Vuoden rajaa lähestyvät 3

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Eemi
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Outik, mulla taas todettiin km ultraamalla, eli kohtu oli kokonaan tyhjentynyt - tällöin vuodon alusta oli jo 3 päivää, kun siihen osui se viikonloppu. Kuinka kävi? Tuu päivittelemään, kun jaksat...
 
No niin, eipä tässä liene epäilystä enää. Sain lääkäriltä lähetteen gynelle ultraan, menen sinne tiistaiaamuna, kun maanantai oli jo täynnä. Katsotaan siellä onko kohtu tyhjentynyt. Kyllä on hyytymiä ja jotain kalvoja tms. (yöks) ollut havaittavissa, joten en enää elättele toiveita.

Pakko yrittää keksiä jotain puuhaa ja muuta ajateltavaa nyt.
 
Iso virtuaalihali Outikille... Mitäpä tuohon sanoisi, ei kai mitään erityistä. Mutta tiedät, että täällä me ollaan - ja tosi pahoillamme sun puolesta.

Mikä ihmeen epäonni tätä ketjua riivaa?
 
Minultakin voimia ja haleja Outikille! Koita jaksaa. Ja kuten varmaan tiesitkin, Kermit ketjussa kirjoittelee muita saman kokeneita, sitten jos tulee jotain kysyttävää... :(

Mitenkäs Mooniksen tuhrut, ovatko pysyneet "normaaleina?"

Mites muiden haaveilut tässä ketjussa?
 
Pahoittelut outikille!!! Joku epäonni vaivaa tätä ketjua nyt selkeästi! Olen niin pahoillani, sanat ei riitä! Nyt rauhassa otat oman aikasi ja suret. Suuri halaus!

Pitkään aikaan en ole kirjoitellut, mutta käyn silti melkein päivittäin kurkkaamassa mitä teille kuuluu. Kiva, että Jolly pääsee leikkaukseen. Ja Moo Fairylle onnea ja tarrasukkia.

Omaan napaan ei uutta. Yritys tauolla ja kierto heittelee, edellinen kierto jäi 23. Mitäs sinille kuuluu?
 
Heippa vaan, lomilta palailtu töihin. En jaksanut lomalla konetta juuri availla.

Outik, suuren suuret pahoittelut. Elämä ei aina ole reilua, ei todellakaan. Halaus.

Moonis, suuresti onnea! :-) Toivon sinulle paljon vauvaliimaa matkaan mukaan!

Itselle ei nyt kummia, lomalla ulkoiltiin ja hoidettiin "pakollisia" juttuja, kuten oma ja tytön hammaslääkäri jne. Hyvä loma oli, ainahan sitä tosin voisi tehdä enemmänkin asioita, kuten kaappien siivoamista, mutta ei sitä nyt vaan ehtinyt. Joku toinen kerta sitten.

Viime viikolla oli myös neuvola ja kaikki muuten ok, mutta verenpaine oli vähän kohonnut edellisestä kerrasta. Ei nyt mitenkään hälyyttävästi, mutta arvatkaas vaan kun tiedän se olevan nyt koholla, niin jatkolla varmasti jännitän sen mittaamista niin paljon, että se kohoaa ihan senkin takia.. mukana oli myös kätilöharjoittelija ja voi luoja, että hän etsi vaavin sydänääniä kauan. Oikea terkkari yritti vierestä neuvoa ja kun n. 20 min. oli mennyt, niin oikea terkkari sanoi, että annas kun hän yrittää ja siinä meni sitten n. 15 sekuntia, kun äänet oli kuuluvilla. Ehkä harjoittelija ei vaan osannut painaa laitetta tarpeeksi kovaa mahaa vasten. Muuten oli kyllä oikein mukavan tuntuinen tyttö.
Maha kasvaa, on jo ihan ilmapallo! Liikkeitä edelleen tuntuu harvakseltaan, mutta joskus jotakin, lähinnä sellaista kutitusta. Esikoinen odottaa kauheasti jo vauvaa, jakaa jo omia lelujaan ja vaatteitaan, mitkä antaa vauvalle. Yhtään ei olla itse moista ehdotettu. Lisäksi hän haluaa usein antaa vauvalle halin ja hän halii ja silittelee masuani. On se vaan niin todella hellyyttävää. Kunhan vaan sitten kun vauva on oikeasti maailmassa olisi yhtä rakastava.. voi olla ihan toista, kun pitääkin ihan oikeasti jakaa niitä tavaroita.

