Wish a Baby 30

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Syysmarja
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Huomenta..... *venyttelee makoisasti samalla haukotellen niin, että leukapielet tärisee...* masentavaa manantaita kaikille :(

Hirveästi olitte viikonlopun aikana kirjoitelleet, huh huh sentään! No, hyvä että piditte ketjua pystyssä, mä kun en viikonloppuisin "suostu" edes avaamaan konetta, töissä saan katsella päätettä aivan tarpeeksi.

Pikkutiikeri...viikko oviksesta?!?!?!?! VOihan olla, että tuo tarkoittaa jotain tooooooooosi makeaaaaaaaaaaaaa ;) peukut on pystyssä!!! Ja hei, onnittelut "torvien aukiolosta"!!!!!!!!!

Omppu: hyvä, että sait lekuriajan varattua. Yksityinen maksaa aina (saa Kela-korvauksen), mutta kyllä musta siellä kanssa saa itselleen rauhan, ja pääsee ainakin nopeammin kuin mitä julkisella puolella. Toivotaan, että jotain apua reissusta on!

Kiva kuulla Sarastakin pitkästä aikaa. Ihan ok, jos otat vähän lunkimmin, mutta käväise ainakin moikkaamassa, jos et muuta =)

Anna: mitä ihmettä, joko säkin olet jo noiiiiiiiiiiiiiin pitkällä, rv 33+!!! Huh, miten se aika menee kuin siivillä. Tietty se ei varmaan susta tunnu siltä, oletko voinut hyvin?

Viivi: hyvä että täti läksi jo, toivottavasti neuvoit sen tosiaan jonnekin muualle kuin meidän "tiimin" osoitteisiin ;)

ON: kp 28/~32, lauantaina olis yhdet bileet ja jos tätiä ei näy siihen mennessä -mitä kyllä epäilen vahvasti, oireita ei ole mitään, ainoastaan naama kukkii taasen kuin mikäkin! -niin testaan la-aamulla. Mutta epäilenpäm että saan tädin kylään viikon aikana :(

Joopa joo, nyt on taasen aika tehdä töitä. Miten se viikonloppu menee AINA niiiiiin hemmetin nopeasti?!?!?!?
 
Huomenta täältäkin!

Pikkutiikeri, hei jännää!! Monestihan käy niin, että kun on menossa tutkimuksiin, niin ei tarvikaan sit mennä :) Peukut!!

Mä olen kans nyt kahden vaiheilla.. kun sairaalasta tuli se lappu että tulevat kutsumaan mut mieheni kanssa jne.. niin että ilmoitanko mä kuitenkin sen mieheni henkilötunnuksen ja jään odottelemaan aikaa, vai käynkö ensin ton yksityisen vastaanotolla ja vasta sit jos siitä ei ole apua..kun mun tk gyne sano, että voi mennä monta kuukautta, ennen ku sairaalasta kutsu käy..(se on tietysti kirjannut lähetteeseen, että ei kiireellinen tapaus...). Mitäs te muut tekisitte?? Ehkä mä ilmoitan sen tunnuksen, mutta jos se aika tulee ennen tätä yksityistä, niin en ota sitä...Äh!!

Keiju mietti, että miten vauva muuttaa suhdetta. No, meillä se muutti ainakin niin, että jostain syystä lapsi saa (edelleen) enempi huomiota, kuin puoliso. Me ei olla kumpikaan mieheni kanssa sellasia lässynläärakastansua -tyyppejä, siis me ei osata noista asioista oikein ääneen puhua (paitsi humalapäissään mies TIETYSTI rakastaa ihan hirveesti...), mutta lapselle kyllä puhutaan rakastamisesta. Pitäis ottaa enempi yhteistä aikaa puolison kanssa, viedä lapsi yökylään ja lähteä johonkin IHAN muualle, esim. kerran käytiin Tallinnassa ihan kahden, hotellissa oltiin yötä ja se oli kyllä ihanaa. Vaikka olihan sitä pientä ihan kauhee ikävä, mut ties kuitenkin, että se on hyvässä hoidossa ja äiti ja isi tarvii yhteistäkin aikaa. Eli yritän sanoa, että se on varmaan se kaikista isoin muutos, johon ei kuitenkaan ihan täysillä osannut varautua. Hassua, nyt kun poika on jo kaks ja puol, niin jotenkin ne alkuaikojen jutut ei tunnu enään niin raskailta (koska kyllähän ne sitä oikeesti on välillä!) ja kyllä sitä olis tosiaan jo ihan valmis aloittamaan alusta. Mulle kaikista rankinta oli ne yöheräämiset ja imetykset, koska meillä ei oikein mennyt putkeen se homma. Mutta ei siitä sen enempää.

Jaahas, jos kävis aamukahveella ja aloittais työt. Saankin olla tämänkin viikon taas yksin, kun työpari on jälleen saikulla.
 
Hei, unohdin vastata tohon parisuhdekesto-G:iin: eli yhdessä ollaan oltu 5 vuotta, josta 3 kihloissa ja yksi vuosi =) aviossa. Asuttu kanssa yhdessä jo lähes "ekasta päivästä", olosuhteiden "pakosta".

Ompun viestissä oli se kiteytettynä, mitä mäkin "pelkään" tapahtuvan lapensaannin jälkeen...että ei riitä aikaa sille parisuhteelle, se kuitenkin tarvitsee kanssa hoitoa ja hellyyttä. Mekään ei ehkä olla ihan sitä lässynlässynrakastansua -paria, vaikka ollaankin molemmat -onneksi! -hellyydenkipeitä ja annetaan myös mielellään...siis hellyyttä!!! =)

Omasta navasta vielä sen verran, että olen ollut KOKO viikonlopun niiiiin hemmetin kireä, taitaa pms painaa päälle?!?! Ja hei, mulla lorahti äsken myös valkkaria housuihin, varma merkki siitä että mensut alkaa parin päivän sisään :(

Kauhea nälkä, nyt on pakko mennä lunchille!!! =)

Mites liikkumishaaste?? Itse olen kyl vähän laistanut, mutta tänään otan uuden spurtin, lupaan!
 
Hei joo ei todellakaan ollut tarkoitus "pelotella" tolla parisuhteen kärsimisellä :). Meillä nyt vaan meni näin, mutta yhteiselo jatkuu hienosti kaikesta huolimatta. Ei olla hirveesti jouduttu mistään menoista edes tinkimään, kun ei nyt niin hirveesti mentäis enää muutenkaan *vanhukset ei jaksa*. Ja itseasiassa mä olin ennen lapsen saamista sellanen, että tarvitsin säännöllisin väliajoin omaa aikaa ts oli saatava olla ihan yksin ja piti saada märehtiä asioita. Enpä muista, että olisin pojan syntymän jälkeen tuntenut sellaista. No okei, siis tottakai välillä tuntuu, että hittoon koko perhe ja mäkin lähen just! Heh..varmaan ihan normaalia. Eli jollain tasolla olen itsekin muuttunut.

Missä te ootte kaikki? Mul on toooosi tylsää täällä töissä, motivaatio on kyllä niin hakusessa.

