[QUOTE="vieras";26991602]Ap koko ajan korostaa sitä, että mies pettyisi kun on niin innostunut vauvasta. Kanna vastuusi! Miehen pitää saada tietää mitä olet tehnyt ja hän voi harkita asiaa. Jos päätätte olla yhdessä, vaikka lapsi on muun miehen, asia on silloin teidän yhteinen.
Asia tulee ihan varmasti tavalla tai toisella hänen tietoonsa ja silloinpa vasta hänen elämänsä romahtaakin. Saatat puhua unissasi, alat tilittää humalassa hänelle, lapsi todella näyttää vieraalta, perinnölliset piirteet paljastavat (niitä on paljon muitakin kuin veriryhmä - ihan siitä lähtien saako kielen rullalle vai ei...) jnejne.
Puhumattakaan siitä, että sinä kannat tätä asiaa mielessäsi. Se ei yhdistä sinua mieheesi ja todennäköisesti otat häneen pikku hiljaa etäisyyttä. Kirjoitat hänestä muutenkin tässä epäkunnioittavaan sävyyn
[/QUOTE]
No tiedän että olen saattanut olla hieman itsekäs tässä, ajattelen lapsen parasta ja toki myös itseäni koska yksinhuoltajaksi en haluaisi ja myönnän tämän johtuvan mukavuuden halustani, tykkään mennä ja tehdä asioita ihan spontaanistikin, siksipä meillä ei varmaan lapsia olekaan ennestään. Ei ole tarkoitus kirjoittaa miehestä epäkunnioittavasti, mutta olemme niin erilaisia. Hän tosiaan on niin tylsistyttävä että on pakko lähteä vähän tuulettumaan ulos että jaksaa taas pari viikkoa möllöttää illat hänen kanssaan kotosalla. No hyvä isä hän on taatusti ja uskon että antaa minulle vapautta lapsen syntymänkin jälkeen.
En tiennytkään noista muista perinnöllisistä jutuista, korvannipukat taisi olla, mitäs muuta? Kyllä näissä miehissä on ulkoisesti jotain samaa joten tuskin nyt ihan poikkeavan näköistä lasta nyt voisi kuitenkaan tulla ja toisaalta esim omat hiukseni ovat lähes mustata ja muutenkin olen "tumma" suomalaiseksi joten tämä voisi helposti periytyä lapsellekin, eikö tummuus ole aina vallitsevaa?
