Tulossa vauva 4

[*Helmi]

Mä olin varma, että Sanibel on jo jakautunut, mutta ei näköjään sielläkään... Kurjaa että on verenpaine niin korkealla.

Mä jo hetken ehdin toivoa jotain tapahtuvaksi, kun sitä limaa tuli eilen, mutta kun ei niin ei. Ja enhän mä ees oikeesti tiedä oliko se mikään limatulppa vai mitä lie... No, tulpan irtoamisestakin on ihmisillä kuulemma kulunut vuorokaudesta viikkoon siihen että synnytys on käynnistynyt, joten...

Nyt aamulla mulle tuli kauhee ahdistus, että nyt siellä on varmasti jotain vauvalla vikana, kun ei mitään tapahdu... Että kun oon nukkunu selälläni, vaikka sitä ei tosiaankaan suositella, niin vauva ei oo saanut happea ja sen kehitys on viivästynyt tai jotain. En mä tiedä mitä, mutta jotain kamalaa. Mies sitten yrittää töihinlähtiessään lohduttaa, että varmasti kaikki on tosi hyvin, ja sen takia vauva vielä masussa viivytteleekin. No, toivottavasti niin.

Onneks huomenna on se yliaikakontrolli, niin saa edes jotain havaintoa missä mennään...

Aurinkoista viikon alkua!

 

[Sanibel]

Jiihaa....täällä lapsivesi lorisee vaippaan =). Tuossa aamupäivällä, kun heräilin päikkäreiltä, kuului naks mahasta ja kunnon lorahdus pöksyihin (anteeksi yksityiskohdat...). Sittenpä sitä lorahteli useaan otteeseen ja lähdin synnärillä käymään näytillä. Ensin kätilö meinasi, ettei olekaan lapsivettä, vaan runsaanpaa valkovuotoa (!). Ihmettelin kyllä, mutta oltiin siinä sitten kotiin lähdössä. Sitten kuitenkin tuli kunnon holahdus, kun nousin ylös ja saatiin "tuore näyte"- ja lapsivettähän se oli.

Pääsin kuitenkin kotiin odottelemaan synnytyksen alkamista; huomenna viimeistään illalla takaisin, ellei sitä ennen säännölliset supparit ala tai vesi muutu vihreäksi.

Joten se on menoa sitten =), joten tsemppiä sullekin Helmi; näinkin pian voi tilanteet muuttua!

Sanibel rv 39+6

 

[Noa]

Hei, onpa täällä jännät hetket meneillään Toivottavasti Sanibel ja Helmikin pääsisi pian tositoimiin!

Mulla on nimiahdistus... Mun ykkösvaihtoehto onkin miehen mielestä liian pitkä ja vaikea, mitä se ei kyllä ole. Ja nyt en osaa kuvitella vauvaa muun nimisenä. Ja kaiken lisäksi yks nimi, jota olin miettinyt jo ennen raskaaksi tuloa, on liian samantapainen kuin mikä ystäväni vauvalle tuli nimeksi. Eli sekin on sitten mennyt... Plääh... Onneksi mies on vielä ympäripuhuttavissa

Muuten kaikki täällä ok, supistuksia alkaa olla vähän enemmän ja mahakin alkaa ahdistaa, kun pikkuinen työntää jalkoja kylkiluiden alle.

Noa 29+1

 

[*Helmi]

Vaude Sanibel, vähän hienoa että tapahtuu konkreettista edistystä!!!! Toivottavasti ne supparit pian alkaa!

Mä olinkin jotenkin ihan varma, että ehdit ennen mua Ja myönnän että oon kyllä hieman kateellinen, kun täällä vaan kökitään ja kökitään...

Noa, mullakin on miehen ympäripuhumisprosessi menossa... Jo pari vuotta sitten ehdotin tyttövauvalle nimeä, joka oli miehen mielestä kanssa hyvä. Mulla oli ehdotus myös toiseksi nimeksi, mutta se ei taas kelvannut. Sitten oon ehdottanut kahta eri yhdistelmää toiseksi ja kolmanneksi nimeksi, kumpikaan ei saa kannatusta, mutta mitään parempaakaan miehellä ei oo ollu ehdottaa. Ja mä oon vaan kanssa niin jumiutunu siihen toiseen ehdotukseen, että yritän vaan saada sen läpi...

