Miksi ihmeessä haluaisin nukkua jossain perhepedissä?:O

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja outoko olen
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
[QUOTE="vieras";22878538]Ai, että äiti tietää ENNEN kuin vauva alkaa itkeä, että jahas, pekkaeinari herää kohta syömään? Sori nyt vaan, mutta aika paksua tekstiä...

Aivan fakiiria väittää, että perhepetimamma tunnistaa vauvan nälän ennenkuin vauva alkaa itkeä! Koska vauvahan nukkuu silloin, kun hänellä ei ole nälkä ja vauva on silloin hiljaa.[/QUOTE]


Unilaboratoriossa tehtyjen tutkimusten mukaan perhepedissä nukkuvat äidit imettivät vauvojaan useammin yön aikana, mutta eivät aamulla muistaneet paljonkaan yöllisistä heräilyistä. He myös raportoivat saaneensa enemmän unta nukkuessaan yhdessä vauvan kanssa, kuin silloin, jos vauva nukkui eri huoneessa.

Kun vauva on lähellä äiti havahtuu jo vauvan varhaisiin nälän merkkihin maiskutukseen, ähinään ja levottomuuteen. Näin vauva ei ehdi hätääntymään, ja vauvan rauhoittaminen on nopeampaa. Huomatessaan olevansa äidin turvallisessa kainalossa vauva saattaa rauhoittua uudestaan nukkumaan.

Äidin ja vauvan unirytmit mukautuvat

Erityisesti imettävän äidin ja vauvan unirytmit lähentyvät toisiaan ja silloin äiti ja vauva nauttivat usein syvästä unesta samaan aikaan. Vauvan ollessa kevyen unen vaiheessa (REM) äidin kevyen unen pituus vähitellen vastaa vauvan kevyen unen pituutta. vastaavasti äidin syvän unen(ALFA) pituus alkaa vastata vauvan syvän unen pituutta. Näin vauvan herätessä kevyestä unesta äitikin herää kevyestä unen vaiheesta ja on valmis vastaamaan vauvan viesteihin riittävän pian vauvan tarpeiden mukaan.

Nukkuessaan perhepedissä vauvat heräilevät useammin, kuin yksin nukkuessaan, mutta sekä vauva, että äiti saavat silti enemmän unta. Vauvat myös itkevät huomattavasti vähemmän, minkä johdosta enemmän energiaa säästyy kasvuun ja elintoimintojen ylläpitoon.

Kun vauva herää yöllä nälkäänsä, hän herää kevyen unen vaiheesta. Jos äiti ja vauva nukkuvat yhdessä ja heidän unirytminsä ovat mukautuneet samanlaisiksi myös äiti herää kevyen unen vaiheesta. Tällöin yöimetys onnistuu helposti ja myös takaisin nukahtaminen helpottuu. Jos äiti ja vauva nukkuvat erossa toisistaan, äiti joutuu joskus heräämään syvän unen vaiheesta, jolloin herääminen on paljon hankalampaa. Hän ei reagoi vauvan varhaisiin nälän merkkeihin ajoissa ja vauva ehtii alkaa itkeä. Tällöin takaisin nukahtaminenkin vaikeutuu.

Kun vauva ja äiti heräävät samasta kevyestä unen vaiheesta on äidin myös myöhemmin helpompi nukahtaa kuin erivaiheessa vauvan kanssa nukkuesaan. Vauvalla on unesaan oma rytminsä, mutta äidin on mahdollisuutta sovittaa kevyen ja syvän unenvaihetta, unirytmiään vauvan rytmin kaltaiseksi.
 
[QUOTE="vieras";22878538]Ai, että äiti tietää ENNEN kuin vauva alkaa itkeä, että jahas, pekkaeinari herää kohta syömään? Sori nyt vaan, mutta aika paksua tekstiä... Esim. siskoni vauva, joka muuten nukkui perhepedissä, heräsi aina niin, että nukkui kuin tukki ja avasi silmänsä ja samantien alkoi itkeä nälkäänsä, eli sekunnissa. Useimmat vauvat ilmaisevat nälkänsä itkemällä, ja siihen itkuun äiti vastaa tietenkin heti, nukkui vauva samassa sängyssä, pinnasängyssä tai omassa huoneessa. Aivan fakiiria väittää, että perhepetimamma tunnistaa vauvan nälän ennenkuin vauva alkaa itkeä! Koska vauvahan nukkuu silloin, kun hänellä ei ole nälkä ja vauva on silloin hiljaa.[/QUOTE]

En tuota minään ihmeenä pidä. En heti muista mahtaako tämä 6 viikon ikäinen vauva olla itkenyt öisin lain, vaikka useaan kertaan herääkin syömään. Herään itse jo siihen tuhinaan ja hapuiluun niin että osaan ottaa pienen rinnalle ja nukahdetaan sitten omaa tahtiamme uudestaan.

