Toggle sidebar

Vuoden rajaa lähestyvät 2

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Eemi
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
Ai niin Sini, se tauko... :( No, voihan se olla, että mies vielä muuttaa mielensä. Mutta syytä olis siis sen tärpin tulla! Ja just joo, kivat kommentit... Mutta näitähän riittää.

Yhdyn kyllä Jollyn mielipiteeseen noista miesten mielenliikkeistä. Välillä mua ahdistaa, kun mies vain elää sille seksille, vaikka sehän on hänen tapansa tätä lasta yrittää! Ainoastaan keskenmenon aikaan vakavoitui, ja lisäksi aina siinä vaiheessa, kun mahdollisista tutkimuksista puhutaan. Mutta nytkin vaan uskoo kivenkovaan, että tärppi tulee ja eikun naimaan. Ei välttämättä itseä juurikaan innostais. Ja samoin meillä seksiä on muulloin paljon vähemmän kuin otollisiin aikoihin... Silloin viikon-pari joka toinen päivä vähintään, muulloin hyvä jos kerran viikossa edes. Kun ei vain jaksa kiinnostaa silloin.

Juu, täytyy tosiaan toivoa, että joku pitkä saikku tulis jollekulle. Ikävää vain on se, kun täytyy vaihdella työpistettä tiheään, ei ehdi oppia hommia edes kunnolla eikä tutustua työkavereihin. Että pitempää pestiä odotellessa...
 
Pitkästä aikaa pääsin taas nettiin, vaihdettiin yhteys kun edellinen lopetti toiminnan tyystin...
En jaksanu kaikkea lukee joten olen taas vähän ulkona. Mutta mulle ei mitään uutta, jos limoihin on uskominen niin ovis ois ollu kp 11 joka on outoa kun aina ennen se on ollu n kp 21... et en vaan tiedä. Mitään oireita ei ole ollut. Lähinnä menkkoja oottelen.
 
Jihuu, täti saapui kuin saapuikin tänään, ja ihan salakavalasti, onneksi oli toppausta housuissa! ...ai niin, illalla saunan jälkeen tyttö yllätti mut laittamasta rättiä housuihin ja tietenkin kysyi että mikä se on? Sanoin vain että vähän pehmustetta laitan tänne. -Nii, ettei oo niin kovat pikkarit, hän vain totes =)

Moi taas Tinsula! ehkäpä ne limat vasta enteilee oikeaa ovista? Vai joko kohta pitäis menkkojen sitten jo alkaa?
 
Ihan samoja ajatuksia on minulla tuosta, että haluaisin että tämä yrittäminen ja oireiden kyttäily vihdoin loppuisi. Jotenkin tuntuu, että hukkaan turhaan voimia ja aikaa näinkin luonnolliseen asiaan. Miksi se toisille on helpompaa?
Tinsulalle tervetuloa takaisin! Ja Jolylle pahoittelut tädistä, vaikka tiesitkin sen olevan tulossa.

Toivottavasti Eemi löytää pidempi aikaisen pestin. Se on tosiaan stressaavaa kun joutuu uusiin ihmisiin tutustumaan jatkuvasti. Itsekkin teen sijaisuutta, mutta melkein kahden vuoden pestistä on kyse.

Ei se peiton heiluttelu ole nyt onnistunut meilläkään. Kuka jaksaa näin pimeällä, oikeasti??? Kun työpäiviin menee matkoineen vähintään kymmenen tuntia ja nyt olen paljon joutunut ylitöitä tekemään. On sitten ihan poikki kun pääsee kotiin. Ei ne viikonlopun heiluttelut varmaan riittäneet, eli nyt vaan odotellaan tätiä kylään. Voihan p! Nyt on ovis saletisti mennyt, sillä kipuja ei enää ole ja limatkin on loppuneet. Kipuja kesti perjantaista tiistaihin, eli aika pitkään minulle.

Palaan sorvin ääreen eli leipomaan piparkakkuja lasten kanssa:) Sinille kiitoksia joululahja vinkeistä, meidänkin kummityttö on kolme vuotias:)
 
Hitsi oon idiootti, kävin lukemassa tuolta odotuspuolelta runoja millä voi raskaudesta joulukortissa kertoa. Olen niin kauan haaveillut siitä hetkestä, kun saan omille ja miehen vanhemmille kertoa, että jälkikasvua olisi tulossa. Juuri isänpäivän, joulun, syntymäpäivien ja äitienpäivän tienoilla tulee aina tunne, että olisipa ihana antaa lahjaksi ultrakuva. Onko muilla tällaisia ajatuksia? Nyt mulla on pala kurkussa ja taas paha mieli kun en tänäkään jouluna tällaisia uutisia voi kertoa. :(
 
Tuikuli, kyllä on. Mulla on kans ollu ajatuksia syntymäpäivien ja isänpäivän tienoilla, että voi kun olis jotain kerrottavaa. Nyt sitten ajattelin taas että olis ihana joululahja (varsinkin itselle!) se raskaus, mut saas nähdä miten käy tässä kierrossa...
 
