A
anne t.
Vieras
Ollaan kotona uuden vauvan kanssa koko perhe. Mies ei pidä vanhempainvapaata vaan on lomalla sen sijaan. Alku mennyt tosi huonosti, sillä jouduin heti synnytyksen jälkeen leikaukseen sisäisen verenvuodon takia. Lisäksi vauvallamme rakenteellinen vika, joka tekee imetyksestä hyvin haastavan ja tarvitsee erityistukea.
Kotiin tultua sanoin miehelle, että nukun vauvan kanssa eri huoneessa, jotta saadaan kaikki nukuttua sillä rytmillä, kun porukka hereillä eli mies pojan rytmin mukaan ja minä vauvan. Käytännössä vauva on valvonut yöt ja aamulla, kun menee nukkumaan, minä en saa unta, koska mies koko päivän pojan kanssa sisällä. Pelaavat tietokonepeljejä ja riehuvat.
Ensi viikoksi (vika "lomaviikko"). Olin pyytänyt, että mies kysyisi tarhasta, josko saisimme pojan tarvittaessa viedä sinne. Asumme pienellä paikkakunnalla ja hoitaja tuttu eli voisi olla, että olisi onnistunut, vaikka tarhapaikasta juuri luovuttiinkin. Ajattelin, että saisin univajetta purettua, jos poika olisi päivät poissa, kun mies ei häntä kerran ulos vie. Painotin, että kysytään tämä optioksi eli, jos ensi viikko menossa kuten tämä viikko.
Nyt mies sanoi, että ei ole tuota kysynyt, koska hänestä tuntuisi pahalta, jos poika ei olisi hänen lomalla kotona. Lisäksi valitteli, että en siedä omaa poikaani.
Voi että olen vihainen. Siis en siitä, että poika kotona, vaan lähinnä tuon jeesustelun takia. Olen menettänyt yli litran verta ja edelleen toipilas tuosta ja synnytyksestä. Yöuni takana laitokselta tulon jälkeen vähän yöstä riippuen 2-4t per yö. Vauva ei saa syötyä ja edelleen alle syntymäpainon ja perhana mies senkun jeesustelee, kuinka hän niin hyvä isä ja minä huono äiti, kun tuollaista ehdotan.
Kotiin tultua sanoin miehelle, että nukun vauvan kanssa eri huoneessa, jotta saadaan kaikki nukuttua sillä rytmillä, kun porukka hereillä eli mies pojan rytmin mukaan ja minä vauvan. Käytännössä vauva on valvonut yöt ja aamulla, kun menee nukkumaan, minä en saa unta, koska mies koko päivän pojan kanssa sisällä. Pelaavat tietokonepeljejä ja riehuvat.
Ensi viikoksi (vika "lomaviikko"). Olin pyytänyt, että mies kysyisi tarhasta, josko saisimme pojan tarvittaessa viedä sinne. Asumme pienellä paikkakunnalla ja hoitaja tuttu eli voisi olla, että olisi onnistunut, vaikka tarhapaikasta juuri luovuttiinkin. Ajattelin, että saisin univajetta purettua, jos poika olisi päivät poissa, kun mies ei häntä kerran ulos vie. Painotin, että kysytään tämä optioksi eli, jos ensi viikko menossa kuten tämä viikko.
Nyt mies sanoi, että ei ole tuota kysynyt, koska hänestä tuntuisi pahalta, jos poika ei olisi hänen lomalla kotona. Lisäksi valitteli, että en siedä omaa poikaani.
Voi että olen vihainen. Siis en siitä, että poika kotona, vaan lähinnä tuon jeesustelun takia. Olen menettänyt yli litran verta ja edelleen toipilas tuosta ja synnytyksestä. Yöuni takana laitokselta tulon jälkeen vähän yöstä riippuen 2-4t per yö. Vauva ei saa syötyä ja edelleen alle syntymäpainon ja perhana mies senkun jeesustelee, kuinka hän niin hyvä isä ja minä huono äiti, kun tuollaista ehdotan.