Itse tykkään että minulle nämä vieressä heräilyt ovat helpompia kuin ylös sängystä nousemiset, puhumattakaan siitä että joutuisi toiseen huoneeseen menemään, samoin nukahtaminen uudelleen tapahtuu helpommin. Näin kahden perhepetiläisen ja yhden pinnasängyssä nukkuneen kokemuksella.
 
Olemme 27-vuotias pariskunta ja meillä on 2kk ikäinen poika.

Meillä on sellainen systeemi, että vanhemmat nukkuvat omassa sängyssään, omassa huoneessa ja lapsi omassa huoneessaan. Lapsen paikka ei meillä ole vanhempien vuoteessa lähtökohtiasesti. Olemme saaneet osaksemme kauhistelua ja arvostelua.


Ja muutenkin, me sovimme jo kauan aikaa sitten, että jos lapsi tulee, ei se nuku samassa sängyssä. .

Ensimmäiset 6 kuukautta vauvan tulisi aina nukkua vanhempiensa huoneessa. Amerikkalainen antropologi ja unitutkija James Mc Kenna muistuttaa, että vieressä nukkuminen vaikuttaa suotuisasti vauvan hengitysrytmiin, keskushermostoon ja verenkiertoon, joten alle 1-vuotiaan nukkuminen vanhempien vieressä suojelee vauvaa kätkytkuoleman riskiltä.
 
Tämä käsitys on ehkä peräisin samasta lähteestä kuin pari- kolmekymmentä vuotta sitten vallinnut käsitys, että vastasyntynyttä ei sää päästää ihokontaktiin äitinsä kanssa, jotteivät äidin bakteerit tartu häneen.

Myöhemmin on huomattu, että luonto on nimenomaan tarkoittanut äidin tartuttamaan oman, inhimillisen bakteerikantansa vastasyntyneeseen ennenkuin ympäristön mahdollisesti haitalliset vieraat bakteerit pääsevät valtaamaan alaa.

Se, että vauva nukkuu aikuisen vieressä on ilman epäilystä luonnon normi ihmislajin kohdalla. Siksi pitäisi ennemminkin vaatia perusteluita siitä poikkeaville järjestelyille - eli kysyä, onko yksin nukkuminen vauvalle turvallista.

Asiaa on tutkittukin. Mikään tutkimus ei ole osoittanut, että vieressä nukkuminen sinällään olisi vauvalle minkäänlainen riski. Jotkut tutkimukset näyttävät viittaavan, että kätkytkuoleman riski on vieressä nukkuvalla lapsella pienempi kuin omassa huoneessa nukkuvalla

http://www.lapsiperhe.net/kantoliinat/perhepeti.html
 
Mä heräsin ennen vauvan huutoa kun se nukku pinniksessä joka oli sängyn vieressä, mä herään edelleen ensimmäiseen pienenpieneen ininään minkä lapsi päästää vaikka on toisessa huoneessa ja olen vieressä ennenkuin alkaa yhtään enempää mekastaa. Ei siihen tarvita perhepetiä.

Lopettakaa nuo jonnin joutavat copypasteemiset kaikenmaailman tutkimuksista, niitä on maailma pullollaan, jokainen tekee niinku parhaaks näkee ja mikä heillä toimii, ymmärtäkää se ja hyväksykää se.

PEESI! Mun mielestä lapselle on vahingollista noin fanaattinen äiti, mikä tuo hernekeppilinkittäjä on. Täysin mustavalkoinen ihminen! Suoltaa antropologien(!!!) juttuja tänne + muuta tekstiä, mitä ei jaksa edes lukea.Tuollahan oli myös artikkeli, missä LÄÄKÄRI kertoi, että vanhempien vieressä nukkuminen nostaa hiukan kätkytkuoleman riskiä.

