Mun isä tekee kuulemma kuolemaa..

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Emilyn
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Mun biologinen isä kuoli niin että oltiin riidoissa. Olin jo aiemmin kääntänyt täysin sille selkäni ja sitten se isänpäivänä soitti kännissä ja ruikutti miksen koskaan tapaa häntä. Suutuin ja haukuin lyttyyn. Kerroin miten häpeän sitä ja miten katkera olen ettei hän oo koskaan ollut isä mulle. Seuraavan kerran kuulin isästä kun äiti tuli kesken koulupäivän kertomaan että isä on kuollut.

Mua kieltämättä on kaduttanut jälkeenpäin että miksen voinut tehdä sovintoa isän kanssa. Ja että miksi annoin äidin manipuloida mua ja uskoin vain äidin totuuteen isästä. No, nyt se on myöhäistä ja tällä mennään eteenpäin.

Isäpuoleni kuoli keväällä. Siinä oli ihminen jonka kuolemaa toivoin ja odotin. Ihminen joka äitini ohella aiheutti aivan tolkuttomat määrät kärsimystä. Kaikkea mahdollista, sisintä sattuu kun vaan miettii. Mä en todellakaan ole päässyt noista asioista yli, enkä varmaan koskaan pääsekään.

Me ei todellakaan oltu isäpuolen kanssa kaksisissa väleissä. Silloin harvoin kun kävin kotona, niin muutaman sanan vaihdoin jos oli pakko. Useimmiten ei edes katsottu toisiamme päin. En muistanut isänpäivänä ja jouluna ostin perinteisen röökiaskin ja suklaalevyn.

Isä kuoli sammuneena olohuoneen lattialle. Aika armelias kuolema siis. Kyllä mä itkin ja surinkin kuolemaa. Ja raskaana pakkolevossa sitä on aikaa miettiä asioita. Aika paljon sain oikeesti käsiteltyä ja jopa pienissä määrin annettua anteeksi.

Ei mua kaduta pätkääkään ettei tehty sopua ennen kuolemaansa. Mä tein sovun isäpuolen kuoleman jälkeen.

Mä en ymmärrä tuota "käännä toinenkin poskesi"-lätinää. Jos pahalle antaa anteeksi, niin silloinhan hyväksyy pahuuden. Jätä menemättä Emilyn, et sä sitä tule katumaan. Ei sulta olla pyydetty anteeksi, miks sun tarvis?
 
mie en vois antaa anteeksi...ootteko tosiaan sitä mieltä että kaikkien pienten lastenkin pitäs antaa aikuisena hakkaamiset jne.anteeksi?jotkut pienet kun ei ees kerkiä kasvaa aikuiseksi näiden väkivaltaiset vanhempien takia :(
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
mie en vois antaa anteeksi...ootteko tosiaan sitä mieltä että kaikkien pienten lastenkin pitäs antaa aikuisena hakkaamiset jne.anteeksi?jotkut pienet kun ei ees kerkiä kasvaa aikuiseksi näiden väkivaltaiset vanhempien takia :(

korjaus:väkivaltaisten
 
Niin se vaan on te kauhustelijat, että vanhemmuuskaan ei ole niin pyhä asia, että se voittais kaiken, antais anteeksi kaiken. Joskus vaan on olemassa sellaisia kokemuksia ja muistoja ihmisellä, ettei niistä vaan pääse, ei tarvi päästäkään yli. Sen ei tarvi olla katkeruutta, se on vaan sitä, että sitä saa mitä tilaa. Jälkikasvu muistaa pahat asiat ja siinä ei ole mitään hymistelyn aihetta kellään ulkopuolisella. Sekavaa tekstiä ehkä, en nyt osaa sanoin kuvata mitä tarkoitan, mutta toivottavasti joku ymmärtää sepustukseni.
 
Alkuperäinen kirjoittaja mieti vielä:
Entä jos isäsi haluaisi pyytää anteeksi?

Hei mieti vielä kun on aikaa. Kun isäsi on mennyt, et voi enää peruuttaa menemättä jättämistäsi, vaikka kuinka haluaisit.


Mutta eihän sillä anteeksipyynnöllä ole välttämättä niinkään merkitystä, vaan sillä että voiko itse antaa anteeksi.

