Rupsahtanut äiti vs. normaali nainen

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Phoebsi
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Minä olen ollut syntymästäni asti rupsahtanut tämän palstan mukaan. En meikkaa, en värjää hiuksia, en aina edes itse tiedä mitä minulla on päällä, ja vaatteita ostan vain pakon edessä (kun edelliset hajoaa). Eli kun joku näkee minut lapsien kanssa, voi luulla että olen lapsien takia rupsahtanut, mutta olin sitä jo aikaisemminkin.

Silti koen olevani nainen ja toteutan itseäni. Minulla on tohtorintutkinto, ja päden työssäni ja olen hyvä siinä. Olen hyvä äiti tai siis riittävän hyvä. Mutta jos tätä palstaa on uskominen, minun pitäisi jotenkin hävetä itseäni koska olen rupsahtanut, en meikkaa enkä näytä muutenkaan kovin hääppöiseltä, enkä edes ole kiinnostunut näyttämään. ei sen puoleen, ei kyllä kiinnosta miltä muut näyttävät, en siis lähinnä huomaa sitä asiaa. Teot kyllä huomaan ja sanomiset noteeraan.
 
Laitan aina aamuisin itseni niin töihin lähtiessä kuin vapaalla. Olen normipainoinen. Haluan olla huoliteltu, tilanteeseen sopivalla tavalla, joskus rennommin, joskus fiinimmin.
Raskauksia ja synnytyksiä viisi takana. Painoa ei jäänyt yhdestäkään raskaudesta, aina ollut hoikimmmillani vauvan saatuani.
Tällaisen apysyn varmaan hautaan saakka. Tuskin annan itseni rupsahtaa. Samoin oli pitkässä avioliitossa kuin nyt kauan sinkkuna olleena.
 
Alkuperäinen kirjoittaja v:
Minä olen ollut syntymästäni asti rupsahtanut tämän palstan mukaan. En meikkaa, en värjää hiuksia, en aina edes itse tiedä mitä minulla on päällä, ja vaatteita ostan vain pakon edessä (kun edelliset hajoaa). Eli kun joku näkee minut lapsien kanssa, voi luulla että olen lapsien takia rupsahtanut, mutta olin sitä jo aikaisemminkin.

Silti koen olevani nainen ja toteutan itseäni. Minulla on tohtorintutkinto, ja päden työssäni ja olen hyvä siinä. Olen hyvä äiti tai siis riittävän hyvä. Mutta jos tätä palstaa on uskominen, minun pitäisi jotenkin hävetä itseäni koska olen rupsahtanut, en meikkaa enkä näytä muutenkaan kovin hääppöiseltä, enkä edes ole kiinnostunut näyttämään. ei sen puoleen, ei kyllä kiinnosta miltä muut näyttävät, en siis lähinnä huomaa sitä asiaa. Teot kyllä huomaan ja sanomiset noteeraan.

peesi tälle, paitsi että olen vaan maisteri.
 
Alkuperäinen kirjoittaja tervpercstä:
Rupsahtanut äiti on normaali nainen. Normaaleja naisia on laidasta laitaan ikähaarukassa 18 - hauta. Lapsekas ja pinnallinen aloitus vailla älyn häivää!!

Peesi!Naisia on monenlaisia.Koittakaa kestää se,ettei kaikkia todellakaan kiinnosta muoti ja hiusten laitto.ja mitä vanhemmaksi tulee,niin rupsahtaa ne kauneimmatkin ruusut.....
 
No en mä kyllä katso olevani "rupsahtanut" vaikken puistoon tai muuten ulkoilua varten meikkaa tai laita hiuksia :D Ton esikoisen perässä kun rymyää pitkin metsiä niin ei siinä paljon puuteria vaadita. Sen sijaan ihmisten ilmoille laittaudun kuten ennen lapsiakin, ja samat vaatteet menee edelleen päälle - en ole lasten takia jättänyt esim. urheilua, enkä ymmärrä miksi pitäisikään.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Nefernefernefer:
Samanlaista oon miettinyt. Ja joskus tuntuu, että yritetään saada se ei-muuttunut tuntemaan syyllisyyttä, koska osa ihmisistä on muka niin voimattomia muutoksen edessä.