Meillä vauva nukkui omassa sängyssä, söi kerran yössä, heräsin ennen kuin vauva alkoi itkemään. Kasvoi hyvin ja nukkui hyvin. Ja me vanhemmat nukuimme hyvin. Ystävän vauva HUUSI kaiket yöt perhepedissä ja söi jopa 20 kertaa yössä. Äiti oli aivan puhki, kunnes siirsi vauvan nukkumaan omaan sänkyynsä, sänky oli silti melkein kiinni vanhempien sängyssä. Toki tiedän myös tapauksia, jossa vauva nukkuu hyvin perhepedissä ja tapauksia, missä vauva valvottaa omassa sängyssä. Se mikä sopii toiselle, ei sovi toiselle. Jokainen perhe miettii sen ratkaisunsa, mikä sopii parhaiten!
 
Yleisesti uskotaan, että jos nukkuu vauvan vieressä, voi milloin tahansa kierähtää lapsen päälle. Pinnasänky onkin usein ensimmäinen asia, joka vauvaperheeseen hankitaan.

Pari vuotta sitten iltapäivälehdessä hehkutettiin pikkuvauvan tapaturmaisesta kuolemasta vesisängyssä tämän jäätyä vieressä nukkuvan vanhempansa alle. Siitä puhuttiin leikkipuistossa. Juttu sai varmasti monen unenpöpperöisen äidin nousemaan jokaisen yösyötön jälkeen huojuvana pystyyn ja nostamaan vauvan omaan turvalliseen pinnasänkyynsä. Ensimmäisen lapseni synnyttyä syyllistin itseäni siitä, että nukahdin aina vauvan viereen. Toisen lapseni unettavasta tuhinasta uskalsin jo nauttia estottomasti. Malla Rautaparta huomauttaa, että siitä ei puhuta, kuinka moni lapsi jää henkiin nukkuessaan äidin vieressä.

"Keskushermoston kypsymättömyydestä johtuen pikkulapsen hengitystoiminta vakiintuu hitaasti ja hengityskatkokset ovat alle yksivuotiailla tavallisia. Useimmiten lapsi alkaa hengittää hengityskatkoksen jälkeen normaalisti, mutta joskus harvoin hengitys pysähtyy kokonaan.

Amerikkalainen antropologi James McKenna uskoo, että aikuisen läheisyys yöllä voi auttaa nukkuvaa lasta löytämään uudestaan oman hengitysrytminsä", Rautaparta kirjoittaa uudessa kirjassaan ja tietää mistä puhuu.

Hänen omalla lapsellaan oli sairaalakäyntiä vaatinut hengityskatkos. Olisiko äiti lainkaan herännyt unestaan, jos sätkivä lapsi olisi ollut usean metrin päässä pinnasängyssä?

Malla Rautaparran mukaan äiti nukkuu usein itse paremmin lapsen vieressä. Olen itsekin huomannut, että imetys sujuu unen ja valveen rajamailla oikein hyvin, enkä usein edes tiedä, miten monta kertaa olen yön aikana herännyt.

Rautaparta kehottaa kuitenkin ottamaan varotoimenpiteet tosissaan. Pitää olla iso sänky, tukeva patja ja mielellään joku barrikadi isän ja pikkuvauvan välillä. Sikeästi nukkuva isä voi hyvinkin ruhjoa vastasyntyneen alleen, mutta herkkävaistoinen äiti ei noin vain kierähdä pienokaisensa päälle, ellei ole humalassa, huumetokkurassa tai yliväsynyt.

http://www.voima.fi/content/view/full/164
 
[QUOTE="vieras";22878559]Hernekepille!

Edelleenkään ei tiedetä mikä kätkytkuoleman aiheuttaa, Jorvin sairaalan lastentautien apulaisylilääkäri Turkka Kirjavainen kertoo.

Tärkeimmät vaaratekijät tunnetaan. Selvimpiä ovat nukuttaminen vatsallaan ja äidin tupakointi raskauden aikana, vähäisempiä nukuttaminen kyljellään, liian lämpimässä tai vanhemman vieressä. Vauvoilla on myös todettu viitteitä hengitystietulehduksesta.

