Nimiongelma

[Tuore iskä]

Kysyn ratkaisua täältä netin keskustelupalstoilta, kotona asia on ihan solmussa.

Tyttäremme syntyi 2 viikkoa sitten ja kesällä on tarkoitus järjestää samana viikonloppuna häämme & ristiäiset. Mutta yksi ongelma on jäljellä. Lapsen etunimi on selvä mutta sukunimestä emme pääse sopuun. Avolla on 2 lasta exänsä kanssa. Erossa hän ja lapset ovat pitäneet exän sukunimen. Avo halusi että lapsilla, äidillä ja isällä on sama sukunimi. Nyt hän haluaa että meidän lapsemme sukunimeksi tulee sama kuin muilla lapsilla eli siis exän sukunimi. Avo vieläpä ehdotti että minäkin vaihtaisin sukunimeni jotta kaikilla on sama.

Lapsen sukunimestä ei kuulemma tingitä mutta minä saan toki pitää oman sukunimeni jos sama sukunimi lapsen kanssa ei kiinnosta. Tämä on keskustelu & riidelty puhki kotona mutta kumpikaan ei halua joustaa. Vaimon mukaan laki sanoo että lapselle tulee äidin sukunimi jos sopuun ei päästä. Minusta tuntuu nöyryyttävältä että minun lapseni kantaa exän (jonka kanssa meillä on yhteisiä tuttuja) sukunimeä mutta tätä vaimo ei halua ymmärtää. On kuulemma vielä tosi hieno tämä exän ulkomaalaisperäinen sukunimi.

I need your, anybody, help!

 

[Minä]

Olenkohan ihan väärässä, jos muistelen kuulleeni, ettei lapselle voi lain mukaankaan antaa ex-puolison sukunimeä vaan jos sukunimi tulisi äidin tyttönimen mukaan ellei isän sukunimeä käytetä.

Mielestäni olet oikeassa...vaimosi tulisi kyllä ymmärtää kantasi.

 

[Donna]

Tottakai lapsellasi pitäisi olla oikean isänsä sukunimi. Aika tökeröä naiselta haluta ex-puolisonsa sukunimi teidän YHTEISELLE lapselle.

 

[Jep]

Vaihda avokkia.

Naisesi on pinnallinen paskiainen. Ei häntä oikeasti kiinnosta se, onko kaikilla lapsilla sama sukunimi. Häntä kiinnostaa hieno sukunimi.

Sinä et pysty avokkisi entisen sukunimeä ottamaan. Sukunimen vaihto on säännellympää kuin etunimen. Se ei siis ole vaihtoehto.

 

[Inhorealisti]

Tuollaisiin ongelmiin ei koskaan tormaisi, kun viitsisi joskus ajatella vahan tulevaisuuttakin. Kas kun miehella ei ole biologista kelloa. Ei pida menna naimisiin tai tehda lapsia, ennen kuin tallaisista asioista on sopu loytynyt.

Noin muuten, mitaan ei enaa ole tehtavissa. Ex-miehen nimea ei lapselle voi antaa, mutta tassa tapauksessahan se on myos avovaimosi, lapsen aidin nimi. Turha sita on enaa rypistella, kun vetela on jo housuissa.

 

[hyh]

Musta on typerää pitää jonkun exien nimiä. Ja vielä tuputtaa niitä muillekin, törkeää! Tietenkään sinun lapsesi nimeksi ei tule jonkun exän sukunimeä, kammottava ajatuskin.

Mutta joillekin naisille hieno ulkomaalainen sukunimi on tärkeintä. Mutta kyllä ihmettelen, että muija kehtaa!

Mutta noin oikeasti: voitte ottaa kaikki vaimosi tyttönimen, sinun nimesi tai pitää eri nimet tai ottaa vaikka kopkonaan uuden sukunimen. En tiedä, onko muita vaihtoehtoja, mutta miettikää kaikki läpi: onko yhtään hyvää, mikä on paras?

