Tahkoojaplussat 95

[Molly*]

Mimmu: 29.10.2005 Venla, 53 cm, 3670 g, tyttö
Kirppu: (esikoinen poika -97) 9.8.2005 Viljami, 52 cm, 4750 g ja 1.7.2007, Anna-Sofia 51 cm, 4475g
Hilla: 20.8.2005 Nea, 50cm 3390g
Riinuska: 7.1.2006 Juska, 50cm 3260g, toinen 21.7.2009, 51 cm, 3160 g
Stella: 24.1.2006 Leo, 48 cm 3250 g ja 26.7.2007, Kaisla 50 cm, 3355 g
Julia: 30.5.2006 Ilona, 49cm 3240g ja 16.5.08, Hertta 48cm, 3470g.
Nekku: 30.6.2006 Lotta, 51 cm, 4165 g ja 28.6.2008 Elli
Piritta: 30.6.2006 Matias, 50,5 cm, 3330 g ja 27.4.2008, Anna, 50 cm, 3600 g
Aniliini: 21.7.2006 Vili, 51,5 cm, 3660 g. 30.4.2008 Silja, 51 cm, 3540 g.
Mariska: (esikoinen Teemu 12/02) 9.8.2006 Samu, 51 cm, 3100 g
Suvi: 10.2.2007, Elsa 46 cm, 2500 g
Kata: 23.2.2007, Vanessa 53 cm, 4428 g
Murmeli: 23.2.2007, Maija 51 cm, 3650 g
Sandeman: 1.5.2007, Nella 50 cm, 3320g
Hertta: 27.7.2007, Hertta 51 cm, 3680 g, 9.7.2009 poika,
Keijukainen: 10.7.2008, Mai 51 cm, 3740 g
gissa: 19.7.2008, Leo 50 cm, 3080 g
Tiitu: 11.8.2008, Linus 51 cm, 3880 g
Nasuppi: 20.9.2008 tyttö ja poika
Sanelma: 15.3.2009 tyttö 50 cm, 3490 g
Molly: 14.4.2009 tyttö 51 cm, 3630 g
Manna 7.7.2009 poika 52,5cm, 3900 g

Odottajien la:t:
Peppi LISÄÄ PEPPI PVM
Sandeman 30.12.2009

 

[Sanelma*]

Molly ehtikin ensin. Olin juuri kanssa perustamassa uutta ketjua, kun onneksi huomasin tämän uuden.

Tosin nyt taitaa kirjoittelut jäädä aika lyhyeen, kun neiti on kovin tyytymätön. Söi huonosti ja nukkui taas vain puolen tunnin päiväunet, joten taitaa alkaa rumba alusta. Josko nukkuisi vähän vielä lisää.

Illalla onkin jännät paikat ainakin mulla, koska I ja isänsä ovat jäämässä ekaa kertaa kotiin kahdestaan illaksi, kun äippä lähtee treeneihin. Saas nähdä kuinka sujuu. Lypsin juuri tuoreet maidot illaksi pulloon, niin ei tarvitse sulatella tms. Lyhyempiä hetkiä ovat olleet sujuvast kaksin, mutta nyt tulee pidempi pätkä. Kuinka Molly teillä? Onko miehesi ollut M:n kanssa kuinka paljon kahden?

Nyt pakko mennä...

 

[Molly*]

Aloitin uuden ketjun mutta Plaza tilttasi ja heitti pihalle ennenkuin sain kaivettua Hertan ja Mimmun vauvojen mitat ja syntymäpäivät. Näköjään tää kuitenkin tuli tänne tällaisena... Eikun lisätkää tiedot jälkikäteen!

Nyt en kerkeekään enempää...

 

[Molly*]

Vau Sanelma, kiva kun pääset irtautumaan itseksesi! Kerro sitten miten miehellä ja pikku-I:llä meni

Mä olen ollut vaan tunnin, max pari, jossain kodin lähistöllä kun mies on ollut M:n kanssa kotona kahdestaan. Olen siis ehtinyt kotiin imettämään. Mä koen sen pumppaamisen niin rasittavaksi jotenkin. Tai siis saan joka aamu pumpattua vaihtelevasti n. 80-120 ml joka annetaan (mieskin voi antaa pullosta) illalla tiiviin imetyksen lisäksi, se poikii niitä hyviä yöunia kun M saa masun oikein täyteen. Muuten tuntuu, ettei saa mun rinnoista tarpeeksi illalla - ei ainakaan niin että nukkuisi niitä 8 tunnin unia. Se aamupumppu on kyllä ihan max mihin pystyn, enempää ei kerta kaikkiaan tule, ei aamulla eikä sitten muulloin päivällä. Tai ehkä saisin tilkan tulemaan hikoilemalla ja itkemällä mutta en ala siihen. Ja kaupan korviketta ei nyt voi antaa :/ Odotetaan (miehen) lomien jälkeen sovittuja M:n allergiatestejä ja aletaan ehkä antamaan sitä sellaista erikoiskorviketta jossain vaiheessa jos tarve.

Kiinteään ruokaan ajateltiin alkaa tutustuttamaan kans lomien jälkeen - ja allergiatestien jälkeen - eli menee ehkä joskus syykuun loppupuolelle, lokakuun alkuun. M on silloin 5-6 kk. Olikos sulla Sanelma kans suunnitelmissa I:n tullessa 6 kuukauteen?

Stellalle tervetuloa takaisin kaupunkimaisemiin! Ja vau, ihanaa, siskon kanssa Barcelonaan! Mäkin lähtisin ihan milloin vaan!

 

[Piritta*]

Oi joi, lisää vauvauutisia! Lämpimät onnittelut niin Mimmun kuin Riinuskankin perheille. Mä jotenkin veikkaan R:kin prinsessaa Toivottavasti pian kuulemme. Ja isosisko Venla kuulostaa aivan valloittavalta hoitajalta. Varmaan liikkistä seurata miten toinen hoitaa samalla tavalla omaa nukkeaan.

Mukava kuulla Stella teistä. Höh, liekköhän me oltu samaan aikaan Lintsillä ? Oltiin eilen ja olihan tuo mahtista nähdä Matskun riemu kaikista niistä laitteista. Samassa vekottimessa, jossa oli mopot ja autot, ois voinut käydä sen kymmenen kertaa. No kävi 4 krtaa...Käytiin joissakin koko perheen voiminkin, ja olihan tuo Annakin kuin Hangon keksi. Karusellistä saatiin melkein häätö ;-)
Mutta oi joi Barcikseen! Aikas ihanaa, nauttikaa!

Pipo on täällä täysin löysä siivouksen suhteen. Lattiat on täynnä rompetta ja tahmaa. Kahden kanssa ei vaan saa itsestään enää iltaisin irti siivousinnostusta, ja tietty nyt kesäisinkin ollaan paljon menossa. Siivooja palkataan ehdottomasti tähän huusholliin vuoden alussa!