No mutta, nyt töiden pariin. Vain 103 työsähköpostia odottaa lukijaansa, mutta tärkeimmät asiat hoidettiin kuitenkin ensin eli täällä palstalla vierailu. :-)

Sini, huomenna rv 19!
 
Nyt tulee valitusta, varotan jo etukäteen.

Kävin siellä ultrassa ja se gyne (jos se nyt sellanen oli, en edes tiedä) oli totaalinen idiootti. Okei, se ei osannu suomee kovin hyvin, jolloin tietysti puheesta tulee sellasta töksähtelevää ja vaikuttaa ehkä tylymmältä, mutta kuitenkin. Se kyseli alussa jotain perustietoja, mm. aiempia sairauksia ja mä mainitsin sen umpilisäkkeen puhkeamisen ja että sitä ei sitten leikattu. Lääkäri totesi että se ei ole mahdollista. Puhjennut umpilisäke on leikattava, muuten kuolee. Että mä olen ymmärtänyt väärin, se on varmasti ollut jokin toinen "sairaus". Sanoinpa sitten että mulla on asiasta papereita kotona ja vastaus oli että mä olen ymmärtänyt jotain lääketieteellisiä termejä väärin... Aargh. Ihan kun mä en tietäis jos mun umpilisäke on puhjennut.

No, ultrassa ei sitten näkynyt enää mitään, paitsi jonkun kystan se löysi, jota nyt pitää seurata. Labrat otettiin, niitä tuloksia tässä odottelen. Toivottavasti joku hoitsu soittaa mulle ne tulokset eikä se lääkäri. Mä en oikein tiedä, se lääkäri meinas ensin että mun ois pitäny jäädä odottamaan niitä tuloksia, koska pitää sitten katsoa miten jatketaan. En tiedä mitä pitäis jatkaa, sitä kystaako vielä pitäis tutkia tänään uudelleen? Joudun siis ehkä lähtemään vielä takasin, saas nyt nähdä. En kyllä todellakaan haluais enää joutua tekemisiin sen lääkärin kanssa. Ja nyt jo jouduin olemaan töistä pois pari tuntia.

Joo, omaa napaa nyt vaan, mutta ottaa niin päähän. Ois nyt edes ollu joku mukava gyne, nyt mä en saanu edes kysyttyä kaikkia kysymyksiä mitä piti, kun en todellakaan halunnut siltä alkaa kyseleen :/
 
Yksinpuhelua...

Nyt sain verikokeen tulokset. Negatiivinen on, eli ei sitä raskaushormonia enää. Sen kystan takia menen uudelleen ultraan 2 kk päästä.

Onko teillä tietoa/kokemuksia noista kystista? Yritin just googlettaa, että ei se varmaan pitäis olla mitään mistä kauheasti pitäis huolestua. Että luultavasti häipyy itseksekseen tuohon ultraan mennessä. Toivottavasti niin...

Nyt vaan mietityttää kaikki mitä olin ajatellut gyneltä kysellä. Eli voiko tässä nyt sitten heti alkaa uudelleen yrittää, odottaako yhdet menkat, vaiko tuonne ultraan asti? Ja mitäs jos ei tärppääkään, kauanko pitää vielä odottaa ennenku lähtee tutkimuksiin?
Eikös Eemillä ollut vastaavia kysymyksiä sillon km:n jälkeen? Kävitkö sä vielä jollain toisella lääkärillä kyselemässä vai miten?
 