Ai joo toi liikkumishaaste, no joo, mä olen sit niin mahdollisimman epäliikunnallinen ku vaan voi olla. Koulun liikuntatunnit aikoinaan,voi että mitä tuskaa. Olen kuitenkin normaalinkokoinen, jos nyt noin voi sanoo, mutta iän karttuessa kyllä sen huomaa, että pakko olis liikkua hieman enempi..en siis harrasta mitään liikuntaa, paitsi tietysti jotain pakollista kävelyä joskus. Mutta neuvon kyllä teitä, että liikkukaa ihmeessä, helpottaa meinaan odotusaikaa ja synnytystä ja palautumista ihan varmasti. (munhan ei siis tarvi, kun en kuitenkaan onnistu tulemaan raskaaksi...*no löytyhän se pessimisti minusta vielä!*)




 
Tervehdys taas!

Jaahas, jännäysaikoja taas luvassa. Peukut siis kohti Pikkutiikeriä! bd bd bd
Olin jo kyllä sun vuoro hypätä plussajunaan!

Tuo Ompun kertomus parisuhteesta ja vauvasta vastaa kyllä munkin pelkoja tulevasta. Jaiks! :/ No, onhan se varmaa, että on vaikeampaa löytää yhteistä aikaa kun vauva vie paljon huomiota jne. Eikä sellaiseen pysty varmaan mitenkään varautumaan ennen kuin sen kokee omakohtaisesti. Menoista tinkimistä en pelkää, kun nytkin ollaan usein liian vanhoja ja väsyneitä baareihin ;)

Mikäs Syysmarjalla oli se koopee, jos pms tuntuu painavan päälle? Koita häätää se pois kunnon lenkillä, niin tulee se liikuntahaaste hoidettua samalla :) Mä tunnustan lintsanneeni myös liikunnasta, mutta sen hampaanpoiston jälkeen piti ottaakin vähän rauhallisemmin. Alkaa heti jyskyttämään ilkeästi, jos syke nousee. Loppuviikosta taas, lupaan! :)

Ilmoita vaan Omppu ne tiedot sinne sairaalaan. Se ajan saaminen kuitenkin menee sen gyne-ajan yli. Ja voit sitten - jos siis vielä päätät sinne julkiselle puolelle mennä - niin kertoa siellä yksityisen gynen mielipiteen. Ja ehkä saat siihen mennessä miehesi mielenkin muuttumaan *yrittää valaa toivoa kamuun*.

Eikö kukaan muu tosiaan popsi mitään raskautta edistäviä teholääkkeitä kuin Pikkutiikeri?!? Ootte te "luomua" porukkaa ;)

Täällä kp 3, ja mieliala on taas muuttunut toiveikkaampaan suuntaan. Juuri kirjastossa selailin uuta Vauva-lehteä, ja tuli sellainen olo että "jospa meilläkin jo ensi vuonna tähän aikaan olisi tuollainen söpö käärö". Voi että... Kuinkas ahkerasti te muut lueskelette vauvalehtiä tai pengotte kaupassa vauvan vaatteita tai muita tarvikkeita? Mä käyn kirjastossa selailemassa lehtiä, ja kyllä kaupassakin tulee joskus niitä pikkuruisia vaatteita hipelöityä. On ne niin söpöjä. Koskahan sorrun ostamaan jotain "varastoon"... :)
 
maanatai-iltaa kaikille!!
Olisi vähän kysyttävää, te tunnutte tietävän paremmin näistä jutuista...
jos on ihan satavarma että on ovuloinut ja on ihan satavarma että minä päivänä, niin pitäisikö sillion kuukautisten alkaa n. 14vrk kuluttua? Siis vaikka onkin lopettanut hormonaalisen ehkäisyn vasta.
Siis, kun sanotaan että kierto saattaa venyä pitkäksikin jos on just lopettanut horm.ehk. niin silloin kun se venyy niin ei tapahdu ovista ollenkaan??
Mut sit jos ovis tapahtuu niin eikö menkat tuu siis n. 14 vrk. siitä? :)
tänään ois viimeistään pitäny alkaa menkat...eivät alkaneet. ovis siis pari viikkoo sitten. Tein biocard testin.......NEGATIIVINEN. ois pitäny jaksaa oottaa sinne keskiviikko aamuun mutta ajattelin että jos sieltä joku haamu tulis...voi helv...!!! nyt joutuu sit ostaan taas uuden testin keskiviikoksi ellei menkat ala. Lämmöt on 37.2 ja semmosia nippailuja alamahassa ja väsyttää ihan sikana!
Niin että se suurin ongelma ja kysymys oli siis siitä kierron venymisestä yms... vastatkaa jos tiedätte paremmin!
Me ollaan oltu yhessä n. 3.5v , asuttu yhessä...melkein koko aika.. kihloissa kohta 2v. Alettiin seurusteleen ku tää mun tyttö oli 1v.
Mullakin on alkanut semmonen kuntoremontti! Hommasin kortin kuntosalille. Nyt vaan tuli tällanen viikon paussi ku oon sairastellu mahataudit ja flunssat ja kaikki tässä yhteen kyytiin.
Mulla on niin hirveä vauvakuume!!ja raskauskuume!! kävin hipelöimässä mamma-vaatteita ja silittelin sellaisen isomasuisen "vaatenuken" mahaa :) tais myyjät vähän kattoo..
 
Heippa kaikki!

Ja terveisiä täältä maan rakosesta, jonne olen vajonnut kurjuudessani. kp4 menossa eli se mun tekemä testi näytti ihan oikein negaa. Menkat alko sillä työreisulla, jossa olin torstaista sunnuntaihin (tottakai menkat alkaa aina jollain reissulla, kuten oli puhetta...) No tädin tulo ei kyllä oo se ainoa syy mun alakuloon vaan se, että mun kesätyösopimusta ei jatkettu!!! Ja kahden MIEHEN työsopimusta kyllä jatkettiin. Eli toisin sanoen on käny vissiin niin, että naisilta loppuu työt ja ainoat kesätöissä olevat miehet saa jatkaa!!! ***** että ottaa päähän!!!!!

Huh, olipas purkaus. Anteeksi. Musta ei taida olla nyt oikein kirjoittelijaksi, mutta ajattelin käydä ilmoittamassa, että hengissä ollaan. Suhdegalluppiin sen verran, et me ollaan oltu yhdessä 1v 2kk, josta 2kk kihloissa. Yhdessä ollaan asuttu 9kk.

Haleja kaikille ja pahoittelut siitä, etten jaksanut kommentoida muita. *pyytää nöyränä anteeksi omanapaisuuttaan* Yritän huomenna paremmalla mielellä.
 
Huomenta *haukottelee, jälleen kerran eritttttttäin makoisasti*

Keiju, kp nyt 29/~32 joten PMS-oireet saattaa hyvinkin painaa päälle. Eilen olin hikijumpassa mutta ei se raivareita mihinkään vienyt, kiukuttelin silti miehelle jos mistäkin asiasta :( tänään täytyy varmaan vähän lepytellä... :)

Lumi: eihän tuo luteaalivaihe VÄLTTÄMÄTTÄ ole just se 14 vrk, sehän on kirjoissa noin 12-16 vrk, jokaisesta ihmisestä riippuen. Joten hyvinhän tässä vielä on aikaa ,älä panikoi. TIedä vaikka se plussa sitten huomenna pärähtäisi, tai jos vaikka jaksat viikonloppuun odotella, niin silloin :)

Pp: pahoittelut työsopparin loppumisesta!!!!! *halaa kamua kovaa* ja se on just noin, miehet YLEENSÄ saa jatkaa, kun naiset on niiiiin epävarmoja, ne kuitenkin jää kohta äippälomalle yms yms yms....ja sitten ollaan sen jälkeen pois lasten sairastuessa, jäädään mahdollisesti hoitovapaalle ja tehdään toinen/kolmas/neljäs... lapsi perään... voi tää on niiin tätä, onneksi (!?!?!?!?!) itsellä on vakipaikka. Mutta symppaan kympillä, tiedän miltä tuntuu...