Ole tyytyväinen, että sä olet jaksanut pitää itsestäsi huolta, minusta kuitenkin tuollainen toisen ihmisen olotilan vähättely tai mitätöiminen on todella säälittävää. "Muka on voimaton muutoksen edessä "... ehkä sinä olet jaksanut, mutta kaikki muut eivät jaksa. Mun mielestäni tärkeintä olisi se, että nekin äidit, jotka eivät esimerkiksi pikkulapsivaiheessa ole jaksaneet syystä tai toisesta panostaa itseensä, tajuaisivat pitää itsestään huolta edes myöhemmin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Lilii lisänimetön:
Mä olen ainakin nyt vasta kunnolla löytämässä naiseuttani ja itseäni :snotty: Ehkä aiemmin olin eksynyt teini. Nyt jotenkin muuttunut naiseksi.

Pohdin aikani tätä ketjun aihetta, enkä saanut vastausta oikein kokoon- mutta Lilii näköjään sai sen munkin puolesta.
Eli peesi! :D
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Mutta eikö vaakakupissa paina yhtään se että itseensä tyytyväinnen äiti on perheellekin taatusti parempi kuin rupsahtanut ja kauhtunut?!

Mistä päättelet, että se sinun mielestäsi rupsahtanut ja kauhtunut ei olisi itseensä tyytyväinen?

Minä varmasti palsta-standardin mukaan olen juuri sellainen rupsahtanut äiti. Oma käsitykseni on, että olen boheemi ja olen sitä aina ollutkin, jo ennen lapsia.
 
Alkuperäinen kirjoittaja tervpercstä:
Rupsahtanut äiti on normaali nainen. Normaaleja naisia on laidasta laitaan ikähaarukassa 18 - hauta. Lapsekas ja pinnallinen aloitus vailla älyn häivää!!

ei näköjään ole :D rupsahtaneet ei ole naisia ollenkaan tämän ketjun mukaan...
en minäkään ymmärrä näitä vastakkain aseteluja tää on samaa kategoriaa kuin lihava vs laiha jne.
 
Töissä kuulin monen omanikäisen sanovat,e ttä aamulla lähtemiseen menee toista tuntia koska suihku ja laittautuminen vie kolme varttia. Luulen, että noin paljon ei pysty aikaa käyttämään jos on äiti, ainakaan jos on yhtä kärttyisät lapset vauvana kuin meillä oli. Itse olen pystynyt hyvin käymään 6 viikon välein parturissa ja tekeen sen 5 minuutin perusmeikkauksen ja föönauksen mitä ennenkin lapsia ja kuukausittain mulla on vapaa-ilta shoppailuun, joten en ole rupsahtanut omasta mielestäni, mutta silti ajankäyttö noihin asioihin on pakostakin pientä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja :O:
Alkuperäinen kirjoittaja tervpercstä:
Rupsahtanut äiti on normaali nainen. Normaaleja naisia on laidasta laitaan ikähaarukassa 18 - hauta. Lapsekas ja pinnallinen aloitus vailla älyn häivää!!

ei näköjään ole :D rupsahtaneet ei ole naisia ollenkaan tämän ketjun mukaan...
en minäkään ymmärrä näitä vastakkain aseteluja tää on samaa kategoriaa kuin lihava vs laiha jne.

no eikös näiden tällasten ketjujen idea ole aina perimmäisesti nostaa aloittajan omaa pyrstöä vähän ylemmäs, saada tunnetta paremmuudesta hetkeksi . se vaan verhoillaan aina vähän eritavalla.
tai ainakin siltä musta joskus tuntuu :ashamed:
 
Alkuperäinen kirjoittaja endie:
Alkuperäinen kirjoittaja :O:
Alkuperäinen kirjoittaja tervpercstä:
Rupsahtanut äiti on normaali nainen. Normaaleja naisia on laidasta laitaan ikähaarukassa 18 - hauta. Lapsekas ja pinnallinen aloitus vailla älyn häivää!!

ei näköjään ole :D rupsahtaneet ei ole naisia ollenkaan tämän ketjun mukaan...
en minäkään ymmärrä näitä vastakkain aseteluja tää on samaa kategoriaa kuin lihava vs laiha jne.

no eikös näiden tällasten ketjujen idea ole aina perimmäisesti nostaa aloittajan omaa pyrstöä vähän ylemmäs, saada tunnetta paremmuudesta hetkeksi . se vaan verhoillaan aina vähän eritavalla.
tai ainakin siltä musta joskus tuntuu :ashamed:

No pikkasen sama kävi mielessä...
 
