-Ama-, plussannut 10/07
Mi-iu, plussa 11/07, L.a 8.7
Emeliina*, plussa 12/07, LA 6.8
Tähti* plussa 12/07, la 27.8.
Helmi plussa 02/08 LA 16.10.
Sanibel plussa 02/08 LA 28.10.
Hertta plussa 04/08 LA 20.12
Philippa plussa 04/08 LA 26.12.
Heippa! Ajattelin varovaisesti kurkistaa tälle puolelle, kun meillekin tuo plussa tulla tupsahti... En ensin meinannut uskaltaa tulla ollenkaan, mutta sit huomasin, että täällähän onkin ihan tuttuja ketjulaisia.
Tämä on edelleen ihan pyörällä päästään. Enpä olis uskonut, että jo kolmannesta kierrosta tärppää! Luulin todella, että me kuulumme siihen ryhmään, joka tarvitsee lääketieteen apua raskautuakseen. Toisaalta äitini on ollut aina sellianen, että on tullut hyvin helposti raskaaksi - ehkä minä olen perinyt hänet tässä asiassa?
Haluaisin jo kertoa ihan kaikille tästä ilosta, mutta ei kai sitä sit kumminkaan uskalla, ennen kuin on muutama viikko enemmän. Ehkä kerron vain läheisimmälle ystävälleni, jonka kanssa olen tekemisissä jatkuvasti... Mites muut, miten aikaisin olette kertoneet uutisen suvulle/ystäville? Suvulle me aateltiin tiedottaa paljon myöhemmin, kun on esim. keskenmenon riski jo vähän pienentynyt.
Minä malttamaton soitin tänään neuvolaan. Sain jo eka ajan sinne varatuksi, samoin ultraan! Oikeasti kyllä aioin vaan kysyä, että missä vaiheessa sitä aikaa kannattaa edes alkaa varailla, mutta neuvolan täti olikin tosi tehokas... Ja se täti oli niin hauska, kyseli että millainen vointi mulla on ollut. No enpä kyllä tiennyt että mitä vastata, sanoin vaan että ihan hyvä, kun eilen vasta sain tietää
Tuntui tosi jännältä herätä tänä aamuna - eka aamu "raskautettuna"
Ensin ei unenpöpperössä hokannut, että miksi heräsi liian aikaisin, ja sitten yhtäkkiä muisti, että varmaan tämä johtuu raskaudesta. Tänään onkin sitten ihan kaikki johtunut raskaudesta
Onko kellään muulla ollut ihan alussa samanlaista tunnetta?
Philippa rv 4+