Meilläkin itse asiassa viime syksynä kummitytölle tuli hyvin samanlainen nimi kun meillä on aikomuksena antaa, mutta me ei anneta sen häiritä vaan annetaan silti tuo mikä oli etukäteen päätetty. Tytöt on sitten tyyliin Netta ja Nella, mutta ei haittaa =)

(Niin siis jos tää nyt edes on tyttö mikä täältä ehkä joskus tulee ulos...)

 

[Sanibel]

Meilläkin nimestä sai aikansa vääntää, mutta nyt kai on molempia miellyttävä nimi valittu pojalle...jos hän edelleen poika on, kun kohta syntyy =).

Täällä nimittäin on supparit alkaneet tuossa neljän aikaan. Aika säännölliset ovat, joten eiköhän tästä kohta taas lähdetä synnäriä kohti. Ei kamalan kivuliaita vielä ole, mutta ohjeeksi sain, että n. 10 minsaa kun on väliä niin tulla.

 

[*Helmi]

Eikö sullakin ollut esikoinen tulossa vai muistanko väärin?

Meillä on ohje, että mennä sitten kun suppareita on kahden tunnin ajan tullut viiden minuutin välein. Mun mielestä se kuulostaa jotenkin hurjalta... Sitten uudelleensynnyttäjillä on sama mutta 10 minuutin välein. Mutta kai ne sitten voi antaa puhelimessa eri ohjeet kun sinne soittaa, tilanteen mukaan, tiedä häntä.

Onnea matkaan ja paljon tsemppiä koitokseen!!!! Tuu sitten kertomaan lisää kun ehdit ja jaksat =)

 

[hippu81]

Hurjasti tsemppiä Sanibelille koitokseen täältäkin Kyllä se Helmi sunkin vuorosi varmasti kohta tulee, älä huoli

Torstaina olisi neuvola jälleen ja saan ne kelan paperit sieltä. Taas yksi välietappi sitten saavutettu. Lasken jo päiviä äitiysloman alkuun sekä työpäivien lukumäärää. Ei niitä enää hirmu paljoa oo, kun joululomat vähentää

hippu81 21+3

 

[Noa]

Niin, kyllä miekin oon kovasti miettinyt annanko sen samankaltaisuuden häiritä, mutta kun meidän lapsilla olisi samat toiset nimet eli tyyliin heillä Viivi Amanda ja meille tulisi Vera Amanda. Mutta voihan tuonne sujauttaa kolmannen nimen väliin, niin ei sit kuulosta ihan samalta. No katsotaan miten tässä käy. Meilläkään mies ei ole osannut ehdottaa parempaa, joskus aikaa sitten hän sanoi, että käy se mun ehdotus, mut nyt sitten alkanut epäröidä. Mut en anna periksi Tosin eihän se käy jos toinen inhoaa nimeä, mutta tässä tapauksessa ei ilmeisesti ole kiinni siitäkään. Sanokaas nyt, onko Olivia teistä pitkä tai hankala sanoa? Miehen mielestä se on ja väkisin vääntyy lempinimiksi Oltsu tai Olli! Outo mies! Sanokoot sitä sit vaikka O:ksi jos suu ei väänny...

 

[Utelias pahalainen]

Plussanneet:

Helmi plussa 02/08 LA 16.10.
Sanibel plussa 02/08 LA 28.10.
Hertta plussa 04/08 LA 13.12
Philippa plussa 04/08 LA 26.12.
Noa plussa 05/08 LA 11.1.
Liliania 06/08 LA 21.2
hippu81 plussa 07/08 LA 6.3.09
Wilma

Synnyttäneet:
-Ama-(LA 22.6.)poika 18.6, rv 39+3,50 cm, 3320 g, pään ymp 35 cm.
Mi-iu,(LA 8.7)tyttö 13.7 rv.40+5, 52cm, 4015g, 52cm, pään ymp 35cm
Emeliina*, (LA 6.8)tyttö 3.8. 51cm, 3000g, pään ymp. 32,5cm
Tähti* plussa 12/07, la 27.8., Tyttö 5.9. 2880g, 48cm, pään ymp. 35cm

Kaivoin listan muistin virkistykseksi taas esille ja lisäsin siihen Wilman. Vaikka pianhan listaa taas päivitetään Sanibelin ja Helmin jakauduttua =).
t.UP kp 34/41

 

[*Helmi]

Kiitos päivityksestä UP! Musta kyllä tuntuu etten varmaan jakaudu ikinä että sinänsä hyvä päivittääkin tässä kohtaa