Minun taas piti jo aika pian joulun jälkeen jäädä äitiyslomalle, jossakin vaiheessa jo ajattelin, että sitähän voisi vaan tylysti jäädä jo joulusta sairaslomalle, eikä menisi enää ensi vuonna töihin ollenkaan... just joo, ei ihan aina mene niinkuin pitäisi.

Olen tässä miettinyt, että miten vauvan lasketun syntymäpäivän sitten helmikuussa kestää? Se tietysti helpottaa, että se on sunnuntaipäivä, niin ei ainakaan töissä tarvitse kitua.

Mutta toivottavasti nyt edes jollakulla tärppää ennen joulua, niin saadaan koko pino siitä joululahja! :-)
 
Kyllähän se yks jouluplussa on pakko saada, eikös juu! ;) Mäkin oon niiin monet kerrat haaveillut miten siitä haikaran käynnistä kertoisi muille. :)

Voi Sini, sinulle sitä tärppiä toivoo ennen kuin tulee tauko yritykseen. Ja samaten jollylle ennen kuin endo pahenee. Paha täti kun tuli sulle kylään!

Meillä on ollut niiin hiljaista makkarin puolella viime aikoina, voih. Uskon että se on tää muuttostressi ja muu. Ensi viikon alkupuolelle taitaa laskujen mukaan sattua ovis, ja toivottavasti sillon pääsee tuon miehen kellistään.

Joululahjagallupista: mä en tiedä myöskään mitä ostaisin ja keille kaikille. Miehelle aattelin ne Reino-tossut ainakin ostaa. Kummipojalle rock-henkinen t-paita. Omille sisaruksille ja vanhemmille en taida ostaa mitään tällä kertaa, kun tulisi postikuluja ehkä liikaa... En ole varma pitäisikö antaa appivanhemmille joku tyyliin suklaarasia? Ollaan kuitenkin tähän mennessä nähty vasta kolmisen kertaa, mutta asia tulee muuttumaan kun viikonlopuks sattuu se muutto. :)

Oih, kohta tulee myös 1-v täyteen miehen kanssa. :) Tunnettu ollaan kuitenkin 4-5 vuotta netin kautta. :D Saako muuten pistää galluppia pystyyn siitä, kuinka kauan on seurustelua takana? Olenko ainoa tästä joukosta joka menee vielä seurustelun "alkumetreillä"..? Välillä tulee sellanen fiilis että onkohan tää vauvailun aloittaminen ihan liian aikasta, mutta molemmat ollaan täysin kilahtaneita toisiimme, harmaannutaan yhdessä ja plaaplaa. :) Ei pitäneisi miettiä muiden mielipiteitä, mutta minkäs mä filosofoimiselleni mahdan! :D (olipa muuten vaikea sana kirjoittaa)

Mutta, minä taidan joutua olemaan poissa linjoilta muutaman päivän. Saas nähdä milloin saadaan netti uuteen kämppään. Miehenkellistys/ovisten metsästys/plussatuulia kaikille!
 
Voi miten oiskin ihana saada plussa joululahjaks! Huokaus... Pidetään peukkuja että joku meistä sen sais, mieluummin kaikki :)
Nii, jos limoihin ois uskomistsa niin täti kurvais sunnuntaina tai viimeistään maanantaina. Kierto jäis sit 26, se on lyhentyny joka kuukausi mut silti tuntuu käsittämättömältä että se lyhenis 10pv... Silti mä jaksan hartaasti toivoa sitä plussaa.

On se ihme miten joka kuukausi taas toiveet nousee taivaisiin ja sit taas putoo lujaa alas ja taas kaikki alkaa alusta. Ei tälläs kauaa jaksa. Tosi uuvuttavaa. Yks työkaveri kerto että he yritti 10vuotta ja kävi kaikis hoidois eikä lasta koskaan tullu, vaan avioero ja mies sai lapsen heti toisen kanssa. Apua, rankkaa, alkaa pelottaa ettei itekää koskaa raskaudu...
Ei, en mä vielä masennu....
 
