K
kotiäiti
Vieras
Minä siivoan, pyykkään, laitan kaksi lämmintä ateriaa päivässä ja siihen välipalat ja aamu ja iltapalat päälle, minä käyn kaupassa lasten kanssa. Ja hoidan heidät kun he sairastavat.
Minä nousen aamulla ennen seitsemää ja valvon yöt jos tarve vaatii. Minä kitken kasvimaat, lämmitän talon, kuskaan lapset lääkäriin ja kerhoon. Minä käyn hammaslääkärillä lapset mukanani.
Minä pelaan ja leikin, minä hoivaan kun sattuu, minä iloitsen kun lapset oppii jotain uutta. Otan vastaan kiukuttelut ja uhmaiät ja pesen ne sormenjäljet ikkunasta, Minä tarkistan hampaat ja huolehdin lääkkeet.
Minä opetan ja neuvon. Minä kerron ja vastaan. Minä askartelen ja pelaan. Minä en juo kahviani rauhassa, saatikka syö istualteni.
Mutta siltikin olen yhä useamman mielestä VAIN kotona. VAIN kotona?
Nyt olisi mahdollisuus lähteä töihin ja sydämeni taistelee yleistä mielipidettä vastaan. Minä haluan olla kotona, minä haluan nähdä kun lapseni kasvavat, minä haluan nähdä kun he oppivat uutta. Haluan tietää milloin he ovat pahoilla mielin ja milloin iloisia. Mielelläni olisin kotona vielä silloinkin kun lapseni lähtevät koulutielle. Mutta minähän olen VAIN kotiäiti. Kukapa sellaista työhistoriaa myöhemmin arvostaa? Ja niin sydämeni jatkaa taisteluaan..
Mutta vielä minä kirjoitan että olen kotiäiti ja ylpeä siitä.
Minä nousen aamulla ennen seitsemää ja valvon yöt jos tarve vaatii. Minä kitken kasvimaat, lämmitän talon, kuskaan lapset lääkäriin ja kerhoon. Minä käyn hammaslääkärillä lapset mukanani.
Minä pelaan ja leikin, minä hoivaan kun sattuu, minä iloitsen kun lapset oppii jotain uutta. Otan vastaan kiukuttelut ja uhmaiät ja pesen ne sormenjäljet ikkunasta, Minä tarkistan hampaat ja huolehdin lääkkeet.
Minä opetan ja neuvon. Minä kerron ja vastaan. Minä askartelen ja pelaan. Minä en juo kahviani rauhassa, saatikka syö istualteni.
Mutta siltikin olen yhä useamman mielestä VAIN kotona. VAIN kotona?
Nyt olisi mahdollisuus lähteä töihin ja sydämeni taistelee yleistä mielipidettä vastaan. Minä haluan olla kotona, minä haluan nähdä kun lapseni kasvavat, minä haluan nähdä kun he oppivat uutta. Haluan tietää milloin he ovat pahoilla mielin ja milloin iloisia. Mielelläni olisin kotona vielä silloinkin kun lapseni lähtevät koulutielle. Mutta minähän olen VAIN kotiäiti. Kukapa sellaista työhistoriaa myöhemmin arvostaa? Ja niin sydämeni jatkaa taisteluaan..
Mutta vielä minä kirjoitan että olen kotiäiti ja ylpeä siitä.