No ei, mulla on itse asiassa ihan hyviä kuulumisia, kai... Eli tänään oli se yliaikakontrolli Kättärillä. Ottivat ensin vauvan sydänääniä ehkä parikyt minuuttia, ja verenpaineen ja pissan. Sitte lääkäri teki sisätutkimuksen, eikä ollu kyllä mitenkään kauheen hellävarainen. No, olin yhdelle sormelle auki, ja kohdunsuuta oli 1,5 cm jäljellä, eli ei ne mun supparit oo onneks ihan tehottomia olleet =) Sitte se sano, että nyt voi vähän tuntua ikävältä, hän vähän irrottelee näitä kalvoja että saatais sulle supistuksia, ja runttas oikeen kunnolla. No joo, tuntu vähän ikävältä, mutta kyllä on sen jälkeen koko päivän jotain kipristelyjä tuntunut, joten jotain siellä nyt selkeesti tapahtuu.

Sitten ultrattiin, ja pienellä kaikki hyvin, vettä riittävästi, napanuoran virtaus hyvä, kokoarvio 3300 g (tosin käsiarviolla 3600 g). Näillä tiedoilla sitten käskettiin torstaina kasiksi saapumaan käynnistykseen, jos sitä ennen synnytys ei oo alkanut spontaanisti.

Sen verran on kipristellyt tänään, että elän vielä toivossa että käynnistyy itsekseen, mutta katotaan kuin käy. Joka tapauksessa parissa päivässä on vauva sylissä, loistava synttärilahja mulle kun juhlin perjantaina =)

 

[*Helmi]

Vielä vastaan Noalle, että mun mielestä Olivia on tosi nätti nimi, eikä liian pitkä tai hankala. Ja sopii ihan mainiosti suomalaiseen suuhun ja puheen sekaan. Kaverin tyttö on Amelie, ja se on kyllä mun mielestä käytössä tosi hankala ja kuulostaa hienostelevalta normaalipuheen seassa. Niinpä se sitten luultavasti vääntyy joksikin lyhyemmäksi lempinimeksi...

 

[Sanibel]

Heissan täältä sairaalasta kaikille! Meille syntyi suloinen poikavauva eilen aamulla pitkän puserruksen päätteeksi. Mitat 3270 g ja 51 cm. Täällä ollaan toipumassa päin isän ja vauvan kanssa perhehuoneessa. Unet ovat jääneet aika vähiin, joten kirjoittelen myöhemmin lisää =).

Tsemppiä Helmi koitokseen!!!=D

p.s Olivia on nätti nimi!

 

[Noa]

Kiitos teille kommenteista, miustakin Olivia on tosi nätti nimi eli katsotaan mihin päin tämä nimiasia lopulta päätyy

Ja ONNEA Sanibelille uudesta perheenjäsenestä! Ja hienoa että Helmilläkin alkaa tapahtua. Olikos teille tyttö tulossa? Voi vitsit, itse en kyllä enää jaksais odottaa yli kahta kuukautta...

 

[Noa]

Pakko vielä kommentoida tuota nimiasiaa. Mie en kans ymmärrä sitä miksi joidenkin on pakko vääntää nimistä sellaisia hankalia ja muka hienoja versioita. Esim. siinä sinkkuäidille sulhanen -ohjelmassa se Hinnin poika on nimeltään Joonas, tai niin luulin, mut se kirjoitetaankin Younas! Varmasti saa joka ikinen kerta joka paikassa olla selittämässä miten se kirjoitetaan. Mun mielestä Amelie ei siis ole edes kovinkaan "paha" tai vaikea nimi. Mutta itse kyllä suosin suomalaisia ja suomalaiseen suuhun sopivia, jo meidän suomalaisen sukunimen takia.

 

[Utelias pahalainen]

Helmille tulin toivottelemaan Hyvää Syntymäpäivää!!! Ja nyt on Helmilläkin jo toivottavasti lahjakäärö kainalossa.

 

[Sanibel]

Nyt on ainakin hetkisen vielä aikaa kirjoitella, kun poika tuossa tuhisee äitiyslaatikon kopassa.

Jaahas, mitähän sitä synnytyksestä kertoisi. Niinkuin aiemmin olen sanonut, lähdin aika avoimin mielin ja sen kummemmin jännittämättä synnytykseen ja se olikin ihan hyvä juttu. En esittänyt sen ihmeempiä toiveita, muuta kuin että kivunlievitystä haluan tarpeen mukaan.

