Ajatuksissa 14

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Ajatuksissa
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Niin juu, mies meinasi ihan huolestua. Siis kun normaali tilanne on pillereiden lopettamisen jälkeen ollut se, että tavatessa hyökkään kimppuun. No nyt ei tehnyt mieli yhtään! Siis samanlaista haluttomuutta kuin pillereiden kanssa! Hmm...
 
Tuleepa nyt pätkittäin :)

Mites se sokeriton dietti jaksaa? :P

Hyh, aamukahvin join ilman sokeria, päiväkahviin oli pakko laittaa, kun se on muuten edelleenkin niin pahaa. Ja eilen tuli sorruttua suklaaseen. Taas. Mutta eikös sitä saa ottaa niinkuin lääkkeeksi jos on flunssa tulossa? :D
 
Heh, nyt jos menkat ei ala, niin jo on ihme. Tilasin mammaksilta testejä. Yleensähän se on niin, että jos on myöhässä ja testaa niin ne alkavat lähes välittömästi. Saas nyt sitten nähdä.
 
Voi vitsi, Saana, sä pidät meitä ihan jännityksessä! O-h-o, mä unohdin sen sokerittoman dieetin, ja oon tänään napsinu hieman konvehteja (tosin en paljon kun ei oo kun enää marsipaaniyökötykset jäljellä). Mutta sokerin vähennys alkaa NYT.

Mulla on muuten helistin.fi-kalenterin mukaan huomenna ovis. Hmph, ja oon huomenna ja ylihuomenna reissussa ettei päästä puuhailemaan. No, yleensä mies on aika innokas kun tietää että lähden pian pois, kai ne simpat pari päivää elää jos sinne joku vaikka luikahtais :)

Onks sulla siis kp 34 tänään vai, Saana?
 
*huoh* Miehelläkin on kuumetta, joten jotain flunssaa tämä on..

Juu, nyt alkaa ihan kunnolla vähemmänsokeria-dietti. Ja liikuntasellainen myös, heti kunhan kykenen. En taida uskaltaa tänään uimaan..

Kyllähän ne pari päivää elää :) Ja kestäähän niiltä uimiseenkin hetken aikaa :D Hirmuista peukutusta, että luikahtaisi pari oikein sitkeää bd bd :D

Laskinkohan oikein, kp 33. Eli ei nyt mitenkään kauhean myöhässä vielä. Laskin kalenterista, että kierto on ollut noin 29 päivää, lukuunottamatta sitä yhtä mielenkiintoista.

Yäk. Tekisi mieli syödä, mut ei kuitenkaan :x
 
jaahas.Liitynpä tänne haaveilijoiden joukkoon. Ollaan miehen kanssa mietitty ees taas koska olis oikea aika alkaa yrittään vauvaa. Ensin päätettiin että nyt tästä kierrosta mut sitten siirrettiin kesälle sit taas ettei jaksa niin kauan odotella että heti vaan ja nyt lopulta päätettiin että huhtikuussa alkaa yritys. Kauheeta mietiskelyä:)

syy miksi mietitään tätä ajankohtaa on ihan se, että meillä ei ole vielä mitään varmuutta töistä. Mies valmistuu tuolloin huhtikuussa, minä vasta ensi syksynä. Miehellä ei välttämättä tuolloinkaan ole töitä, mutta onpahan ainakin paremi mahdollisuus saada töitä kun on valmistunut. Itse kirjoittelen sitten vielä gradua. Tulisi siis jo huhtikuu!! Ollaan muuten molemmat 24-vuotiaita. Ennen yrityksen aloittamista käydään sopivasti rentoutumassa etelässä, joten nyt vaan kaikki toiveet sinne alkukevääseen.

Kauheen pitkältä tuntuu tämä odottaminen että pääsee edes yrittään. Jotenkin vaan haluaisi että asiat olisi vähän enemmän mallillaan noiden töiden puolesta ennen kuin vauva tulee. Mut en tosiaan tiedä miten jaksan odottaa sinne kevääseen. Ehkä gradu vie sitten huomion muualle...

Joka tapauksessa on kiva käydä tänne välillä purkautumassa. Kuulumisiin siis
 
Tervetuloa Tytti!

