V
"vieras"
Vieras
"kutsua itsensä" kylään aina just silloin, kun sillä on rahat tosi vähissä.
Eli haluaa tulla meille vaan syömään. Eilenkin, soitti että sopisiko jos tulisi poikkeamaan lapsensa kanssa. En tajunnut että tästä oli taas kyse ja sanoin, että tulkaa.
Kunnes alkoi valitella, että nukkuivat niin pitkään etteivät kumpikaan ole ehtineet syödä mitään. Lapsensa oli siis syönyt koko päivänä vaan jätskipuikon (kello oli kaksi iltapäivällä).
Kysyin hänen pojaltaan, että söisikö lasagnea ja söihän se ihan hulluna.
Kaverille annoin vaan kahvia ja leipää, enempää lasagnea ei ollut jäljelläkään ja kesäkeitto mitä olin tehnyt ei sille kelvannut.
Sille ei kelpaa juuri mitkään keitot eikä kalaruuat, eikä mikään missä on kaalia.
Tää kaveri ei meinannut millään edes lähteä meiltä. Alkoi sitten illemmalla vihjailla, että mitäs jos tehtäisiin (=eli jos minä tekisin), " lapsille" jotakin iltapalaa. Lättyjä vaikka.
Sanoin, että en tosiaan tee. Olisi halunnut, että mä paistan lättyjä jotta hän olisi saanut syödä niitä. Laitoin sitten lapsille lihapiirakoita, joita mulla oli jääkaapissa, just sopiva määrä että riitti juuri lapsille.
Mua NIIN ärsyttää tollainen!
Jos sanoisi edes suoraan, että nyt on rahat vähiissä, ja pyytäisi voisitko antaa meille ruokaa, niin antaisin. Ja sittenkin, pitäisi syödä sitä mitä on tarjolla.
Varsinkin, kun se itse on todella ruokapihi. Niillä ei ikinä saa mitään, paitsi kahvia tai teetä. Sinne joutuu viemään omat eväät mukanaan jos menee sinne yökylään.
* Kiukkuista nurinaa*
Eli haluaa tulla meille vaan syömään. Eilenkin, soitti että sopisiko jos tulisi poikkeamaan lapsensa kanssa. En tajunnut että tästä oli taas kyse ja sanoin, että tulkaa.
Kunnes alkoi valitella, että nukkuivat niin pitkään etteivät kumpikaan ole ehtineet syödä mitään. Lapsensa oli siis syönyt koko päivänä vaan jätskipuikon (kello oli kaksi iltapäivällä).
Kysyin hänen pojaltaan, että söisikö lasagnea ja söihän se ihan hulluna.
Kaverille annoin vaan kahvia ja leipää, enempää lasagnea ei ollut jäljelläkään ja kesäkeitto mitä olin tehnyt ei sille kelvannut.
Sille ei kelpaa juuri mitkään keitot eikä kalaruuat, eikä mikään missä on kaalia.
Tää kaveri ei meinannut millään edes lähteä meiltä. Alkoi sitten illemmalla vihjailla, että mitäs jos tehtäisiin (=eli jos minä tekisin), " lapsille" jotakin iltapalaa. Lättyjä vaikka.
Sanoin, että en tosiaan tee. Olisi halunnut, että mä paistan lättyjä jotta hän olisi saanut syödä niitä. Laitoin sitten lapsille lihapiirakoita, joita mulla oli jääkaapissa, just sopiva määrä että riitti juuri lapsille.
Mua NIIN ärsyttää tollainen!
Jos sanoisi edes suoraan, että nyt on rahat vähiissä, ja pyytäisi voisitko antaa meille ruokaa, niin antaisin. Ja sittenkin, pitäisi syödä sitä mitä on tarjolla.
Varsinkin, kun se itse on todella ruokapihi. Niillä ei ikinä saa mitään, paitsi kahvia tai teetä. Sinne joutuu viemään omat eväät mukanaan jos menee sinne yökylään.
* Kiukkuista nurinaa*