Minäkin kai olen sitten rupsahtanut äiti tai en minä tiedä :) Meikkaan hyvin vähän, ripsiväriä laitan töihin, mutta pelkään vähän että hivuttelen sen huomaamattani poskille. Hiukset harjaan ja yleensä ovat jotenkin kiinni, iltapäivällä peilistä saattaa näkyä suht homssuinen kampaus, kun hiukset ovat työn touhussa vähän levähtäneet/irronneet. Ylipainoa on reilusti, tosin sitä on ollut aina, ei siis ole tullut äitiyden myötä.

Oma aika on aika vähissä nyt, työt, oppisopimus, lapset ja raksa ei ole kovin helppo yhdistelmä, joten se oma aika rajoittuu näin iltaan eikä silloin välttämättä jaksa enää ihmeitä tehdä. Ellei aika mene sitten koulutehtävien parissa.

Ai juu, pukeudun melkein aina hameeseen ja töissä työkenkinä on pienillä koroilla varustetut kengät, ainaki pari pointsia noista saa :D

Vakavasti ottaen... Olen nähnyt ap:n kuvailemia äitejä, mutta en minä heitä rupsahtaneina pidä. Pidän heitä äiteinä, naisina ja ihmisinä muiden joukossa. ihan normaaleina :)
 
Alkuperäinen kirjoittaja Kamala:
Alkuperäinen kirjoittaja Lode84:
Hommsuinen habitus. Esimerkiksi epäsiisitit, huonosti istuvat vaatteet ja kampaamattomat hiukset. Huono ryhti.

Mä luulen ettei ne johdu äitiydestä.

*muoks* Sellaisia ihmisiä kun näkee muutenkin, vaikkei äiti olisikaan.

Näin minäkin luulen. Ei naisesta päällepäin voi tietää onko hän äiti.

Suurin osa ketjuun vastanneista vertaa siihen mitä leikkikentillä tai kaupoissa näkee. - no, näihin molempiin voi ihminen lähteä vaikka suoraan aamupalalta, ilman meikkiä tai kampaamatta hiuksiaan esim.
Mutta katsokaas miltä teillä näyttää töissä, ainakin jos on naisvaltainen työpaikka. Yleensä jokainen kait laittaa itsensä kuosiin töihin lähtiessä. Olemuksessa on isoja eroja ihmisten välillä silti.

Meillä töissä suurin osa naisista ei meikkaa, ei käytä hameita, hiukset on ihan luonnontilassa ts eivät laita tukkaa mitenkään. Ja heillä on siihen oikeus, en minä sillä.
Mutta se on kieltämättä huvittavaa, kun yksi (huom vain yksi, ei kaikki) näistä naisista jaksaa pistää merkille "massasta eroavan" ulkoasun. Milloin ihmettelee kapeaa hametta (kun en kävele jalat levällään kuin rekkamies) tai "korkeita" 5cm korkoja, (voiko niillä edes kävellä), tai miten voi pitää pitkät hiukseni auki (parempi olis leikata lyhyeksi tai sitoa nutturalle vai) päätetyössä, mitä väliä?! ...en oikein tiedä, sanooko se nämä hyvällä vai pahalla. Jotenkin kuvittelis, että hän huomaisi esim uuden paitapuseronikin, mutta ei, sanoo ainoastaan Naiselliseksi miellettävistä asioista. Ei sano puseroista, housuista tai matalista kengistä.

Joo ja lähinnä se vaan huvittaa. Viimeksikin arvasin jo etukäteen kun tämä täti tuli käytävällä vastaan, että nyt se varmaan sanoo jotain mun hameesta - ja niin sanoikin.

Eli siis. Ulkonäöllä tai sen huomaamisella tms tuskin on mitään tekoa sen kanssa, onko nainen äiti vai ei. Meillä työpaikalla on kaksi huolitelluksi luettavaa naista, toinen äiti, toinen ei. Loput ovat enemmän tai vähemmän luomuja, osa äitejä, osa ei.

