Höh, kun en kerennyt
Senoraa tsempittämään! Mutta hengessä mukana näin jälkikäteen
Oli nuo nettiyhteydet poikki, just kun olis ollut hetki aikaa lärpätellä. Poika ei nääs meinaa antaa mulle yhtään surffailuaikaa! Nyt lähti just mummolaan, niin saan hetken istua tässä.
Vähän kökkö olo, tätä lunssaa pukkaa päälle.. puol ysiin nukuttiin, ihanaa, sitte kauppareissu heitettiin ja muuten ei olla tehty juur mitään. Peruutin näöntarkastuksenki, oli meinaan aamulla silmä rähmässä niin en sit viittiny mennä. Ens maanantaina uus yritys. Samoiten peruuntui huominen ultrakontrolli, lääkäri on kipeenä :/ Kyllä otti päähän! No, maanantaina on sit sinnekin aika.
Ei ollut ystäväni pahoillaan, vaikka tyttö tulikin

Ehkä kuitenkin pikemminkin päin vastoin, kun saa ostella nyt vaaleanpunaista. Tänään taas soittelin ja hyvin siellä kuului kaikki olevan. Huomenna päässevät kotiutumaan. Niin, siitä poikaennusteen varmuudesta. Ite en kyllä uskonut täysillä poikaan, koska saivat sen ennusteen niin varhaisilla viikoilla (ennen np -ultraa jo). Asuivat sillon vielä Saksassa ja mukamas varmana oli ultraaja sanonut, että poika. Eihän tuossa vaiheessa voi vielä sanoa! No, mut ite kumminkin sit elelivät sen mukaan, että poika se on - ei sitä varmaan täällä Suomessa enää ultrassa näkynyt, jalkoväliä. Mutta, meillä oli kyllä niin selkeesti pallit ja heppi esillä, että jos ne pimpsaksi muuttuu niin....ihme on!
Ihanaa olis mennä tyttöä katsomaan, mutta päätettiin, että käydään sitten heillä kotona, jahka tästä flunssasta toivun. Voi kun sais jo oman nyyttinsä syliin!!
Hih, ihmekös tuo, ettei
Lahja viihdy hiljaisuudessa! Mikäli oikein muistan, oli äitinsä koko ajan menossa ja tekemässä jotain odotusaikana.. ;D
Pikku2:n Siirille onnittelut nimestä! Ja ristiäiset saitte vietettyä sulassa sovussa nimierimielisyyksistä huolimatta, hyvä

. Mä en ole ihan varma, että onko mun mies sisäistänyt tulokkaan tulevan nimen, vai onko pitänyt vitsinä.. kummeista juteltiin tossa joku päivä sitten, eikä oikein päästy puusta pidemmälle. Pari hänen ehdottamaansa ovat tammikuusta eteenpäin reissussa, että ei olis kyllä kiva poissaolevia pyytää kummeiksi..
Jazzin poitsulle vyöhisterapia-avun toivotukset, toivottavasti auttaa masuun. Meillä pojalla sillon autto kaikista parhaiten ne Disflatyl -tipat. Tuli mieleen, kun
Kapriskos se oli, joka kirjoitti yks päivä, että rangaistukseksi Jekovittiä, niin meidän poika otti niitä innolla! Olis halunnut monet päivässä. Mikähän dena siitäkin tulee, kun tollanen lasinpesunesteen makuinen (en ole kyl maistanut sitä) maistuu...mut oikeesti, on se Jekovit kyl niin järkyn makusta.
Harjoitussuppareita on alkanut viime päivinä olemaan ihan kiitettävästi, toivottavasti nopeuttaisivat sit itse toimitusta. Mut aika laimeita ja lyhytkestoisia nää enimmäkseen ovat, ja tuntuvat vaan etupuolella. Ainakin ekassa synnytyksessä oikeet supparit tuntui selässä ja sykki niskaan asti.
Niksulle pikaista paranemista, ei tää kivaa kyl oo. Ja just kun olin edellisestä flunssasta toipunut lähes täydellisesti! No, mut tää tarttu pojalta, sillä on ollu jo toista viikkoa räkis ja vielä jatkuu..
Tällaisia tunnelmia näin ekana äitiyslomapäivänä

Kyllä tää ihanuus
Tuuli sullekin koittaa ihan tuossa tuokiossa! Ja muillekin aikanaan.
Ja nyt nakkikastikkeen tekoon, moro! Ja
Kaprikselle nyt niitä kunnon suppareita ja sassiin!!
Omppu ja Toivo 34+6