Mukava saada joukkoon uusia haaveilijoita :) Täällä palstalla oleminen ei ainakaan vie vauvakuumetta pois, mutta tänne on kyllä hyvä purkaa joitain sellasia ajatuksia joita mies ei kyllä aina halua kuulla :)

Saana, milloinka ajattelit testata uudelleen? :)
 
Täällä ilmoittautuu ns. haaveilija. Itse en ole koskaan ollut lapsista erityisen kiinnostunut, siitä huolimatta olen ajatellut itse joskus hankkivani omia. Ikää on mittarissa kohtapuolin 24, miehellä 26, jolla edellisestä suhteesta vajaan 3 vuoden ikäinen poika. Olemme miekkosen kanssa puhuneet ohimennen lapsista, hän sanoo haluavansa lapsia muutaman vuoden sisällä, ennen 30 vuoden ikää. Itse taas tunnen etten ole valmis äidiksi, vaikka varmasti äitiydestä selviäisinkin. Ajattelen vain, että "sitten 5 vuoden päästä joskus". Itsekään en kyllä halua paljoa yli kolmenkymmenen mennä mitä lastenhankintaan tulee. Lapsia kun haluaisin kuitenkin enemmän kuin yhden. Kuitenkin jos viisikin vuotta odotan, niin olen jo lähellä kolmeakymmentä. Jokseenkin siis mietityttää tuo oikea ajankohta. Itse olen sen lisäksi työtön, miehellä tosin vakipaikka. Kyllä tässä nyt parisen vuotta näillä näkymin vielä odotellaan, suhdettakin takana "vasta" 2 vuotta.

Tästä sekalaisesta selostuksesta huolimatta tulee silloin tällöin haaveiltua omista lapsista ja siitä kuinka ne kasvavat ja minkälaisia piirteitä ovat vanhemmiltaan perineet. Lueskelen vauvapalstoja, hamstraan tietoa, selailen lastenvaunuja netissä jne. Toisinaan koen sen hyvinkin kaukaiseksi asiaksi ja joskus tuntuu, että raskaaksi tuleminen olisi kuin kauhuskenaario, "elämä loppuu tähän"-ajatuksineen.. Olenko jotenkin omituinen, kun tässä iässä tunnen yhä olevani liian nuori? Monet ikäiseni ovat pyöräyttäneet jo parikin jälkeläistä. Onko monella samantyyppisiä ajatuksia?
 
Tervetuloa KajsaStina!
Et ole omituinen. Tunnen itseni myös välillä liian nuoreksi, mutta kohta taas jo yli-ikäiseksi. Välillä tuntuu, että raskaaksi tulo tarkoittaa elämän loppumista, mutta seuraavassa hetkessä tuntuu siltä, että siitä elämäni vasta alkaa.

Höh, testasin aamulla, kun en malttanut odottaa kauempaa. Ihan nega. Että kaipa ne joskus alkaa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Ajatuksissa:
Vilkku, 31+31, Y5/06, LA 28.7.07
Daisy, 31+36, Y5/06 +11.10.06, la 21.6.07
Anttuli, 25+26, Y7/06 +26.8. la 4.5.07
Katriina, 27+31, Y3/06 LA 21.4.
Hj, 24+28 ??? joskus
Anna, 26+23, T3/07
Erica, 30+33, Y4/07
Joanna79, 27+32, T11/06
Pinja, 31+39, LA n. 17.4.07
Minni, 26+24, Y5/07
Vanilla, 26+24, Y3/06 LA 02/07
Sella, 23+23, Y jossain tulevaisuudessa
Annemaria, 23+28
minna78, 29/40
Meea, 22+23, Y aikaisintaan 2008
Saana 24+27, T 8/07 (ehkä)
Neilikka 25+25, T04/07 (ehkä)
tytti. 24+24, Y04/07
 
Tervetuloa KajsaStina myös joukkoon!

Kuulostaa ihan normaaleilta nuo sinun ajatukset, kyllä sitä itsekin mietin kaikkia noita juttuja vaikka kova vauvakuume onkin. Suurimmaks osaks mua pelottaa se et ei ehkä oo enää sellasta omaa vapautta ja rauhaa. Miten sit pystyy matkustamaan ja silleen. Mut toisaalta kaikki ainakin sanoo et lapsi antaa paljon enemmän, ja et ne käytännön asiat kyllä järjestyy, varsinkin jos on kaksi vanhempaa. Aina kuulee ettei äidit ehdi mitään ja ettei oo omaa aikaa, mutta kai se on mahdollista järjestää esim. sillai että äitikin pääsee pari kertaa viikossa jumppaan ja kahviloihin ystävättärien kanssa iltaisin jos isä vaikka hoitaa vauvaa. Mua ei niinkään pelota itse vauva, mutta kiukutteleva teini-ikäinen. Toisaalta siinä vaiheessa sitä on itsekkin jo paljon vanhempi...

Mutta eikai sitä ikinä voi olla 100% valmis, aina sitä tulee jotain asioita muuttumaan. Jostain luopuu ja jotain muuta saa enemmän. Luotan vaan siihen mitä kaikki sanoo et saa paljon enemmän.
 
