavaa, että siellä ne kaksi oleilee vierekkäin, ja saitte tietää sp:kin. Onnittelut, ihana juttu!

Riinuska, meillä on parveke, kaksikin, mutteivät lasitettuja. Ovat aika kämäsiä, jotain niille pitäisi tehdä. Lasituksesta pitäisi varmaan konsultoida koko talonyhtiötä, haluttais kyllä ehdottomasti. Nyt kaikki moska ja sadevesi tulee partsille pilaten matot ja viihtyvyyden. Lämppärikin laitettiin, mutta tuskinpa lämpö kovin hyvin pysyy itse parvekkeella. Ja mä kun olen niin kesäiltojen fiilistelijä Jos vaan tarkenisi, ikuinen vilukissa...

Anskulla oli kerrassaan mahtavia kuvia fb:ssa. Siis loisto-otoksia, teikässä on kuvaajan vikaa Ihania muksuja, kuin kaksi marjaa. Siljalla oikea ikihymy joka kuvassa.

Pitänee kohta herättää M. Annoin eilen nukkua aivan liian kauan, sillä seurauksella, että nukahti illalla vasta 23.30....Juuuh. Ei tarttis enää päikkiä, mutten oikein haluaisi niistä luopuakaan.

 

[Hertta*]

Mannalta viesti: "Ihana poika syntyi tänään (52,5cm ja 3900g). Kaikki on hyvin!"

Ehti ensin . Ajatelkaa, nyt se on totta, nyytti heillä sylissä, niisk!

 

[Riinuska ejk]

Ihania uutisia täällä! Onnea valtavasti Mannalle ja miehelleen pojasta! Oikeassa oli sitten sun kutinat sukupuolesta (mulla meni vikaan...) Kuka lie meistä seuraava.

 

[Mimmu*]

Täällä yhdessä kasassa eikä merkkiäkään mistään. Paitsi totaalisen tuskastunut mieli. Tai siis nyt on jo parempi olo päiväunien jälkeen, mutta viime yönä nukuin taas niin huonosti ja vihdoin, kun olisin saanut unen päästä kiinni, V:n makuuhuoneesta kuului, että Äiti... peitto! Näitä on onneksi harvoin, mutta välillä iskee avuttomuus eikä peittoa muka saisi kunnolla itse laitettua. Ja sen tietää, että tyttö ei luovuta, ennen kuin joku tulee auttamaan. Eilen käytiin myös miehen kanssa syömässä ja ostoksilla kahdestaan ja tuli käveltyä vähän liian paljon ja sitä sitten kärsin illan niin, että lopulta oli pakko ottaa panadolia, kun ei vain pystynyt särkeviltä jaloilta ja selältä olemaan. Mutta tänään on ollut rauhallisempi päivä ja nyt tosiaan päiväunien jälkeen alkaa taas elämä voittaa.

Minä olen siis hyvin itsekkäistä syistä todella tyytyväinen siitä, että V on saatu nukkumaan päiväunet nyt lomallakin. Päiväkodissa nukkuu kyllä hyvin, kun on niin paljon ohjelmaa ja muutkin nukkuvat, mutta yleensä kylässä ja useimmiten viikonloppuina kotonakin on ollut vähän hankaluuksia saada tyttö unille päivällä. Kun olemme olleet kahdestaan, tyttö on kyllä yleensä nukkunut, mutta miehen ollessa kotona on ollut hankalampaa. Mutta nyt on tosiaan uni maistunut - välillä ihan meille kaikille Se on kyllä siinä mielessäkin todella hyvä, että minusta V:n yöunet ovat vähän turhan lyhyet (päiväunet eivät tunnu siihen pituuteen vaikuttavan mitenkään) ja univelka tuntuu sitten pikkuneidilläkin pinnan pituudessa ja pettymysten sietokyvyssä.

Hertta, meilläkin V sai jossain noilla paikkein ihme hepuleita yöllä. Onneksi mies sai tytön yleensä aika hyvin rauhoittumaan, minulla meinasi välillä hermo mennä, kun ei mitään tietoa, mistä oli kyse eikä mikään tuntunut auttavan. Mies sitten taisi MLL:n tai jonkun sivuilta löytää tietoa näistä raivareista, ovat ilmeisesti ihan normaaleja tuonikäisillä - ja tuli tuossa keväällä taas yksi. Mutta huolestua ei siis kannata ja ohimeneviäkin ovat, meillä ainakin saattoi tulla parin viikon aikana parin yön välein ja sitten ei taas pitkään aikaan ollut mitään. Pahana kautena tuntui, että töissä on puolivaihteella ja hermo palaa pienimmästäkin, mutta sitten taas helpotti ja elämä normalisoitui.