En tiedä, että haluaisinko itse vastaavassa tilanteessa olla käymättä vai mennä vaatimaan vastauksia. En tiedä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Elämän kuviot:
Niin se vaan on te kauhustelijat, että vanhemmuuskaan ei ole niin pyhä asia, että se voittais kaiken, antais anteeksi kaiken. Joskus vaan on olemassa sellaisia kokemuksia ja muistoja ihmisellä, ettei niistä vaan pääse, ei tarvi päästäkään yli. Sen ei tarvi olla katkeruutta, se on vaan sitä, että sitä saa mitä tilaa. Jälkikasvu muistaa pahat asiat ja siinä ei ole mitään hymistelyn aihetta kellään ulkopuolisella. Sekavaa tekstiä ehkä, en nyt osaa sanoin kuvata mitä tarkoitan, mutta toivottavasti joku ymmärtää sepustukseni.

Ymmärrän, ja olen kyllä samaa mieltä. Se vanhemmuus on pyhä asia vain myyteissä, ei todellisuudessa. Ei kaikkea voi antaa anteeksi ja unohtaa tuosta vaan.

Ap:lle :hug:
 
Kyllä sä jollain tapaa ap olet kuin isäsi teos! Sun tunteettomuus heijastuu kaikkeen esim siihen miten täällä törkeästi muille välillä tietyistä asioista kirjoitat!! Sulta puuttuu kyky tajuta se että muilla jotkut asiat vaan menee erillalailla kuin mitä sun mielipiteesi asioihin on!
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Kyllä sä jollain tapaa ap olet kuin isäsi teos! Sun tunteettomuus heijastuu kaikkeen esim siihen miten täällä törkeästi muille välillä tietyistä asioista kirjoitat!! Sulta puuttuu kyky tajuta se että muilla jotkut asiat vaan menee erillalailla kuin mitä sun mielipiteesi asioihin on!

Myös sinä vaikutat tunteettomalta. Tiedoksesi vaan.

 
Ei tietenkään tarvitse mennä hautajaisiin tai hyvästellä jos ei halua. Mieluummin on sanomatta mitään kuin mennä uhoamaan sängyn vierelle. Mitä siitäkään saisi.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Eräs:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Kyllä sä jollain tapaa ap olet kuin isäsi teos! Sun tunteettomuus heijastuu kaikkeen esim siihen miten täällä törkeästi muille välillä tietyistä asioista kirjoitat!! Sulta puuttuu kyky tajuta se että muilla jotkut asiat vaan menee erillalailla kuin mitä sun mielipiteesi asioihin on!

Myös sinä vaikutat tunteettomalta. Tiedoksesi vaan.

Kyllä tuota ap:ta kohtaan!!
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja Eräs:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Kyllä sä jollain tapaa ap olet kuin isäsi teos! Sun tunteettomuus heijastuu kaikkeen esim siihen miten täällä törkeästi muille välillä tietyistä asioista kirjoitat!! Sulta puuttuu kyky tajuta se että muilla jotkut asiat vaan menee erillalailla kuin mitä sun mielipiteesi asioihin on!

Myös sinä vaikutat tunteettomalta. Tiedoksesi vaan.

Kyllä tuota ap:ta kohtaan!!

Lässynlässyn.

 
Alkuperäinen kirjoittaja Eräs:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja Eräs:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Kyllä sä jollain tapaa ap olet kuin isäsi teos! Sun tunteettomuus heijastuu kaikkeen esim siihen miten täällä törkeästi muille välillä tietyistä asioista kirjoitat!! Sulta puuttuu kyky tajuta se että muilla jotkut asiat vaan menee erillalailla kuin mitä sun mielipiteesi asioihin on!

Myös sinä vaikutat tunteettomalta. Tiedoksesi vaan.

Kyllä tuota ap:ta kohtaan!!

Lässynlässyn.

Aamen! päläpälä
 
Alkuperäinen kirjoittaja bad virgin:
Alkuperäinen kirjoittaja terapian tarpeessa:
Aivan turha puhua järkeä, kun ei ymmärrä, niin ei ymmärrä...isänsä tyttö.

Sä taas voisit noudattaa tota sun nikkiäsi? :D

Ei, en ole terapian tarpeessa, mutta Emilynille voisin sitä suosittaa, jonkinmuotoista puhumista, että saisi pahat patoutumat pois sisältään.
 