Hmmm... tuo helistin.fi:n ovislaskuri taitaa olla aika tarkka. Tänään pitäis olla ja nyt kiinnitin huomiota että pistää vähän sivusta. Harmi ettei päästä puuhailemaan tänään eikä huomenna, mut sentään ehittiin vähän eilen illalla. Jospa joku simppa oliskin luikahtanut ja eläis vielä... mutta turha kai toivoa sen kummempaa, täytyy vaan kärsivällisesti odotella alkukesälle. *huokaus*
 
Kummallinen tunne kohdun kohdalla. Menkat varmaan alkaa huomenna. Viimein! Ärsyttävän hmm... täysi olo. Heh, mitähän se sitten on kun onnistuu oikeasti :D

Kiva, että se laskuri pitää joillakin paikkansa. Mulla ei oikein tunnu pitävän, ehkä. Melkein jo alkaa huolestuttaa.. Siis jos gyne totesi 11.12, että ovis on menossa, ja jos siis menkkojen pitäisi alkaa noin 14vrk kuluttua oviksesta? Jaiks. Jos menkat alkaisi huomenna, niin se tarkoittaisi sitä, että kaksi päivää ennen ovista olisi tullut reilusti siemeniä. Että "pitäisi" olla sen laskurin mukaan onnistunut, mutta testi negaa. Ja jos laskuri on oikeassa, ja negaa, niin tuleekohan yrittämisestä todella pitkää?!?

Toivoo, ei toivo, toivoo, ei toivo......

Tulipa sekavasti taas kirjoitettua..

Minnille hurja peukutus päälle! bd bd
 
*hakkaa päätä seinään*
Ja jos olisikin napannut, niin söin uutena vuotena tyhjiöpakattua savukalaa... Ja juon jatkuvasti liikaa kahvia..
Tekisi hyvää työntää nyt pää hankeen, jos sellainen jossain olisi...
 
Vähän muokkausta..

Vilkku, 31+31, Y5/06, LA 28.7.07
Daisy, 31+36, Y5/06 +11.10.06, la 21.6.07
Anttuli, 25+26, Y7/06 +26.8. la 4.5.07
Katriina, 27+31, Y3/06 LA 21.4.
Hj, 24+28 ??? joskus
Anna, 26+23, T3/07
Erica, 30+33, Y4/07
Joanna79, 27+32, T11/06
Pinja, 31+39, LA n. 17.4.07
Minni, 26+24, Y5/07
Vanilla, 26+24, Y3/06 LA 02/07
Sella, 23+23, Y jossain tulevaisuudessa
Annemaria, 23+28
minna78, 29/40
Meea, 22+23, Y aikaisintaan 2008
Saana 24+28, T 8/07 (ehkä)
Neilikka 25+25, T04/07 (ehkä)
tytti. 24+24, Y04/07
 
Lämpimästi tervetuloa KS ja Tytti! Kivaa saada uutta väkeä remmiin, niin keskustelu ja ajatukset pysyy tuoreina. Oletteko jo kauan taustailleet? Jos olette, niin olette varmaan havainneet että ei nää meidän jutut varsinkaan perjantaisin kovin viisaina pysy… Itse olen kokenut, että vaikka vauva-asiat ei niin äärimmäisen ajankohtaisia olekaan, niin täällä on kivaa kikatella kaikkia tyttöjuttuja.

Vitsit kun Saanalla on kiintoisat paikat. Mun mielestä sun flunssa-ja kuumeoireet voi hyvinkin todistaa että ei se täyteläinen olo ehkä johdukaan menkoista. Voi kuinka ihanaa olisi saada kohta plussaisia uutisia.

Tosi makeaa, että WAB:n PP:llä tärppäsi heti. Onnea sinne suuntaan, jos sattuu kulkeutumaan tätä kautta. Ja toisaalta tää muistuttaa meitä ”kuvitellaan käyttävämme kumia, mutta käytännössä lipsutaan pahasti”-ehkäisijöitä mahdollisuudesta. Ja vitsit kun itsekään ei tiedä kokeeko tuon mahdollisuuden positiivisena vai negatiivisena…

Ja Minnille kanssa peukkuja! Hyvä että kaikilla on elämää, niin täällä riittää jännäilyjä tasaisesti. Allekirjoittaneen jännät ajat on ensi viikolla.
 