Mäkin söin niitä Multitabs 2+ tabuja, mutta ne loppui viime viikolla, tarviskin mennä apteekin kautta :) jos vaikka ostais jotain muuta välillä. Onko vinkkejä, mitä?

Mä en lue hirveästi mitään vauvalehtiä, enkä hirveästi hipelöi lastenvaatteita, mutta kyllä mä aina ihastuneesti hymyilen, kun näen raskaana olevan tai pienen nyytin vaunuissa tms....*huoh, tahtoo oman ja äkkiä!*

Omppu: en mä ottanut sun viestiä sillä tavalla, että halusit pelotella asialla. Mulla vaan on ollut vähän samoja ajatuksia, miten meidän suhteen käy, jos ja KUN se esikoinen itsestään ilmoittaa...mutta eiköhän se ole ihan tervettäkin "pelkoa"? Ja samoin se, että haluaa välillä olla yksin ja märehtiä :)

ON: kp siis tosiaan se 29/26-38 (kaksi viimeistä kiertoa siis noi) ja lauantaina olis tosiaan ne bileet, joita ennen mun on siis testattava...siis sikäli mikäli tuo tätsy ei tosiaan eksy tänne meidän osoitteseen, mitä kyllä vahvasti epäilen.
Oireita ei ole, ei niin minkäänlaista. No okei, nyt kokeilin rintoja ja ne on ehkä aavistuksen verran arat tuosta sivulta painettaessa, mutta ei muuta. Valkkaria tulee edelleen housuihin, joka mulla on AINA ollut selvä tädin merkki, muutaman päivän päästä.

No mutta, mukavaa tiistaipäivää kaikille ihanaisille haaveilijoille!!!! =)


 
Ai niin, noista oireista vielä...paleltaa koko ajan iha hirmu paljon -tietty se voi olla myös alkavaa flunssaa -ja väsyttää kanssa -joka sekin voi olla myös flunssaa -eilenkin nukuin töistä tultua sellaiset 1½ tunnin päikkärit ja sitten kymmeneltä jo nukkumaan :/.... mutta siis näitä on.
 
Huomenta vaan kaikki!

Pp:lle tsemppiä tädin selättämiseen ja isot pahoittelut työsopparin loppumisesta! Toi on kyllä tosi epäreilua kohtelua! *iso tsemppihali*

Syysmarjalle nyt kanssa peukut pystyyn! Kamalaa aina jännätä oireita, kun alkuraskauden oireet muistuttaa niin paljon menkkaoireita. No toivotaan kuitenkin että ne olis "niitä oikeita"! bd bd bd

Lumille kanssa peukkuja, koska voihan se luteaalivaihe tosiaan olla pidempikin jolloi mahdollinen plussa ei vielä näy!

Meillä oli eilen miehen kanssa riitaa :( Se aikoo raahata mut anoppilaan viikonlopuksi. Ja mies ei ymmärrä ettei mua oikein huvittaisi. plääh... Mutta nyt kouluun. Moi!
 
Huomenta täältäkin suunnalta!

Hei mä unohdin kokonaan osallistua keskusteluun "parisuhteen muuttumisesta lapsen tullessa". Hmm, me ollaan tällainen eläinperhe, joten tavallaan meillä niitä "lapsia" jo on. Eli ihan hitusen pystyn käsittämään sitä vastuuta joka lapsesta tulee, koska samalla tapaa meidän pitää huolehtie eläin-lasten hyvinvoinnista, ruuasta, ulkoilusta, lääkinnästä. Ja välillä on unettomia öitäkin, kun joku on levoton tai "oksennustaudissa"... Mut oon siis yrittänyt "mielikuvaharjoitella" sitä elämää, joka on lapsen tultua. Tuskin sitä pystyykään täysin ymmärtämään, mut silti. Ettei tulis sitten shokkia, kun arki koittaa. Eniten mua henk.koht. pelottaa juuri se ihka oman ajan puute, siis se ettei saa/pysty menemään yksin vessaan/suihkuun, saatika ehdi aina syömään puhumattakaan nukkumisesta. Luulen että meillä tulee käyttöön jotkut "pelisäännöt", joilla yritetään taata molemmille pieni lepohetki päivässä, jolloin saa syödä rauhassa ja katsoa sekunnin vaikka telkkaria. Samalla yritän ajatella tosta rankimmasta vauva-ajasta niin, että se on vain kerran elämässä ja pitäis osata nauttia siitäkin. :)

Liikuntahaasteesta sen verran, että hei, uskokaa tai älkää mut mä olin eilen vesijuoksemassa... Oli muuten tosi hauskaa ja TEHOKASTA, enkä keksi ketään jolle laji ei sopisi. Itse olin sellaisella ohjatulla tunnilla, ja voin sanoa, että kyllä sai karstat verisuonissa kyytiä, sen verran oli pulssi korkealla. Ohjaaja sanoikin, että jotkut kun oli sykemittarilla mitannut treenin tehokkuutta, oli ne saneet sen mukaan kaloreita palamaan yhtä paljon kuin kolmen vartin spinning-treenissä. Eli nyt sit pitää alkaa ahkerasti käymään uimahallilla, ja odotella mahdollisia tuloksia... Jos sais jenkkakahvat kyytiä. =)

Kiitos Keiju tsempityksestä:) Mulle tulee tosiaan Odotus-lehti, jonka tilasin yrityksen alkuhuumassa vuoden alussa, ja jonka nyt lähes lukematta annan aina sen ilmestyttyä ystävälle joka saa vauvan marraskuulla... Tekee välillä tiukkaa lukea lehteä, joka periaatteessa vois olla itselle jo arkea. Mut ei niin ei... Vauvanvaatteiden ja -tavaroiden hypistelykin on jäänyt kesän aikana pois, ja ohitan kyseiset osastot ilman suurempia tuskia. Ja älkää nyt pelästykö, että teistäkin tulee näin kyynisiä jos yritys venyy, mulle se on vaan helpompaa kun en koko ajan joudu käsittelemään asioita jotka "voisivat" olla osa elämää jo nyt. Mut silti pieniä vauvoja, ja hymyileviä taaperoita nähdessäni kasvoilleni leviää naurettava virne, niin suloisia pienet ovat!!

Lumille: Yhdyn Syysmarjaan; luteaalivaihe on tosiaan yksilöllinen, eli normaalisti sen 12-16 päivää. Itsellä (tarkemman tutkiskelun jälkeen) 16 päivää ekasta ovulaatiotesti-plussasta. Joten malttia nyt vaan ;) Tämä siksikin, ettet kovin korkealta tippuisi jos täti kurvaakin paikalle... Itse ajattelin alkaa tosissaan elättelemään toiveita kun on mennyt joku 17-18 päivää oviksesta.