Itse erotessa joskus otin heti takaisin oman vanhan, hyvän nimeni. Tietenkin! Mitä ihmettä olisin kutsunut itseäni jonkun miehen nimellä, jonka kanssa en halua olla tekemisissä yhtään ylimääräistä. Sittenhän minulla olisi sama sukunimi kuin miehen uudella vaimolla, hienoa, yhtä suurta perhettä!

Sen nyt halusin sanoa vaan, että älä nyt sentään ihan mihin vaan suostu. Kannattaako sellaisen Linkströmin tai Kokkenjelmin ex-vaimon kanssa muka mennä naimisiin?

 

[Meikämaija]

Ymmärrän tunteesi. Tutkipa sukunimilakia, saat siihen varmasti jopa opasvihkosen esim. maistraatista.

Meillä on lähisuvussa 3 perhettä, jossa on kahden isän lapsia, molemmissa vaimo 2. liitossaan.

1. vaimo otti tyttönimensä, ex-miehen lapset ovat isänsä nimellä, nykyisen miehen tytär isän nimellä. Eli perheessä on Tuppusia-Töppösiä-Lapasia. Ovessa kaikki nimet.

2. vaimo on avokki, hänen lapsensa on miehensä nimellä.

3. vaimo otti oman ja ex-miehen lapsen nimeksi nykyisen miehensä nimen, eli koko perhe on nyt nykyisen aviopuolison nimellä.

Yhdessäkään perheessä nimi ei ole tuonut ongelmia. Jos niitä on ollut, ne ovat ihan muista asioista. Nimiä en luonnollisesti kerro, mutta ne eivät todellakaan muuttuneet niin päin, että uusi nimi olisi ""hienompi"".

Minusta nimiasia on tärkeä sikäli, etä se on tunneasia. Vaikea minunkin on ajatella, että oma lapsi kastetaan toisen puolison entisen puolison nimelle, loukkaantuisin sellaisesta syvästi. Tarkoitus lienee, että sinä ja puolisonne elätte yhdessä tästä lähtien ja muodostatte perheen?!

Keskustalkaahan vaimonne kanssa vielä asioista luotettavan ulkopuolisenkin kanssa, jotta solmu saadaan aukeamaan. Vaimo on vielä synnytyksen jäljiltä hiemen yliherkkä ja epälooginenkin, mutta vähitellen, vähitellen houkuttelemalla ja näkökantoja käsitellen hän on valmiimpi ottamaan vastaan sinunkin kantaasi.

 

[mies]

Onpas solmu!
Kyllä minä ymmärrän vaimosi kannan, koska heillä kaikilla on sama sukunimi. Minusta sinun ajatuksesi ovat pysähtyneet siihen, että nimi sattuu olemaan vaimon ex:ltä. Minä ajattelen asian niin, että se on vaimon nykyinen sukunimi ja hän haluaa pitää sen. Ja toisaalta on sekin perusteltua, että lapsilla on sama sukunimi ja lapsilla on yhteinen äiti. Olisiko se nyt niin kamalaa, jos sinä pitäisit oman nimesi ja lapsilla olisi kaikilla sama nimi? taidatte tehdä kärpäsestä härkäsen.

 

[?]

Kannattaa tosiaan tarkistaa tuo sukunimilaki. Minä olen ymmärtänyt, ettei avosikaan saisi enää pitää exänsä sukunimeä itsellään avioiduttaan sinun kanssasi.

 

[jaa]

Pitihän se päivikin Hertzberginsä aika pitkään eikä huolinut suomalaista Lipposta, vaikka oli pääministeri...

 

[kyllä vaan]

Naisen nykyinen sukunimi (ex-aviomiehen nimi) voi tulla lapselle, oli isä kuka hyvänsä. Sukulaisellani oli näin.

 

[Tuoreelle iskälle]

Sinulla on oikeus kieltää exsääsi antamasta lapselle kasteessa hänen entisen miehen sukumimeä.