Lapsiperheeksi muotoutuminen ottaa tosiaan aikansa. Varmaan monissa perheissä suurimman ristiriidan tuo se, ettei enää voikaan tehdä niitä "omia juttuja" yhtä helposti ja vapaasti. Itse kärsin joskus siitä, ettei voi rauhassa syventyä mihinkään tai olla ihan omissa oloissa. Siksi tää miehen loma taitaa tuntuakin niin taivaalliselta!
Puistoa mäkin suosittelen lämpimästi 1-veille - aktiivisinkin lapsi saa siellä purettua energiaa, ja muutenkin pvä lähtee puistoillessa hyvin käyntiin.

Me ollaan nautittu lapsosten uusista taidoista lähipäivinä: Anna otti eilen ihkaensimmäiset askeleensa ja Matias polkee nyt vinhaa vauhtia katuja pitkin Ja vanhemmat hehkuu ylpeinä, heh. A oli selvästi ihmeissään, että hei, nää jalat vie eteenpäin =D ja mää hurrasin.

Mutta tsiisus näitä lapsia, eivät syö yhtään mitään. Anna saattaa aamulla juoda puoli tetraa myslivelliä ja pärjää siellä käytännössä koko päivän...Ei tipu sitten mikään ruoka. Purkkiruokaa ei kannata näyttääkään, maitoa juo, tiettyjä hedelmiä ja vellit. Huoah, on hieman purtu hammasta. Ei siinä mitään, mutta pakkohan sitä jotain murkinaa on aina tarjottava ja roskiinhan ne päätyy. Matias vetäis pelkää pullaa ja leipää, joista niistäkin vain sisäosat. Mun äiti sai slaagit, kun en mökillä tarjonnut Annalle enää päivällistä kuuden aikaan. Että pitäähän lapsen syödä 5 ateriaa pvässä! No huomasi aika pian, ettei meidän lapset syö.

Munkin piti muuten kommentoida Main mahtavia hiuksia, oikea metsän keiju

Taidan siirtyä Huutiksen puolelle, myyn siellä yhtä sun toista kamaa, mm. meidän jääkaappia

Vkloppuja kaikille ja vauvanuuskutuksia tuoreille mammoille.

 

[Molly*]

Onnea Annalle ensiaskeleista! Ja Matskulle polkutaidoista Polkee siis apupyörillä tms? Onko kaatunut monta kertaa? Mietin just, että hui miten hirveetä katseltavaa sitten kun M alkaa harjoittelemaan seisoskelua ja kävelyä puhumattakaan pyöräilyä ja sitten joskus laskettelua tms...... Noh, ehkä siihen on vielä vähän aikaa

Mä veikkaan, että Riinuska on saanut toisen pojan. On vaan yrittänyt vedättää meitä täällä harhavinkeillään aiemmin, ha.

Äh, ei kai ollut oikein mitään asiaa. Olisi paljon tekemistä mutta on saamaton fiilis ja haahuilen vaan ympäri kämppää... M oli eilen oikea päivänsäde, tänään onkin sitten tähän asti kitissyt vaan :/ Harvinaista hälle.

Tulkaa muutkin linjoille ennen viikonloppua!

 

[Sandeman ejk]

Mulla loppu kota puhti tuon pimun kanssa. Oltiin aamusta kaverilla leikkimässä, noh, eihän nuo kaksivuotiaat oikein vielä yhdessä leiki, lähinnä se oli erotuomarina oloa, kun poika oli kovin tarkka omista leluistaan ja isompana tyrkkäsi Nellan kumoon. Mutta onnistui tuo neito itsekin aiheuttamaan sydämentykytyksiä, hetken oli suihkulähteen kimpussa yksin, eiköhän tippunut sinne altaaseen ja meinasi vetää henkeen vettä.Huutohan siitä tuli, mutta onneksi ei kuitenkaan mennyt uppeluksiin. Tsiisus, olis ihan tarpeellinen se toinen silmäpari selän puolelle!!!!

Onnittelut Mimmulle ja Riinuskalle uusista perheenjäsenistä!

Eilen juttelin Nellalle vähän siitä äidin masussa olevasta vauvasta, oli sitä mieltä että siellä on pikkuveli. Johtunee siitä että serkkukin sai pikkuveljen?

Huomenna mennään keittämään rapuja ja sitten pitäiskin jo pakata ens viikkoa varten. Mies lähti raksalle eilen ja tulee sitten sieltä suoraan sunnuntaina viettämään lomaviikkoa meidän kanssa maalle. Tai mitälie lomaa kun on kahdet rapujuhlat tiedossa joihin tarvii vähän valmistelua vielä. Puuh.

 

[Mannaejk]

Moikka täältäkin,

Mua kiinnostaa Riinuskan rapsa. Koskahan saadaan uutisia. Mä veikkailen tyttöä syntyneeksi.

Miten Mimmulla ja perhellä sujuu? Olisi kiva saada uunituoreita kuviakin, kun vaan ehdit laittaa. Ja kovasti kiinnostaa Riinuskan pojan elämänalku kanssa? Onko poikaa punnittu, että miten on kasv lähtenyt?

Meillä poika oli eilen 4620g, alimmillaan laitoksella reipas 3700g. Saa maitoa siis kyllä, on posket pyöristyneet kyllä Suloinen! Mukava neuvolantätikin oli, kävi kotona. Tullaan varmaan hyvin juttuun, kun ei vaikuttanut tiukkapipolle.

Kerroinkos, että edellisyö oli jotenkin pätkittäinen ja pientä vatsanvääntöä ollut iltaisin. Kakkakin välillä vihertävää. Eilinen päivä meni kivasti, oltiin kaupungilla yli 3h! Hyvin meni, poika nukkui omassa rauhassaan vaunuissa. Käytiin kaverin kanssa syömässä ja shoppailemassa. Ilta oli pientä vatsanvääntöä, mutta yö taas meni ihan nappiin 4+3h(+3). On mahtava tunne, kun herää ekaan syöttöön ja huomaa kellon menneen monta tuntia eteenpäin. Poika ei itke yöllä nälkää, vaan aloittaa ähinällä, johon herään. Sitä ähinää jatkuisi varmaan kauan, mutta nappaan syömään ennen mahdollista huutoa. Ja kapalossa ei enää ole ollut, paremmin nukkuu nyt kevyen peiton alla.

Ihania kuvia Linuksesta! Kiitos!Sievä poika on!Nään äidin näköä, vaikka silmissä eri väriä, eikös?

Molly, laitan sulle mailina niitä juttuja, kun ehdin. Siis kakkujuttuja

Meille on treffejä sovittu elokuulle. Jos joku haluaa/pääsee Sanelman, Vipen ja Mollyn lisäksi tulemaan, niin tervetuloa? Mitenkähän Hertta? 17.8.on sovittu ajaksi.

Mä suunnittelen kastejuhlaa. Kutsukorttivärkit hain. Aika suloisia tulee, pakko kehua. Ostin rei ittäjän, joka tekee pieniä jalanjälkiä, niitä sellaisilla kohotyynytarroilla liimaan.

Nyt poika herää, pakko mennä pusuttamaan

 

[Mannataas]

Siis Hertan pojan elämän alku? Onko häntä siis punnittu?

 

[Mariska*]

Heipsan

Isosti Onnea Mimmun perheelle toisesta tyttärestä ja Riinuskan perheelle onnittelut uudesta vauvasta...rapsaa odotellessa

Palaan paremmalla ajalla!!