Arg, inhottava lääkäri outikille sattunut ja kun muutenkin on rankkaa ja mieli maassa. Toivottavasti sun ei tartte sen lääkärin kanssa enää asioida.
Tosi pahoillani olen puolestanne, että kävi näin, *halit*.
Kurjaa vielä, että kysta löytyi, mutta hyvä et tutkivat tarkemmin.

Oma napaisuus tuossa tilanteessa ei haittaa pätkääkään :). Voimia!

 
Joo mä toivon todellakin myös että siinä toisessa ultrassa ei olis sama lääkäri enää. Oisinhan mä tietysti senkin voinut siltä hoitsulta kysyä kun se soitti, mutta enpä tajunnut. Ei siis auta muu kuin odotella, onneks siihen on kuitenkin tuo pari kuukautta, niin ehtii kiukkukin laantua :)

Nyt mä lähden syömään, maha kurnii jo niiiin pahasti ettei enää voi pitkittää.
 
Pakko käydä Outikille lähettämässä pahottelut... (Itse 9 kk yrittämisen jälkeen sain plussan, jota fiilistelin viikon verran...ja sit kävi niin kuin kävi...ja nyt vuoden maaginen raja rikki). Onneks sulla on täällä paljon tuttuja palstalaisia, jotka kyllä omanapaisuuden ymmärtää, kun lääkärit on välillä niiiiin moukkia. Itselle lääkäri vain sanoi, että ei tarvitse tutkia mitään...jatkaa vaan yritystä aivan kuin mitään ei olis tapahtunu...ja eihän tuota yritystä vielä kauaa ole. ja kun itsestä tuntuu siinä tilanteessa niin lohduttomalta. Joten Tsemppiä Outik!! Kyllä tämä tästä.... musta 2010 vuosi olisi hyvä vuosi saada lapsi...en olis halunnukkaan vielä...niih...

Myy, joka kirjottelee tuolla toisaalla. :)
 
Nyt tulee Outikille paljon asiaa, ja ehkä joku vastauskin siellä kaiken seassa. ;) Tosi ikävä lääkäri kyllä, mutta näitä löytyy maailmasta. Eli älä jää asiaa miettimään... Saat selville sen seuraavan ultraavan lääkärin nimen, jos soittelet sinne takaisin - tee se, niin ainakin voit valmistautua tulevaan.

Tosi hienoa minusta on se, että se hcg-arvo oli jo nollassa. Sehän tarkoittaa sitä, että uusi ovulaatio voi tulla ihan normaalisti, ja raskautuminen km:n jälkeen on todennäköisempää kuin ilman (senhän todistaa jo tämä minunkin tilanne!). Eli siinä mielessä uutiset on hyviä ja rohkaisevia. Ja hyvä on myös, että sitä kystaa seurataan - oliko se siis munasarjoissa vai missä? Nehän voi kai hävitä itsestäänkin, mutta joskus vissiin puhkeavat ja ovat kivuliaita. Riippuu varmaan sen kystan koosta ja sijainnista, että onko siitä haittaa ja jos, niin minkälaista.

Mutta siis spontaanin km:n jälkeen, etenkin kun tilanne on noin "hyvä", niin kyllä voi heti yrittää. En tiedä, miten tuo kysta vaikuttaa - sitäkin voit hoitsulta kysyä, jos ja kun soittelet vielä siitä ultrasta. Mullakin meni päiviä ekan lääkärikäynnin jälkeen, ennen kun pystyin edes ajattelemaan, saatika puhumaan, näistä asioista järkevästi lääkärin kanssa - ja olikin hyvä, että menin sitten uudestaan. Jotenkin siinä vain on pää niin sekaisin ja kaikkea... Ymmärrän siis ihan liian hyvin kaikki tuntemukset.