"Kuolleiden vauvojen verenkierron säätely ei ole ehkä ollut aivan normaali. He eivät ole reagoineet elvytykseen, vaikka se olisi aloitettu nopeasti", Kirjavainen sanoo.

Hän uskoo, että kuolinsyy on todennäköisesti tukehtuminen. Sitä ennen vauvat eivät ole olleet täysin terveitä.

Suojaavia tekijöitä tunnetaan vain yksi, unitutin käyttö.[/QUOTE]

Tästä on ihan väitöskin, siis tämä Kirjavainen on tehnyt väitöskirjan aiheesta.
 
Mutta sen sijaan ahdaskatseisuudessa ja itsensä ylentämisessä on paljonkin pahaa.

Niinpä. Joillakin on äitiys joku kilpalaji ja päteä pitää niin hemmetisti. Pitää kauhiasti keskittyä siihen mitä muut tekee, että voi sanoa itte tekevänsä paremmin. Siis omasta mielestään...

Jotkut ei vissiin vain osaa nauttia siitä äitiydestä ja sen tuomasta onnesta vaan muitten tekojen kautta pitää hakia jotakin arvoa omille teoilleen.
 
[QUOTE="vieras";22879645]Yleisesti uskotaan, että jos nukkuu vauvan vieressä, voi milloin tahansa kierähtää lapsen päälle. Pinnasänky onkin usein ensimmäinen asia, joka vauvaperheeseen hankitaan.

Pari vuotta sitten iltapäivälehdessä hehkutettiin pikkuvauvan tapaturmaisesta kuolemasta vesisängyssä tämän jäätyä vieressä nukkuvan vanhempansa alle. Siitä puhuttiin leikkipuistossa. Juttu sai varmasti monen unenpöpperöisen äidin nousemaan jokaisen yösyötön jälkeen huojuvana pystyyn ja nostamaan vauvan omaan turvalliseen pinnasänkyynsä. Ensimmäisen lapseni synnyttyä syyllistin itseäni siitä, että nukahdin aina vauvan viereen. Toisen lapseni unettavasta tuhinasta uskalsin jo nauttia estottomasti. Malla Rautaparta huomauttaa, että siitä ei puhuta, kuinka moni lapsi jää henkiin nukkuessaan äidin vieressä.

"Keskushermoston kypsymättömyydestä johtuen pikkulapsen hengitystoiminta vakiintuu hitaasti ja hengityskatkokset ovat alle yksivuotiailla tavallisia. Useimmiten lapsi alkaa hengittää hengityskatkoksen jälkeen normaalisti, mutta joskus harvoin hengitys pysähtyy kokonaan.

Amerikkalainen antropologi James McKenna uskoo, että aikuisen läheisyys yöllä voi auttaa nukkuvaa lasta löytämään uudestaan oman hengitysrytminsä", Rautaparta kirjoittaa uudessa kirjassaan ja tietää mistä puhuu.

Hänen omalla lapsellaan oli sairaalakäyntiä vaatinut hengityskatkos. Olisiko äiti lainkaan herännyt unestaan, jos sätkivä lapsi olisi ollut usean metrin päässä pinnasängyssä?

Malla Rautaparran mukaan äiti nukkuu usein itse paremmin lapsen vieressä. Olen itsekin huomannut, että imetys sujuu unen ja valveen rajamailla oikein hyvin, enkä usein edes tiedä, miten monta kertaa olen yön aikana herännyt.

Rautaparta kehottaa kuitenkin ottamaan varotoimenpiteet tosissaan. Pitää olla iso sänky, tukeva patja ja mielellään joku barrikadi isän ja pikkuvauvan välillä. Sikeästi nukkuva isä voi hyvinkin ruhjoa vastasyntyneen alleen, mutta herkkävaistoinen äiti ei noin vain kierähdä pienokaisensa päälle, ellei ole humalassa, huumetokkurassa tai yliväsynyt.