 

[Hertta*]

Heippa!

Me oltiin eilen neuvolassa, poitsu 4350g. Hyvin paino noussut meilläkin. Kasvu kyllä jossain vaiheessa tasaantuu, koska mikään iso mies ei varmaan tule, kun miehen kanssa ei olla isoja ihmisiä kumpikaan. Meidän lapset ovat olleet hyvänkokoisia syntyessään, mutta geenit alkavat jossain vaiheessa vaikuttamaan .

Pidetään Hertalle isot 2v. synttärit huomenna ja ne vähän stressaa. TAi en suostu stressaamaan, mutta onhan siinä hommaa, teen kaikki syötävät itse ja sitten vielä koristeita yms. Kiva kyllä, että H saa huomiota ja iso joukko H:n kavereita pääsee paikalle. Sitten ensi viikon lauantaina lähdetään Pohjanmaalle mun veljen häihin. Junalla mennään, ollaan hotellissa yötä ja seuraavana päivänä junalla takaisin. Saa nähdä, millainen souvi siitä reissusta tulee..

Oih, Manna se satsaa kastejuhliin, varmasti suloiset kutsukortit tulee. Me ei olla vielä päivää päätetty, tod. näk. syyskuun alussa. Ei kasteta, vaan pidetään nimijuhlat. Ruuat aion tehdä itse, namia intialaista linssikeittoa ajattelin ruuaksi. En tiedä, miksi en osaa ajatella pitopalvelua.. Joku päähänpinttymä on, että haluan itse tehdä tarjottavat.

Koskas Sande teillä olikaan rakenneultra? Aiotte kysyä sp:n? Jännää!

Meidän pojalla myös vatsanväänteitä. Viime yönä pari tuntia potki, sätki ja piereskeli hurjasti . En tiettykään nukkunut. Annettiin tänään cuplatonia, mutta enpä tiedä onko mitään hyötyä.

Vaikka väsymys on ajoittain aikamoista, olo on onnellinen ja seesteinen. Jotenkin aivan mahtavaa ajatella, että tässä meidän perhe nyt on kasassa. Meillä on nämä ihanat lapset, joiden kasvua ja kehitystä voidaan nyt seurata. Nyt eletään elämää ja nautitaan tästä hienosta perheestä, joka meille on suotu. Oi että!

Onnea Annalle ensiaskeleista!

 

[Peppi_82]

Mimmu: 29.10.2005 Venla, 53 cm, 3670 g, tyttö
Kirppu: (esikoinen poika -97) 9.8.2005 Viljami, 52 cm, 4750 g ja 1.7.2007, Anna-Sofia 51 cm, 4475g
Hilla: 20.8.2005 Nea, 50cm 3390g
Riinuska: 7.1.2006 Juska, 50cm 3260g, toinen 21.7.2009, 51 cm, 3160 g
Stella: 24.1.2006 Leo, 48 cm 3250 g ja 26.7.2007, Kaisla 50 cm, 3355 g
Julia: 30.5.2006 Ilona, 49cm 3240g ja 16.5.08, Hertta 48cm, 3470g.
Nekku: 30.6.2006 Lotta, 51 cm, 4165 g ja 28.6.2008 Elli
Piritta: 30.6.2006 Matias, 50,5 cm, 3330 g ja 27.4.2008, Anna, 50 cm, 3600 g
Aniliini: 21.7.2006 Vili, 51,5 cm, 3660 g. 30.4.2008 Silja, 51 cm, 3540 g.
Mariska: (esikoinen Teemu 12/02) 9.8.2006 Samu, 51 cm, 3100 g
Suvi: 10.2.2007, Elsa 46 cm, 2500 g
Kata: 23.2.2007, Vanessa 53 cm, 4428 g
Murmeli: 23.2.2007, Maija 51 cm, 3650 g
Sandeman: 1.5.2007, Nella 50 cm, 3320g
Hertta: 27.7.2007, Hertta 51 cm, 3680 g, 9.7.2009 poika,
Keijukainen: 10.7.2008, Mai 51 cm, 3740 g
gissa: 19.7.2008, Leo 50 cm, 3080 g
Tiitu: 11.8.2008, Linus 51 cm, 3880 g
Nasuppi: 20.9.2008 tyttö ja poika
Sanelma: 15.3.2009 tyttö 50 cm, 3490 g
Molly: 14.4.2009 tyttö 51 cm, 3630 g
Manna 7.7.2009 poika 52,5cm, 3900 g

Odottajien la:t:
Peppi 24.11.2009
Sandeman 30.12.2009

Ja tervehdys Tampereelta! Maalaistyttö lähti kahtomaan miltä kaupunki näyttää =) Ja kohta pitäsi suunnata ostoksille. Kiva päivä siis tiedossa.

sain vihdoinkin lisättyä la:n listaan. Saa nähdä miten lähelle tuota päivää päästään. Masu on alkanut kasvaa niin, että jo ulkopuolisetkin sen väkisellä huomaa. Ihana katsoa itseään peilistä, vaikka välillä peilikuva ei tunnukaan omalta. No kai se on normaalia tottumista "uuteen minään". Liikkeitäkin tunnen jo. Seuraava neuvola ois ensi viikolla ja äitipolilla kontrollikäynti elokuun alussa. Niitä siis kovasti odotellaan.

Paljon onnea vielä kaikille heinä-vauvan saaneille. Ihana lukea vauva-arjen sujumisesta. Hurja ajatella, että seuraava olisin vuorossa minä, hui.. Toisaalta, en millään malttais odottaa että syksy tulee. Täytyy nyt nauttia tästä ainutlaatuisesta ajasta.

 

[Riinuska*]

Heippa! Jos nyt jonkun rapsan saisin aikaiseksi tähän väliin. '

Onnea Mimmulle tyttärestä!