Ja muuten, meille lääkäri sanoi, että jos ei puoleen vuoteen km:n jälkeen tule uutta tärppiä, niin hän voi kirjoittaa lähetteen lapsettomuustutkimuksiin. Tämä siis sen edeltävän pitkän yrityksen takia. Kannattaa siitä jutella sitten seuraavalla käynnillä, kun se on kerran jo sovittu, eli älä siitä ota mitään paineita. Asennoidu ennemmin siihen, että uusi tärppi tulee - sen avulla selviää yllättävän hyvin. :)

Nyt ei muista enää, pitikö muuta kommentoida. Elikä poistun työn äärelle pohtimaan, miten saada asuntolaina eri kurjalta virkailijalta, jonka mielestä mun pätkätyöt estää kaiken luotettavan lainan takaisinmaksun. :(

Eemi 15+3
 
Voi Outik! Kylläpä sinua nyt koitellaan! Mutta tosiaan erinomaista, että hcg -arvo oli jo nollassa, siitä on hyvä taas jatkaa eteenpäin. Itsellänihän tuo arvo ei millään meinannut lähteä laskemaan, en enää tarkkaan muista, mutta olisiko ollut vielä 5 viikkoa km:stä n. 25 luokkaa.

Kystista.. minullahan oli yli 10 vuotta sitten kysta munasarjoissa, mikä huomattiin vasta kun se oli puhkeamaisillaan ja aiheutti aivan järkyttävän kivun. Kysta leikattiin ja samalla osa munasarjoista. Siksi noita todettuja kystia on hyvä seurata, että ne ei pääse kasvamaan turhan suuriksi, kuten minulla. Osa kystista tosiaan häviää ihan itsekseen, osa sitten taas ei. Tuon jälkeen minulla on kerran vuodessa ultrattu munasarjat ja katsottu, että uusia kystia ei ole tullut, niillä kun on taipumusta uusiutua. Kerran löytyi n. 5 pientä alkua, mutta seuraavalla kerralla kaikki oli hävinneet itsestään.

Jollylle erityistsempit leikkaukseen! Hyvin se menee ja eikös vaan ole ihanaa, että sen jälkeen pääsee katsomaan mitä tulevaisuudessa tapahtuu. Eräänlainen virstanpylväs siis.

Sini
 
Kiitoksia (varsinkin Eemille) vastauksista, tässä yön yli nukuttua alkaa jo ajatukset selviintyä. Reagoin eilen kenties liiankin "kiivaasti" siihen lääkärin töksäytykseen, kai se on tämä kokemus ja mielentila, kun vähän heittelee näitä mielialoja. Mutta tosiaan Eemi, tuo sun kirjoitus oli aika rauhoittava, kiitos siitä :)

Googletinkin eilen, että näyttäisi monelle neuvotun niin, että heti voi aloittaa uuden yrityksen, kun ei kaavintaa jouduttu tekemään. Katsellaan nyt siis milloin vuoto loppuu kokonaan ja josko sitten sattuisi löytämään oviksenkin ja pääsis aloittamaan uudelleen. Jos nyt sitten vihdoin onni potkis vähän nopeempaan tahtiin ;)

Se kysta on vissiin toisessa munasarjassa ja jos kuulin oikein, kun se lääkäri saneli siihen koneeseensa, niin se on 6 cm kokoinen. En tosiaan tajunnut kysellä edes siitä yhtään enempää. Ja mä en nyt suostu tähän tilanteeseen ottamaan enempää huonoja uutisia, joten elän niinkuin sitä ei olisi ja jos sitten seuraavassa ultrassa se on edelleen olemassa ja aiheuttaa ongelmia, romahdan vasta sitten. En tiedä onko tyhmää "uskotella" itselleen näin, mutta... tällä hetkellä tuntuu järkevämmältä niin.

Mun pitää soittaa tosiaan sille hoitsulle vielä, satuin ottamaan sen ultran sellaselle päivälle joka ei töiden puolesta käy. Eli se pitää muuttaa, ja jos vaan muistan, kyselen siitä lääkäristä samalla.

No sitten teihin muihin :)
Muistanko oikein että se Jollyn leikkaus on tänään? Vai oliko se vasta huomenna? Jos Jolly nyt vielä täällä lueskelet, niin kovasti tsemppiä! Palaudu sitten taas kertoilemaan kuulumisia kun kotiudut, tämä viikko taitaakin mennä siellä sairaalassa.