Lohdutushali Pp:lle. Tiedän miltä tuntuu elätellä toiveita, vaikka järki sanoisikin takaraivossa ettei vielä ole voinut tärpätä kun yrityskään ei ole alkanut... Mut sattuu se silti yhtä paljon ja pistää sapettamaan. Nyt vaan nautiskelet elämästä ennen varsinaisen yrityksen alkua, tai sit yrität vaivihkaa udella mieheltä, jos aikaistaisittekin yritystä... Meillähän meni homma niin, että mä itkin joka kuukausi viime vuoden puolella kun menkat alkoi, jos oltiin lähelläkään ovulaatio-ajankohtaa harrastettu ehkäisemätöntä seksiä. Kävi meikä-paralle vähän liian rankaks se ainainen jännitys ja pikkiriikkinen toive, josko silti olis tärpännyt... Ja sit alettiinkin "aikusten oieesti" yrittämään jo ennen deadlinea.

ON: Laskee... kp 26/33-35. Sunnuntaiset tuhrut muuttui eilen rusehtavaksi valkkariksi (sorry yksityiskohdat!!) ja tänään ei enää mitään. Eilen mahaa nippaili reippaasti vasemmalta, mut pistän sen taas suoliston piikkiin. Samoin eilen saapui jo pari finniä ihastuttamaan mun arkea, joten tällä hetkellä elän siinä ajatuksessa että sunnuntainen vuoto oli sitä jo tavallisen tutuksi tullutta menkkoja edeltävää tuhrua, ja täti kurvaa paikalle viimeistään ens maanantaina. Kummastuttaa vaan se, kun vuoto oli ihan tosissaan PUNAISTA, eikä perinteistä ruskeaa. No, pianhan se selviää. ;) Itsesuojeluvaisto pitää silti toiveet matalalla.

Nyt täytyy lähteä siivouspuuhiin, eläinperheen arkea katsokaas... Jatketaan myöhemmin!
 
Anna, miks et oo tossa meiän WAB+ -ketjussa? tuu sinne jos on aikaa ja voimia! =). siellä on Aurora ja Marikin ihan loppuvaiheilla menossa.
Onnea sullekkin loppuvaiheeseen ja h-hetkeen! Tuu ainakin kertomaan meille kokemuksia synnytyksestä ja muusta kun jotain tapahtuu...

Pp, *rutistus menkkojen tähden*. vähän oon huonosti ehtinyt seurata teiän ihanaa ketjua, eli onko teillä miehen kaa nyt virallisesti yritys käynnissä vai sillain puoliks? :).

Syysmarja... testaa pian ja kerro mitä testi sanoi... Täällä niin jännätään sun puolesta! =).

Meillä ootetaan pahoinvoinnnin loppumista ja neuvolan ultraa joka on lokakuun alussa. haluaisin jo nähdä Pikkuisen taas uudestaan. Olis kiva tietää sukupuolikin jo. Molemmat -minä ja mies- ollaan nähty unta että meille tulee pikkutyttö.

Tsemppiä kaikille yritykseen!

Minttu ja Pikku-Ihku 11+3
 
Hih, olen jo postannut tämän jo pariin paikkaan, olen kai onnesta niin sekaisin että löydä oikeaa paikkaa millään.. tänne ilmeisesti kuulun ...:)
----------------
Hei..

on ollut ihania viestejä ja mukava seurata jo pidemmän aikaa näitä vaavi-keskusteluja, odottajien ajatuksia jne.. Ja nyt sitten vihdoin voin liittyä näihin keskusteluihin ihan virallisesti mukaan - kierukka heitetty nurkkaan ja nyt on sitten jännät paikat josko onnistuisi... Maltilla toki, ei oikein uskalla antaa itselleen edes kauhiasti ajatuksille valtaa kun pelkään että ne vievät täysin mennessään...

Meillä on ollut tämä vaavi keskustelu jo reilun vuoden ihan esillä ja ollaan oltu sitä mieltä että kun kaikki työkuviot on toisen osapuolen puolelta selvät niin sitten... yhdessä ollaan oltu 5v, naimisiin kahden vuoden päästä tai näin on ollut ajatuksena, minä 30 ja mies 31, yhteinen asunto... Oli niin ihana tunne kun avopuolisoni muutama viikko sitten sanoi, että nyt on sellainen tunne että lapsi olisi enemmän kuin tervetullut, kaikki palaset on loksahdellut kohdalleen ja voisimme tarjota pienokaiselle turvatun elämän.. tai vaikka parillekin :) Aluksi menin aivan shokkiin.. iski jonkinasteinen paniikki.. kun vaikka olen aina potenut vauvakuumetta, ollut todella paljon tekemisissä pienten vaavien kanssa ja kovasti toivonut pienokaista, niin ensi reaktio oli jotenkin outo; pari päivää meni, että itkeskelin ja ajattelin että pystynkö pitämään huolta, osaanko olla hyvä äiti, mitä jos jotain tapahtuu.. jne jne.. mutta se meni ohitse ja nyt olen leijaillut taivaissa sen jälkeen, yrittänyt vähän jarrutella ajatuksien kanssa, varovasti kurkkinut ja ottanut tietoa... vaikka oikeasti tekisi jo mieli mennä stockkalle hypistelemään kaikkea ja pusutella ja halia kaikkia kun olen niiiiiin onnellinen... toki tiedän että mikään ei ole varmaa ja vastahan kierukka pari päivää sitten poistettiin.. mutta tämä tieto ylipäätänsä että nyt vaavi saa tulla jos on tullakseen... uskomaton tunne. tuntuu että rakastuin mieheenikin taas pikkaisen enemmän.. Meillä on ihana suhde, ollaan edetty hyvinkin maltillisesti kaikessa, 2,5 v kihloissa, toki on ollut isojakin ongelmia joista ollaan selvitty ja suhteemme vahvistunut, ... jotenkin tuntuu ensimmäistä kertaa niin varmalta kaiken suhteen.. olenkohan ihan sekoamassa onnesta... mitään en oikein ymmärrä teidän koodeista ja numeroista mitä näillä keskustelupalstoilla vilisee.. tai jotain, mutta yritän täällä käydä välillä kertoilemassa kuinka asia etenee ja vähän purkamassa "paineita" ja höyryjä kun liikaa vilisee ajatuksia... peukkuja kaikille jotka samassa tilanteessa ja onnea kaikille jo odottaville..:) Ihanaa..
Lainaa
12.9.2006 13:18:43
Hanna (vierailija)
Samoin sinulle, onnea matkaan! Toivon myös ettet joudu käymään läpi yhtä pitkää prosessia kuin me, eli että useampi vuosi meni ennenkuin onnistuttiin... Kaikkea hyvää!
Lainaa


12.9.2006 13:29:06

Kiitos :)

Jostain syystä en ehkä pelkää vaikka prosessi etenisikin hitaasti, kun toisaalta ei ole kiiru mihinkään, vaikka tottakai toivon parasta. Mutta jo ajatus siitä, että avopuolisonikin on valmis tähän, tekee minut onnelliseksi. Toki käytännössä varmasti se odottaminen voi olla raastavaa, jos ei onnistu... mutta jos niin käy, niin pakko yrittää vain nauttia muista asioista..