Elikäs. Ti iltana supisteli epäsäännöllisesti, mutta jo selvän tuntuvasti. Ajoin vielä nurmikon ja käytiin naapurissa kahvilla ja film townissakin. Puoli kympiltä alkoi säännölliset supistukset 5min välein ja jo puolen tunnin päästä olin niin kipeä, että oli pakko lähteä ajamaan kohti sairaalaa (ajaa 45min). Sairaalassa oltiin noin klo 23. Olin siinä vaiheessa tosi kipeä, supistuksissa ei mitään väliä, tulivat ihan taukoamatta. Jo siinä, että pääsin autosta ulos ja sairaalaan sisälle ja tutkimuspöydälle, oli haastetta. Olin 6cm auki. Pyydettiin anestesialri paikalle ja hän oli sitä mieltä, että "ethän sinä ole edes kipeä ja olethan toissynnyttäjä, että et tarvi mitään" Voi luoja! No, sain sitten sen epiduraalin vaikka lri totesi tylysti "se voi sitten mennä imukupille". Annoin tästä lääkäristä vielä kirjallisen palautteen ennen kotiutumista, kammottava ihminen.
Epiduraali auttoi pahimpaan ja supistuksiin tuli taukoakin ja sain hetken huilin. Olin 10cm auki jo aiemmin, mutta kalvot jäljellä eikä kätilö uskaltanut puhkaista niitä kun vauvan pää ylhäällä. Odoteltiin, että pää laskeutuu. No, vedet meni sitten sänkyyn ja pää laskeutui. Pian alkoikin ponnistamisen tarve. Se vaihe kesti vain 10min mutta oli hurjasti tuskaisempi kuin edellisellä kerralla. Sattui kyllä tosissaan ja tuli juuri semmoinen Mimmun mainitsema pakokauhu siitä kivusta.
Mutta kaikkihan sitten palkittiin maailman suloisimmalla tytöllä Alkoi itkeä jo kun vain pää oli ulkona ja pian katsella tillitti äitiään paidan sisällä. Aika ihanaa. Paitsi että kakkasi mun päälle x 2 ja pissasikin vielä...
Mä olin jotenkin ihan myyty alusta asti ja hymyilin vain. Itkua multa ei ole tullut kertaakaan synnyksen jälkeen. Minulta, joka olen maailman suurin itkupilli.
Sairaalassa meni hyvin, neiti oppi imun hyvin ja aikamoisia tissimaratooneja pitääkin. Keltaisuutta on, yritetään pitää "valohoidossa" täällä kotona. Sairaalassa vain oli tosi täyttä, olin aamuun saakka synnytyssalissa kun osasto oli täynnä ja osastolla pari tuntia käytäväpaikallakin. Ja siellä oli niin kuuma, huhhuh. Mutta nautin valmiiksi katetuista pöydistä
Eilen päästiin kotiin ja hyvin on sujunut. Tissillä neiti saattaa olla 4-6h liki putkeen, sitten nukkuu pidempään. Hankalaa tietty Juskan kanssa kun ei muuta ehdi tehdä kun olla hinkit tarjolla. Toivottavasti tasaantuu pian.
J on täynnä vauhtia, esiintyy ja temppuilee. Muuten ei näytä olevan mustis, paijaa siskoaan ja esittelee lelujaan. Saa nähdä, miten ensi viikko sujuu kun jään kaksin heidän kanssaan. Mies aloittaa isyysloman viikon päästä.
Tämmöistä täällä, tavattoman onnelliset fiilikset ja voisin allekirjoittaa Hertan viimeisen tekstin vimosen kappaleen aivan täysin. Tässä on meidän ihanaihana perhe kasassa ja olen onnellinen ja niin onnekas.

Anteeksi, että sukupuolta pidettiin salassa mutta kiusahan se on pienikin kiusa,hih

Nyt pötkölleen ihanuuden viereen, miehet meni edeltä jo. Kuullaan myöhemmin taas. Ja kiitos kaikille onnitteluista!

 

[Riinuska*]

Mimmu: 29.10.2005 Venla, 53 cm, 3670 g, tyttö
Kirppu: (esikoinen poika -97) 9.8.2005 Viljami, 52 cm, 4750 g ja 1.7.2007, Anna-Sofia 51 cm, 4475g
Hilla: 20.8.2005 Nea, 50cm 3390g
Riinuska: 7.1.2006 Juska, 50cm 3260g ja 22.07.2009, tyttö 51 cm, 3180 g.
Stella: 24.1.2006 Leo, 48 cm 3250 g ja 26.7.2007, Kaisla 50 cm, 3355 g
Julia: 30.5.2006 Ilona, 49cm 3240g ja 16.5.08, Hertta 48cm, 3470g.
Nekku: 30.6.2006 Lotta, 51 cm, 4165 g ja 28.6.2008 Elli
Piritta: 30.6.2006 Matias, 50,5 cm, 3330 g ja 27.4.2008, Anna, 50 cm, 3600 g
Aniliini: 21.7.2006 Vili, 51,5 cm, 3660 g. 30.4.2008 Silja, 51 cm, 3540 g.
Mariska: (esikoinen Teemu 12/02) 9.8.2006 Samu, 51 cm, 3100 g
Suvi: 10.2.2007, Elsa 46 cm, 2500 g
Kata: 23.2.2007, Vanessa 53 cm, 4428 g
Murmeli: 23.2.2007, Maija 51 cm, 3650 g
Sandeman: 1.5.2007, Nella 50 cm, 3320g
Hertta: 27.7.2007, Hertta 51 cm, 3680 g, 9.7.2009 poika,
Keijukainen: 10.7.2008, Mai 51 cm, 3740 g
gissa: 19.7.2008, Leo 50 cm, 3080 g
Tiitu: 11.8.2008, Linus 51 cm, 3880 g
Nasuppi: 20.9.2008 tyttö ja poika
Sanelma: 15.3.2009 tyttö 50 cm, 3490 g
Molly: 14.4.2009 tyttö 51 cm, 3630 g
Manna 7.7.2009 poika 52,5cm, 3900 g

Odottajien la:t:
Peppi 24.11.2009
Sandeman 30.12.2009

 

[Mariska*]

Ihanaa Riinuska, pieni tyttö. Nyyh, jos sä et vollottanut, niin mä vollotan nyt sunkin puolesta. Ihanasti kirjoitit teidän kokonaisesta perheestä. Voi Juskaa, kun paijailee siskoaan. Toivotaan, että mustat sukat pysyy kaapissa.

Anna se jo kävellä tepsuttaa..Onnea Annalle. Kohta saa äiti juosta perässä

Mulla on Sandemanin kanssa niin samat fiilikset. Pinna ei meinaa kestää ton Samun kanssa. Rahuaa ja uhmailee koko ajan. Tänään oltiin kaupassa ja sai kamalat pultit kun ei ollut pikkukärryjä saatavilla. Heittäytyi lattialle karjumaan. Mä oli jotenkin niin ärsyyntynyt, että sanoin vaan pojalle ole sinä sitten siinä, äiti lähtee nyt. Ja lähdin kävelemään hiljaa pois päin, no poika kipitti perässä ja työns päänsä karjuen mun hameen alle..huoh, varmaan kaikki pikkaritkin näkyi kun yritin kammeta sitä takiaista säädyllisesti pois sieltä. Ihmeesti sitä pinna venyi ainakin ulospäin ja sain pojan istutettua ostoskärryyn:-"istu sinä nyt (prkleen) lapsi siinä, niin käydään kaupassa jonka jälkeen mennään kotiin (jossa ripustan sut naulakkoon)"..

Teemunkin kanssa pitäis mennä shoppailee reppua, ainoastaan Teemua ei kiinosta yhtään koulujutut. Mä kun kuvittelin mielessäni, että mennään yhdessä innoissaan valitsemaan uusi reppu ja uusi penaali, sekä kyniä yms sälää. Niin poika vaa tokas, on mulla noita reppuja, otan jonkun niistä ja en mä mitään uusia vaatteita tartte...??? Siis mitä ? mä luulin, että se repun valitseminen on se kohokohta??? Vai onko se vaan äidin kohokohta? Mä varmaan itse kouhotan koulua liikaa. Äh, vaikeaa Samun kohdalla varmaan taas helpompi käsitellä näitä juttuja.

