kotiäitejä ei enää ole

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja ei vielä valmis töihin
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Alkuperäinen kirjoittaja hm:
Alkuperäinen kirjoittaja jonna:
Alkuperäinen kirjoittaja jonna:
Mä en ainakaan koe olevani sossun tai minkään muunkaan elätti, rahaa saan tasan minimikotihoidontuen verran, 251e/kk eikä saada (tarvita) mitään muitakaan tukia, esim. asumis- sun muita. Minä tingin mieluummin omista vaatteista, matkustelusta jne. kuin eläisin leveästi töissäkäyvänä. Mä voin lähtee kesälomalle vaikka ihan omalle mökille, ei tartte etelään lähteä. Itse sain olla kotona kouluikään asti, ja minusta se oli ihanaa. Olin ujo lapsena, ja pojasta taitaa tulla mammanpoika, vaikka kuinka koittais sosiaalistaa sitä. En siis pakota sitä vielä hoitoon.

pikkasen lauseet sekasin, korjaan

no ette te kyllä köyhiä ole jos teillä on oma kesämökki. ne muuten maksaa aika paljon

Sama kävi mielessä. Minä jouduin 1970-luvulla kunnalliseen päiväkotiin kun molemmat vanhemmat kävi matalapalkkaisissa töissä. Mulla ei oo sisaruksia, mutten silti saanut uusimpia leluja, vaatteita tai harrastuksia. Meillä ei mihinkään kesämökkeihin ollu varaa, auto oli aina toistakymmentä vuotta vanha ja ulkomailla käytiin kerran - nousukauden aikana Mallorcalla:). Ihmettelen edelleen sitä, että naisilla on vara jäädä kotiin. Siihen pitää olla miehellä melkein nelosella alkava palkka/kk.
 
Alkuperäinen kirjoittaja doolei:
Mulle on ihan sama jos joku on kotiäiti, mutta itse en siihen hommaan lähtisi. Kaveripiirissäni ei ole yhtään kotiäitiä, johtunee siitä, että olemme kouluttautuneita ja elämää oli ennen lapsiakin. Lapsi on vain nyt yksi osa sitä elämää.

Se on ihan tosiasia, että kotiin jäävät äidit eivät ole niin kiinnostuneita siitä muusta elämästä, tai töistä, usein koulutustasokin on matalampi. Kotiäitejä olisi silti syytä arvostaa, ei nostaa millään tavalla jalustalle, sillä se on vain ratkaisu muiden joukossa, ei parempi eikä huonompi, mutta arvostaa siinä missä muitakin ihmisiä.

Kyllä mullakin on ollut elämää ennen lapsia ja koulutustakin ihan riittävästi, vakituinen työpaikka oli odottamassa kun töihin palasin. Lapset ovat osa elämää meilläkin, mutta päädyttiin silti hoitamaan lapset kotona ensimmäiset vuodet-eikä mun mielestä kotiäitiys todellakaan aina ollut erityisen mukavaa, mutta meille tämä ratkaisu oli itsestäänselvä.

Ja itselleni on se ja sama miten kukin tämän asian ratkaisee, se mikä toimii yhdellä, ei toimi toisella, vaan ratkaisuja on yhtä monta kuin on perheitäkin. :)
 
Alkuperäinen kirjoittaja pyydän anteeksi:
Korostan siis nyt vielä, että tarkoitin vapaamatkustajalla ihmistä, jolla ei ollut aikomustakaan mennä töihin ennen lapsia eikä vielä lasten kouluiässäkään, en ihmistä, joka on pienten lasten kotihoidon vuoksi väliaikaisesti poissa töistä.

miten se sinulta on pois jos joku hoitaa kouluikäisiä lapsiaan kotona? ja elää miehensä palkalla?
 
Huomannut saman kuin ap. Itse olen kotona ollut pian 4 vuotta ja kaikki tuntemani äidit jotka ovat hoitaneet kotona lapsiaan 3 vuotta tai enemmän, ovat olleet joko työttömiä, opiskelijoita tai sellaisia joilla ei ole työpaikkaa mihin palata äitiysloman jälkeen. Itselläni on työpaikka jonne palata, mutta tunnen itseni kummajaiseksi ystäväpiirissäni. Kateutta (ovat suoraan minulle sanoneet) mutta myös ihmettelyä olen saanut osakseni, kun olen "jaksanut" hoitaa lapseni kotona. Suurin osa on myöntänyt etteivät ole taloudellisista syistä voineet jäädä lapsen kanssa kotiin. Mietin onkohan siinä koko totuus monenkaan osalta...
 
Alkuperäinen kirjoittaja Äiti kahdelle...:
Huomannut saman kuin ap. Itse olen kotona ollut pian 4 vuotta ja kaikki tuntemani äidit jotka ovat hoitaneet kotona lapsiaan 3 vuotta tai enemmän, ovat olleet joko työttömiä, opiskelijoita tai sellaisia joilla ei ole työpaikkaa mihin palata äitiysloman jälkeen. Itselläni on työpaikka jonne palata, mutta tunnen itseni kummajaiseksi ystäväpiirissäni. Kateutta (ovat suoraan minulle sanoneet) mutta myös ihmettelyä olen saanut osakseni, kun olen "jaksanut" hoitaa lapseni kotona. Suurin osa on myöntänyt etteivät ole taloudellisista syistä voineet jäädä lapsen kanssa kotiin. Mietin onkohan siinä koko totuus monenkaan osalta...

työelämä on raskasta ja haluttaisiin olla kotona. mutta ei ole varaa. tai halua tehdä sitä työmäärää, minkä se vaatii jos koko perhe elää yhden palkalla kotona.

lasten kanssa on kierreltävä kirppikset, leivottava itse paljon, laitettava ruoat itse, osattava opettaa lapsillle monenmoitsa ja jaksettava, minkä toiset oppivat päiväkodissa, hoidettava itse ne musiikit ja ulkoilut jne. mitä muut lapset oppivat päiväkodissa, hoidettava itse ne sosiaaliset suhteet,

Minulle helpointa on ollut hoitaa ihan vauvoja kotona, työtä on vähemmän, isommissa on stressannut se sosiaalnen puoli joka on itse hoidettava. on tylsistyttävää seista leikkipuistossa ja jauhaa peetä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Äiti kahdelle...:
Kateutta (ovat suoraan minulle sanoneet) mutta myös ihmettelyä olen saanut osakseni, kun olen "jaksanut" hoitaa lapseni kotona. Suurin osa on myöntänyt etteivät ole taloudellisista syistä voineet jäädä lapsen kanssa kotiin. Mietin onkohan siinä koko totuus monenkaan osalta...

Mä uskallan väittää ettei totuus ole tämä monenkaan kohdalla, töihin paluu on vain helpompi perustella rahalla kuin sanoa suoraan, ettei pää kestä olla kotona lapsen kanssa. Toki on niitä, joilla ei vaihtoehtoa ole vaikka kenties haluaisivatkin, mutta paljon on myös niitä, jotka ei ole valmiita luopumaan hetkeksiesi esimerkiksi elintasostaan hoitaakseen lapsensa kotona.

 
Alkuperäinen kirjoittaja pyydän anteeksi:
Korostan siis nyt vielä, että tarkoitin vapaamatkustajalla ihmistä, jolla ei ollut aikomustakaan mennä töihin ennen lapsia eikä vielä lasten kouluiässäkään, en ihmistä, joka on pienten lasten kotihoidon vuoksi väliaikaisesti poissa töistä.


Miten miehen palkalla eläminen on enemmän vapaamatkustamista kun kelan tuilla alle 3-vuotiasta kotona hoitaminen?

 
Alkuperäinen kirjoittaja siis:
Alkuperäinen kirjoittaja pyydän anteeksi:
Korostan siis nyt vielä, että tarkoitin vapaamatkustajalla ihmistä, jolla ei ollut aikomustakaan mennä töihin ennen lapsia eikä vielä lasten kouluiässäkään, en ihmistä, joka on pienten lasten kotihoidon vuoksi väliaikaisesti poissa töistä.

miten se sinulta on pois jos joku hoitaa kouluikäisiä lapsiaan kotona? ja elää miehensä palkalla?

Sanoin aiemmin, ettei se olekaan pois, jos mies maksaa. Sensijaan jos mies on työtön tai äiti yh ja pääasiallinen motiivi kotona oloon ei ole lasten hoito (lapset saattavat jopa olla päiväkodissa) vaan se, että töissä on ikävää, niin kyllä mua suomeksi sanottuna vituttaa maksaa pienestä palkastani helvetisti veroja siksi, että tuollaisia loisia on olemassa, mielummin pistäisin nekin rahat siihen, että vaikka päiväkoteihin saataisiin lisää hoitajia niitten lapsille, joiden on pakko käydä töissä. Ja joo, tässä tapauksessa en kauniimpaa nimeä voi käyttää. En tarkoita sitä, että kaikki kotiäidit olisivat mielestäni loisia.

En kyllä silti oikein tajua, mitä hoitajaa kotona tarvitsee lapsi, joka on koulussa, mutta jos mies maksaa, niin sehän ei mulle sitten kuulukaan tipan vertaa. Niinkuin ei sekään, jos joku hoitaa vaikka yhtä koiraa kotona miehensä rahoilla tai säästöillään tai lottovoitollaan.
 
Juu miehen siivellä tässäkin elellään pojan kanssa kotona. Koulutustakin on, mutta silti mieluummin köyhäilen kotona lapsen kanssa. Onneksi sattuu olemaan hyväpalkkainen mies. Meillä ei ostella koko aika uusia vaatteita, suurin osa on lapselle saatu sisarusteni lapsilta ja lahjoina mummeilta, kummeilta ja muilta. Se vaan pitää sovittaa menot tulojen mukaan. (Välillä kyllä vähän nolottaa kulkea ihmisten ilmoille vähän kulahtaneissa vaatteissa, onneksi poika ei osaa vielä vaatia merkkivaatteita!)
 
Alkuperäinen kirjoittaja pyydän anteeksi:
Alkuperäinen kirjoittaja siis:
Alkuperäinen kirjoittaja pyydän anteeksi:
Korostan siis nyt vielä, että tarkoitin vapaamatkustajalla ihmistä, jolla ei ollut aikomustakaan mennä töihin ennen lapsia eikä vielä lasten kouluiässäkään, en ihmistä, joka on pienten lasten kotihoidon vuoksi väliaikaisesti poissa töistä.

miten se sinulta on pois jos joku hoitaa kouluikäisiä lapsiaan kotona? ja elää miehensä palkalla?

Sanoin aiemmin, ettei se olekaan pois, jos mies maksaa. Sensijaan jos mies on työtön tai äiti yh ja pääasiallinen motiivi kotona oloon ei ole lasten hoito (lapset saattavat jopa olla päiväkodissa) vaan se, että töissä on ikävää, niin kyllä mua suomeksi sanottuna vituttaa maksaa pienestä palkastani helvetisti veroja siksi, että tuollaisia loisia on olemassa, mielummin pistäisin nekin rahat siihen, että vaikka päiväkoteihin saataisiin lisää hoitajia niitten lapsille, joiden on pakko käydä töissä. Ja joo, tässä tapauksessa en kauniimpaa nimeä voi käyttää. En tarkoita sitä, että kaikki kotiäidit olisivat mielestäni loisia.

En kyllä silti oikein tajua, mitä hoitajaa kotona tarvitsee lapsi, joka on koulussa, mutta jos mies maksaa, niin sehän ei mulle sitten kuulukaan tipan vertaa. Niinkuin ei sekään, jos joku hoitaa vaikka yhtä koiraa kotona miehensä rahoilla tai säästöillään tai lottovoitollaan.

Kyllähän koti on ikuinen työmaa, sen pari tuntia jonka eka-tokaluokkalainen on pois (ja aikaa jää noin 2 tuntia jos lapsen saattelisi ja hakisi)voisi käyttää kodin siivoamiseen, ruoanlaittoon, leipomiseen, opiskeluun, ja illat viedä lapsia harrastuksiin ja auttaa läksyissä jne.

et voi oikeasti olla niin heikko mielikuviutksen osalta että et keksisi tekemistä kotiäitin vaikka lapset olisivat kotoa pois muutaman tunnin?
 
No kyllähän mä keksisin tekemistä vaikka millä mitalla kotona vaikkei mulla olisi yhtä ainutta lasta, ei se tässä mikään ongelma ole. Saattaisin jopa keksiä tekemistä kaikiksi päiviksi siinäkin tapauksessa, että mulla olisi siivooja ja keittäjä tekemässä nuo kotityötkin. :)
 
Alkuperäinen kirjoittaja kannanottaja:
Sama kävi mielessä. Minä jouduin 1970-luvulla kunnalliseen päiväkotiin kun molemmat vanhemmat kävi matalapalkkaisissa töissä. Mulla ei oo sisaruksia, mutten silti saanut uusimpia leluja, vaatteita tai harrastuksia. Meillä ei mihinkään kesämökkeihin ollu varaa, auto oli aina toistakymmentä vuotta vanha ja ulkomailla käytiin kerran - nousukauden aikana Mallorcalla:). Ihmettelen edelleen sitä, että naisilla on vara jäädä kotiin. Siihen pitää olla miehellä melkein nelosella alkava palkka/kk.

Katsoppas vaikka Kainuusta, siellä kesämökit on TODELLA halpoja. Ja edes mun miehen bruttopalkka ei ala kakkosella, että väärässä olet :)
 
Alkuperäinen kirjoittaja doolei:
Mulle on ihan sama jos joku on kotiäiti, mutta itse en siihen hommaan lähtisi. Kaveripiirissäni ei ole yhtään kotiäitiä, johtunee siitä, että olemme kouluttautuneita ja elämää oli ennen lapsiakin. Lapsi on vain nyt yksi osa sitä elämää.

Se on ihan tosiasia, että kotiin jäävät äidit eivät ole niin kiinnostuneita siitä muusta elämästä, tai töistä, usein koulutustasokin on matalampi. Kotiäitejä olisi silti syytä arvostaa, ei nostaa millään tavalla jalustalle, sillä se on vain ratkaisu muiden joukossa, ei parempi eikä huonompi, mutta arvostaa siinä missä muitakin ihmisiä.

Mä en suoraan sanottuna oikein usko, että olet kovin korkealla kouluttautunut. Koska uskoisin, että sellainen ihminen osaa katsoa asioita eri näkökulmista. Opiskelin ja olin töissä ennen lapsia, töissä käyn edelleen vaikka kotiäitinä olenkin. Se n. 3 vuotta elämästä jonka olen kotona on ihan äärettömän lyhyt aika ajatellen koko elämää ja työuran pituutta.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja doolei:
Mulle on ihan sama jos joku on kotiäiti, mutta itse en siihen hommaan lähtisi. Kaveripiirissäni ei ole yhtään kotiäitiä, johtunee siitä, että olemme kouluttautuneita ja elämää oli ennen lapsiakin. Lapsi on vain nyt yksi osa sitä elämää.