Voi Tinsula, sulla on ihan hirveitä ajatuksia! Älä vielä vajoa masennuksen alhoon... Yritetään vielä! :)

Moon Fairy, me ollaan miehen kanssa pidetty yhtä 18-vuotiaista asti, eli sellainen 6,5 vuotta. Naimisissa ollaan oltu siitä 3 viimeistä vuotta. Että iällä ei olla pilattuja, elämänkokemuksella sitäkin enemmän - niin varmaan... ;)

No juu. Ovislimoja on jonkin verran havaittavissa täälläkin, mutta Moon Fairyn tavoin odottelisin ovista ensi viikon alkupuolelle - jos se nyt ylipäänsä km:n jälkeen heti tulee. Ovistestiin tuli eilen kyllä selvä viiva, ei niitä hennoimpia mitä olen tehnyt mutta ei tasavahvakaan. Täytyy nyt koittaa muistaa pissiä niihin tikkuihin kovasti, kun ei mitään oviskipujakaan ole.

Jep, jos nyt aloittaisin nämä työt...
 
Täällä taas vähän toiveita tän kierron suhteen. Ei se mies ainakaan vielä oo kipeeks tullu, joten täytyy tää viikonloppu nyt sitten hyödyntää makkarissa ;) Oviksesta ei oo kyllä mitään tietoa, mutta ehkä se sieltä saapuu...

Me ollaan seurusteltu periaatteessa nyt kymmenen vuotta (alku meni kaukosuhteillessa) ja naimisissa siitä viimeset kolme... Eli onhan tässä tätä yhteistä taivalta jo aika lailla takana :)

Tinsula, toivotaan nyt sitä plussaa oikein joukolla, niin ehkä se auttaa ;) Saatais sitten se yks joululahja ainaskin.
 
No nyt sitten ovisaikoja elelevät peitot heilumaan!! Kun oikein kovasti kaikki yritetään, niin pakosti jollakulla jo tärppää.

Tinsulalla oli noita mietteitä.. yksi tuttavaperheeni yritti lasta ja sai 11 keskenmenoa putkeen ja ei lasta. Ero tuli, mutta kumpikin löysi aika pian uuden kumppanin ja nyt molemmilla on 2 lasta. Se miksi eivät keskenään onnistuneet lasta saamaan on täysi mysteeri, nyt kuitenkin molemmat todella onnellisia. Elämä on kummallista.

Kerroin äidillenikin, että vissiin tarttisi piristyä kun työkaveritkin kutsuvat jo tiskirätiksi. Äiti tuumasi siihen, että puolipulloa punaviiniä, sanuna ja kunnon rakastelu auttavat! Ihana äiti minulla, sanoo kokemuksen syvällä rintaäänellä miten asiat ovat!

Mieheni kanssa aloitetiin seurustelemaan v. 2000, yhdessä ollaan siis oltu sellaiset 8½ vuotta, naimisissa 1½ vuotta.

Itsellä ei nyt sen kummempaa, eilen jo oli aika kovan menkkamaiset kivut alavatsalla. Jos kierto menee niinkuin viimeksi, niin sunnuntaina pitäisi padot aueta.

Ja se on muuten TAAS perjantai!! :-)
 
Perjantai on juu. Kivaa muuten, mutta kun on viimeinen työpäivä taas vähään aikaan. No, eiköhän tämä tästä. Selvittelen niitä Kelan lomakkeita vapaa-ajallani sitten. ;)

Sini, ihana äiti sulla. :) Outikin kanssa odotellaan molemmat ovista vissiin... Ei vaan kuulu vielä.

Mua ärsyttää ihan suunnattomasti se, että kun kuullaan meidän pitkästä yrityksestä, aletaan vedota muihin ihmisiin. "Nekin yrittivät 2 vuotta ennen kuin onnistui", "Ne yrittivät 6 vuotta ja sitten lopettivat yrittämisen, ja yhtäkkiä nainen olikin raskaana!" ja kaikki nämä tarinat. Ja näitä tulee niin sukulaisilta, kavereilta kuin ihan alan ammattilaisiltakin eli lääkäreiltä! No, en tiedä onko se joku julkisen puolen juttu, että vuoden yritystä vähätellään ettei pari toivoisi tutkimuksia ja hoitoja niin kiireesti... Mutta se tuntuu hirveältä. Oletus on, että meidän on vaan tarkoitus kärvistellä vaikka vuosiakin tämän yrityksen kanssa - mihin suurimmalta osalta ihmisiä kuluu aikaa parista kuukaudesta kuuteen kuukauteen. Oikein sydämestä ottaa joka kerta, kun ajattelen saamiani kommentteja.

Kun oletusarvo kuitenkin on myös se, että alle kolmekymppiset saavat lapsia tuosta vaan, ja ongelmia voi tulla vasta sen jälkeen. Sanotaan koko ajan, että onhan teillä aikaa... No, aikaahan voi kulua se 10 vuotta ilman tulosta, kun ei saada hoitoa! En nyt sano, että haluaisinkaan hoitoihin koskapa yksi raskautuminen on takana, mutta kommentit olivat samat sitä ennen. Ilmeisesti koneisto haluaa lapsettomuustutkimuksiin ja -hoitoihin vain ne toivottomimmat tapaukset, ei sellaisia (kuin me?), joille kevyemmistä hoidoista kuten inseminaatioista varmasti olisi hyötyä.