Fifi[/QUOTE]

Malla Rautaparta on JOOGA-OPETTAJA :D

Muutenkin nämä sinun linkityksesi, rakas hernekeppi, ovat aika legenda jo palstalla
 
Jopas on taas 6 sivua tästä aiheesta... :) Mun mielestä tästä on vaan NIIN turha väitellä. Mikä systeemi on toiselle ehdottoman paras, voi olla toiselle se huonoin, miten se on niin vaikeaa käsittää??? Ihan turha sanoa että perhepeti on parempi siksi että silloin kaikki saavat nukkua jos jossain perheessä näin vain ei ole! Ja jos mietitään sitä mikä on vauvan kannalta turvallisinta niin molemmissa on hyvät ja huonot puolet, jokainen tekee valintansa sen pohjalta mikä tuntuu parhaalta. Itse en ole nukkunut YHTÄKÄÄN yötä samassa sängyssä nyt 3-vuotiaan lapseni kanssa ja olen oikein tyytyväinen siihen, koske meille se oli paras vaihtoehto...
 
Edelleen ihmettelen,miksi jotku laittavat aivan pienen vauvan nukkumaan jo omaan huoneeseen?!? Jos ei omaan sänkyynsä halua lastaan ottaa,niin pitäisi edes samassa huoneessa.
 
[QUOTE="noh";22875707] Jos lapsi saa päivisin huomiota ja hellyyttä (ei ole päivähoidossa) niin ei sitä läheisyyttä sitten enää tarvitse öisin antaa![/QUOTE]

Ei taidalla tolla päivän mittaan annettavalla hellyydellä olla paljoa merkitystä. Perhepeti nyt taitaa olla yleisempi vastasyntyneiden kuin taaperoiden keskuudessa ja harvemmin vastasyntyneet taitavat hoidossa olla.
 
Hernekepille:

Miksi rikot jatkuvasti palstan sääntöjä? Miksi et vastaa sinulle osoitettuihin kysymyksiin tai kommentoi tutkimustietoa? Miksi esität epätieteellisiä artikkeleita? Oletko valmis ottamaan riskin, että postauksiesi takia ihmiset suhtautuvat perhepetiin negatiivisemmin kuin he siihen muuten suhtautuisivat?
 
[QUOTE="vieras";22878538]Ai, että äiti tietää ENNEN kuin vauva alkaa itkeä, että jahas, pekkaeinari herää kohta syömään? Sori nyt vaan, mutta aika paksua tekstiä... Esim. siskoni vauva, joka muuten nukkui perhepedissä, heräsi aina niin, että nukkui kuin tukki ja avasi silmänsä ja samantien alkoi itkeä nälkäänsä, eli sekunnissa. Useimmat vauvat ilmaisevat nälkänsä itkemällä, ja siihen itkuun äiti vastaa tietenkin heti, nukkui vauva samassa sängyssä, pinnasängyssä tai omassa huoneessa. Aivan fakiiria väittää, että perhepetimamma tunnistaa vauvan nälän ennenkuin vauva alkaa itkeä! Koska vauvahan nukkuu silloin, kun hänellä ei ole nälkä ja vauva on silloin hiljaa.[/QUOTE]

Kuule, kyllä minä ainakin tiesin. Vauva alkoi unissaan vääntelehtiä ja pitää sellaista pientä yninää, tekemään suullaan hamuamisliikettä, ja siitä tiesin että nyt on nälkä. Tissi suuhun, vauva imi hetken silmiään edes kunnolla avaamatta ja nukahti heti uudestaan.

Jos olin itse vaikkapa olohuoneessa, ja vauva oli jo ehtinyt havahtua itkuun saakka, niin nukahtaminen ei ollutkaan enää niin helppoa vauvalla.

Päiväsaikaankin mun vauvat ilmoitti nälästään ensin hamuamalla ja "nokkimalla", harvemmin ehtivät alkaa oikein itkemään.

Toisesta huoneesta käsin en millään olisi voinut noita nälän merkkejä öisin havaita. Mutta kun vauva oli ihan vieressä, niin ne huomasi heti, eikä kumpikaan meistä (vauva tai minä) oikein edes herännyt yöllisiin syöttöihin.

Minusta tämä ei ole fakiiria, vaan ihan perus äitijuttua. Ei ollut edes vaikeaa tunnistaa vauvan nälkä ennen kun hän alkoi itkeä.
 