Muakin vähän pelottaa toi oman ajan "loppuminen" vauvan tullessa, mutta luotan kyllä siihen että isäkin mielellään on hetken ihan kadestaan vauvan kanssa, jotta äiti saa vaikka vaan lepäillä tai käydä tapaamassa kavereita. Eniten kuitenkin pelottaa se, että joutuu luopumaan esimerkiksi matkustelusta. Opiskluaikanakin on päästy suht hyvin matkaileen kun on säästetty ajoissa, mutta mitäs sitten kun meitä on kolme? Riittääkö rahat silloin enää vauvan kanssa matkusteluun, varsinkin jos onnistun tulemaan raskaaksi ennen kuin kerkiän opiskelun jälkeen työelämään.

Mutta vaikka tätä kelailen niin jotenkin uskon että kaikki saadaan järjestymään ton rahan ja ajan suhteen. Ehkä mulla on jo vauvakuume niin taivaissa :) Mutta ymmärrän todella hyvin kaikki murheet maan ja taivaan välillä, mitkä vauvaan liittyy. Itse ajattelen niin että se on sitä äitiyteen valmistautumista, että yrittää pohtia kaikki mahdolliset asiat parhain päin ennen vauvan hankintaa. Eikö se ole aika vastuuntuntoistakin?

Tänään oon yrittänyt tosissani pyöriä vauvasivuilla vähmmän ja tehdä sitä gradua, mutta kuten huomaatte en ole ihan kympillä onnistunut. Ehkä sekin päivä vielä koittaa:) Mukavaa iltaa kaikille, jatketaan haaveilua ja pohdiskeluja!
 
On tämä niin hölmö tunne, paniikki siitä, jos onkin onnistunut ja samalla paniikki siitä, jos ei ole onnistunut. Höh.

Niinjuu, Tytti ja KajsaStina: Oletteko pitkään taustailleet, onko meidän tarpeellista kertoa omia taustojamme?

Tuo oma-aikajuttu tuntuu nyt itselle vielä vähemmän tärkeälle asialle. Ennemminkin huolestuttaa se, (tiedän näistä voisin joutua kivitettäväksi..) mitä lapsen saaminen merkitsee uralle, siis jos se nyt joskus edes alkaisi, ja toisaalta niin pinnalliselta kuin se kuulostaakin, oman minuuden muuttuminen, niin fyysinen kuin psyykkinenkin puoli siitä.

Mikä itsekurin kukkanen olenkaan. Siis sen vähemmänsokeria-dietin kanssa. Kahvit meni ihan mallikkaasti ilman sokeria, mutta löysin sitten suklaarasian... Ja nyt on kamala morkkis päällä :S

Tuo WAB:in PP:n juttu on niiiiiin ihana *onnellinen huokaus*
 
Olen 24, mies 28. Valmistun nyt kevättalvella, mies vähän keväämmällä. Kummallakaan ei ole jatkosta vielä tietoa, itse jatkan opiskeluja ainakin nyt kevään ajan. Siis en lähde syventämään opintojani vaan leventämään :) Työtilanne on meillä siis se suurin ahdistava tekijä. Itselläni työllistyminen tuntuu olevan todella hankalaa, alan vapaita paikkoja on viimeisen puolen vuoden aikana avautunut yhden käden sormilla laskettava määrä. Kaveritkin ovat valmistuneet kortistoon.

Haaveena olisi mennä naimisiin ensi kesänä, mutta saa nyt nähdä. Kumpikin ollaan oltu niin saamattomia, että minkäänlaisia varauksia tai valmisteluja ei olla tehty. Ja mies kun haluaisi ennen lasta naimisiin.

Meillä vauvakuume on siis aika yksipuolista. Mies pelkää eniten muutosta. Ja kun mies pelkää, alan myös itse pelkäämään, ja sekös jarruttaa.

Nyt viimeaikoina mies on alkanut osoittaa vähän lämpenemisen merkkejä, mm. ehkäisyssä on alettu lipsumaan... Josta siis tämäkin panikointi :)
 
*huoh* alkuraskausoireketjut pitäisi kieltää lailla... Niitä kun lukee, niin on niin raskaana kuin olla voi. Taas.

Nyt teen ainakin viikon kestävän uuden vuoden lupauksen. Ja se on muuten harvinaista, se uuden vuoden lupausten teko.

Kun/jos menkat alkaa, lupaan huolehtia seuraavassa kierrossa ehkäisystä paremmin. (Ehkä.... ;) ) Ja säästää teidät ja miehen ylimääräiseltä panikoivan ihmisen höpöttelyltä. Höpötän siis muista aiheista. Tai ainakin muiden kohdalla kuin itseni :D
 

Similar threads

A
Viestiä
102
Luettu
2K
S
A
Viestiä
101
Luettu
3K
S
A
Viestiä
100
Luettu
3K
N
S
Viestiä
100
Luettu
2K
S
A
Viestiä
104
Luettu
3K
N

Uusimmat

Kuumimmat

Yhteistyössä