Mitenhän jos elettäisiin 50-60-lukua? Ei tätä keskustelua edes käytäisi, kaikki_olisivat_huoliteltuja, piste. ;)
 
Alkuperäinen kirjoittaja Phoebsi:
Alkuperäinen kirjoittaja bfgfdg:
Alkuperäinen kirjoittaja Phoebsi:
Minua jäi mietityttämään keskustelu siitä miten nainen muuttuu äidiksi tulonsa jälkeen. Tulee tärkeysjärjestyksien muutosta ja elämänarvojen muutosta, tulee rupsahdus ja täydellinen välinpitämättömyys ulkonäön suhteen. Siis joillain. Ja se tuntuu olevan paljon hyväksyttävämpää kuin se, että ei muutu niin paljoa.

Minua sanottiin (pahalla) täydelliseksi. Siis naurettiin toisessa ketjussa että itsekehu haisee, kun sanoin että en ole niin muuttunut ihminen.

En ollut mikään itseään etsivä rellestävä teini tullessani raskaaksi, mikä siis olisi niin paljon minussa muuttunut? Sen lisäksi että olin asioista kiinnostunut, harrastava, ulkonäöstä huolehtiva, iloinen ja elämänläheinen nainen, olin myös raskaana ja tulossa äidiksi. Ja yhtenä päivänä olin sitten yhden asian lisää, olin äiti.

Onko siinä sitten jotain pahaa? Jotain naurettavaa? Tuleeko joku nyt taas ilman perusteluja sanomaan että kyllä se siperia opettaa, niin kuin tietäisi tarkkaan ettei ole vielä opettanut?

Onko täällä muita samanlaisia naisia kuin minä? =) Ilmoita itsesi tähän ketjuun jos on!

En itse kokenut ketjua sellaisena. Ihmiset ovat niin erinlaisia. Se on ihan ok jos olet "sama" kuin ennen, mutta samoin muuttuminenkin kuuluu elämään.

Miksi lainausmerkeissä tuo sana sama?

Se on lainausmerkeissä siksi koska uskon, että ihminen muuttuu kokoajan jollakintasolla. Mutta varmasti sinä tarkoitit, että miksi muuttua jonkin stereotypian mukaiseksi. En aiankaan itse ketään puistossa arvostele, oli sitten huoliteltu tai ei ollut. Minusta ihmiset saavat elää omannäköistä elämää. Saavat mennä jos vain huolehtivat lapsistaan tai olla kotona jos se tuntuu oikealta. Mutta toisaan monesti kaikkien elämä ei ole niin helppoa, sitä ei tiedä mitä ihminen joutuu kestämään vain ulkoapäin katsomalla.
 
Alkuperäinen kirjoittaja täh:
miksi ihminen ei saisi laittautua jos haluaa tai olla laittautumatta jos haluaa?
totuus on että 35v :stä ylöspäin aineenvaihdunta hidastuu ja monille tulee kiloja, oli lapsia tai ei. ja jos on yli 1 lapsi ja käy töissä, aika on kortilla ja jos on yli 35, on usein väsynyt eikä jaksa liikkua vaikka olisi aikaa.
Itse olen normaalipainoinen, mutta ymmärrän että moni ei jaksa.
Minkä ikäinen olet ap?
Miksi sinua häiritsee jos kaikki eivät enää yli35-vuotiaana ole missin näköisiä? tai miksi ihmisen pitäisi meikata?
ja miksi pitäisi olla jotain muuta kuin tuulipuku, jos se on mukavin ja helpoin vaate?

Ja kyllä, itse meikkasin ja laittauduin vielä alle 30v yhden lapsen äitinä. Nyt vanhana en enää jaksa. Tuolloin painoin 42 kg ja pituus 168. Ensimmäinen imetys vie kilot.


Itsekkin ihmettelen, että miski se haittaa jotain jos joku rupsahtaa. Ei minua haittaa jos joku laittautuu tai ei laittaudu.
Ainakin juuri vauvan saaneena rönttöinen tyyli voi johtua siitä,e ttä vartalo ei ole vielä palautunut eikä ole varaa ostaa joka kokoa tyylikkäitä vaatteita. asian voi tietenkin ennkoida, ostamalla kivoja äitiysvaatteita mitä voi käyttää vielä vauvan synnyttyä. Mutta niin monsti se on rahakysymyskin. Sitten osa palautuu entisiin mittoihin, osa ei. ja sitten kun myöntää ettei ostaa uusia isompia vaatteita :)
 
Alkuperäinen kirjoittaja Kamala:
Alkuperäinen kirjoittaja Lode84:
Hommsuinen habitus. Esimerkiksi epäsiisitit, huonosti istuvat vaatteet ja kampaamattomat hiukset. Huono ryhti.

Mä luulen ettei ne johdu äitiydestä.

*muoks* Sellaisia ihmisiä kun näkee muutenkin, vaikkei äiti olisikaan.

Ei johdukaan. Vastasin vain kysymykseen, millainen on mielestäni "rupsahtanut" ihminen. Eihän äitiys todellakaan ole mikään syy rupsahtaa, päinvastoin. :)
 
Vaikka tää alotus on mustakin vähän turhaan kärjistetty vastakkainasettelu, ihan kelpo keskustelua kuitenkin on saatu aikaan (jos nyt jättää nuo jotkut ikuiset riidanhaastamisidioottijeesusteluhaluanymmärtäätahallaniväärinkommentit huomiotta).

Mä mietin tätä pitkään, ja musta tässä on juuri se ongelma, että kukaan ei lopulta voi sanoa mitään yleistä määritelmää sille, mikä on rupsahtanut ja mikä "normaali". Jokainenhan rupsahataa vain suhteessa omaan itseensä, eikä toisen rupsahtamista voi arvioida minkään puistossa tai kaupassa näkemänsä vilahduksen perusteella. Ja toisaalta, joku saattaa äidiksi tultuaan rupsahataa muiden silmissä, mutta ei itse ajattele sitä lainkaan, joten miksi muut tekevät ongelman rupsahtamisesta, jos se ei kyseistä henkilöä haittaa? Eikö pääasia ole se, että jokainen on tyytyväinen omaan ulkomuotoonsa, oli se miten lähellä tai kaukana yleisistä kauneiden mittapuista tahansa.

Toiset myös ovat luonnostaan kauniimpia kuin toiset. Toiset ovat alttiimpia rupsahtamiselle kuin toiset, fysiologisista syistä.

Sitten on toki tämä ap:n tarkoittama porukka, joka haukkuu muita täydellisiksi, jotta voisivat siten helpottaa tyytymättömyyttään omaan ulkomuotoonsa. Tällöin kyse on vain siitä, että kateus puhuu, se on ihan selvä. Jos toisen meikkaaminen ja itsestään huolehtiminen jotakuta ärsytää, silloin se vika on siellä omassa pääkopassa.

Toisaalta on tämä toinen sakki, joka täällä palstalla aina jaksaa äimistellä, miten äidit päästävät itsensä rupsahtamaan. Nämä kuuluvat siihen täydellisten äitien porukkaan, jotka ainoastaan haluavat nostaa itsensä muiden yläpuolelle näillä "hämmästelyillä" ja "ihmettelyillä". En tarkoita, että kaikki itsestään huolehtivat olisi tällaisia, ainoastaan ne, jotka arvostelevat muita. On sääli, että nämä pintaliitäjät yhdistävät kauniin ulkokuoren onnelliseen elämään: jos et huolehdi ulkonäöstäsi, olet jotenkin säälittävä reppana, ja kadehdot minua, joka olen siisti ja huoliteltu.

summa summarum, jokainen pitäköön huolen omasta rupsahtamisestaan eikä ainakaan tehkö päätelmiä siellä puistossa vastaantulevasta resupekasta, että kylläpä siinä on taas itsensä rupsahtamaan päästänyt äiti. Hän kun voi olla ihan yhtä onnellinen kuin se huoliteltu kanssasisarensa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja mietteitä:
Alkuperäinen kirjoittaja Kamala:
Alkuperäinen kirjoittaja Lode84:
Hommsuinen habitus. Esimerkiksi epäsiisitit, huonosti istuvat vaatteet ja kampaamattomat hiukset. Huono ryhti.

Mä luulen ettei ne johdu äitiydestä.

*muoks* Sellaisia ihmisiä kun näkee muutenkin, vaikkei äiti olisikaan.

Näin minäkin luulen. Ei naisesta päällepäin voi tietää onko hän äiti.