Mitä tulee raskausarpiin, niin minä olen ihan kauhea arpeentumaan, siis yleensäkin. Teini-iässä, kun muodot alkoivat kehittyä, sain ihan kauheita raskausarpia ainakin reisiin ja rintoihin, ja kun minulta on leikattu pari luomea, niin arvet ovat olleet noin neljä kertaa luomien kokoisia. Tämä lienee perinnöllistä, äitini on ainakin yhtälailla arpeutuvainen. Ei siis ollut mikään yllätys, että rasvaamisesta huolimatta sain V:stä hirveät raskauarvet, ihme kyllä ne repesivät vasta parin viimeisen viikon aikana, ehdinkin jo ihmetellä, että näinkö selviän ilman. Nyt olenkin rasvaillut lähinnä kutinan takia, kun iho kuivuu vatsastakin, joten rasvailu on ollut epäsäännöllisempää, ja aika hirveä tuo vatsanahka on taas. Vatsa on suurempi kuin V:stä ja jotenkin alempana, joten vanhat arvet ovat jatkuneet ylöspäin ja uusiakin on tullut. Mutta en vain jaksa välittää, kun arvelen, etten olisi tätä millään estänyt. Kyllähän ne sitten vaalenevat enkä kyllä muutenkaan ole koskaan ollut mikään bikini-ihminen, joten aika harva uimahallia lukuunottamatta näitä pääsee ihastelemaan.

Huh, tulipa romaani...

 

[Mimmu*]

Vau, oli sitten vuodattaessa tullut ensimmäiset vauvauutiset tällä erää... Ihanaa, paljon onnea Mannalle, miehelle ja ihanalle pienelle pojalle! Sanat eivät riitä kertomaan

 

[Mimmu*]

Vau, oli sitten vuodattaessa tullut ensimmäiset vauvauutiset tällä erää... Ihanaa, paljon onnea Mannalle, miehelle ja ihanalle pienelle pojalle! Sanat eivät riitä kertomaan

 

[Mimmu*]

Hih, tuli sitten oikein kahteen kertaan, kun ensin tuli joku palvelinvirhe ja luulin, ettei viesti lähtenyt...

 

[Tiitu]

Jeeeee, mitä uutisia täällä odottikaan Mielettömät onnittelut Mannalle ja miehelle poitsun johdosta, mahtavaa!

Tulin piiitkästä aikaa linjoille, kun muistin, että laskettuja aikoja on näillä main. Täällä kaikki kunnossa, en ole vaan juurikaan edes avannut konetta. Nyt kaikki kuulumiset sekaisin mielessä, joten jätän kommentoinnin vähiin.

Päällimmäisenä kuitenkin vielä viimeiset tsempit kohta synnyttäville! Ja onnittelut kaikille yksivuotiaille, perässä tullaan Niin ja Pepille vielä onnittelut ihanista ultrakuulumisista!

Tulen joku päivä keskustelemaan enemmän, mukavaa kesän jatkoa kaikille!

 

[Sanelma*]

Onnittelut Mannalle perheineen myös tätä kautta!!

Me on palailtu siis mökkeilemästä. Kivasti meni muuten mutta eka yö oli ihan horror. Ei oikein nukuttanut vieraassa paikassa. Serkkutyttöjen kanssa kuitenkin oli selvästikin huippu kivaa seurustella I:n mielestä.

Palaillaan!! Tsempit mahakkaille!

 

[**Keijukainen]

Moi pikana! Seuraan Michael Jacksonin hautajaisia netin kautta joten ajattelin piipahtaa täälläkin. Voi, meille oli tosi iso surun päivä tuo Jacksonin kuolema vaikka olihan se tietyllä tapaa odotettavissa mutta silti..ollaan aikamoisia faneja miehen kans molemmat.

Mutta mutta..Mannalta tosiaan tuli tekstari tänään, mahtavat isot onnittelut vielä tännekin kunnon kokoisesta pojasta Aivan mieletön juttu että nyt se vauva on teillä sitten sylissä! Ja muita uutisia odotellessa...