Heinämiehet kasvaa kohisten. Kivasti tuntuu arki lähteneen rullaamaan. Hertta, ihanasti jaksat suunnitella tarjottavat, muista myös, että jos väsyttää niin ihan hyvin voi mennä sieltä mistä aita on matalinkin (pitopalvelu). Kyllähän sitä sit taas kerkeää kokkailla, kun muksut on isompia..tämä vain siksi, koska itse järkkäsin Samun ristiäisiin semmoisen väsymysärsyyntymisen, että vieläkin on paha mieli koko kauniista tilaisuudesta...


Voi perrrrrrjantai, hellan päällä oli jäähtymässä huomiseksi tarkoitetut lihapullat kastikkeineen, niin mitä teki Samu? Kaatoi purkillisen mustapippurirouhetta sekaan...kuulemma tekee ruokaa. Kai mä laitan kohta ton pojan maistamaan sitä pöperöään...vai pesiskö lihapullat...*puhaltelee*
Nyt olis varapäre ihan paikallaan.

O.k, toivottavasti teillä muilla on rentouttavampi lauantai...mä varmaan tosissaan ripustan ton ukon sinne naulakkoon, saa hetken rauhan

 

[Sandeman ejk]

Voi Mariska miten mä symppaan sua!!!! Oikein isot halit lähetän! Meillä myös koko päivä vääntöä, aamu alkoi junanvaunulla puurossa ja jatkui sillä että meinasi tulla alas anopin terassilta (2m pudotus) ja sitten oli muka sitä mieltä ettei nuku päiväunia. Nukkui lopulta 2 tuntia, tunnin autossa meidän pihassa ja tunnin vielä omassa sängyssä. Myönnän että olen väsynyt (viime yönä 2 tunnin välein herätys) silloin kun vanhempi antaisi nukkua niin tämä nuorempi punkeaa tai sitten vihloo niin maan vietävästi. Viime yön heräilyt taisi olla perua tuosta suihkulähde-episodista joten tietyllä tavalla ymmärrän että kauhua on, mutta sitten kun sitä on x:nnen kerran...Huhhuijaa.

Ja juu edelleen rakastan tuota tuittupäätä ihan hulluna ja kai vähitellen myös tätä seuraavaa, mutta TSIISUS että osaavat olla hankalia ja vaativat äidiltään megapinnaa.

Jotenkin vaan toivoisi voivansa kirjoittaa itsekin noita euforisia perhejuttuja, mutta kun yhnä mennään (taas) ja pinna kiristyy niin melkein tulee itku pelkästä toisten onnenhehkutuksesta. Pitäisi mennä varmaan nukkumaan, mutta pakko ottaa edes hetki aikaa itselle.

Rakenne-u on siis 11.8 ja seuraava neuvola päivää ennen. Kaikki siellä masussa on kai kunnossa, kannakkeet vaan venyilee kipeästi just nyt.

Huomisesta lähtien ollaan sitten viikon verran skuggassa ja vauhtia riittää joten tulee täältä taukoa. Riinuskalle vielä onnittelut tyttelin johdosta!

 

[Molly*]

Riinuskan rapsa oli tosi kiva lukea, onnea tytöstä vielä kerran! Pepistäkin oli ihana kuulla, ja että kaikki hyvin teillä!

Me lähdetään tässä vähän reissailemaan, itse asiassa juuri tuossa suljin matkalaukun ja hetken päästä menoksi, joten voi olla vähän hiljaisempaa muutaman päivän tai ehkä viikon verran alkuun.

 

[**Keijukainen]

Tervehdys ja onnittelut vielä tännekin Riinuskan rinsessasta! Ihana oli tosiaan rapsa ja kivasti kaikki lähtenyt alkuun.

Pepistä oli kans kiva kuulla pitkästä aikaa, kiva että kaikki hyvin.

Mollylle mukavaa lomaa

Mekin ollaan oltu vähän reissussa tässä lähiseudulla, ihana kirkasvetinen järvi löytyi ja muutenkin ihania pieniä maisemia, namimyymälöitä, maatilakauppoja jne. Kyllä Suomi vaan on hino maa kesällä! Muutenkin on ollut hyvä fiilis ja miehen kanssa kaikki (taas) hyvin. Jotenkin täytyy vaan päättää että yhdessä selvitään niin kyllä se siitä. Maikin on ollut kyllä aika ihana nyt ja toisaalta on niin ihana seurata noita pieniä iloja kun esim. nyt on oppinut nousemaan seisomaan ilman tukea ja on siitä aivan täpöissä.

Tänään oltiin siskon kanssa tuossa rannalla, tultiin sisään ja nautiskeltiin kahvit ja juustokakkua Alkuillasta yleensä mennään Main kanssa sinne ja mä käyn uimassa, Mai hösää siinä hiekalla miehen vahtiessa. Siinä ne iltakitinät "ohitetaan" ja tullaan kotiin vasta iltapuuron aikaan. Viime yönäkin Mai nukkui 13 h, klo 20-9 eli varmaan on aika väsynyt touhuista..

Tsemppiä Sandelle (ja Mariskalle) tuohon vaiheeseen. Mä uskon Sande kun kakkonen syntyy, ne imetyshormonit jeesaavat myös?

täytyy mennä, nautitaan kesästä!

 

[Mannaejk]

Onnea Riinuska. Liikutavasti kirjoitettu rapsa. Kaikki on hyvin ja taas yksi maailman onnellisin perhe valmiina Niiisk* Uusien tulokkaiden kuvia odotellessa.
Imuotteesta puheenolleen ja syömisestä muutenkin..Poika nappaa edelleen kovaa kiinni rinnasta välillä tuntuu ilkeälle. Ja ihan vauhkona imee alkuunsa, kunnes rauhoittaa tahdin. Tänään on ollut taas sellainen syömispäivä, että 15 min syö, sitten taas tunnin pästä uudelleen jne. Parit pidemmät unet on ottanut.
Viikonloppu oltiin pienellä reissulla. Hyvin meni. Sain itsevarmuutta ja onnistumisen kokemuksia Poika viihtyy autossa eli nukkuu. Yön nukkui vaunukopassa mun vieressä ja päivisin kun oltiin oikeestaan vaan ulkona, niin suurimman osan ajasta nukkui; välillä hiukan hereillä syöden, vaipoittelun aikana ja hiukan seurustelikin. Ja miten ihanaa, kun on alkanut seurata oikeasti! Katselee pientä värikästä mobilea hoitotason yllä ja esim. voimakaskontrastista puseroa tapittaa. On niin suloinen.

Mollylle ja poppoolle mukavaa matkaa

Kiva kuulla Keijusta. Ihanaa myös kuulla, että kaikki sielläkin hyvin. Vaikka en epäillytkään, että teillä miehen kanssa pitkään olisi huonompi vaihe ollutkaan. Yhdessä selvitään, niin just!Teidän kesäpuuhat kuulostaa niin kivalle; kuin maalla olisi. Maikin oppinut uusia juttuja, reipas neiti!