Lainaa
12.9.2006 13:55:28
Niinuli (vierailija)
Minä vielä - Niinuli... eli ihan muutama käytännön kysymys; kun nyt ensimmäistä yritämme ja vähän on vielä asiat isoja kysymysmerkkejä miten toimia niin voisiko joku viisaampi kertoa, kuinka edetä.. eli täytyypi tietysti nyt ensin peuhata tuolla vällyjen välissä ;) mutta oletetaan nyt, että asiat menisivät suhteellisen nopeasti (tiedän kyllä että voi mennä jopa vuosia, mutta näin hypoteettisesti ja hurjalla tuurilla ;) ) - tulisin raskaaksi tässä jo ihan lähiviikkoina - en polta ja päätin jo että en myöskään käytä alkoholia enää, muutoinkaan sen käyttö ei ole minulle tärkeää - mutta esim. jos illallisella lasi tai kaksi punaviiniä, onko se mahdollisesti ihan pahasta esim. kerran kk? Anteeksi jos kyselen tyhymiä, mutta... Treenaan salia 3-5 krtaa viikossa, pitäisikö heti alkuvaiheessa ottaa jo painoista reilusti pois? En ole mikään bodari, ehkä lähinnä fitness-tyyppinen, mutta missään nimessä ei ole tarvetta pitää kroppaa yli tiukassa kunnossa jos siitä on lapselle mitään haittaa, ja varmasti onkin liian kovalla treenillä. Liikuntaa en halua pois jättää kokonaan ja ymmärrän toki että tästä edespäin on otettava vain rauhallisemmin ja loppuvaiheessa sitten etsittävä raskautta tukevia liikuntamuotoja.. vinkkejä tästä? mitä tulisi välttää jo alkuvaiheessa?

Missä vaiheessa sitten jos testi näyttää plussaa on hyvä mennä neuvolaan? Olen miettinyt yksityistä puolta vaihtoehtona - tiedän että maksaapi varmasti enemmän, mutta onko kenties sen väärti? ja onko edes sellaista palvelua olemassa? apua, ihan hävettää nämä kysymykset.. :(

Hmm. Olen ajatellut työskennellä mahdollisimman pitkään, olen yrittäjänä, loppuvaiheessa sitten toki rauhallisemmin ja lyhyempiä päiviä. Kuinkas nuo tukipuolet sitten näin yrittäjänä? Kuinka ne rakentuvat?

Voi, älkää pitäkö minua ihan hölmönä... Olen ollut todella paljon pienten lasten kanssa tekemisissä ja hoitanut kummilastanikin hänen ensimmäiset vuodet todella paljon joten en pelkää tuota käytännön hoitoa lapsesta mutta näitä muita asioita tietysti miettii... ja kaikkea ei edes osaa vielä kysyä..tuntuu ettei ainakaan mitään järkevää.. Onneksi voi olla näin anonyym. niin ette näe minun punastelua... :)


Lainaa
12.9.2006 14:14:35
Hena ja papunen
Voi, tuntuu vielä niin tutuilta nuo ihanat haaveet... itse vietin "haaveiluaikaa" tuolla vauvahaaveiden Wish A Baby ketjussa. Siellä on tosi mukavaa porukkaa, suosittelen liittymistä ketjuun! On myös todella "hedelmällinen" ketju...

Pieniä vinkkejä kuitenkin:
Alkoholista täällä on ollut paljon keskusteluja suuntaan ja toiseen, mutta kunnes teet positiivisen testin voit aivan rauhassa ottaa lasin pari viiniä, etkä vahingoita mahdollista vaavia. Tämän päiväisten suositusten mukaan alkoholia tulisi raskauden aikana välttää, mutta yksi annos punkkua silloin tällöin ruoan kanssa ei vahingoita. Tästäkin asiasta ollaan kyllä monta mieltä, mutta nämä ovat minun mielipiteitä! Itse olen nyt rv 11 ja olen tämän alun aikana juonut yhden siiderin (tölkki, eli 0,33).
Foolihappoa kannattaisi alkaa napsimaan nyt heti. Käy kysäise apteekista, itse söin ja syön edelleen Multitabs Special 2+:aa, mutta muitakin valmisteita on. En nyt muista tarkalleen foolihapon etuja, mutta googleta foolihappo+raskaus.
Yleensä ottaen kannattaa vaan olla stressaamatta asiasta (helppoa sanoa)! Itselläni tärppäsi kolmannesta kierrosta pillereiden poisjäännistä, ja juuri siinä kierrossa kun ajattelin että ihan sama tärppääkö vai ei
 
Viivi vm -78, esikoinen haaveissa, yritystä 2/2006
Lilly 31 v. esikoinen haaveissa
Titi vm -83 esikoinen haaveissa
Riina vm -81, esikoinen haaveissa, yritystä 11/05
Lumi vm -81, toinen haaveissa (miehelle esikoinen)
Piparminttu-Pipsa vm -83, esikoinen haaveissa, yritys alkaa 12/2006
Riikka vm -78, esikoinen haaveissa, yritystä: "katsotaan-sitten-joskus-mutta-ei-vielä"
Lime vm -82, esikoinen haaveissa, yritystä 5/2006
Sara vm -79, esikoinen haaveissa, yritystä 1/2006
Meiram vm -82, esikoinen haaveissa, yritystä 11/2005
Omppu vm -75, toinen haaveissa
Syysmarja vm -80 esikoinen haaveissa (km 6/06) , yritystä 6/2006
Rinkeli vm-85, esikoinen haaveissa, yritystä 8/2005
Annemaria vm-83 esikoinen haaveissa
Peppi vm -80, yritystä 3/2006, esikoinen haaveissa
Judy vm -82, yritystä 7/2006, esikoinen haaveissa
Sirppana vm -81 ? yritystä 7/2006, esikoinen haaveissa
Keiju vm -80 yritystä 7/2006, esikoinen haaveissa.
Kissimissi ???
Pikkutiikeri vm -80, esikoinen haaveissa, yritystä 12/05
Monsku vm -80 (?), yritystä 8/06, esikoinen haaveissa
Tikru vm -84, yritystä 8/06, esikoinen haaveissa
Amanda vm-78, yritystä 5/2006, esikoinen haaveissa
 
Poistin itseni jo haaveilijoiden ketjusta :)

Aikani ei enää riitä (kuten varmaan olette jo huomanneet) keskustelupalstojen seuraamiseen, varsinkin kun silloin vähillä ajoilla käyn aina tuolla odotuspuolella kirjoittelemassa kuulumiset...

Haluan kuitenkin kiittää kaikkia kanssani tsempanneita! Tässä tunteenpuuskassa haluaisin myös rohkaista kaikkia pitempään ja vähemmän aikaakin yrittäneitä uskomaan plussaan...Kyllä se meitä jokaista joku päivä ilahduttaa! WAB-ketju alkoi alkuperäisessä muodossaan loka-marraskuussa05 nimellä Vauva mielessä, mutta ei vielä yritystä. Olin silloin ensimmäisten viiden listalaisten joukossa. Haaveilu ja kuumeilu oli kovaa ekat kuukaudet kunnes yritys vihdoin alkoi helmikuussa, heti naimisiinmenomme jälkeen. Seitsämän kuukautta myöhemmin tein vahvan plussatestin ja nyt rv5+4 "nautin" raskauden mukanaantuomista "iloista" : pahoinvointi, joka alkaa öisin kello 2.00-3.00 ja jatkuu pitkälle aamupäivään. Iltapäivällä onneksi helpotta.