Lapsivedet menivät pikkuhiljaa lorisemalla siinä aamupäivästä lähtien ja sairaalaan kirjauduttiin kolmannella yrittämällä noin seitsemän aikaan. Supparit olivat siinä vaiheessa jo aika kivuliaita. Käyrillä makaamisen jälkeen (oli muuten tuskallista olla kyljellään suppareitten kanssa puoli tuntia) päästiin vihdoin synnytyssaliin, joka oli oikein rauhallisen himmeä ja mukava. Radio soimaan ja kätilö laittoi vyöhyketerapia "kuulat" jalkoihin ja korviin. En tiedä oliko niistä paljonkaan apua. Siinä istuin taas käyrillä ja samalla keinutin itseäni kiikkutuolissa musiikkia kuunnellen. Mies hieroi aina supistuksen tullessa.

Pian menin ammeeseen lämpimään veteen, joka helpotti ja rentoutti jonkin verran. Kontallaan keinuttelin itseäni supistusten aikana. Supparit pahenivat kuitenkin pikkuhiljaa, joten vesi ei enää auttanut. Kätilö tarjosi epiduraalia, jonka halusin. Oli kuitenkin yö, ja anestesialääkäri oli muissa hommissa joten jouduin odottamaan mielestäni aika kauan. Ensihätään sain kuitenkin gynekologin pistämän kohdunkaulanpuudutteen, joka veikin pahimman terän suppareilta. Mikä helpotus!!!=)

Ei onneksi mennyt siitä enää kauaa,kun sain myös epiduraalin ja tuntui kuin taivas olisi auennut =D. En tuntenut enää lainkaan kipua, ainoastaan paineen peräaukon seutuvilla supistuksen tullessa. Oksitosiinia tippui myös koko ajan vauhdittamassa suppareita. Nyt avautuminen alkoi kunnolla, kun kykenin rentoutumaan ja jopa torkahdin vähän. Minulle laitettiin jossain vaiheessa kipupumppu, joka oli myös hyvä juttu.

Ponnistusvaihe kesti mielestäni ikuisuuden (kuitenkin papereiden mukaan "vain" puolituntia). Ilmeisesti mukaan laskettiin vain aktiivinen ponnistaminen. Yritin ponnistaa ensin kyljellään, mutta se ei oikein ollut minulle hyvä asento. Tuntui kuin iso uloste olisi tulossa, mutta jota et saa työnnettyä ulos =). Se tosiaan tuntuu siltä kuin vauva olisi tulossa peräaukosta, eikä emättimen kautta. Jossain vaiheessa ilmeisesti vauvan sydänäänet laskivat aina hetkellisesti ja paikalle tuli myös lääkäri, joka otti vauvan päästä verikokeen. Kaikki kuitenkin ookoo. Tuli myös vuoronvaihto ja paikalle pöllähti yhtäkkiä kauhea kasa ihmisiä...opiskelija, muutama kätilö, lääkäri yms. Olin jo melko väsynyt. Loppujen lopuksi yritin ponnistaa vauvaa ulos selälläni jalat joissain telineissä, mutta ei onnistunut vaikka ponnistin kuulemma hyvin. Lääkäri laittoi imukupin (joka sattui...) ja taas ponnistin niin kuin viimeistä päivää. Kipu oli kova. Väliliha leikattiin ja vihdoin 16 tunnin työn jälkeen vauva syntyi. Opiskelija (!) ompeli minua kasaan kätilön ohjauksessa, onneksi työnjälki on kuulemma todella hyvä.... Tuntui kuin sekin olisi kestänyt ikuisuuden.

Vaikka kipu oli paikoittain aivan kamalaa (anteeksi, jos pelottelen), niin kaikki on vaivan arvoista. Nostan kyllä hattua kaikille luomusynnyttäjille, itsestäni ei siihen olisi. Paikat ovat toipuneet hyvin, heti pystyin istumaan ja kävelemään.

Mutta tulipas pitkä tarina, toivottavasti joku jaksaa lukea =).

Sanibel ja Hurmuri 6 pv

 

[hippu81]

Onnea Sanibel pikkuisesta pojasta ja kiitos synnytystarinasta! On kiva lukea teidän kokemuksia synnytyksestä kun itselläkin on se eka kerta tulossa vasta. Voin vain kuvitella kuinka ihanaa on kun on se pikkuinen käärö siinä vieressä tuhisemassa

Sain vietyä tänään paperit kelalle ja nyt sitten vain odottelen, että koska tulee ilmoitus äitiyspakkauksen saapumisesta. Potkuja tai pikemminkin muljahduksia tuntuu päivittäin jo. Kauhea hinku olis shoppailemaan kaikkea vauvatavaraa, kun vaan työkiireiltä ehtisi.

Meillä alkaa täällä porukka vähenemään kun kaikki saa vauvansa. Tarvittais lisää vahvistusta kehiin, että pysyy ketju pystyssä! Päivitin meidän listaan Sanibelin tiedot. Toivottavasti ok Tarkistahan, että meni oikein!

Plussanneet:

Helmi plussa 02/08 LA 16.10.
Hertta plussa 04/08 LA 13.12
Philippa plussa 04/08 LA 26.12.
Noa plussa 05/08 LA 11.1.
Liliania 06/08 LA 21.2
hippu81 plussa 07/08 LA 6.3.09
Wilma

Synnyttäneet:
-Ama-(LA 22.6.)poika 18.6, rv 39+3,50 cm, 3320 g, pään ymp 35 cm.
Mi-iu,(LA 8.7)tyttö 13.7 rv.40+5, 52cm, 4015g, 52cm, pään ymp 35cm
Emeliina*, (LA 6.8)tyttö 3.8. 51cm, 3000g, pään ymp. 32,5cm
Tähti* plussa 12/07, la 27.8., Tyttö 5.9. 2880g, 48cm, pään ymp. 35cm
Sanibel plussa 02/08 LA 28.10., Poika 28.10. 3270 g ja 51 cm

Mitäs muuten Hertalle kuuluu? Sullahan alkaa kohta mammaloma jo!

 

[Noa]

Niin, kiitos Sanibel synnytystarinasta ja tsemppiä uuteen elämään ja arkeen vauvan kanssa! Toivottavasti kaikki menee jatkossakin hyvin! Kyllä sitä itsekin on alkanut ajatella yhä enemmän synnytystä, tähän mennessä sitä on vaan haaveillut siitä vauva-ajasta ja tehnyt hankintoja vauvaa varten. Mutt nyt on alkanut ihan eri lailla kiinnostamaan kaikki synnytykseen liittyvä. Ei minua ainakaan vielä yhtään pelota se, enemmänkin mielenkiinnolla odotan millainen tapahtuma se oikein on. Tiedän, olen vähän outo

Mutta nyt on aika lähteä kotiin!

Noa 30+1 ja 4 viikkoa töitä ennen mammalomaa

 

[*Helmi]

Plussanneet:


Hertta plussa 04/08 LA 13.12
Philippa plussa 04/08 LA 26.12.
Noa plussa 05/08 LA 11.1.
Liliania 06/08 LA 21.2
hippu81 plussa 07/08 LA 6.3.09
Wilma

Synnyttäneet:
-Ama-(LA 22.6.)poika 18.6, rv 39+3,50 cm, 3320 g, pään ymp 35 cm.
Mi-iu,(LA 8.7)tyttö 13.7 rv.40+5, 52cm, 4015g, 52cm, pään ymp 35cm
Emeliina*, (LA 6.8)tyttö 3.8. 51cm, 3000g, pään ymp. 32,5cm
Tähti* plussa 12/07, la 27.8., Tyttö 5.9. 2880g, 48cm, pään ymp. 35cm
Sanibel plussa 02/08 LA 28.10., Poika 28.10. 3270 g ja 51 cm
Helmi LA 16.10., Tyttö 29.10. 3440 g, 50 cm, pään ymp. 34 cm

 

[Sanibel]

Onnea Helmi!!! =) Tule kertomaan lisää, kun jaksat.

Sanibel ja Hurmuri 8 vrk

 

[*Helmi]

No niin, paremmalla onnella tänään, toivottavasti... Kirjoitin eilen lyhyesti kuulumiset, ja eikös sitten tullut joku palvelinvirhe ja teksti hävis bittiavaruuteen, höh.

Ensimmäisenä hirmuisot onnittelut Sanibelille pojasta! Eikö oo ihanaa olla äiti?!!!!

Tosiaan viime keskiviikkona 29.10. heräsin aamulla 7.47 tosi kipeään supistukseen, ja tiesin heti että se on menoa. Ekat supparit tuli 7-10 minuutin välein, mutta hetikohta päästiin jo 3-5 minuutin väleihin. Olin varmaan 1,5 h suihkussa, jossa pystyin ihan ok olemaan eli helpotti kipua huomattavasti. Sitten kun tuli se ohjeen mukainen 2 h max. 5 min väleillä suppareita täyteen, soitin sairaalaan että oltais tulossa. Ehdottivat että olkaa vaan vielä kotona, mee vaikka suihkuun, mutta totesin että nyt on jo niin pahat kivut että haluun jo tulla. Tossa vaiheessa haaveilin jo epiduraalista. Lähtöön meni sitten vielä yli tunti, kun miehen piti käydä koiran kanssa pihalla ja ties mitä, ja mä en pystynyt mihinkään kun supparit tuli niin lyhyillä väleillä.