Hernekepille:

Miksi rikot jatkuvasti palstan sääntöjä? Miksi et vastaa sinulle osoitettuihin kysymyksiin tai kommentoi tutkimustietoa? Miksi esität epätieteellisiä artikkeleita? Oletko valmis ottamaan riskin, että postauksiesi takia ihmiset suhtautuvat perhepetiin negatiivisemmin kuin he siihen muuten suhtautuisivat?

Mä suhtaudun perhepetiin positiivisesti ja sellainen on meillä käytössä. Mutta nykyään aina kun tuo hernekeppikopsaaja osuu paikalle, alkaa nuo kopsaukset ketuttamaan ja melkein tekis mieli roudata lapset omiin huoneisiinsa nukkumaan. Joten kannattais lopettaa. Liika on liikaa.
 
Et ole outo. Mikä kenellekin sopii.
En minäkään tai mies mitenkään suunnitellut perhepetiä tai olleet sellaisesta koskaan kuulleetkaan.
Mutta kun oli 3 kk valvottu. Jompi kumpi valvoi koko ajan. Eli lapsi nukahti jomman kumman syliin. tai viereen. Tai tissille. Ja sitten yritettiin kantaa lapsi omaan sänkyynsä, niin siinä vaiheessa aina heräsi. Sama rumba uudestaan. Omaan sänkyynsä ei nukahtanut ollenkaan, oli levoton ja itki jos ei ollut sylissä.

Meillä oli nämä kapalot ja kaikki, pyyhkeestä tehtiin joka jumalan ilta, yritettiin sitä vauvahierontaa, maksettiin hierojalle monen monituista kertaa.

Ei se nukkunut.

Sitten tajusin, että kaikki saavat nukkua edes 2 tuntia (lapsen syöttöväli) kun lapsi saa olla siinä vieressä ja nukkua siinä, kun nukahti tissille. Jos sen olisi kantanut sänkyynsä, olisi herännyt. Minä sitten sain nukkua aina 2 tuntia ja sitten herätä syöttämään.
 
Kuule, kyllä minä ainakin tiesin. Vauva alkoi unissaan vääntelehtiä ja pitää sellaista pientä yninää, tekemään suullaan hamuamisliikettä, ja siitä tiesin että nyt on nälkä. Tissi suuhun, vauva imi hetken silmiään edes kunnolla avaamatta ja nukahti heti uudestaan.

Jos olin itse vaikkapa olohuoneessa, ja vauva oli jo ehtinyt havahtua itkuun saakka, niin nukahtaminen ei ollutkaan enää niin helppoa vauvalla.

Päiväsaikaankin mun vauvat ilmoitti nälästään ensin hamuamalla ja "nokkimalla", harvemmin ehtivät alkaa oikein itkemään.

Toisesta huoneesta käsin en millään olisi voinut noita nälän merkkejä öisin havaita. Mutta kun vauva oli ihan vieressä, niin ne huomasi heti, eikä kumpikaan meistä (vauva tai minä) oikein edes herännyt yöllisiin syöttöihin.

Minusta tämä ei ole fakiiria, vaan ihan perus äitijuttua. Ei ollut edes vaikeaa tunnistaa vauvan nälkä ennen kun hän alkoi itkeä.

Peesi tälle! Kyllä mä ainakin huomaan vauvastani milloin alkaa tulla nälkä. Alkaa kuulua vähän kiivaampaa tuhinaa,ehkä maiskuttelua,vähän ääntelyä..siinä vaiheessa kun ottaa vauva syliin/rinnalle,niin ei vauvan edes tarvitse itkeä :) Sama koskee ihan päiväaikaakin,kyllä mä osaan tulkita vauvan merkkejä ja toimia ennen kuin hänen tarvitsee aloittaa itkeminen. Se että jonkun siskon lapsi käyttäytyy jollain tietyllä tavalla,ei ole mikään peruste yhtään millekään.
 
[QUOTE="vieras";22880183]Mut meillä kykenee vaihtamaan vaipan tms.,se nousee joka ekana herää :) Se että sun mies ei halua hoitaa yöllä vauvaa,ei tarkoita sitä että muidenkaan ei haluaisi.[/QUOTE]

Tai sitten heillä (kuten meilläkään) ei vaihdella öisin vaippoja, imetetään vaan ja jatketaan unia :)
(tai siis ei vaihdeltu meillä, imetettiin vaan, ei täällä ketään enää ole rintaruokinnassa tai vaipoissa)

On oikeasti ihan typerää vihjailla siitä, ettei muiden miehet haluaisi/suostuisi hoitamaan vauvoja öisin - kaikissa vauvoissa ei ole mitään hoidettavaa!
 