Miks ihmeessä Emilynillä pitäis olla patoumia tai hän "turruttaisi" tunteensa isäänsä kohtaan?
Tuo välinpitämättömyys kuulostaa minusta lähinnä siltä että asia on niin pitkälle loppuun käsitelty, että tuo ihminen on tosiaan yhdentekevä Emilynille.

Ymmärrän täysin Emilyn sun tunteesi ja päätöksesi olla menemättä. :hug:
 
Alkuperäinen kirjoittaja pata akka:
Miks ihmeessä Emilynillä pitäis olla patoumia tai hän "turruttaisi" tunteensa isäänsä kohtaan?
Tuo välinpitämättömyys kuulostaa minusta lähinnä siltä että asia on niin pitkälle loppuun käsitelty, että tuo ihminen on tosiaan yhdentekevä Emilynille.

Ymmärrän täysin Emilyn sun tunteesi ja päätöksesi olla menemättä. :hug:

Minulle on myös povattu, että kyllä se vielä päälle käy, se suru isän kuolemasta ja alan tuntea kamalaa huonoa omaatuntoa, kun en kolmeen viimeiseen elinvuoteensa ollut kanssaan tekemisissä. Viisi vuotta on mennyt, en ole muistanut enää edes odotella tuota suurta tunnekuohua.
 
Alkuperäinen kirjoittaja fanta:
Alkuperäinen kirjoittaja pata akka:
Miks ihmeessä Emilynillä pitäis olla patoumia tai hän "turruttaisi" tunteensa isäänsä kohtaan?
Tuo välinpitämättömyys kuulostaa minusta lähinnä siltä että asia on niin pitkälle loppuun käsitelty, että tuo ihminen on tosiaan yhdentekevä Emilynille.

Ymmärrän täysin Emilyn sun tunteesi ja päätöksesi olla menemättä. :hug:

Minulle on myös povattu, että kyllä se vielä päälle käy, se suru isän kuolemasta ja alan tuntea kamalaa huonoa omaatuntoa, kun en kolmeen viimeiseen elinvuoteensa ollut kanssaan tekemisissä. Viisi vuotta on mennyt, en ole muistanut enää edes odotella tuota suurta tunnekuohua.

Niinpä.
Se on jännä miten jotkut ei vaan ymmärrä että ne tunteet voi tosiaan olla niin läpikäytyjä ettei tule mitään romahduksia tai huonoa omaatuntoa vaikkei hautajaisiin menisikään.


 
Alkuperäinen kirjoittaja pata akka:
Niinpä.
Se on jännä miten jotkut ei vaan ymmärrä että ne tunteet voi tosiaan olla niin läpikäytyjä ettei tule mitään romahduksia tai huonoa omaatuntoa vaikkei hautajaisiin menisikään.
Minä kyllä muistotilaisuuden järjestin siskon kanssa ja perikunta-asiat hoidettiin jne, mutta vielä en ole itkenyt enkä ollut kertaakaan surullinen, pelkästään helpottunut. No siitä on vähän huono omatunto ollut joskus, siitä helpotuksen tunteesta.

 
En minäkään ymmärrä miksi kuoleva yhtäkkiä muka muuttuisi pyhimykseksi, kuollut varsinkaan? Mikä ihme siinä kuolemassa muka on niin ihmeellistä että sen varjolla pahaa osakseen saaneen pitäisi niellä tuntemuksensa ja jopa antaa kuolevalle anteeksi tämän pahat teot? Ei se paha kuoleva kuollessaan hyväksi muutu. Ja miksi ap:n pitäisi pystyä miettimään kantansa varmaksi koko loppuelämäkseen? Eihän missään muussakaan asiassa pysty, ei kukaan. Vai varmuuden vuoksiko pitäisi? Jos myöhemmin harmittaa niin siitä selviää kyllä. Ihan kuten elämän muistakin kriiseistä.
 
Sun lapsuutesi on täytynyt olla täyttä hel vettiä :( . Mutta jos sinusta siihen on, että kävisit kuolevan isäsi luona, niin tee se. Älä maksa "pottuja potuilla". Jos hän haluaa pyytää anteeksi tekemiään vääryyksiä anna siihen mahdollisuus vaikkei se sinusta miltään tuntuisikaan.
 
