Heipä hei!
Kiitos Viluskille Kaunotar-kommenteista

Ihanhan täällä menin hämilleni moisesta kommentista

Itsekin olen ollut kyllä tyytyväinen tummiin väreihini, mutta vikansa ne on mullakin.. mm.niin hapero hiustenlaatu et vaikka kuinka toivoisin sellaista tummaa kiharapilveä kuin jollakin latino-tähdellä, niin näillä 'kalju-geeneillä' ei kyllä ole muuten kasvamassa tuuheeta tukkaa millään! :/ Toisaalta, ehkä jotain latino-perimää vois kuvitella olevan kun luonteeltani olen sellainen salama, et parempi kerta rätinä kun pitkä kitinä!! Se on tietty välillä hyväkin tapa toimia, mutta välillä varmaan mies toivois vähän tyynempää tapausta

Tänä aamuna taas jostain syystä huonosti nukutun yön jälkeen olin tukka pystyssä ja äkeänä ärripurrina heti aamusta ja mieskin kyseli et "mikäs peikko meillä täällä tänään on?" Onneks porhalsin työmatkan pyörällä ja kummasti raitis ilma ja aavistus päivän paistetta piristi oloa ja mieltä. Ja kun mies soitteli hetki sitten kyselläkseen onko olo jo asettunut niin tuli jopa vähän jo vitsailtua

Hyvä päivä tästä siis tulee! Aamuolollani siis ymmärrän Myynkin masentunutta olotilaa, mut toivon et voitais tsempata sutkin kohti iloista viikonloppua hyvillä mielin!
Mökkiviikonloppu alkaa vasta huomenna. Tänään täytyy illalla pakkailla tavarat kasaan ja miettiä viikonlopun eväät et matkalla sitten käydään ostamassa. Outik

han kyseli et miten 'mökki-ihmiset' ehtii huolehtimaan sekä kodista että mökistä jne.. Musta tuntuu et se on vähän elämäntavasta ja asenteesta kiinni.. Esim. minä ja mieheni ei olla kauheen nöpönuukia et joka paikan pitäis olla kotona puunattuna. Siis perussiistiä on, mut sisustuslehdet oikeassa kulmassa sohvapöydällä ei oo meidän juttu

Elikäs viikon aikana hoidan pyykinpesun joko aamulla 7-9.00 välillä tai sit illalla laitan heti koneeseen ku pääsen töistä kuudelta. Yleensä viel lataan koneen aamulla valmiiks tai ainakin lajittelen pyykit, joten illalla ei tarvi ku tökätä koneeseen ja sit kuivausrumpuun.. Keittiö on perussiistinä koko ajan, koska aamulla minä yleensä huolehdin ennen lähtöä keittiön kuntoon ja mies iltapäivällä kun tulee aiemmin töistä. Imurointi/luuttuaminen menee myös mulla joko arjen aamuissa tai illalla. Viikonloput on siis käytännössä 'vapaata'. Joka toinen viikko olen lauantaisin töissä ja silloin olen käytännössä lähes tekemättä mitään sunnuntain, koska kuuspäivänen viikko vie kyllä mehunsa vaikka miten tarmokas olisin. Ja kun taas pääsemme mökille, on siellä ihan omat touhunsa ja rutiininsa.. Toisille se vois tuntua uurastukselta, kun taas itse koen että työjutut ja muut huolet unhoittuu nopeasti kun keskittyy ihan perusjuttuihin, kuten mökin lämmitykseen, vedenkantoon, saunan lämmitykseen.. lumen luontiin jne.. Eli, mökillä ei olla sen takia että uurastettais niska limassa koko viikonloppu vaan tehdään verkkaiseen tahtiin juttuja eteenpäin..Ja siinä samalla sitä itsekin rentoutuu ja mieli lepää keskellä metsää. Näin tämä ainakin meillä toimii.. Lapsuudenkodissanikin vanhempani hankkivat mökin ehken 10 vuotta sitten ja kyllä siellä kaikki viihdyimme hyvin ja jotenkin se 'kuuluu olla'.
Päivän piristyksistä..
Minä jotenkin niin ihastuin siihen pinkkiin kaveriin et meninpäs saman firman sivuille ja tilasin sieltä viel geisha-kuulat ;D Ihan toki vaan sen vuoks, et KUN olen joskus synnyttänyt niin noiden kuulien avulla voi palautella vähän lihaksistoa ruotuun

Mut eihän siitä varmasti ole haittaakaan jos ilolihaksiaan harjaannuttais jo nyt. Ajattelin, et jos vaikka huomen noutasin aamulla pakettini postista ja pistäis kuulat mökkimatkan iloksi paikoilleen.. Millähän fiiliksellä sitä mahtais olla kun on perille päästy?!!
Unelmamiehestä;
mä olin AINA ajatellut nuorempana et elän elämäni tietenkin pitkän, tumman ja komean miehen kans.. MUT sit sattu jotakin hassusti. Nykyinen mies on enemminkin vaalea kuin tumma ja pituuttakaan ei ole ihan hirmuisesti, vaan sopivasti

Oikeastaan siis mulle vallan täydellinen ukko-kulta. Jos olis pidempi ja tummempi niin enhän mä pimeessä erottais missä se menee ja suukottelemaankaan en yltäis ja sit oliskin kurjat oltavat! Elikäs siis onneks unelmat ja todellisuus ei ole aina sama juttu.
Tummien silmien periytymisestä..Mullakin on biologian tunneilta sellainen muistikuva et tummasilmäisten geeni on vanhempi, meillä on niin et isälläni on tummat silmät ja ne ovat periytyneet isolle veljelleni ja mulle, kun taas pikkusisko on täysin sinisilmäinen (enkä mä nyt puhu hänen luonteensa ominaisuuksista

) Tod.näk. mun ja mieheni lapsista (jos niitä tulis useampia.. nyt vaan yhdestä näin alkuunsa vähän keskusteltu

) tulis varmaan osalle tummat silmät, osalle vaalean harmaat/siniset. Isältään sais lapset periä atleettisen vartalon ja multa tuittuilevan luonteen
Taidanpas ryhtyä aamupäiväteen keittoon! Toivon kaikille päivän paistetta!
Hmm..pitäisköhän mun nyt kokeilla sitä päärynälikööriä tällä mökkireissulla.. nam...
ja missäs Ramona olet, Huhuu?!!