Pikaisesti kävin selaamassa myös mitä Sanelman I:lle oli tapahtunut, voi kamala mikä tilanne. Onneksi kaikki on nyt hyvin mutta kyllähän tuo tosiaan pistää sitten seuraamaan jatkossakin. Ja suuret pahoittelut että joudut koirasta luopumaan, mulle kans noi eläinjutut on tosi lähellä ja on sydäntäsärkevää kun tilanne tulee eteen. Voimia sinulle.

Me ollaan tosiaan oltu mökillä. Olipa lämmintä, huh huh! Siis ihanaa tietysti kun pääsi uimaan ja kaikkea. Aluksi vaan tosiaan oli Main kanssa sellaista harjoittelua että olin väsyneempi kuin kotona. Mutta about 5 päivää siihen meni että rutiinit löytyi ja sitten alkoi tuntua lomalta. Eli Gissa, tutulta kuullosti kans tuo teidän alkuloma siellä merillä.. Mai myös oksenteli pari kertaa, johtuen luultavasti helteestä, muutamana päivänä mittari näytti 30 astetta.Mutta kun ei ole pesukonetta eikä edes juoksevaa vettä, oli yrjöpyykin peseminen hieman aikaavievää.
Mai nukkui todella hyvin mökillä, omassa huoneessaan ja 11-12 tuntia PUTKEEN joka yö. Nukahti viim puol ysi eli meillä oli ruhtinaallisesti miehen kanssa illalla laatuaikaa, saunottiin, uitiin, syötiin ja katseltiin leffaa puolilleöin. Se valoisuus oli ihanaa ja onhan nuo kesäillat maalla vaan niin kauniita.
Nyt ollaan siis taas kotona, ja Main hinot unet jatkuu, siirrettiin siis Mai heti omaan huoneeseen täälläkin, vihdoin. Suunnitelmista sen verran Mailla synttärit ja nla ja meillä yhdet isot juhlat 20. päivä joten sen jälkeen taas lähdetään mahdollisesti jonnekin lomailemaan.

Leolle, Kaislalle ja pikku-Hertalle jo onnittelut etukäteen ja Ellille jälkikäteen! Kuin myös Lotalle ja Matiakselle.

Onnittelut myös pikku M:n upeista unista ja muutenkin ihanaa kun on niin ihana vauva

Piritta, mulla samat suunnitelmat ensi kesän suhteen, on tää "kotona"olo vaan niin mahtavaa näin kesällä, että aion kyllä jäädä hoitovapaalle. Mieli tekis kyllä töihin ennen sitä, ainakin osa-aikaisesti.

Pepillä kans hinot ultranäkymät, mahtava juttu!

Nyt alan laitteleen Maille iltapuuroa, oisko sitten Hertta seuraavana synnyttämässä ?
Tsemppiä kaikille, konetta avaan vähän harvakseltaan mutta koetan pysyä ajan tasalla!

 

[Mariska*]

ONNEA Mannalle ja miehelleen potrasta pojasta!! Ihania uutisia. Tsempit viellä muille odottajille..hengessä oon mukana, on ollut taas vaan niin kiirusta, etten ole kerennyt linjoille...

 

[**Keijukainen]

Minä vielä..Sain just Main nukkumaan, mies on vielä treeneissä. Ehdin nyt paremmin lukemaan teidän juttuja ja Mollylle piti sanoa että Mai ei vielä kävele, seisoo kyllä lyhyitä aikoja jopa ilman tukea ja kävelee tukea vasten. On nyt keksinyt kiipeilyn ja sitä pitää sitten harrastaa koko ajan, sohvalle, meidän sänkyyn, tv-tasolle. Melkein pitää olla silmät selässäkin vaikka osaa onneksi tulla jotenkuten alaskin. Ja portaita menee edestakas, kotona ei ole mutta mökillä on.

Minä jatkan tätä muistotilaisuuden seuraamista..

 

[Peppi_82]

Hurjasti onnea Mannan perheelle!

 

[Aniliini@]

Oooooooiiiii, ihania uutisia ja Mannan omat tuntemukset osuivat juuri oikeaan, poikahan sieltä! Onnea, onnea oikein kovasti!! ))

 

[Mimmu 40+2]

Lyhyesti neuvolakuulumiset toiseksi viimeisestä neuvolasta. Kaikki ok, jopa paineetkin tällä kertaa, vauvan syke hieman viime aikoja hitaampi, mutta kaveri oli ilmeisesti unessa eikä töniminenkään tällä kertaa ilmeisesti häirinnyt - nyt tosin kuppi kahvia sai vähän liikettä niveliin - mutta kuulemma oikein hyvä, napakka syke. Positiiviset uutiset olivat sitten siinä, että vaikka sf-mitta huiteli aika lukemissa, kaveri on laskeutunut kuulemma ihan selvästi viime viikosta ja tuntuisi jopa kiinnittyneen niin, että tuskin enää pääsee pyörähtämään. Tämä kyllä auttoi pahimpaan huoleen perätilasynnytyksestä. Nyt sitten vain odotellaan, vähiinhän tämä aika jo käy joka tapauksessa.

 

[Molly*]

Sydämestä onnittelut Mannalle ja miehelle tätäkin kautta!! Niin ihanaa! Kauhean utelias sitä olisi tietämään miten kaikki meni Eli raporttia odotellessa. Hyvinhän kaikki varmasti meni kun voivat mainiosti. Mutta leijutaan nyt siihen asti näissä tunnelmissa kunnes Manna pääsee linjoille. Ja tosiaan M:n omat fiilikset meni ihan oikeaan pojan suhteen. Hyvän kokoinen bebe muuten, ei sitten ollut ihan jättiläinen vaikka mukavan iso Pitkä!

Meillä on ollut vähän ikävämpi viikko :/ Kokeiltiin maanantaina ekaa kertaa korviketta M:lle ja saatiin sitten elää järkyttävät kauhunhetket. Se ei oikein halunnut ottaa sitä, pyöritteli suussa ja sylki ulos vaan. Sai ehkä 20-30 ml syötyä sitä, sitten pukkasi heti tosi pahannäköistä punaista ihottumaa suun ympärille kun oltiin puolihämärässä makkarissa laittamassa nukkumaan - ONNEKSI huomasin! Nostettiin pinniksestä takaisin syliin ja sitten se meni ihan sellaiseksi oudoksi tuijottelevaksi, veltoksi, ei oikein reagoinut ja alettiin miehen kanssa hätäilemään, että hengittääkö se ollenkaan?? Mä en tiedä oliko sillä jotain hengittämisvaikeuksia, oliko sitä korvikemaitoa kurkussa tms. Mä aloin paniikissa (jälkeenpäin mietittynä tosi selväpäisenä ja ihmeen kylmähermoisena) soittelemaan sairaalaan, että mitä tehdään. Mies tajusi onneksi heittää M:n olkapäälle ja alkoi taputtelemaan sen selkää, saatiin se oksentamaan sitä älyttömän paksua korvikemaitoa ulos, pari isoa satsia tuli ja siitä se jotenkin tokeni ja muuttui takaisin normaaliksi omaksi itsekseen. Ei muuta kun turvakaukaloon ja äkkiä sairaalaan. Jäätiin sinne yöksi tarkkailuun kun sen ihottuman lisäksi oli ollut oksentelua ja mahdollisesti niitä hengittämisvaikeuksia. Ei olla siitä loppuviimeksi ihan varmoja kuitenkaan, jotenkin se tilanne oli niin kaoottinen. Mä vaan ajattelin, että ei kai se luoja vaan kuole tähän, että saatiinko pitää hänet vaan 3 kk Niin hirveätä.

No se ihottuma laski sitten sairaalassa n. 3 tunnissa ja hävisi kokonaan. M tutkittiin tietty siinä heti tosi perinpohjaisesti. Meitä kävi sitten seuraavana päivänä jututtamassa sen päivystyslääkärin lisäksi erikoistunut allergialääkäri ja mun kanssa puhui "maitoasiantuntija". Nyt kun pitää sit yrittää ehdottomasti saada rintamaito riittämään (ei paineita ei...) ja myöhemmässä vaiheessa mennään sit sairaalaan kun halutaan ekan kerran kokeilla jotain erikoiskorviketta. Ei kai sellainen tilanne ehkä koskaan tulekaan eteen jos mulla nyt maito riittää ja saan pumpattuakin varastoon. Mutta huoh, se siitä korvikkeen helppoudesta. Allergia pricktestit on kans edessä syyskuussa. Niitä ei haluttu nyt heti tehdä kun voi näyttää väärää tulosta vielä hetken.

Että sellaista täällä.

Nyt en kerkee enempää juttelemaan vaikka kaikki jutut lukaisin kyllä läpi. Palailemisiin siis ja kolmelle jäljelläolevalle odottajalle edelleen tsemppiä loppumetreille...