Mä ymmärrän tän asian kahdelta kantilta: :hug:

1. MÄ en menis kenenkään kusipään hautajaisiin joka on mua pahoinpidelly ym ym mitä nyt onkaan sua.
2. MUA satutti sukulaisen hautajaisissa NE ihmiset, jotka ei siitä kuollessaan välittäny/olivat riidoissa jne mutta hautajaisiin piti tulla istuksimaan ja kattomaan/ihmettelemään/väheksymään toisten surua.

Tää tietty vähän ohi, kun ei oo jo kuollut. :xmas:
 
Ymmärrän hyvin ettet mene hautajaisiin. Jos asia ei itseäsi aidosti vaivaa. Väkivaltaista ihmistä kodin seinien sisäpuolella ei kertakaikkiaan jaksa, eikä tarvitse katsella ja kestää. Vaikka koko muu maailma löisi tulta ja sen kestäisi hyvin.. niin kodin kuuluu olla se paikka missä voi olla varma ettei saa henkisesti tai fyysisesti nyrkistä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja terapian tarpeessa:
Ajattelin vaan, että kun Emilynin ihmissuhteet on menneet päin metsää, eli ex mies ja huoltajuuskiistat, sen jälkeinen mies, exän anoppi, oma isä, huono maine palstoilla, niin ehkä jos hän sovittaisi riitansa isänsä kanssa, se vaikuttaisi kaikkeen muuhun positiivisesti ja olisi ystävällinen myös sitten muille ihmisille, eikä siirtäisi näitä patoutumiaan toisiin, kuten nyt on selvästikin tehnyt.

Aina siis AINA on syy jossain muussa, kuin itse Emilynissä. Kuulostaa HIEMAN oudolta......
Joo, isää katsomassa käyminen sitten varmaan muuttaisi aivan kaiken, kun kerran niin sanot! :flower:
 
Alkuperäinen kirjoittaja jk:
Alkuperäinen kirjoittaja terapian tarpeessa:
Ajattelin vaan, että kun Emilynin ihmissuhteet on menneet päin metsää, eli ex mies ja huoltajuuskiistat, sen jälkeinen mies, exän anoppi, oma isä, huono maine palstoilla, niin ehkä jos hän sovittaisi riitansa isänsä kanssa, se vaikuttaisi kaikkeen muuhun positiivisesti ja olisi ystävällinen myös sitten muille ihmisille, eikä siirtäisi näitä patoutumiaan toisiin, kuten nyt on selvästikin tehnyt.

Aina siis AINA on syy jossain muussa, kuin itse Emilynissä. Kuulostaa HIEMAN oudolta......
Joo, isää katsomassa käyminen sitten varmaan muuttaisi aivan kaiken, kun kerran niin sanot! :flower:

En väitä, mutta siinä voisi olla ratkaisu edes joihinkin ongelmiin. Vaikka sitä ei välttämättä tiedostettavasti tajua, miten tuollainen asia voi vaikuttaa muihin seikkoihin elämässä alitajuisesti, niin hyvin voi.Ei siis osaa yhdistää sitä, että kaikki paha olo ja vastoinkäymiset aikuisena voi johtua lapsena koetuista traumoista. Ei halua uskoa, että se voi olla totta.

.

 
Alkuperäinen kirjoittaja Istafra:
Minusta sinä välität, kun kerran mietit isäsi kuolinvuoteen mietteitä.
Käy vain jättämässä jäähyväiset.

Minustakin selvästi välittää, olemalla katkera ja uhmainen.
Parempi olis vaan käydä morjestamassa isää, ei siinä sen enempää tartte puhua. Kyllä hirviönkin voi hyvästellä. ei tarttis sitten keski-ikäsenä piehtaroida enää menneissä.

Itse en ollu isän hautajaisissa, mutta hyvästelin kyllä käymällä ruumiin äärellä.
Ja ONNEKSI tehtiin sovinto ennen ku isä kupsahti (yllättäen), siitä on jääny tosi hyvä mieli. Ois kamalaa jos ois välit jääny kylmiksi ja sit ois kuollu.
Isääni tulen aina rakastamaan, ja kaiken pahan olen oikeastaan unohtanutkin.
Emilyni, sun isä on tietenkin eri asia, mutta kanattas silti jättää hyvästit niin saat itselles rauhan. Vaikutat siltä että sulla on joku demoni sisälläs .. vois olla että se demoni jättäis sut vihdoin rauhaan.
 

Yhteistyössä