Suurin osa ketjuun vastanneista vertaa siihen mitä leikkikentillä tai kaupoissa näkee. - no, näihin molempiin voi ihminen lähteä vaikka suoraan aamupalalta, ilman meikkiä tai kampaamatta hiuksiaan esim.
Mutta katsokaas miltä teillä näyttää töissä, ainakin jos on naisvaltainen työpaikka. Yleensä jokainen kait laittaa itsensä kuosiin töihin lähtiessä. Olemuksessa on isoja eroja ihmisten välillä silti.

Meillä töissä suurin osa naisista ei meikkaa, ei käytä hameita, hiukset on ihan luonnontilassa ts eivät laita tukkaa mitenkään. Ja heillä on siihen oikeus, en minä sillä.
Mutta se on kieltämättä huvittavaa, kun yksi (huom vain yksi, ei kaikki) näistä naisista jaksaa pistää merkille "massasta eroavan" ulkoasun. Milloin ihmettelee kapeaa hametta (kun en kävele jalat levällään kuin rekkamies) tai "korkeita" 5cm korkoja, (voiko niillä edes kävellä), tai miten voi pitää pitkät hiukseni auki (parempi olis leikata lyhyeksi tai sitoa nutturalle vai) päätetyössä, mitä väliä?! ...en oikein tiedä, sanooko se nämä hyvällä vai pahalla. Jotenkin kuvittelis, että hän huomaisi esim uuden paitapuseronikin, mutta ei, sanoo ainoastaan Naiselliseksi miellettävistä asioista. Ei sano puseroista, housuista tai matalista kengistä.

Joo ja lähinnä se vaan huvittaa. Viimeksikin arvasin jo etukäteen kun tämä täti tuli käytävällä vastaan, että nyt se varmaan sanoo jotain mun hameesta - ja niin sanoikin.

Eli siis. Ulkonäöllä tai sen huomaamisella tms tuskin on mitään tekoa sen kanssa, onko nainen äiti vai ei. Meillä työpaikalla on kaksi huolitelluksi luettavaa naista, toinen äiti, toinen ei. Loput ovat enemmän tai vähemmän luomuja, osa äitejä, osa ei.

Mitenhän jos elettäisiin 50-60-lukua? Ei tätä keskustelua edes käytäisi, kaikki_olisivat_huoliteltuja, piste. ;)

no mutta, sinähän voit kuvitella eläväsi 50-lukua. ja tehdä kaiken ktoona kun miehesi makaa perse homeessa sohvalla. voit tehdä kaiken, hoitaa lapset, passata miehelle ruoat ja vaatteet jne jne jne ja vielä hoitaa itsesi.

sitä en tiedä käytiinkö 50-luvulla töissä vai ei. vai oltiinko kotona, ja jos oltiin töissä, oliko kaupungin uraihmisillä kotiapulainen ja lastenhoitaja kotona?
 
Minä en halua olla pikkurouva jonka pitää laittautua ja olla huoliteltu tai kaunis. minä saan olla sellainen kuin olen. minä en halua passata aikuista miestä vaan mies tekee puolet kaikesta työstä ja lastenhoidosta ja ruoanlaitosta.

 
Alkuperäinen kirjoittaja hm:
no mutta, sinähän voit kuvitella eläväsi 50-lukua. ja tehdä kaiken ktoona kun miehesi makaa perse homeessa sohvalla. voit tehdä kaiken, hoitaa lapset, passata miehelle ruoat ja vaatteet jne jne jne ja vielä hoitaa itsesi.

Miksi mun pitäisi kuvitella eläväni 50-lukua? Ja miksi liität naiseuteen tuollaisia mielikuvia, nainenko on heti kuin alistettu kynnysmatto, jos hoitaa ulkonäköään?
...vai mikä sinun pointti oikein oli?
 
Alkuperäinen kirjoittaja hm:
Minä en halua olla pikkurouva jonka pitää laittautua ja olla huoliteltu tai kaunis. minä saan olla sellainen kuin olen. minä en halua passata aikuista miestä vaan mies tekee puolet kaikesta työstä ja lastenhoidosta ja ruoanlaitosta.

Maailma ei ole noin mustavalkoinen kuin esität, että huoliteltu nainen on "pikkurouva" joka passaa miehelle kaikki valmiiksi.

Mustavalkoisilla kommenteilla saa kyllä keskustelua aikaan, melko hedelmätöntä sellaista, mutta keskustelua kai nyt sitten kuitenkin.
 

Yhteistyössä