En tiedä tajuatteko mun pointtia. Mutta tuolta vaan välillä tuntuu. Toistan vielä, että en mä nyt tässä vaiheessa mitään hoitoja ole haluamassakaan, mutta jos haluaisin, vastaanotto olisi tuo. Blah.

Ja työrutistus taas. ;)
 
Olenkohan mää tämän ketjun veteraani seukku-asiassa, vai ottaako Sini tittelin haltuunsa? Me ollaan nimittäin alettu seukkaamaan juhannuksena -90...... 18vuotta on ihmis-ikä! Eikä ole vieläkää papiin aamenta lausuttu. Olin siis uuni tuore 15 vuotias silloin, oi niitä aikoja, huokaus.

Onpas nyt aika iisinä tuo täti kylässä, ainoastaan peessä oleva läpikasvanut endo vihloskelee välillä.

Välillä töitä...
 
Me ollaan seurusteltu 5 vuotta, josta kolme olen opiskellut eri paikkakunnalla. Käytännössä silloinkin ollaan nähty puolet viikosta. Ei sillä Moon Fairy ole merkitystä kauanko on seurustellut, kyllä sen tietää:)
 
Hei kaikille! Vieläkö mahtuisi yksi yrittäjä mukaan??
Meillä ollaan tämä vuosi tjottailtu ja haluttua tulosta ei ole tullut =((. Viime kierrossa luulin jo onnistuneemme, kun menkat olivat päivän myöhässä ja testin sitten tein. Puhdas nega tuli ja täti saapui pari tuntia myöhempään. Ihan kuin kroppa olisi halunnut pilailla kustannuksellani, pah!
Vaikka olen ajatellut, etten ota tästä yrittämisestä stressiä tms. niin kyllä se vaan koko ajan mielessä pyörii ja sitä toivoo toivoo ja sen tiedän, että jos nyt taas menkat alkaa, niin se on todella raskas pettymys... taas.
 
Tervetuloa vain, Titak! Tänne kyllä mahtuu... Liitäpä itsesi listaan! Nillasta ja Mnemestä ei muuten ole kuulunut - MISSÄ TYÖ OOTTA?

Lista:

Eemi, 24+24, y 11/07 alkaen, km 11/08, Varsinais-Suomi
Jolly, 33v, y 4/08 alkaen, tyttö 3v, P-Pohjanmaa
Sini, 34 v, y 05/08 alkaen, km 08/08, tyttö 3½ v, Pääkaupunkiseutu
Outik, 26 v, y 01/08 alkaen, Uusimaa
Tinsula, 27+35, y 06/08 alkaen, Varsinais-Suomi
Nilla87, 21v+22v y 04/08 alkaen, Helsinki
Mneme, 25, y 12/07 alkaen, Häme
Moon Fairy, 22-v + m 29-v, y 05/08 alkaen, E-Savo
 
Eemi, 24+24, y 11/07 alkaen, km 11/08, Varsinais-Suomi
Jolly, 33v, y 4/08 alkaen, tyttö 3v, P-Pohjanmaa
Sini, 34 v, y 05/08 alkaen, km 08/08, tyttö 3½ v, Pääkaupunkiseutu
Outik, 26 v, y 01/08 alkaen, Uusimaa
Tinsula, 27+35, y 06/08 alkaen, Varsinais-Suomi
Nilla87, 21v+22v y 04/08 alkaen, Helsinki
Mneme, 25, y 12/07 alkaen, Häme
Moon Fairy, 22-v + m 29-v, y 05/08 alkaen, E-Savo
titak 31v, y 08, km12/04, poika 05, Itä-Suomi

Kiitos Eemi! Nyt olen listalla =).

Tämän päivän keskuteluunne: miehen kanssa ollaan oltu yhdessä 9.5 vuotta.
 

Similar threads

E
Vuoden rajaa lähestyvät 3
Viestiä
470
Luettu
10K
Lapsen saaminen
Eemi
E
V
Haaveissa vauva, huhtikuun haaveilut
Viestiä
248
Luettu
6K
Lapsen saaminen
Vilukisu
V
2
Haaveissa vauva, maaliskuun haaveilut
Viestiä
251
Luettu
6K
Lapsen saaminen
Vilukisu
V
U
Haaveissa Vauva 29
Viestiä
156
Luettu
4K
Lapsen saaminen
Utelias pahalainen
U
U
HAAVEISSA VAUVA 32
Viestiä
134
Luettu
4K
Lapsen saaminen
Utelias pahalainen
U

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa