Ajatuksista asiaan 03/09

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja mi-iuska
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Pikainen hengissäoloilmoitus. Täällä kaikki ihan ok.

Ihanaa Neiliksen koko perhe on kotona! :D
Ja aivan mahtavaa jos jaksat luovuttaa! Meidänkin poika kun oli alkuun ihan luovutetun maidon varassa. Hatunnosto ja iso hali!
Lupasin silloin itselleni, että jos meille tulee seuraava lapsi ja jos multa tulee maitoa reilusti, niin luovutan.

Jatkokysymys pakastukseen: voiko bataattisosetta pakastaa? Vai käyttäytyykö kuin peruna? Mäkin olen kuullut, ettei perunaa voisi pakastaa. Voiko sitä syödä raakana, kun raakana se olisi niiiiin hyvää!

Mmmm, parsaa... Spargelzeit.. Mmm...

Päivän ahaa-elämys. Poika oppii varmaan sanomaan enimmäisenä: tissi. Kysyn aina "ottaisitko tissiä" Eh, nyt pitää alkaa tsemppaamaan. "ottaisitko maitoa"....

 
Bataattia voi hyvin pakastaa, sen rakenne kestää hyvin. Perunaakin kyllä pakastin (kuten joku täällä mainitsikin) porkkanaan/bataattiin sekoitettuna.
 
Lumispumis! Ihana tietää että siellä olet. Voi kettu tuota odotuksen odotusta. Kirjoitat blogissa tosi "kivasti", ehkä parempi sana on koskettavasti. Iso halaus!

Neilis! Mahtavaa että olette koko perhe kotona viimein. Onnea! Tosi kiinnostavaa miten teillä lähtee arki sujumaan, eli olisi ihana jos jaksat jatkossakin kirjoitella. Kuvat on niin lutuisia!

Mä en tiedä mustista aukoista ja linnunradoista, mutta pelkään ihan arkipäiväisen tylsästi omaa kuolemaa nykyään. Tai sitä että en osaa hoitaa Puppea ja se jotenkin loukkaa. Kaameeta.

Kuten ulkopuolinenkin totesi, bataatti kestää hyvin pakastamista. Olen lukenut ettei peruna ois hyvää pakastettuna, koska siitä tulee rakeisempaa, mutta Puppelle se ainakin maistuu. Herkkua on etenkin parsa-peruna ja sei-peruna, mutta yleensä käytän bataattia, se on vatsaystävällisempää. Mä jäädytän soseet jääpala-astioissa ja kun ovat jäätyneet, siirrän palikat pakasterasioihin. Rasioista on helppo ottaa sulamaan niin monta kuutioita kun kerralla tarvitsee.
 
Rosis, kiitos tuosta jääpalavinkistä, siis olen tiennyt että kantsii pakastaa jääpala-astioissa mutta eipä tullut itselle mieleen että voi tosiaan sitten helposti siirtää isompiin kuppeihin ja sieltä vaan noukkia mitä tarvitsee =)

Me pohditaan että miten ihmeessä saadaan Nöpö nukkumaan..kääntyy jo sängyllä sujuvasti selältä mahalleen ja kovallakin melkein, niin syöminen ja nukkuminen on aika tuskaa kun haluaa vaan kääntyä. Kaiken huippu oli äsken kun yritin syöttää niin kääntyi mahalleen, mä makoilin sitten selälläni siinä vieressä ja hän siis masullaan niin nosti päänsä, katsoi muhun ja huomasi tissini ja eikun kiinni..eli siinä oli masullaan ja mun tisu melkein pään alla niin oli helppo ottaa kiinni, kyllä miehen kanssa naurettiin =) Onneksi nukkuu sentään yöt hyvin kunhan ensin nukahtaa. miten te muut saatte nukahtamaan kun alkaa näitä uusia taitoja tulla?

Muakaan ei mustat aukot paljoa hetkauta mutta jotenkin mulla on nykyään koko ajan tosi haikea olo, siis että aika menee niin vauhdilla ohi eikä näitä hetkiä saa enää koskaan takaisin jne. huoah.
 
Joo, Sade, tiedän tuon haikeuden. Sitten vielä kun välillä riidellään ihan turhista jutuista ja ollaan ärsyttäviä ja inhottavia toisillemme, niin tulee huono omatunto, että tuhlataan Puppen vauva-aikaa ihan turuuteen eikä keskitytä olennaiseen. Kiitos muuten vielä siitä marakassista, se on ihan Puppen lempilelu! Hän soittaa (heiluttaa) sitä monta kertaa päivässä. Selvästi on oikeakätinen. Kun laitetaan marakassi vasempaan niin siirtää nopeasti itse oikeaan käteen ja heiluttaa hihkuen.

Hei please, ei mitään aprillipiloja huomenna. Mulla ei ole huumorintajua. Eikä tilannetajua. Tai jos huiputatte, niin heti perään sanotte aprillia.
 
Ihanaa Lumis, kun huusit hep. Ihan kummallista saada ahdistusta asiasta, joka on niin laaja ettei sitä voi tajuta. Huh. Kattokaa se dokkari (ylen sivuilta löytyy), jos kaipaatte ahdistusta iltapäivään. Toivon että se olisi aprillipila ;) Mä Lumis käyn myös lukemassa sun kirjoituksiasi. Mutta en muista mitä olit mieltä näillä niceillä kommentoinnista niin en ole uskaltanut sanoa mitään!

Ihana tuo Nöpöliini. Se on niin hauskan näköistä, kun toinen oikein haukkaa kiinni. Yhe Great Hunter..

Nyt vähemmän miellyttävään toimitukseen, eli verkkopankkiin maksamaan laskuja :/
 
Rosis, kiva että on ollut käyttöä =) meilläkin se on kovassa käytössä, välillä Nöpsö menee ihan ylikierroksille kun saa sen käteensä joten pitää vähän hillitä. En vieläkään täysin tajua miksi on kielletty 0-3v kun onhan niitä kaikissa muskareissakin?? ja jännä juttu toi että siirtää sen heti toiseen käteen.

meillä käännyttiin tänään lattialla selältä masulle eikä ole mikään aprillipila =)

ja aika hurjaa, muta niinkuin joku joskus sanoi niin yksi paha sana vaatii 10 hyvää sanaa, siis kun mies on ollut kohta kuukauden kotona niin vasta tää viikko on alkanut olla normaalia rentoa yhteiseloa, ekat 3 meni niin toipuessa noista rankoista kuukausista kun ei toista juuri nähnyt että olivat aika järkkyjä. Onneksi nyt taas huomaa että ollaan edelleen aika kivoja ja tykätään toisistamme!

mutta nyt nöpö taas kutsuu.
 
Olin juuri pääsemässä vauhtiin siivouksessa ja jätin hetkeksi tytöt vahtimatta, niin jo Irkku syöttää Eetille vessapaperia.

Onnea Nöpölle kääntymisestä! Kiva kuulla Lumikukasta.

Meillä ei Eeti onneksi yöllä kääntyile, vaan nukkuu nätisti selällään rellottaen.

Jeps, jos mä kuitenkin saisin jotenkin siivottua. Pitää varmaan raahata Eetiä sitterissä mukana. Kuitenkin tää homma keskeytyy Irkun päikkäreitten ajaksi.
 
Lumppari! Kiva kun ilmoittauduit taustalta. Blogisi on todellakin koskettava. Kirjavinkkejäsi laitan korvan taa, jos ja kun on aikaa.

Me kävimme jo Hulluilla Päivillä ja mitään ei pitänyt ostaa... Huomennakin olisi tarjouksissa pikkuiset Adidaksen lenkkarit, ihan Vinkun näköiset.

Angstikselle loistavaa matkaa, toivottavasti tervehdyt nauttiaksesi romantiikasta miehesi kanssa kaksin!

Heh, Sade, meillä Vinkku nukutetaan väkisin. Ensin kontatataan ja riehutaan pojan kanssa uuvuksiin, sitten rutiinien avulla tainnuksiin. Ja juuri kun luulet toisen nukahtaneen, hän kampeaa pystyyn... Sitkeitä nuo pienet oliot, uni tuntuu olevan vihollinen numero yksi.

Neilikselle ja pikkuisille ihania hetkiä kotona! Joko huomaatte temperamentissa eroja?

Brogis kirjoitteli juoksulenkeistä vähän aikaa sitten. Miten sujuu? Olen käynyt juoksemassa nyt itsekseni, huikea fiilis pitkästä aikaa. Haaveeni puolimaratonista nyt keväällä tosin siirtyi kesään, ihan en ehdi juosta tarpeeksi ja veren maku suussa en aio treenata. Tuon äitiys on muuttanut: ei kiinnosta enää treenata äärirajoilla, vaan liikunnan pitää tuoda energiaa arkeen.

Muiskis!
 
Hih kun hauskaa hihitellä JB:n tytöille. Huippuhienosti Irkulta ajateltu, että Eeti tarvitsee lisäravintoa!

Mä en siis oo mitään ruokia pakastamassa, kun pelkkää maitoa vaan! Mutta siis minigrip-pusseihin juotavaksi tarkoitettu ja jääpalamuotteihin soseeseen tarkoitttu. Selkis.

Mä juoksin tänään! Vein auton huoltoon, ja juoksin kotiin (ilman kärryjä, mies kotona lapsien kanssa, T ei vielä saa ulkoilla). Eniten pelkäsin miltä tuntuu rinnoissa, mutta mun urheilrintsikat toimi hyvin, ja ei sattunut. Sen sijaan tajusin miksi niissä mainospakkauksissa oli Tenaa... No ei mitään suurempaa vahinkoa sattunut, mutta tulipa muistutus, että lantionpohjan lihaksia pitää treenata! Oon ollut niin maissa siitä, että en ikinä päässyt synnyttämään, että ajattelin, että ei mun lantionpohjalihaksillekaan oo mitään voinut käydä. No sit tietty tajusin, että raskauden aikanahan ne venyy ja löysistyy. Nyt puristelemaan! Mutta juoksu oli ihanaa! Enemmän kuitenkin odotan, että tiet putsataan, ja uskaltaa lähteä fillaroimaan kapearenkaisella ilman että kumit puhkeaa.

Hei mä ihan varmasti käyn täällä, vaikka vauvajutut lähinnä blogiin kirjoittelen. Esim. ylläolevaa ette ikinä tulisi löytämään sieltä! Ettekä sitä, että me hukattiin äitiyspakkauksen liukkari. Mistäköhän pitäisi etsiä?
 
Tilanne oli sikäli koominen, että Irkku teki sitä kuin se olisi maailman luonnollisin asia syöttää siskolle vessapaperia. Sipersi paperista pieniä suikaleita, pyöritteli ne palloiksi ja tarjosi Eetille, joka aukoi suuta kuin pieni linnunpoika. Se, että Irkun motoriset taidot on vielä melko kehnot, antoi mulle mahdollisuuden seurata hetken sitä touhua, koska molempien lasten kovasta yrityksestä huolimatta melkein kaikki pallerot oli poskilla ja rinnuksilla, eikä mun tarvinnut hengen hädässä alkaa kaivelemaan Eetin sisuksia.

Oisko liukkari sekoittunut vauvojen voiteiden sekaan? Tai muitten omien voiteiden joukkoon? Yöpöydän laatikossa? Jos teillä on kondomeja, niin oisko se niitten kanssa samassa paikassa? Hmm.. visainen pähkinä..

Mun rinnat on räjähtämispisteessä, eikä Eeti suostu imemään. Pidin sitä "nälässä", eli yritin välipalasoseen sijaan tyrkyttää rintaa. Sen verran suostui ottamaan suuhun, että sai puraistua! Aivan kuin kostoksi mun tuputtamisesta. Kai mun täytyy yrittää pumpata.
 
johan on Eeti hurjaksi ja kurjaksi ruvennut kun ei tajua millaista herkkua olisi vielä hetken aikaa tarjolla :/ ja aivan huippua taas nuo tyttöjen kommellukset! voisit kirjoittaa niistä kirjan!

Kiva neilis kuulla susta ja että noin hyvin juoksukin kulkee! mä olen treenannut aika paljon lihaksia, viime aikoina vähän jäänyt kyllä vähemmälle, pitäisi taas tsempata. Mitään karkailuja multa ei ole synnytyksen jälkeen tullut (ihme, kun muuten paikat niin löysinä?) mutta en kyllä uskalla juosta tai kauheasti pomppia kun se fyssari silloin jälkitarkastuksessa sairaalassa sanoi että ei kannata ennenkuin menkat alkaneet, koska vasta silloin hormonitasot jotenkin riittävät että ei mene paikat huonoiksi...no tiedä sitten häntä mutta en nyt muutenkaan ole juoksu ihminen niin ei haittaa. ja kun reipas kävelykin jo saa tuntumaan että jotain tippuisi niin ei halua tietää mitä juoksu tekisi. Aion kyllä kesällä pomppia trampoliinilla kun viime kesä jäi kokonaan väliin.

kauhea asuntokuume edelleen ja se välittäjä joka kävi viime viikolal arvioimassa tän meidän asunnon lupasi palata viimeistään nyt maanantaina ja ilmoittaa milloin päästäisiin katsomaan yhtä kämppää..eipä ole mitään kuulunut. No ei tarvi ainakaan häntä palkata. mutta minkä takia suurin osa välittäjistä on juuri tuollaisia helppoheikkeijä?! aargh ja yök!

neilis, olisitteko voineet jo epähuomiossa käyttää sen äippäpakkauksen liukkarin ;)?
 
Mun veikkaukseni on, että liukkari löytyy jääkaapista tai muualta yhtä veikeästä paikasta, josta anoppi sen sitten aikanaan löytää kun tulee auttelemaan ;)

Juu kävin silloin vähän kokeilemassa juoksemista, vaikka kävelylenkillä olinkin. Tuli vain sellainen olo, että nyt pitää päästää pikkasen ja hyvin pystyi vaunujen kanssa juoksemaan. Mutta tuo on ihan totta, että siinä kohtaa sai hyvän muistutuksen treenata niitä lantionpohjalihaksia. Ei käynyt vahinkoa täälläkään, mutta ei kaukana ollut. Ikävää, että tällekin asialle pitää itse viitsiä tehdä jotain ;) En ole nyt vielä päässyt sitten juoksentelemaan kuin parii kertaa kun tulin kipeäksi, mutta kyllä se tästä taas.

Ai niin, kävimme Pojun kanssa kaupungilla ja vastaan tuli kolmemetrinen seitsemänpäinen vihreä kameli, joka lauloi kuurankukkia. Siinä mun aprillipäiväni luovuuden rajat.
 
Irkku oli pari kuukautta sitten löytänyt kortsupaketin. Löydettiin vaan tyhjät kuoret ja kortsuja etsittiinkin sitten melko paniikissa, että minne Irkku ne keksi piilottaa kun oli vieraita tulossa kylään. Taisi olla hoitokassissa ja sohvan alla, jos en väärin muista. Toisaalta, kylläpä kaikki tähän mennessä taitaa jo tietää että tehdään miehen kanssa vähän enemmänkin, kuin vaan pidetään kädestä kiinni. Ja sukulaiset taitaisi vaan olla iloisia kun huomaisi että ehkäisystä huolehditaan, kun tämän vuoden alussa tuli kyselyjä, että ei kai uutta pullaa ole jo uunissa tälle vuodelle.

Mä otin viime viikolla pihalla muutaman juoksuaskelen ja takapuoli hyllyi sen verran ikävästi, että antaapa juoksujen olla. Go Neilis, go! Minunkin puolesta.
 
Voi h....tin 16 tuon Pässin kanssa! Otettiin aika pahasti yhteen puhelimessa ja löin luurin korvaan. Nyt sitten Pässi on laittanut puhelimensa kiinni kokonaan. Hermostuin siis siitä, kun mies kerrankin olisi tulossa viikolla tälle suunnalle niin jumittaa nyt siellä toisessa kaupungissa sen takia kun silmissä tuntuu oudolle ja migreenikohtaus voi iskeä päälle. Ei s.....nan vässykkä uskalla lähteä ajamaan valoisalla kun kohtaus VOI iskeä. V....tuili sitten mulle, että olisinko sitten ollut tyytyväinen jos hän olisi ajanut kolarin migreenin takia. Ja mä kivahdin takaisin, että miksei edelleenkään ole hankkinut kunnollista lääkitystä tuohon. Ja löin luurin korvaan. Ja nyt se sitten laittoi puhelimen pois päältä. Mä kuristan sen jos se nyt suutuspäissään ajaa kolarin. Tälläisestä perhe-elämästä mitään tule kun tuntuu ettei toista voisi vähemmän kiinnostaa.

Taidan kanavoida tän kiukun nyt johonkin järkevään ja antaa imurille pitkästä aikaa kyytiä. Poika toivottavasti nukkuu vielä hetken parvekkeella.
 