Viimeksi muokattu:
En lähtenyt lukemaan koko ketjua, mutta viestien määrästä päätellen hyvin herkkä aihe meille äideille.

Ennen esikoisen syntymää paasasin joka puolella siitä, miten en koskaan tule nukkumaan ainakaan vastasyntyneen vauvani kanssa samassa sängyssä (pelkona, että minä tai mieheni tukehdutetaan lapsi). Hankittiin pinnasänky oman sängyn viereen ja tarkoituksena oli, että lapsi nukkuu yönsä vaan siinä, ja että viereen otan vain imetyksen ajaksi. Ja kuinkas kävikään, siinä tuo 7-kuinen nukkuu, meidän välissä, vieläkin suurimman osan yöstä.

Nyt olisin iloinen, jos tyttö suostuisi pikku hiljaa jatkaamaan unia imetyksen jälkeen omassa sängyssä, ja että myös itseltä löytyisi voimia ja jaksamista siirtää hänet sinne. Yösyötöt pitäisi muutenkin lopettaa kohta. 160-senttinen sänky on aika onnettoman kapea, vaikkei mitään isoja ihmisiä ollakaan. En osaa nukkua täysin huoletta vauva vieressäni.

Toisaalta olen kade ap:lle, että onnistuu tuollainen järjestely, toisaalta taas vähän ihmettelen. Mutta uskon, että läheisyyttä riittää vauvoille tarpeeksi päiväsaikaankin, vieressä nukkuminen tuskin on mikään tae onnellisesta vauvasta.
 
Kuule, kyllä minä ainakin tiesin. Vauva alkoi unissaan vääntelehtiä ja pitää sellaista pientä yninää, tekemään suullaan hamuamisliikettä, ja siitä tiesin että nyt on nälkä. Tissi suuhun, vauva imi hetken silmiään edes kunnolla avaamatta ja nukahti heti uudestaan.

Jos olin itse vaikkapa olohuoneessa, ja vauva oli jo ehtinyt havahtua itkuun saakka, niin nukahtaminen ei ollutkaan enää niin helppoa vauvalla.

Päiväsaikaankin mun vauvat ilmoitti nälästään ensin hamuamalla ja "nokkimalla", harvemmin ehtivät alkaa oikein itkemään.

Toisesta huoneesta käsin en millään olisi voinut noita nälän merkkejä öisin havaita. Mutta kun vauva oli ihan vieressä, niin ne huomasi heti, eikä kumpikaan meistä (vauva tai minä) oikein edes herännyt yöllisiin syöttöihin.

Minusta tämä ei ole fakiiria, vaan ihan perus äitijuttua. Ei ollut edes vaikeaa tunnistaa vauvan nälkä ennen kun hän alkoi itkeä.

JA SIIHEN HERÄÄ MYÖS ÄITI, VAIKKA VAUVA NUKKUISI OMASSA SÄNGYSSÄÄN JA HERÄÄ JOPA, VAIKKA VAUVA NUKKUISI OMASSA HUONEESSAAN(jos on hyvä itkuhälytin) Meillä nukkui vauva nukkui omassa sängyssä, meidän vieressä, ja heräsin aina ennen vauvan itkua.
 
Tai sitten heillä (kuten meilläkään) ei vaihdella öisin vaippoja, imetetään vaan ja jatketaan unia :)
(tai siis ei vaihdeltu meillä, imetettiin vaan, ei täällä ketään enää ole rintaruokinnassa tai vaipoissa)

On oikeasti ihan typerää vihjailla siitä, ettei muiden miehet haluaisi/suostuisi hoitamaan vauvoja öisin - kaikissa vauvoissa ei ole mitään hoidettavaa!

Ihan yhtä typerää on syyllistää äitiä laiskaksi ja itsekkääksi jos mies omasta halustaan herää vauvan kanssa. Kyllä mä oon vaipan vaihtanut jos on selkeästi ollut täysi,jos pissa on tullut läpi tai jos vaipassa on kakka.
 

Yhteistyössä