Ja Eemi, nuo pankkitädit (tai sedät) osaa olla välillä kurjia. Mekin haettiin asuntolainaa silloin kun mies oli just valmistumassa ja jäämässä työttömäksi. Tiedossa oli että töitä on aika hyvin tarjolla ja niistä saa ihan kohtuullista palkkaakin, mutta toisissa pankeissa meidät tyrmättiin hyvin äkkiä. Sitten taas löytyi ne pari pankkia, jotka ihan mielellään oli antamassa lainaa, vaikka kyllähän me vanhempien takauksia tarvittiin. Eli käykää läpi monta pankkia (ellette ole jo käynytkin), kyllä niistä varmasti joku rahaa antaa. Vaikka kieltämättä, kai ne nyt tässä taantumassa vähän enemmän on varpaillaan. Toivotaan parasta! :)

Ja vielä Myy80, jos käyt täällä lueskelemassa. Pidetään kiinni siitä 2010:stä! Eiks niin :)
 
Outik, hyvä, että jo olet paremmilla mielin. :) Kyllä se siitä taas nousuun lähtee, vaikkei se siltä ollenkaan tunnukaan.

Jollyn kuulumisia tulin katselemaan, mutta eihän se tietenkään sieltä mihinkään koneelle pääse. Odotellaan...

Myy: toisista se aika tuntuu lyhyeltä, mutta odottavan aika on kirjaimellisesti toooosi pitkä. Tuntuu, ettei homma etene mihinkään, ja rakenneultraankin on pieni ikuisuus aikaa (reilu kuukausi siis). Ja tuntuu tyhmältä sekin, että töissä kukaan ei tiedä tästä... No, viikonlopun juhlissa se varmaan paljastuu (työpaikan kosteat pippalot).

No juu. Lauantaina täyttyy 16 viikkoa... Mun aika menee siinä, kun aina odotan lauantaita, että uusi viikko täyttyisi. ;)
 
Se on tosiaan omituista kuinka meistä muista tuntuu että nuo Eemi ja Sini on jo noin pitkällä, kun eihän siitä nyt niiiin kauan aikaa ole :) Mutta näköjään on. Ja nyt kun pari viikkoa ehdin nauttia tuosta "toisella puolella" olosta, se aika kului tooosi hitaasti.

Mä sain sitten muutettua sen mun ultra-ajan ja kyselin siitä lääkäristäkin. Kuulemma vasta sinä kyseisenä aamuna tiedetään kuka lääkäri siellä ottaa vastaan (se ultra on siis tuolla sairaalassa ja tietty niillä on kaikkia leikkauksia ym., jotka vaikuttaa siihen kuka lääkäri milloinkin on vapaana). Eli nyt ei auta muu kuin toivoa että pääsisin jollekin toiselle. Tuo huonosti suomea puhuvan lääkärin kanssa keskustelukin kun on niin vaikeaa, että jo ihan senkin takia haluaisin jonkun muun.

Äh, mun piti tehdä töitä, jotta pääsisin lähtemään ajoissa, mutta täällä mä vaan kirjottelen... Nyt pitää skarpata.
 
Hei kaikille!

Peukut pystyssä, että Outik saa toisen ja ymmärrettävän lääkärin. Varmasti niitä kysymyksiä on paljon ja ois ihan kiva saada niihin vastauksia.

Tänään pitäis lähteä poitsun kanssa vkonloppu reissulle. Nyt sit saa jännityksellä olla, et alkaa menkat just näinä päivinä. Maanantaina niiden pitäisi alkaa, mutta kun mulla on toi kierto koko talven vaihdellut, niin nyt saa pahinta pelätä, ja mun tuurilla ne alkaa just nyt. Mikään ei oo inhottavampaa kuin olla reissussa rättipäivillä, plääh!

Kuinkahan jollylla on leikkaus mennyt, hyvin toivottavasti ja toivottavasti koko asia on nyt historiaa ja uudet tuulet puhaltavat =).

Pikkuisen taidan tehdä vielä töitä ja sit lähteä veks. Hyvää vkonloppua kaikille!
 