Tuntuu tyhmältä toivoa kenellekkään tätä oloa mutta toivottavasti kaikki tänne jäävistä saavat joskus kokea tämän kauheuden/ihanuuden!

Niin, kenetkäs minä saan mukaani odotuspuolelle? Eikös täällä ole tapana ollut plussata pareittain!?

 
Heippodei!

Kauheesti tullut keskustelua ja gallupia kun en ole muutamaan päivään ehtinyt osallistumaan! =)

Pp: Mä olen tositosi pahoillani sun puolesta!!! Todella ärrrsyttävää tuollainen!!! >:( Toivottavasti löydät jonkun mukavamman ja kaikinpuolin paremman työn jostain muualta, siitäs saavat! *tsemppaa kamua taisteluun synkkyyttä ja alistumista vastaan*
Äläkä murehdi sitä tädin tuloa, eihän vauvan vielä pitänytkään tulla! :) Häntä pystyyn, pohjoisen tyttö! :)

Niinuli, mukaan porukkaan vaan intoilemaan ja jännäämään! Eikä tyhmiä kysymyksiä olekaan, jaetaan tietoa puolin ja toisin niin paljon kuin mahdollista! :)

Mä olen miettinyt aika samalla lailla kuin Keiju, että miten vauvan tulo vaikuttaa mun ja miehen väleihin. Viimeksi mietin sitä perjantaina, kun vaan löhöttiin ilta sohvalla leffaa katsoen ja herkutellen. Sellaiset illat ovat sitten tosi harvinaisia. Siinä pitää kai vaan erikseen muistaa huomioida toinenkin ja ottaa yhteistä aikaa...
Meillä on kyllä myös nuo kissat, jotka ajoittain häiritsevät yöunia ja vaativat milloin minkäkinlaista huomiota ja huolenpitoa. Mutta eihän se tietenkään ole ollenkaan sama juttu! :)

Suhde G: Me ollaan oltu yhdessä vähän yli 4 vuotta, siitä reilu 3 asuttu saman katon alla ja reilu vuosi omistettu yhteisesti oma koti.

Kuntoiluhaaste: Mä olen nyt saanut aikaiseksi käydä lenkillä (sauvojen kanssa) useampana perättäisenä päivänä!! *röyhistää rintaansa ylpeänä kesän laiskuudesta noustessaan* Mutta en nyt ainakaan vielä ole ihan oikeassa muodossa mukana Syysmarjan haasteessa. Mun lenkit on vaan n. 40 minuutin mittäisia, pitää aloitella pikkuhiljaa, muuten hartiat menee vaan huonompaan kuntoon. Enkä ainakaan vielä ole innostunut noista lihasliikkeistä iltaisin...

Joku kyseli "raskautta edistävien lisäaineiden" käytöstä:
Mulla oli kesän ajan käytössä pelkkä foolihappo-tabu, mutta nyt olen taas palannut käyttämään Berocca-monivitamiinia. (Kesällä siitä tuli aurinkoihottumaa!)
Lisäksi hörpin kierron alussa, ovikseen asti, greippimehua lasin päivässä -eri aikaan kuin vitskut!
Ja sitten vielä maitohappobakteeria yksi kapseli aamuisin. (En tiedä kyllä onko siitä mitään etua raskautta ajatellen, mutta pitää mun vatsan siedettävässä kunnossa.)

).( Ei mitään uutta. Pöllytelty on kerran tädin jälkeen, kyllä tää tästä, jälleen kerran. Sunnuntaina kaupungilla tuli taas sellainen olo, että kun joka puolella näkyy raskaana olevia naisia, tuttuja, puolituttuja ja tuntemattomia, niin miksei mullakin ole jo sellaista vatsaa!!!????

Mä en uskalla hypistellä, enkä ostaa mitään vauvanvaatteita, -tavaroita tai vaunuja, siitä tulis vaan niin kurja olo, kun ei ole mitään tietoa siitä koska se voisi olla ajankohtaista -vai onko koskaan! Pakotan itseni pysymään erossa, vaik joskus ihan vähän kurkin ja ihailen ohimennen! *huokaus* En myöskään ole enää alkuinnostuksen jälkeen lukenut muita aiheeseen liittyviä nettisivuja kuin tätä, enkä ole tilannut mitään lehteä tms.

Kauheesti peukkuja ja tsempityksiä niille, joilla jännäpäivät on käsillä, Syysmarja ainakin! (Vähän kiire nyt, en enää ehdi selaamaan ketkä muut on ajankohtaisia!) bd bd bd

Kk:lle onnellista pahoinvointia! ;c)

Viivi, kp 8/26-30 (oho, miten se jo noin paljon on??)
 
Huoh, arkiviikko puolessavälissä, mutta silti vielä niiiiiiiin paljon jäljellä :(

Niinuli, teretulemast joukkoon!

Kk: onnellista pahoivointiaikaa sinulle ;-O toivottavasti kuitenkin hellittää kohta, eikä pieni alku anna odottavan äidin voida huonosti pitkään. Tsemppiä raskauteen!!! -tulisin mielelläni sinun kanssa tuonne toiselle puolelle, mutta täällä on niiiiin monta muutakin, toivottavasti vedät edes jonkun tuonne odottajiin! =)

Kuntoiluhaaste: haaste mun osalta on ihan ok mallillaan, 3-4 kertaa 1h "rääkki" toteutuu, vatsa-selkä-askel -yms jutut joka toinen päivä. Silloin, kun olen ollut bicissä, en niitä yleensä tee, kun niissä yleensä on aika mukavan kattavasti nuo hoidettu. Joten olen laskenut, että ne on tullut "joka päivä" hoidettua, joko kotona tai sitten tunnilla :) mutta paino ei kyllä ole pudonnut mihinkään ;( mutta erilaiselta tuntuu :)

ON: kp 30/26-38, ei mitään tuntoja missään. Odotellaan sitä lauantaita, jos ei sitä ennen mitään tapahdu. Pääsen vasta sitten ma tänne ilmoittamaan tuloksen, ollaan reissun päällä ja en pääse koneelle :( mutta tuskinpa sieltä mitään iloisia uutisia tulee.
Valkkaria edelleen pöksyihin lorahtaa "mukavasti", joka mulle siis selvä tädin kyläilyn merkki aina näin loppukierrossa :(

Viiville tsemit, kohta taasen aika pöllytellä oikein urakalla :)
 
Huomenta huomenta! *haukottelee niin että suupielet meinaa revetä*

Hei, kohtapuoliin taas menossa sinne vesijuoksuun! Ihmettelen oikein itsekin itseäni. ;) Pakko saada ajatukset pois näistä "olenko vaiko en raskaana"-ajatuksista. Tunnen itseni ihan heikkopäiseksi kuullostellessani kroppaa tunnista toiseen. Ja valitettavasti täytyy myöntää, että lämpömittarikin löysi itsensä jostain tyynyn alle, ja nyt aamuisin siis mittaillaan taas pitkästä aikaa. Mut mitään kaavioita en sentään piirtele, tai laita edes ylös niitä lukemia... Seuraan vaan siksi, että tiedän sitten menkkapäivän aamuna kun lämpö tippuu, et mitä on odotettavissa. *huokaa jo valmiiksi lyötynä*

