H
_hilti_
Vieras
onpa päivä mennyt taas nopeasti ja vatsassa ollut koko ajan kova vilske.
pääsin tuossa hetki sitten pitelemään kohta kolmen kuukauden ikäistä pientä ja oli kyllä suloinen, mutta iski kyllä samalla pieni paniikki että miten sitä osaa sitten sen oman pienen kanssa olla, nostella oikein ym. mutta kyllä kai se siitä.
mietittiin tänää miehen kanssa että miten saataisiin hänelle edes vähän taukoa koulusta kun tämä pieni päättää syntyä... kun opiskelijalle on isyysloman saaminen lähes mahdotonta. huonossa tapauksessa kolme päivää on maksimi, niin ettei jouduta koko kuukautta sinnittelemään pelkällä äippärahalla. ammattikorkeasta kuulemma vähän vaikea juuri opiskelun aloittaneen saada pidempää taukoa ilman että opintotuki menee...
olisi tosi harmi miehelle (ja minulle) jos saa vaan sen kolme päivää, kun on tähänkin asti ollut jopa kaikilla neuvola reissuilla mukana ja nyt tämä.
lisää vielä enemmän minun panikointiani, että miten sitten minä selviän kahdestaan tämän pienen kanssa jo heti alusta kaikki päivät, ja entä jos joudutaankin esim. sektioon niin mites sitten.
mutta ehkä kaikki järjestyy... ja minultakin loppuu nämä tyhmät ylimääräiset stressaamiset..
näin muuten viime yönä "painajaista" jossa menin vessaan missä minun uusi pesukoneeni oli pyörimässä, ja siellä pyörivätkin anopin pyykit ilman minun lupaani ja ennen kuin olin yksiäkään pyykkejä itse siellä pessyt... ja unessa se tuntui kyllä aivan oikealta painajaiselta vaikka sitä miehen kanssa heti aamulla naurettiin
hyvää yötä ja kauniita unia eikä mielellään anopin kuvia.
pääsin tuossa hetki sitten pitelemään kohta kolmen kuukauden ikäistä pientä ja oli kyllä suloinen, mutta iski kyllä samalla pieni paniikki että miten sitä osaa sitten sen oman pienen kanssa olla, nostella oikein ym. mutta kyllä kai se siitä.
mietittiin tänää miehen kanssa että miten saataisiin hänelle edes vähän taukoa koulusta kun tämä pieni päättää syntyä... kun opiskelijalle on isyysloman saaminen lähes mahdotonta. huonossa tapauksessa kolme päivää on maksimi, niin ettei jouduta koko kuukautta sinnittelemään pelkällä äippärahalla. ammattikorkeasta kuulemma vähän vaikea juuri opiskelun aloittaneen saada pidempää taukoa ilman että opintotuki menee...
olisi tosi harmi miehelle (ja minulle) jos saa vaan sen kolme päivää, kun on tähänkin asti ollut jopa kaikilla neuvola reissuilla mukana ja nyt tämä.
lisää vielä enemmän minun panikointiani, että miten sitten minä selviän kahdestaan tämän pienen kanssa jo heti alusta kaikki päivät, ja entä jos joudutaankin esim. sektioon niin mites sitten.
mutta ehkä kaikki järjestyy... ja minultakin loppuu nämä tyhmät ylimääräiset stressaamiset..
näin muuten viime yönä "painajaista" jossa menin vessaan missä minun uusi pesukoneeni oli pyörimässä, ja siellä pyörivätkin anopin pyykit ilman minun lupaani ja ennen kuin olin yksiäkään pyykkejä itse siellä pessyt... ja unessa se tuntui kyllä aivan oikealta painajaiselta vaikka sitä miehen kanssa heti aamulla naurettiin
hyvää yötä ja kauniita unia eikä mielellään anopin kuvia.