Hih* Mä muistan Mariska ainakin lapsuuden syksyt, kun koulu alkoi, niin sai uusia kyniä, kumeja ja haettiin koulua varten uudet farkut tmv. Ja se koulureppu oli kyllä tosi tärkeä. Teemu suhtautuu viileän tyynesti koulunaloitukseen ja hyvä niin. Antaa naisten vouhottaa

Kuinkas Hertan synttärit sujui? Nyt tuli juhlat hyvään saumaan, niin saa pikkuneiti extrahuomiota. Hyvä juttu. Mä olen kanssa kova laittamaan juhlia itse, mutta nyt ajattelin pästä itseni vähemällä. Laitan kodin kuntoon, se saa nyt riittää Tarjottavat tulee osin "suvusta" ja osin tilattuna. Ajattelin tilata sinistä hortensiaa juhliin ja nyt viikolla teen kortit valmiiksi. On ihanaa järjestää kauan odotettua juhlaa.

Nyt on pakko mennä..poika määrää

 

[Mimmu*]

Mimmu: 29.10.2005 Venla, 53 cm, 3670 g, tyttö 52 cm, 3575g
Kirppu: (esikoinen poika -97) 9.8.2005 Viljami, 52 cm, 4750 g ja 1.7.2007, Anna-Sofia 51 cm, 4475g
Hilla: 20.8.2005 Nea, 50cm 3390g
Riinuska: 7.1.2006 Juska, 50cm 3260g ja 22.07.2009, tyttö 51 cm, 3180 g.
Stella: 24.1.2006 Leo, 48 cm 3250 g ja 26.7.2007, Kaisla 50 cm, 3355 g
Julia: 30.5.2006 Ilona, 49cm 3240g ja 16.5.08, Hertta 48cm, 3470g.
Nekku: 30.6.2006 Lotta, 51 cm, 4165 g ja 28.6.2008 Elli
Piritta: 30.6.2006 Matias, 50,5 cm, 3330 g ja 27.4.2008, Anna, 50 cm, 3600 g
Aniliini: 21.7.2006 Vili, 51,5 cm, 3660 g. 30.4.2008 Silja, 51 cm, 3540 g.
Mariska: (esikoinen Teemu 12/02) 9.8.2006 Samu, 51 cm, 3100 g
Suvi: 10.2.2007, Elsa 46 cm, 2500 g
Kata: 23.2.2007, Vanessa 53 cm, 4428 g
Murmeli: 23.2.2007, Maija 51 cm, 3650 g
Sandeman: 1.5.2007, Nella 50 cm, 3320g
Hertta: 27.7.2007, Hertta 51 cm, 3680 g, 9.7.2009 poika,
Keijukainen: 10.7.2008, Mai 51 cm, 3740 g
gissa: 19.7.2008, Leo 50 cm, 3080 g
Tiitu: 11.8.2008, Linus 51 cm, 3880 g
Nasuppi: 20.9.2008 tyttö ja poika
Sanelma: 15.3.2009 tyttö 50 cm, 3490 g
Molly: 14.4.2009 tyttö 51 cm, 3630 g
Manna 7.7.2009 poika 52,5cm, 3900 g

Odottajien la:t:
Peppi 24.11.2009
Sandeman 30.12.2009

Annalle onnea ensimmäisille askeleille ja Riinuskalle kiitos raportista, näitä on aina niin ihana lukea, kun niihin jotenkin eläytyy niin täysin, nytkin kyynel silmässä!

Me käytiin eilen ensimmäisessä neuvolassa (siis äitiyspuolella vielä), kun emme viitsineet hoitajaa juoksuttaa, kun neuvola on ihan lähellä. Olimme liikenteessä koko perheellä. Hyvin on meilläkin neiti ollut ruoka-aikaan kotona, nyt oli jo painoa 4020 g. Mutta hyvä oli isosiskonsakin aikanaan syömään ja kyllähän sitä tosiaan meijerinä on saanut ollakin. Jo nyt ovat onneksi imetysvälit hieman pidentyneet, mutta kerran tai pari päivässä otetaan sellaisia tankkausmaratoneja, että puolitoista tuntia voi mennä imetyspuuhissa, kun välillä syödään, sitten röyhtäistään, sitten meinataan torkahtaa ja sitten huomataan, että oikeastaan onkin vielä vähän nälkä - varsinkin, jos on tullut kunnon röyhtäys tai puklu tai kakat

Meillä tämä kakkonen on jotenkin paljon luontevampi imuotteen kanssa kuin ensimmäinen. Laitoksella ja heti kotiutumisen jälkeen superimetysmaratonien vuoksi jouduin kyllä käyttämään rintakumia, kun rinnanpäät menivät taas vähän verille, vaikka tällä tosiaan onkin imuote ihan eri luokkaa kuin siskollaan oli. Mutta nyt on oltu ainakin neljä päivää ilman kumeja ja tuntuisi siltä, että tuskin niitä enää tarvitaankaan. Kipeisiin rinnanpäihin auttoi minulla myös se, että ihan pahimmoillaan pidin liiveissä maidonkerääjiä imetysväleillä, niissä rinnanpäät pääsivät ihanasti rauhaan eivätkä ärtyneet liivinsuojista. Sitten vielä hankin vanhojen (pestävien) liivinsuojien jatkoksi sellaisia, joissa on rintaa vasten tuleva kangas bambufroteeta ja ne ovat aivan ihanan pehmeät verrattuna vanhojen "cool-max-verkkoon" verrattuna. Tai nyt olen siis käyttänyt vain noita uusia ja pahimman vuodon aikaan siinä tuollaista vanhaa päällä, mutta tilanteen rauhoittuessa varmaan pääsen taas kierrättämään kaikkia.

Minulla siis maitoa todellakin tulee ja usein melkoisella paineella. Siihen liittyykin oikeastaan ainoa ongelma, joka meillä on imetyksen kanssa ollut. Välillä neiti nimittäin meinaa hermostua, kun maitoa tulee kuin paineletkusta ja irrottelee otettaan. Syöminen tuntuu tuolloin olevan myös rankempaa ja tyttönen nukahtelee rinnalle ja juuri tällöin usein käy niin, että sitten levätään ja sitten syödään taas vähän ja levätään jälleen hetken verran.

Minä olen ollut niin kirjaimellisesti kiinni hoitopuuhissa, että en ole itse isommin perhekuvia ehtinyt ottamaan, täytyy kaivella miehen kamerasta. Jonkun kuvan olen ottanut tulokkaasta, täytyy laittaa tulemaan, jos vaikka tänään ehdin siirrellä kuvia kamerasta, kun olemme kahden kotona juniorin kanssa, kun isosisko lähti isänsä kanssa käymään Muumimaailmassa.

 

[Mimmu*]

Ai niin, selvisi muuten "hauska" yksityiskohta synnytyksestä eilen siellä neuvolassa. Synnytyksessä kätilö sanoi, että tämä neiti syntyikin kasvot ylöspäin, kun yleensä vauvat syntyvät kasvot alaspäin. Tämän enempää kukaan ei kommentoinut asiaa sen enempää synnytyssalissa kuin osastollakaan.