Kutsu sairaalaan "hedelmättömyystutkimuksiin" tippui eilen postilaatikkoon. Marraskuussa aika, ja sitä ennen pitää vielä toistamiseen ottaa ne verikokeet (nyt hormoniarvojen lisäks vissiin hiv, hepatiitti ja joku muukin...) ja miehen pitää viedä simppanäyte. Ihan hyvä, vaikka tulee toistoa, noi kun kuitenkin on ilmaisia testejä/analyysejä. Erityisesti kiva tietää simppatestin tulos yliopistollisen sairaalan tekemänä, että onko eroavaisuuksia siihen toukokuun yksityisellä tekemään testiin. Mut kohtalaisen nopeasti mun mielestä saatiin aika, 2kk:n odotus "vain" kun muualla tuntuu lähentelevän puolta vuotta, ja silti "isohkossa" kaupungissa asutaan. Ja meillä kun lähes kaikki alustavat tutkimukset jo tehty, päästään varmaan aika nopeasti itse asiaan. Silti kyllä hiukan kauhistuttaa ajatus, että mahdollisesti kuuluu siihen porukkaan joka joutuu turvautumaan hedelmöityshoitoihin saadakseen lapsen aluilleen. Kuka olis arvannut...

Missä kaikki oikein luuraa??? Onko syys-masennus vienyt voiton ihmisistä vai mikä on? Tulkaahan kertomaan kuulumisia!

Pörröisin terkuin, Pikkutiikeri jolla meneillään kp 27/~33
 
Täällä, täällä!!! =)

Töissä vaan niin pirun kiire, etten ehdi edes tänne *murisee kasaantuvalle työpinolle pöydällä, kun häiritsee armasta harrastusta * ;-o

Pikkutiikeri, mehän mennään sitten samoissa "linjoissa", koskas meinaat testata? Mulla tosiaan se päivä edessä la, jos ei sitä ennen ole mitään kuulunut *pistää peukut ristiin ja rukoilee rystyset valkoisena sekä oman että Pikkutiikerin puolesta*

Asiaa ei ole, kunhan käväisin =)
 
Täällä minäkin!! :) Kiire päivä takana taas, huh huh.

Kävin sitten hakemassa apteekista Befoli-nimisiä tabuja. Etsin ihan pelkkiä foolihappoja, mutta niitä ei tuossa piskuisessa lähiapteekissamme ollut. Mutta eikös tuo B-vitamiinikin ollut jotenkin raskaudelle suotuisaa? Siis kauheeta, mä vain ostelen kovasti jotain tabuja, vaikka en nyt niin tiedä niiden hyödystä... No, foolihalloa siinä ainakin oli ;) Tuli vaan pieni moka kun ostin vahingossa 100 kpl, vaikka luulin ostavani pienempää pakettia näin kokeillakseni, hih. Toivotaan nyt että olis jotain apua!

Hyvä juttu Pikkutiikeri, että sait ajan sieltä sairaalasta, vaikka onkin vasta marraskuulle! Aika menee nopeasti, ja onhan tässä vielä pari kiertoa aikaa yrittää saada se plussa ennen tutkimuksia. Tiedä vaikka plussajuna kolkuttelisi jo muutaman päivän päässä!

Jänskättää jo Pikkutiikerin ja Syysmarjan puolesta. Peukut pystyyn nyt!
Ja Viivillä tärppipäivät lähestymässä, joten sinne lähetän paljon hedelmällisyyssäteitä!

Täällä ei oikeastaan mitään uutta kerrottavaa. Kp 5, joten täti alkaa vähitellen luovuttaa ja oma mieliala sitä mukaa parantua. Jospa jo tästä kierrosta tärppäisi... :) Ovistikkujen hankkimista vielä mietin. Olis toisaalta kiva varmistua siitä että ovis tapahtuu, mutta siitäkin kehittyy helposti stressi. Ja kun kierto on vielä niin epäsäännöllinen, niin niitä tikkuja vois kulua aika iso pino. Jospa vaan yritetään pöllytellä säännöllisesti, niin eiköhän se ole paras "lääke" ;)

Eipä kai sitten muuta. Heitelkääpäs jutun juurta naiset!
 
Hirrmusesti tullu tekstiä tänne muutaman päivän aikana...:) Minulla olisi viimonen sairaslomapäivä eli huomenna taas töihin. Kävin poskionteloröntgenissäkin ja minulla rakenteellisesti sellainen nenä että tulee noita tulehduksia helposti....ja lääkäri suositteli luopumaan tupakasta. Joten minä luovuin, tänään kolmas päivä ilman! On minulla käytössä tosin tuollainen inhalaattori josta ollut hiukan apua....Tänään taas jouduin ravaamaan terveyskeskuksessa....ilmeisesti virtsaputhentulehdus....ei kovaa kirvelyä mutta kirvelyä kuitenkin....liikaa pöllyttelyä??

Minä olen kanssa miettinyt miten tuo vauva vaikuttaa meidän suhteeseen....tietty suhteen tuleekin olla vankalla pohjalla ennen yritystä ja voisin sanoa että meillä kyllä on, ollaan selvitty tosi ikävistä asioistakin yhdessä joka on vahvistanut suhdettamme. Vauvan tultua tietty alku on varmasti kovaa totuttelua, kelleppä ei olisi! Vanhemmiksi kasvetaan, en osaa etukäteen ajatella minkälainen äiti minä olisin tai minkälainen isä mieheni olisi....on se vaan sen verran iso juttu että ei sitä varmaan ymmärrä täysin ennenkuin se lapsi on siinä käsivarsilla....niin ihana juttu kuitenkin!!

Niinuli, tervetuloa joukkoomme jännäilemään!

Pikkutiikeri: Hieno juttu että sait ajan noinkin nopeasti! Vaikka tietysti mistä sitä tietää tarvitsetteko te ylipäätänsä koko vastaanottoaikaa....:) ++++++++++++++++++

Minäkin napsin noita tabuja (kauhee mikä lause, tulee mieleen, että olisin joku pilleristi...hehe) elikkä sinkkiä, monivitamiinia, Foli-b:tä, helokki+E:tä sekä omega 3 rasvahappoa....mies syö myös noita sinkkikapseleitä, hänelle minä ne etupäässä ostinkin mutta...Eipä noista voi haittaa olla, päinvastoin!

Tikru ja kp 10/28-32
 
Täällä ollaan, juuri töistä kotiutuneena! Mulle on tullut tavaksi (silloin kun ei ole heti mitään menoa), että töistä tultua haukkaan vähän välipalaa ja samalla kurkkaan mitä olette päivän aikana jutskanneet. :)

Vai on Pikkutiikeri pääsemässä jo tarkempiin tutkimuksiin, hyvä juttu! Itse yritän unohtaa ajatuksen, että vauvaa ei ehkä kuulu luomukeinoin ja luottaa että ihan kohta tärppää... Mä olen muuten aika hyvä kieltämään ikäviä asioita. Eli siis hatunnoston saat minulta, kun rohkeasti käyt asian kimppuun viivyttelemättä! :)

Mulla olis tässä pari uutta Gallupia:
Käytättekö ryppyvoiteita?

Mikä on teidän kropan ongelmakohta, tai onko sellaista? Entä onko selluliitti hiipinyt vaivoiksi?

Mä olen ostanut elämäni toisen silmänympärysryppyvoiteen vähän aikaa sitten. Nyt yritän muistaa laittaa sitä iltaisin... Silmien ympärillä nimittäin näkyy jo pieniä ryppyjä!! APUA! Pitää varmaan lopettaa nauraminen ja auringossa ulkoilu, kun joutuu siristämään silmiä...! ;)

Mun onkelmakohta on ehdottomasti reidet. Sukuvika. Ne on olleet pyöreät jo nuoresta asti ja silloin olin Laiha. Nyt niiden muotous vaikeuttaa housujen ja hameiden ostamista ärsyttävästi. Eikä ne siitä liikunnalla kauheasti pienene, kun lihakset kasvaa... Vaikka siis ei tässä nyt mistään tosimuhkeista ole kyse. Lisäksi reisistä löytyy kyllä *myöntää nolona* sitä ällöttävää selluliittia, seurauksena takavuosien ja vähän vielä nykyistenkin, rasva- ja suolapainotteisesta herkuttelusta. Taistelen sitä vastaan voiteella ja yritän muistaa juoda riittävästi vettä, liikkua enemmän ja herkutella vähemmän.

Peukutuksia edelleen kierron lopulla oleville, olis niin kiva potkia joku Plussajunaan Kk:n matkaseuraksi! :)

Pian pitää lähteä harrastamaan, niin että tämä riittäkööt tältä istumalta. Ilmoitelkaahan itsestänne!

Heip! :)
 
Kiva, ollut vilskettä mun poissaollessa! =)

Syysmarja, ajattelin myös testata jo lauantaina, vaikka ajatuksena oli venyttää testin tekoa, mut kun on ne yhdet juhlat tiedossa sinä päivänä... Yhä mietityttää se sunnuntain "verenvuotokohtaus", joka nyt siis jo historiaa eikä tuhruista vielä tietoakaan, onneks. Tissivarustus kipeä, mut onko mikään ihme kun koko ajan kopeloi itseään ja miettii, "no onko ne nyt arat vaiko ei?"... Hyvä luoja sitä tuntee itsensä pimeäksi... Onkos sulla mitään oireiluja, aitoja tai kuviteltuja?

Hyvä Keiju, nappulat kehiin vaan! Jostain luin että sitä foolihappoa pitäis syödä ainakin kuukausi ennen raskautumista, jotta sillä olis suojaava vaikutus alkiota/sikiötä kohtaan. Joten ei oo varmaan ollenkaan haitaksi että ostit jättipakkauksen. :) Kiitos tsempityksistä, kyllä jo hiukan jännittääkin, vaikkei vielä ollakaan kierron loppupäivissä. Maanantaina viimeistään oon sit joko onneni kukkuloilla tai keräilen taas itseni jostain maanraosta uuteen taistoon.

Oivoi Tikru, paranethan pian? Mut isot onnittelut hyvästä päätöksestä, nimittäin tuosta tupakanpolton lopettamisesta. Uskon, että sillä on paljonkin merkitystä raskautumisen suhteen ja ainakin tuleva vauva kiittää. =) Ihanaa, säkin oot kunnon "pilleristi" kuten mäkin. Mut kaikki keinothan on sallittu sodassa, rakkaudessa ja vauvanyrityksessä...

Kiitos Viivi tsempeistä, vaikka kyllähän se asia niin on, että jos omaisin kärsivällisyyttä, en olisi vielä tutkimuksiin varmaan hakeutunutkaan... Meillä mies olis paljon kärsivällisempi kuin minä. Kaikki kunnia sulle ja sun miehelle kun jaksatte yrittää. Uskon että niin se tärppi just tuleekin kun ei liikoja stressaa ja nauttii elämästä. Mulla vaan on sellainen olo, etten osaa olla stressaamatta jos en tiedä, että kaikki kropassa päällisin puolin on ok. Mut toivossa eletään jos plussa pärähtäis tännekin ennen marraskuuta...

"Kauneus"G: Ikää kohta 26v. mutta oon kyllä vieläkin aika babyface... Eli pidän kasvojen ihosta hyvää huolta (varsinkin nyt kun iho on aika rasvainen) mutta ryppyrasvoja oon käyttänyt vain satunnaisesti. Sama koskee silmänympärysvoidetta; laitan kun jaksan, ja se on aika harvoin se...
Ongelmakohta on peppu ja reidet. Oon hoikka, mut noista paikoista "tavaraa" löytyy (lue: LÄSKIÄ!). Mies kyllä tykkää, joten ei kai tässä mitään hätää ole. Ja selluliittia on myös, sitä vastaan taistelen vaihtelevalla innostuksella; milloin käytössä Diorin sikakalliit geelit, milloin kuivaharjausta ja veden juomista. Mut se tässä ikääntymisessä onkin hieno juttu, että alkaa vihdoin hyväksymään itsensä sellaisena kuin oikeasti on. Kunhan muistaa elää jotenkin terveellisesti ja tasapainoisesti. Ja mä kyllä valitettavasti olen TODELLA perso pikaruualle, ja ylipäätään kaikelle joka on epäterveellistä... Nyt meneillään juuri sokeriton viikko, lähti vähän homma käsistä irtsareiden kanssa viime viikonloppuna... ;)

Illanjatkoja tytsyt! Huomiseen!
 
Pikkutiikeri: ettei vain tuo sunnuntain verenvuoto ollut kiinnittymisvuotoa....? Toivon, että olisi ollut. plussa plussaa ++++++++++++:) :)
G: En käytä mitään ryppyvoiteita, ainoastaan yöksi laitan perusvoidetta kasvoihin...mulla sekaiho. Talvella tosi kuiva ja tulee sellaisia ihania kuivia plänttejä naamaan silloin tällöin. Meikit pesen ihan vain saippualla, tiedä sitten onko hyväksi iholle, mutta en illalla vain yksinkertaisesti jaksa purnata eri meikinpoistovoiteiden kanssa....Tää vastaus nyt vähän sivus tosta varsinaisesta kysymyksestä mutta....:)

Ongelma-alueeni on ehdottomasti vatsa, tai ei nyt niinkään tällä hetkellä, koska tarkkailen ruokavaliotani sen vuoksi, että olen herkästi lihoavaa tyyppiä. Muutama vuosi sitten laihdutin 18 kiloa ja nyt olen hoikassa kunnossa. Huomasin kyllä pyöreämpänä että olen omena vartalotyyppiä, eli rasva kertyy suurimmaksi osaksi vatsaan. Se on kyllä jännä että kun treenaan saan helposti vatsalihakset näkyviin mutta ne löystyvät myös helposti jos lusmuilee kuukaudenkin verran...Selluliittia on jonkin verran kertynyt reisiin...Voiteita olen käyttänyt jonkin verran mutta en jaksa stressata, pyrin vain liikkumaan ja syömään terveellisesti...
 

Similar threads

R
Viestiä
100
Luettu
3K
T
S
Viestiä
108
Luettu
3K
Lapsen saaminen
Pikkutiikeri80
P
S
Viestiä
100
Luettu
4K
H
S
Viestiä
74
Luettu
1K
M
K
Viestiä
102
Luettu
2K
Lapsen saaminen
Piparminttu-Pipsa
P

Yhteistyössä