No onpa ollut pöljä lääkäri outikilla. Hienoa, että nuo arvot on kuitenkin nollassa, niin yritys voi jatkua piankin. Kyllä se plussa vielä uudestaan tulee. :)

Ex-jollyn kuulumisia odotellessa.

(.) Beissiä tuhrua oli muutamana päivänä ja pysyi ihan normaalin rajoissa, ei oo nyt päiviin ollutkaan mitään... Turvottaa ihan älyttömästi, sekä vatsaa että tissejä. Telttoihin joutuu pukeutumaan, jotten paljastu vielä töissä. :) Muuten aika oireetonta ollut, ja vähän mietityttääkin, että onko kaikki hyvin.

Moon Fairy (rv 5+6?)
 
Voi, olen tosi pahoillani outik, ja paljon voimia ja jaksamista.
Mullakin on ollu tässä surua, mun kissa kuoli torstaina, lääkäri tuli kotiin antamaan piikin. Tänään haudattiin se maalle metsän reunaan, eikä itkulle meinannut tulla loppua. Kisu oli mulle melkeen ku oma "lapsi" joka eli mun kanssa 10vuotta.

Taas on ollut niin kiireitä, teen parhaillaan kahta työtä joten vapaa-aikana en ole jaksanut koneelle tulla. Mulla on nyt sellanen tilanne, että menkat on myöhässä jo kolme päivää eli nyt kp39 siis pisimmän kierron mukaan. Perjantaina tein testin aamulla ja se oli nega, mut oireita on kyllä kummasti.
Välillä on niin kuuma ja sitten taas kylmä sellain aaltomaisesti. Väsyttää kamalasti ja tekee mieli karkkia jota en yleensäkään syö. Mahassa nipistelee menkkamaisesti siis jo viikon verran mut menkat ei ole alkanu. Ja maha on kun ilmapallo.

Huh, huomenna kp40 eikä mulla ole ikinä niin pitkä kierto ollut. En tiedä sitten josko se kilpparilääke on sekottanut mun kierron tai sitten... iiik jos siitä olisi ollutkin näin nopeesti apu???

Todellakin jännittää....
 
Outik, halaukset tapahtuneesta. Hyvä että olet tosiaan vähän paremmilla mielin jo. ja etteenpäin, sano mummo lumessa!

Tinsulalle sormet ja varpaat pystyssä!!!!!

Sitten oma stoori: Keskiviikko aamuna menin osastolle (en pillahtanu itkuun hoitopaikassa =) ) leikkaussalikamppeisiin ja esilääkkeet huiviin. Ja eikun menoksi. Sali ei ollu valmiina ja lekuritkin tuntui olevan missä sattuu. Tokkurassa kuulin, että tähystämällä leikataan (vaikka luulin avoleikkaukseen meneväni). No, sitten 3 leikkaussalihoitajaa tälläsivät mut gynekologiseen asentoon leikkuupöydälle ja kaikki oli valmista nukutukseen. Tässä vaiheessa unikko hoksasi, että laitetaanpas kuitenkin epiduraalivaraus kipupumpulle, kun on niin iso leikkaus kyseessä. Kilahdin, purin hammasta ja vuodatin salassa yhden kyyneleen, kun se sitä värkkäsi. Ja eikun uusi asennus tellinkeihin. Sitten unilääkkeet tippaan ja tajut kankaalle.

Heräilin ja mietin että oksensinko äsken? Olin kuulemma oksentanut sappea kun hengitysputki oli vielä paikoillaan... =( Teki pahaa ja leikkaussalihoitajat antoivat pahoinvointilääkettä ainakin kolme kertaa. Osastolle siirtyminen alkoi taas etoa, mutta sain lääkettä tipasta. Lisäksi mulla oli ranteen verisuonessa joku verenpainemittari, kipupumppu selässä ja pissakatetri. Kipupumppu vei onneksi kivut tosi hyvin.