No, eilen sitten neuvolassa hoitaja totesi, että on sinulla sitten periksi antava lantio, että olisi sieltä isompikin lapsi mahtunut tulemaan. Minä olin, että ai miten niin. No, kun täällä on näemmä, että lapsi on syntynyt otsatarjonnassa eli avotarjonnassa. Minä olin, että jaa...??? Niin, kun tässä tarjonnassa se lapsi vaatii enemmän tilaa, että jos sinä olet silti synnyttänyt sen vauvan kuuden minuutin ponnistusvaiheella ilman välilihanleikkausta ja kolmella tikillä, niin onhan sinulla lantio antanut periksi niin, että olisi isompikin vauva mahtunut tulemaan. Yleensä kun näissä tapauksissa tarvitaan imukuppia tai hätäsektiota ja se välilihan leikkaus on yleensä ihan minimitoimenpide.

Joo. Ihan hyvä, etten tiennyt tätä siinä kohtaa, kun se supistus tosiaan loppui ja vauvan pää oli juuri puolivälissä ulkona ja kipu oli kauhea. Ja kätilö vain totesi, että heti, kun tulee supistus, niin ponnista, vauva on nyt vähän ahdingossa. Oikeastaan ihan hyvä, etten ylipäätään tiennyt tätä ennen ponnistusvaihetta. Mutta olisihan siellä sairaalassakin joku ehkä voinut minulle asiaa jotenkin selittää ja kertoa, mistä oli kyse. Se olisi ehkä laittanut sen ponnistusvaiheen kivun mittasuhteisiin. Ja jos olisi aikomus tehdä lisää lapsia, mikä ei tällä tietoa kylläkään ole tarkoitus, niin olisihan se helpottavaa tietää, ettei tarvitse ehkä niin kauheasti jännittää tuota kokoasiaa...

 

[Sanelma*]

Pikaiset heipat ennen iltatoimia.

Viikonloppu meni taas pikaisesti. Paljon saattin kuitenkin aikaan, nimittäin hallissa on nyt peltikatto paikoillaan. No, mun osa oli tietty siellä muonituspuolella, mutta kuitenkin hengessä mukana. Puutarhanhoitoa oli myös ohjelmassa. Eli ruohonleikkuu.

I:n viikonlopun ohjelmaan kuului varpaiden löytö. Eli nyt on jalat koko ajan käsittelyssä. Vielä ei ole varpaita työntänyt suuhunsa, mutta lähellä on jo käynyt.

Eilen oltiin sitten akkaporukalla asuntomessuilla. Minä, I ja mummi ja mummo. Mukava päivä oli ja aika meni tosi nopeasti. I oli oikein mallikas messuvieras. Otti tavoistaan poiketen kahdet pitkät unet ja vielä yhdet lyhyemmät. Ja mikäs oli nukkuessa, kun sai olla äipän rinnan päällä kantoliinassa. Melkein turhaan oli rattaat mukana, mutta kulkihan siellä kaikki tavarat mukavasti. Taloihin tutustuminenkin sujui ihan hienosti, kun neiti kulki mukana liinassa ja rattaat vaan jätettiin aina ulos odottamaan.

Tälle päivälle sitten puolestaan nuorin koirista (sekin jo 8 v) järesti ohjelmaa. Se on kova syömään heinää ja onnistui taas vetämään heinän nenäonteloonsa. Ei tullut itsellään pois vaan jouduttiin taas lääkärireissulle ja koira jouduttiin rauhoittamaan. Kahden lääkärin käsin saatiin sitten viimein heinä ongittua pois. Huh. Onneksi. Koira oli meinaan aika tuskainen eikä pystynyt syömäänkään. Tai söi kyllä mutta oksensi aina heti, kun kakoi niin paljon. No loppu hyvin kaikki hyvin. Tämä oli jo toinen kerta kun tarvittiin lääkärin apua tähän vaivaan tämän koiran kanssa.

Saas nähdä mitä huomenna on ohjelmassa. Rauhallistta kotona oloa, jos multa toiveita kysytään.

Mollylle hyvää matkaa!!

 

[Sanelma*]

Jaahas. Väki taitaa nauttia auringosta.

Eipä meilläkään muuta lisättävää, kuin että nyt ne varpaat meni sinne suuhunkin

 

[Aniliini#]

Heippa hei!

Onnea Riinuska tytöntylleröstä, ihanaa! Ja kiitos raportista! Ja sulla taitaa mennä samalla kaavalla, että tämän toisen kanssa imetys sujuu kuin vettä vaan, vaikka pojulla takeltelikin kuten meillä. Tosi hienoa! Vieläkin sitä osaa antaa asialle suuren arvon, kun se ei ollut ekalla kerralla ollenkaan itsestään selvyys, vaan päätähajottava poskelleen mennyt pakkopulla.

Ristiäisiä/nimiäisiä järjestetään tohinalla, tuleekohan Niilosta Niilo?? Jänskä kuulla nimiä, yhtä jännittävä ja odotettava asia kuin sukupuoli. =)

Vili kiittelee synttärionnitteluistaan, oli ihan tohkeissaan junakakusta ja voi tätä tavaravuorta taas, vaikka ihan pienet kekkerit oli. Ja pappa se osti sitten trampoliinin, huh!! Onhan siellä ilo ylimmillään, mutta miten mahtaa jäsenet kestää???
Mahtavaa liikuntaa kyllä itsellekin, reidet huuuuuutaaaaaaa!!!
Annalle mahtionnittelut ensiaskelista, se helpottaa kyllä niin paljon arjen tohinoita, kun molemmat kävelevät. Mun kaverin lapsi, Siljaa pari kk vanhempi ei vielä kävele ja tyttö pitkä ja vankkarakenteinen, ehkä hiukan kömpelökin, eikä siksi rohkene kävelykärrystään otettaan irrottaa. Siellä äiti jo tuskissaan odottelee kävelemään oppimista, mutta kaikki aikanaan. Jännä kyllä miten eri aikaan oppivat taitojaan, ihan uskomatonta ajatella, että Silja on kävellyt kohta 5 kk. Mutta olikin kyllä tosi aikaninen lintu tässä asiassa.

Kummasti kyllä puhettakin tulee, ei ole kieli jäänyt kantapään alle, nyt on sanonut jo kahden sanan lauseita: äiti tänne, pomppii tonne, anna tutti.

Ai niin, Matiakselle myös onnet ajotaidon oppimisesta, mahtaa olla ukkeli tohkeissaan, meillä ainakin oli!

Keijun pienestä lähiseudun kesälomailusta oli ihana lukea ja hienoa, että taas sujuu miehen kanssa. Yhteinen sävel on niin tärkeä, kaikki tuntuu menevän poskelleen, jos on epävireyksiä. Mutta niitäkin vaan välillä on, eihän se onni miltään tuntuisi, jos ei joskus vähän "säröilisi". =)

Voi heinämiehiä ja-naisia, kun tohinalla kasvavat. Menen seuraavaksi tarkistamaan postit, onko kuvalähetyksiä saapunut.

Ai niin, ei mikään vähäpätöinen asia, me saatiin sitten eilen kauppakirjoihin nimet ja talo on kohta _meidän_!!! HURRAAAAA!!! Jälkikäteen ollaan kuultu, että _tosi_ moni olisi ollut kiinnostunut paikasta, mutta kun ei ollut yleisessä myynnissä, niin onni potkaisi totisesti. Uskomatonta! Eli talo on 1949 rakennettu puutalo, peruskorjattu 1993. Kuntotarkastuksessa kaikki lähes ok, puurakenteet ynnä muut loistavassa kunnossa, mutta pesuhuoneen lattiakaivon välittömässä läheisyydessä kosteuslukemat hieman koholla, joka johtuu siitä, että 90-luvulla ei vielä ollut kunnollisia vesieristeitä. Pesuhuoneremppa siis joskus edessä, mietitään, että tehdäänkö ennen muuttoa vai vasta sitten kun palaan töihin.. Avaimet saadaan viimeistään elokuun lopussa, ehkä aiemminkin, riippuu miten pääsee asukas pois alta tavaroineen. On siis miehen kaveri, ei hoputeta. Tontti on suuri, pihassa riittää duunia vaikka kuinka. Mutta onpahan omppupuita ja marjapensaita, peruna-kasvimaallekin tilaa. Ulkorakennus on ihana, suuri, punamultainen ja idyllinen. Talossa yläkerrassa kaksi makuuhuonetta, ihanat ullakot, parveke. Alhaalla keittiön ja olkkarin lisäksi pesutilat, ja yksi makuuhuone. Kellarikerroskin on, ei kun hilloja tekemään! Mä oon _niiiiiiiiin_ täpinöissäni. Enkä ole ainoa meidän perheestä. Kiitos tuesta ja kiinnostuksesta!

Sandelle ja Mariskalle tsemppiä uhmailuun!!! Sitä on liikkeellä! Ja auts, voin kertoa, että tämä kolmivuotiaan uhma on aikalailla ööööööh, repivää,myöskin. Meillä ihan totaalinen ero kaksivuotiaana aloitettuun, mutta eihän se kaikilla niin mene. Nella voi hyvinkin muuttua leppoisaksi ja tottelevaiseksi tyttöseksi, meillä vaan on ollut aika seesteistä tähän saakka. Mutta huomaan kyllä totisesti, että tässä vaiheessa uhman taso ja kesto riippuu paljon omasta tavasta ottaa se vastaan. Kun reagoin huutoon huudolla ja kiukulla, tiedätte mitä siitä seuraa. Ei mitään hyvää. Mutta ei aina jaksa olla rauhallinen, vaan välillä vaivun samalle tasolle. Nyt kun mies lomailee, on monta päivää mennyt täysin kiukuitta, kun voi lähteä tilanteesta pois puremaan hammasta muualle toisen jatkaessa. Silloin kun mulla katkeaa pinna monta kertaa päivässä, palaan aina uudelleen ja uudelleen lukemaan loistavan ja kattavan artikkelin uhmasta : http://vanhemmat.mll.fi/tukea_ja_taitoa_tilanteesta_toiseen/lapsi_kiukkuaa_ja_uhmaa.php Saan siitä aina uutta voimaa ja monta päivää menee taas paremmin.

Nyt olen kirjoittanut ihan kamalan romaanin ja vielä jäi asioita ja kommentoitavaa vaikka kuinka, mutten millään saa kaikkea kaivettua päästäni.....

I:n ja naisten asuntomessuilu kuulosti mukavalle ja Mannakin oli päässyt vauvelin kanssa shoppailemaan. Mites sujui Herttojen perheen junailureissu? Mollylle mukavaa lomaa!!!!

Olipa muuten Mimmu outoa, etteivät sanoneet salissa mitään siitä, miten se vauva sieltä on tulossa. Yksi ystäväni myös kokenut saman, hyvin mahtui myöskin.

Pepistä oli kiva kuulla! Mistä päin sä olet kotoisin? Tartuin johonkin murteelliseen sanaan, jonka olit kirjoittanut..

Voi vitsit, Mariska, mutta mua nauratti taas niin suunnattomasti sun kirjoitus kaupassakäynnistänne, ihan hytkyin siinä naulakkoonripustamiskohdassa. Mutta joo, ei naurata tilanteen päälläollessa, ei vähän vertaa. Kummasti sitä vaan kykenee käyttäytymään. Paitsi ei aina täällä neljän seinän sisällä, eikä tarvikaan. Mukavaa lomaa teillekin.

Nyt on mentävä. Kesänjatkoja! =)))

 

[Piritta*]

Jihuu Aniliini, onnea onnea!! Mahtava juttu! Kuulostaa aivan ihanalta talolta (ja tontilta!) Siinä riittää puuhaa kerrakseen, mutta onhan tuo niin kiva lasten kanssa. On tilaa juosta. Jee! Olikos se lähellä teidän nykyistä kotia, vissiin?

Me ollaan palattu kotia reissuilta. Aah, Tukholma Tukholma. Menetin taas puoli sydäntä siihen kaupunkiin. Miten onkaan niin ihastuttava kaupunki, kaunis, täynnä elämää ja vilskettä, erilaisia tunnelmia ja tyylikkäitä ihmisiä. Silmä lepää. Lapsetkin olivat kuin herran tertut, niin hienosti meni niin syömiset, nukkumiset kuin kaupoissa kiertelyt. Mä olisin tietty voinut shoppailla ja kierrellä vaikka kuinka, mutta pidettiin kauppakierrokset aika lyhyinä. Ei muu porukka ollut niiiin innostunut ;-) Laivalla muumi oli pop ja Matiaksen riemu katossa. Ihana reissu, mutta taas kerran todettiin, että pari päivää ei riitä mihinkään. Siellähän voisi viettää kevyesti viikon!
Nyt on vähän haikea fiilis, kun miehen loma loppuu ja "arki" alkaa.

Voih täällä on niin onnellisia perheitä. Kiva lukea Riinuskan, Mimmun ja Hertan fiiliksistä. Hienosti ovat sisarukset ottaneet siskot ja veljet vastaan. Se on tosi iso helpotus, ettei tule suurempaa mustasukkaisuutta, meilläkin meni nopeasti ohi. Suurin mielenosoitus oli muistaakseni käsisaippuan tyhjennys parvekkeelle. Ja nyt ei ole paita ilman peppua ;-) Ovat kyllä niin liikkiksen kavereita (ja tappelupukareita...).
Anna on jotenkin niin valtavan lutuinen, iloinen ja nauravainen. Antaa isoja rutistuksia äitille ja kiipeää syliin. Aivan ihana. Sitä on niin onnellinen, että nyt kaikki on niin hyvin ja Anna on helppo, kun vuosi sitten kaikki oli ihan toisin. Omat fiilikset oli niin nurjat välillä, vaikka A:n itkut olikin tässä vaiheessa vähenemässä. Seesteinen olo omasta perheestä oli välillä aika kateissa. Nyt tuntuu niin paljon kevyemmältä.

Mutta joo, tsemppiä uhmisten kanssa työskentelyyn. Ei ole aina helppoa ei.

Voi Sanelma teidän koiraa! Kaikkea sitä sattuu koiruuksillekin.

Juuh, pikkukärryt on vähän pakko olla paikoillaan kaupassa...Meillä ei yleensä raivota, jos niitä ei ole, mutta äidin takataskussa on hyvä olla jokin plan b, jotta asia unohtuu.

Nyt pitää lähteä metsästämään meille uutta jääkaappia. Vanha lähtee viikon kuluttua...uups. Mukavaa vkloppua!