Saanalla sympatiat!! ikävää että miehelläsi migreenikohtauksia mutta luulisi nyt siirtävän maat ja taivaat että pääsisi näkemään omat kultansa mahdollisimman usein. Mutta toivotaan nyt että ei kuitenkaan kolaria aja!
 
Kiits kiits :) Saa siellä kommentoida. Jos teidän nikkienne perusteella joku jaksaa kaivella mitä missä ja milloin olen keskustelupalstoilla kirjoitellut niin tokihan sellainen vaiva tulee palkita ;)

Ja PIMMULLE hurjasti onnea pojankoltiaisen johdosta :)

Saanalle sympatiat täältäkin. Pässilääkkeelle löytyis kyllä käyttöä.
 
Ihania nämä meidän miesten nimet, Pässi, Pölkky ja Jäärä. Kovin imartelevaa.

Saanalle hug, oli kyllä aika pässi mies. Toivottavasti sen purkaus oli aprillipilaa. Tulipas ainakin imuroitua :)

Baltsu oot kyllä aika sissi-maratoonari. Tuntuiko susta juokseminen heti alkuun samalta kuin ennen raskautta? Mulla on varmaan ties mitä lihasjännityksiä ja virheasennon jäämiä raskaudesta.
 
Huuh, mies soitti. Oli mennyt nurin pihalla ja käyttänyt kännykkää iskunvaimentimena. Nyt se puhelin on kuulemma jotenkin mutkalla. Siis miten peruspuhelimen saa mutkalle??

Heh, poika roikkuu leikkimaton lelukaaressa ja järsii sitä. Eilen huomasi peskukoneenjohdon päänsä takana ja yritti kiskoa itseään sen avulla ylös. Mitähän siihen sitten keksisi...
 
mullekin tuli mieleen että olisko ollut aprillipila mutta ei ilmeisesti. Hyvä että ei nyt käynyt kaatuessa pahemmin, ja onneksi puhelimet on aika kestäviä =)

Saana, teidän poju kuulostaa kyllä niin vauhdikkaalta että saa nähdä miten hoitajat pysyvät sitten syksyllä hänen perässään ;)
 
Valitettavasti ei ollut aprillipilaa. Siis se puhelin ei toimi, soitti toisesta puhelimesta matkalta. Onneksi meillekin on jäänyt varapuhelimia.

Ja iltapuuroa. Jos poika nukkuisi vähän paremmin ensi yönä mitä on nyt taas nukkunut. Eilen illalla simahti yks kaks puoli ysiltä jo ja heräsi sitten yhden maissa. Ja sitten pitikin taas syömisrallia riittävästi. 7 kertaa huusi muka ruokaa. Muutaman kerran imaisee, nukahtaa ja kohta taas herää. Argh.
 
Täytän ilta-addiktiotani täällä. Onkohan musta tulossa ihan nettiriippuvainen?

Nöpsöttiä piti onnitella kääntymisestä. Siis olikos hän kääntyny jo mahalta selälleen aiemmin? Kertokaa nyt mulle, että kummin päin ne yleensä ensin kääntyy, kun mulla on jo ihan sekaisin tämä asia. Poju kääntyi niin yhtäaikaa molempiin suuntiin, ettei siitä ny voi ainakaan vetää johtopäätöksiä.

Toivottavasti Angsterilla on kivaa.

Mä luin jostain aivan hulvattoman aprillipilan. Musta sellaiset sydämen pysäyttävät valheet on ihan idiootteja (esim. että on tapahtunut joku kamala onnettomuus). Yleensäkin pelkät valehtelut on vähän ontuvia. Kaikkein hauskinta on, että saa toisen tekemään jotain vähän hölmöä, mutta vaaratonta. Tässä pilassa rouva oli narrannut kaveriaan, että kaverin puhelin oli soinut ja soittaja oli joku Karhu. Rouva oli antanut kaverilleen Karhun puhelinnumeron, että jätti soittoyynnön. Numero oli ollut korkeasaareen ja tyyppi soittaa sinne ihan tohkeissaan, että "Sieltä oli joku Karhu mua kysellyt" Vastaus oli ollut jotakuinkin, että "Kyllä meidän karhut on vielä talviunilla". Ai että mua nauratti :)
 

Yhteistyössä