Sinulla on oikeus siihen, jos lasta et tunnusta omaksesi, niin hänelle tulee vaimosi tyttönimi, mutta kun tunnustat lapsesi, niin sinulla on oikeus laittaa hänelle sinun sukunimesi ja sehän tulee automaattisesti, jos olette naimisiinkin menossa.

Puhumpahan vaan kokemusksesta.
Älä anna periksi tässä asiassa.

 

[Siru]

Inhorealisti on oikeassa, tällaisiin juttuihin ei törmäisi, jos ajattelisi asioitaan etukäteen.

Miten perhanassa te ihmiset menette yhteen ja hankitte lapsia sellaisten ihmisten kanssa, joita te ette tunne?!!!!

Nimiasiasta saat parhaiten selvän soittamalla lääninhallitukseen ja kysymällä, miten se lain mukaan menee ja miten sinun pitäisi menetellä, että lapsi kastetaan sinun nimellesi. Kun täältä kyselet, saat erilaisia vastauksia eikä näihin voi luottaa.

Lapsi on puoliksi sinun, joten on sinullakin sanasi sanottavana.

 

[hoh]

Suostuisitko sitten itse siihen, että SINUN lapsesi joutuisi ottamaan vaimosi exän sukunimen saati suostuisitko vaihtamaan oman nimesi exän nimeksi - joka siis on vielä tuttusi? Hohhoijaa! Järki hoi!

 

[Maija]

jo on aikoihin eletty!! Älä anna avokillesi periksi että teidän yhteinen lapsi ottaisi hänen exänsä sukunimen. Jo on otsaa edes vaatia moista.. Lapselle joko isän nimi tai sitten äidin tyttönimi. Meillä on käytössä kolmea eri nimeä...ja hyvin on selvitty vaikka ei yhteistä sukunimeä olekkaan.

 

[mies]

Tämä nyt sattuu olemaan sellainen kysymys, että minä en näe sitä elämän ja kuoleman kysymyksenä. Tiedän monta miestä, jotka ovat ottaneet vaimon nimen. Minulle riittää tietoisuus siitä, että lapsi on minun. Nimikysymys on ympäristöä varten ja kuvastaa nynyihmisen probleemaa, miltä hän näyttää, millainen on piha ja minkä niminen auto hänellä on. Ja mitä väliä sillä on loppuviimetteksi?

Jos ero tulee, niin voihan lapselle vaatia isän sukunimen, mutta mitä sillä voitetaan, jos kaikki menetetään?

Toisaalta, jos ihmiset eivät kykene sopimaan nimistä, niin ongelma on paljon suurempi ja aivan muualla. Ap:n kannattaa miettiä, jos hän joutuu muissakin asioissa joo, joo-mieheksi.

 

[hoh]

No vaimon tyttönimen ottaminen on ehkä hieman eri asia kuin vaimon exän nimen ottaminen.

 

[Jane]

Mun mielestä periaate on selvä: jokainen pitää koko ikänsä sen nimen, jonka on syntyessään saanut. Olkoon se sitten äidin tai isän.
Exän sukunimi uuden avioliiton myötä on ällöttävä. En ikinä kantaisi exän sukunimeä. Jos miehestä eroaa, niin ei sitten nimikään kelpaisi minulle.

Ihme eukko sinulla on!

 

[mies]

""vaimon exän nimen ottaminen.""

Niin, ongelma on siinä, että nimi on VAIMON EX:n nimi.

 

[lakiteksti]

Jos lapsen sukunimeä ei ole ilmoitettu väestötietojärjestelmään niin kuin 2 ja 3 momentissa säädetään, lapsi saa sen sukunimen, joka äidillä on silloin kun lapsen tiedot ilmoitetaan väestötietojärjestelmään.
(lähde: Finlex.fi, ajantasainen lainsäädäntö)

 

[santtu]

Onpa ikävä tilanne.

Itse olen sen verran vanhanaikainen, että kun mies tunnustaa lapsen omakseen niin on ihan itsestään selvää, että lapselle tulee miehen siis oman isänsä sukunimi.

