hei Sanna, en ole Kermitissä kirjoittelijoita, vaikka keskenmenon kokeneena voisinkin niin tehdä. Aika ei riitä moneen keskusteluun osallistumiseen. Nyt oli pakko kommentoida, kun viestisi herätti uteliaisuuteni ja kävin ensin lukemassa pari viimeistä sivua kesäkuun odottajista. Tuo yksi vierailija "rakas sanna" -kommentteineen sai mullekin aika inhan tunteen, en yhtään suuttumistasi ihmettele, noissa surullisissa myrskyissä missä muutoinkin nyt olet. Olen todella, todella pahoillani vuoksesi! Elämä kohtelee joskus todella rajun epareilusti, eikä silloin ole kiva kun joku epäempaattinen iskee veistä vielä syvemmälle. Yritä kuitenkin olla tuota yhtä ikävää ihmistä ajattelematta ja ota vastaan muiden kesäkuisten lähettämät osanotot. Yksi ihminen ei voi puhua kaikkien puolesta. Ja ehkä tuo yksi kuitenkin vain yritti auttaa - kovin tökerösti...ehkei oikeasti tarkoittanut, että toivoisi sinun häipyvän kesäkuisista..ehkä ajatteli, ettet Kermiteistä tiennyt ja mietti, että saman kokeneet kohtalotoverit osaisivat auttaa sinua surutyössäsi..
Olet kokenut kovat menetykset, lähetän kovasti valoa ja voimia käsitellä suru, viha, kaipaus - kaikki vuorollaan. Tuokoon ensi vuosi vuorostaan vain onnea kohdallesi!