Olin sairaalassa lauantaihin. Lääkäri sitten unohti kaikki g-polin kotiutettavat asiakkaat, ja hoitat sitten lupasivat kotiin. Lääkeresepti tulee lähiapteekkiin viikolla ja sairauslomatodistus postissa kotiin. Hoitajaparka oikein pyyteli anteeksi lääkärin tökeröä toimintaa… Saapa nähdä, soittaako ukkeli tänään, hoitaja aikoi laittaa hänelle punakynällä soittopyynnön jotta voisin kysellä epikriisistä aukkopaikat. Se on aika latinaa… Sen verran siitä tajusin, että patti saatiin kokonaisuudessaan pois, virtsarakossa eikä johtimissa ei ole endoa, eikä muuallakaan, paitsi siis siinä suolessa, joka sinne nyt jätetään. Sen poistamiseksi olisi tehtävä suoliresektio, ja avanteen todennäköisyys olisi erittäin suuri, koska endopaikka on niin alhaalla peräsuolessa ( n. 6-10cm peräaukosta).

Jalkoväli vuotaa vähän, pikkuisen lämpöä pitelee, maha on aika ok, 600 mg buranalla pärjään. 3kk vielä syötävä e-pilsuja tauotta, jotta suolessa oleva endo hyytyis kokonaan. En oikeesti tiedä mitä teen sen jälkeen. Siis tuo lause: ”avanteen todennäköisyys erittäin suuri” ja loppulauselmassa on jotain, ”että mahdollisesti pysyvä, koska se korjauspaikka on niin alhaalla, ettei välttis onnistu edes kokonaan sitä korjata (liikaa latinaa)”, ei oikein nappaa. Pitää taas sulatella asiaa. Ehkä uskallan olla ilman pilsuja noin 3-5kk, mutta taitaa sitten huumori loppua. Tästä paskasta ei pääse ikinä eroon.

Joten hyvin meni, hengissä ollaan ja toivutaan, mutta… olenpa epäkiitollinen, mutta tästä piti alkaa uusi toivo. Tuntuu kyllä taas ihan toivottomalta saada toinen lapsukainen tällä hetkellä. Onneksi on yksi!

Palailen taas selventämään ajatuksiani, olen ilmeisesti ruhtinaalliset 4 vkoa sairauslomalla (jos ei pökkelöpää lääkäri muuta mieltään)
 
Piti tulla vielä lisäämään, että olen kyllä oikeasti pohjimmiltani tosi tyytyväinen. Hyvä, että saivat patin kunnolla pois, eikä suolta alettu ronkkimaan ja pahimmassa tapauksessa olisin nyt jo siinä pysyvässä avanteessa!
 
Tinsulalle peukuttelen!

Ihanaa Jolly, että jaksoit tulla päivittelemään kuulumiset. :) Aika karmaisevalta vain kuulostaa todellisuus, mikäli oikeasti suolta joudutaan poistamaan. Jotenkin sitä ei vain tajua, että endometrioosi voi olla NOIN vakavaa. Tuntuu ihmeelliseltä, ettei tuohon ole mitään lääkitystä... Kun syöpiinkin on solumyrkyt, niin miten nyt tuota endokasvustoa ei saada väärästä paikasta kitketyksi?

Mutta tosi hienoa, että patti on poissa! Sen myötä toivottavasti suurimmat kivutkin, mikä varmaan olisi aika ihanaa. Ja oikeasti, onneksi on se yksi lapsi, koska tilannehan voisi olla myös pahempi sillä saralla. Toivon kumminkin, että se toinenkin teille vielä suotaisiin, jos sitä haluatte/jaksatte tämän jälkeen yrittää...

Nyt tämä taitaa kyllä painua kotitöihin. Eiliset pippalot venähtivät, univelkaa kertyi ja väsymys painaa. Lisäksi asunnonmetsästys on aika voimiavievää.

Vilkutukset muillekin, nyt ei jaksa muistaa kommentoida!
 
jollylle paljon voimia, hurjalta kuulostaa.

Ja se siitä jännäilystä taas menkat alko tänään::::: Harmittaa, ja mieskin on niin veemäisellä tuulella, otti sille kai kovemmin kun mulle.
Huokaus
 

Yhteistyössä