A
antzi*
Vieras
Huomenta!
Kerkeän minäkin tulla hetkeksi teitä tervehtimään.... Katzulle onnea ihanista ultrauutisista! Ja voi että mitä vauvoja tuolla suljetulla osastolla onkaan! <3 En ole aikoihin siellä käynytkään.
Tuosta miehen raskaudesta minäkin sen verran, että olin tosi yllättynyt, miten mies koki ensimmäisen vauvan liikkeen (jonka hän siis tunsi muutama pv sitten)! Ajattelin, että vain sanoo että jännä juttu tms. mutta oli ihan yhtä hymyä sen jälkeen ja vielä hetken päästä sanoi, että oli tosi "rajun" tuntuista. Ja ensimmäistä kertaa tuon jälkeen innostui oikeasti miettimään nimiä... Joten tuo liikkeiden tunteminen ilmeisesti ainakin hänelle oli iso juttu.
Täällä on asiat taas muuttuneet sen verran, että voi olla, että asutaan vielä tässä vuoden verran, ellei alkuvuoteen mennessä ole hyvää tarjousta tullut. Miehen vanhemmat lupasivat vähän tukea eloa sen aikaa. En oikein tykkää vanhempien rahoja ottaa, mutta nyt täytyy ajatella lasta ja omaa psyykettä. Ei ole oikein järkeä millään pilkkahinnalla asuntoa myydä (sitten ollaan taas kusessa), mutta ilman tukea ei tässä voida asua. Noh, katotaan nyt miten asiat menee, onhan tässä vielä aikaa ennen vuoden alkua!
Aikaistin neuvolan tälle perjantaille ensi viikolta, kun tuntuu että olen tosi väsynyt ja huimaa ym. Saa katsottua verenpaineet ja hempat, ettei niissä ole mitään ihmeitä tapahtunut. Voi tietty johtua tästä stressistäkin. Muuten kaikki on kai ok, ensi vk on se 4D, innolla odotetaan! Vaikkakin vähän pelottaa että jokin ei ole kunnossa tms. Ei sille mitään voi että se ajatus kummittelee edelleen päässä.
Mutta nyt koulutöiden ääreen! Pitää jaksaa nyt pusertaa otsa hiessä, ajattelin nimittäin jäädä parin vk päästä saikulle ja pysyä siellä äippälomaan saakka jos se musta on kiinni... sen verran ahistaa ja särkee ja jomottaa.
Antzi rv 22
Kerkeän minäkin tulla hetkeksi teitä tervehtimään.... Katzulle onnea ihanista ultrauutisista! Ja voi että mitä vauvoja tuolla suljetulla osastolla onkaan! <3 En ole aikoihin siellä käynytkään.
Tuosta miehen raskaudesta minäkin sen verran, että olin tosi yllättynyt, miten mies koki ensimmäisen vauvan liikkeen (jonka hän siis tunsi muutama pv sitten)! Ajattelin, että vain sanoo että jännä juttu tms. mutta oli ihan yhtä hymyä sen jälkeen ja vielä hetken päästä sanoi, että oli tosi "rajun" tuntuista.
Ja ensimmäistä kertaa tuon jälkeen innostui oikeasti miettimään nimiä... Joten tuo liikkeiden tunteminen ilmeisesti ainakin hänelle oli iso juttu. Täällä on asiat taas muuttuneet sen verran, että voi olla, että asutaan vielä tässä vuoden verran, ellei alkuvuoteen mennessä ole hyvää tarjousta tullut. Miehen vanhemmat lupasivat vähän tukea eloa sen aikaa. En oikein tykkää vanhempien rahoja ottaa, mutta nyt täytyy ajatella lasta ja omaa psyykettä. Ei ole oikein järkeä millään pilkkahinnalla asuntoa myydä (sitten ollaan taas kusessa), mutta ilman tukea ei tässä voida asua. Noh, katotaan nyt miten asiat menee, onhan tässä vielä aikaa ennen vuoden alkua!
Aikaistin neuvolan tälle perjantaille ensi viikolta, kun tuntuu että olen tosi väsynyt ja huimaa ym. Saa katsottua verenpaineet ja hempat, ettei niissä ole mitään ihmeitä tapahtunut. Voi tietty johtua tästä stressistäkin. Muuten kaikki on kai ok, ensi vk on se 4D, innolla odotetaan!
Vaikkakin vähän pelottaa että jokin ei ole kunnossa tms. Ei sille mitään voi että se ajatus kummittelee edelleen päässä. Mutta nyt koulutöiden ääreen! Pitää jaksaa nyt pusertaa otsa hiessä, ajattelin nimittäin jäädä parin vk päästä saikulle ja pysyä siellä äippälomaan saakka jos se musta on kiinni... sen verran ahistaa ja särkee ja jomottaa.
Antzi rv 22
Se ei kyllä tuntunut yhtään mukavalta ja mieskin ryntäs kattomaan, että mitä sä täällä karjut. Tommosia tuntemuksia on musta juuri tosi hankala selittää toiselle.