Sairaalaan tultiin klo 11.30, jolloin kohdunsuu oli jo 6 cm auki. Puolisen tuntia käyrillä oli aika tuskaa, sitten kätilö ehdotti että menisin suihkuun. Olin tosiaan jo sitä epiduraalia vailla, mutta jostain ihme syystä kuitenkin sitten menin sinne suihkuun. Hetken päästä totesin, että kuuma vesi ei auttanu enää kipuihin juuri ollenkaan, ja sanoin että nyt se epiduraali, kiitos. Kätilö valmisteli kaiken valmiiks ja sitten pyysi mut pois suihkusta ja laittoi tipan. Teki sitten sisätutkimuksen, ja olinkin jo 8 cm auki. Kätilö ehdotti että mentäis ilokaasulla, kun näytti etenevän niin nopeasti, ja kokeilin sitä muutaman supistuksen ajan. Siitä tuli vähän huono olo, ja tuntui, että haluan vielä sen epiduraalin, mutta yllättäen siinä kohtaa kohdunsuu olikin jo 9,5 cm auki enkä sitä enää saanut...

Lapsivesihän ei ollut ikinä tullut, ja klo 14 kätilö ehdotti, että puhkaistaan kalvot, jotta saadaan ponnistusvaihe alkamaan. Sieltä sitten hulahti lämmin aalto reisille... Siirryin jakkaralle ponnistamaan, mutta se ei sitten tuntunut ihan luontevalta asennolta. Ponnistamisesta huolimatta mitään ei tapahtunut, ja vauvan sydänäänet tippuivat aina supistusten aikana tosi alas. Mulla oli vielä turhan lyhyet supistukset, ja niitä voimistettiin oksitosiinilla, mutta ehdin ponnistaa yleensä vaan 2 kertaa supistuksen aikana. Kätilö jo väläytti imukupin mahdollisuutta, ja käski mut takas sängylle kylkiasentoon. Siinä sitten ponnistelin ikuisuuden, mutta vauvan pää junnas paikoillaan siellä kohdunsuulla eikä homma edistynyt. Sitten vihdoin kohdunsuu antoi periksi ja muutamalla ponnistuksella tyttö ulos. Kokonaisuudessaan tuo aktiivinen ponnistusvaihe kesti hurjat 1 h 20 min. Ensin sairaan kauan sitä vaihetta että mitään ei edes tapahtunut, joka oli todella turhauttavaa. Sitten ne muutamat supistukset joilla pää syntyi, ja jotka sattu ihan hitosti, mutta kaikki tuskat unohtu saman tien kun tyttö nostettiin rinnalle ja sekä äiti että isä olivat ihan onnesta soikeina =) Ja siis ennakko-odotuksista poiketen luomusynnytys, en olis ikinä uskonut! Ja lupasin synnyttää vielä uudestaankin =)

Klo 15.48 meidän tyttö siis syntyi. Painoa oli tosiaan sen 3440 g ja pituutta 50 cm. Pari tikkiä emättimen seinämään, mutta ei muita vaurioita. Noin tunnin ihokontaktin jälkeen isä kylvetti, punnitsi ja puki vauvan. Äiti pääsi suihkuun, ja sitten saatiin perhehuone ja päästiin syömään. Ja harjoittelemaan vauvan hoitoa =)

Lauantaina päästiin kotiin aloittelemaan perhe-elämää, joka onkin alun imetysongelmista huolimatta lähtenyt hyvin käyntiin. Tää on vaan niin ihanaa!!!! Voin suositella kaikille

Jaahas, tulipas romaani... Tuun myöhemmin kertomaan vähän meidän vauva-arjesta, ehkä vaan novellin verran =)

Helmi ja Hippu 7 pv

 

[Utelias pahalainen]

Onnittelut Sanibelille ja Helmille vauvauutisista.

 

[Noa]

Kiva kuulla Helmin "helposta" synnytyskokemuksesta ja hyvin käyntiin lähteneestä vauva-arjesta! Kyllä sitä odottaa itsekin päivä päivältä yhä enemmän!

 

[Utelias pahalainen]

Avasin teille uuden ketjun...