Tuli mieleeni, että voisit vedota vaikka tähän jos avovaimosi ei muuten kuuntele sinua.

Se on ihan totta, että lapsselle voi antaa exän sukunimen jos äidin nimikin on vielä se.
Se on kyllä ihan hullunkurista.

Tsemppiä sinulle, äläkä nyt kuitenkaan anna periksi. Sinulla on oikeus saada antaa omalle lapsellesi sinun nimesi.

 

[maiju]

Tässä asiassa olisi kyllä tasa-arvossa parantamisen varaa. On aika törkeää, ettei lapsen isällä ole mitään oikeutta asiaan.

Mä oisin varmaan miehenä niin paska, et jos tollanen tilanne ois en tunnustaisi lasta omakseni, lähtisin lätkimään enkä pitäisi lapseen mitään yhteyttä jos lapsi sais äidin exän nimen. Sais exä hoitaa kyllä nimiinsä kastetun lapsenkin.

 

[nainen75]

Miten joku voi vaatia jotain noin typerää, että uusi mies ottaa exän sukunimen?!?! Ja sitten tämä exä kuuluu vielä tuttavapiiriin. Anna mun kaikki kestää!

Älä anna periksi tuossa nimiasiassa. Oletko kysynyt avokiltasi miltä hänestä tuntuisi, jos tilanne olisi toisinpäin? Hänen pitäisi hyväksyä sinun exäsi nimi teidän lapsellenne. Jos olisin tuossa tilanteessa niin laittaisin hääsuunnitelmat jäihin.

Tätini säilytti ex-miehensä nimen avioeron jälkeen osaksi sen takia, että lapsilla on sama nimi, mutta osaksi juuri tuon takia, että nimi on muka hienomman kuuloinen. Ja kun se ei sitä oikeasti edes ole... miten voi joku exän nimi olla niin tärkeä???

 

[matti]

Ehdota kompromissina, että vaihdatte koko perheelle sukunimeksi vaimosi tyttönimen.

Sitä paitsi tää koko viesti on provo. Nimilaki meinaan sanoo, että yhteiseksi nimeksi voi ottaa vain sen nimen, joka jommalla kummalla on viimeksi NAIMATTOMANA ollessaan ollut. Eronneena ollutta sukunimeä ei siis voi ottaa yhteiseksi nimeksi. Entisen miehen nimen vaimosi voi siis pitää itse, mutta sinä et sitä voi lain mukaan ottaa. Eli siis järkevintä teidän on laittaa koko perhe tulevan vaimosi tyttönimelle.

""Puolisoiden yhteinen sukunimi

Avioliittoon aikovat voivat avioliittoon mennessään yhdessä päättää, että he ottavat yhteisen sukunimen. Yhteiseksi sukunimeksi voidaan ottaa se sukunimi, joka jommallakummalla heistä viimeksi oli naimattomana ollessaan. Yhteinen sukunimi on ilmoitettava ennen vihkimistä vihkijälle.

Ennen vihkimistä vihkijän on tiedusteltava avioliittoon aikovilta, ovatko he päättäneet ottaa yhteisen sukunimen.

Avioliittoon aikova, jonka sukunimi tulee muuttumaan sen johdosta, että puolisot ottavat yhteisen sukunimen, voi ennen vihkimistä ilmoittaa vihkijälle, että hän ottaa yhteisen sukunimen edellä henkilökohtaiseen käyttöönsä sen sukunimen, joka hänellä viimeksi oli naimattomana ollessaan, tai sukunimen, joka hänellä on avioliittoon mennessään.

8 §

Puolison sukunimen säilyttäminen avioliittoa solmittaessa

Jos puolisot avioliittoon mennessään eivät ole ottaneet yhteistä sukunimeä, kumpikin puoliso säilyttää sen sukunimen, joka hänellä oli avioliittoon mennessään. ""

 

[upeeta maiju]

Ja lapsen hylkäisit, jos nimestä ei päästäisi sopimukseen? Pienestä se on kiinni, tuo vastuunkantaminen ja omasta lapsesta välittäminen.