Se on ihan tosiasia, että kotiin jäävät äidit eivät ole niin kiinnostuneita siitä muusta elämästä, tai töistä, usein koulutustasokin on matalampi. Kotiäitejä olisi silti syytä arvostaa, ei nostaa millään tavalla jalustalle, sillä se on vain ratkaisu muiden joukossa, ei parempi eikä huonompi, mutta arvostaa siinä missä muitakin ihmisiä.

Mä en suoraan sanottuna oikein usko, että olet kovin korkealla kouluttautunut. Koska uskoisin, että sellainen ihminen osaa katsoa asioita eri näkökulmista. Opiskelin ja olin töissä ennen lapsia, töissä käyn edelleen vaikka kotiäitinä olenkin. Se n. 3 vuotta elämästä jonka olen kotona on ihan äärettömän lyhyt aika ajatellen koko elämää ja työuran pituutta.

no onneksi minuunkaan ei päde kaikki, mitä yleisesti kait sitten luullaan. Korkea-asteen koulutus on takana, mutta ehtii sitä töitä paiskia sitten isona.
Ja toiset ei vaan viihdy kotona, ja jos lapsikin on siihen valmis, niin mikäs siinä, menköön päiväkotiin. Meillä nyt vaan tykätään tästä rauhallisesta kotielämästä ja tavataan muita lapsia ja äitejä ihan kotinurkilla.
 
Minusta kotiäitiys oli rankkaa yli 3vuotiaiden kanssa. Pienet lapset eivät tarvitse niin paljon sitä sosiaalista kontaktia.
Isommat lapset kyllä, ja sitä vaaditaan nykyään, että kaikkien on pakko olla sosiaalisia. Ja niitä kontakteja on vaikea löytää kun kaikki ovat hoidossa.

Ja kotiäitinä lapset saavat huonosti muuten kontaktia toisiin, jos lapsia ei kutsu kotiinsa.
No joo, kerhot ovat onneksi olemassa.
Mutta minulla alkoi eniten stressata ne toiset lapset.
Nykyään kun lapset ovat päiväkodissa päivän, viikonloppuja mummoloissa jne, vanhemmilla ei usein ole mitään käsitystä heidän lastensa käytösasioista. Ja lisäksi suomssa on vielä perinne, että iloitaan siitä, että lapsi pärjää elämässä, jos on itsekäs ja itsepäinen ja riehakas.
Kun vieraita lapsia tulee käymään, suurin osa on sellaisia, että on kylässä kuin kotonaan. Esim. alkaa tapella ja määrätä siitä kyläpaikan lapsen lempilelusta, että minä ehdin ottaa tämän (vaikka kyseistä lelua ei sen om istaja haluaisi edes koko leikkiin mukaan)

Ja nämä lapset joita hoitaa päiväkoti ja mummot ja joskus myös omat vanhemmat, ovat yleensä aivan käyttäytymiskyvyttömiä. Kukaan ei ole koskaan sanonut,että on ihan sama mitä sinä haluat, mutta toisillakin ihmisillä on haluja ja toiveita, ja joskus pidetään itse suu kiinni ja kuunnellaan sitä toista. ja kompromissien tekeminen on täysin mahdotonta jne.
ja kylässä mennään toisten kaapeille ja hyllyille ja keskittymiskyky on heikko. Haluttaisiin vaan vetää kaikki tavarat alas ja leikkiminen ei onnistu.

Ja omat vanhemmat saattavat pitää lapsiaan sosiaalisina ja reippaina eikä heillä ole mitään käsitystä, miksi heidän lapsensa eivät ole toivottuja vieraita.
 
minä olen ollut kotona lasten kanssa jo 14 vuotta ja aion olle edelleenkin vaikka tuo nuorimmainenkin täyttää jo 3v. Mikään ei ole lapselle niin tylsää kuin palata koulusta tyhjään kotiin ja kovin vähän jää iltaisin aikaa viettää noiden lasten kanssa jos kävisin töissä. Mä joudun valitettavasti elämään miehen siivellä,mutta siitä on kyllä sovittu jo ennen avioitumista joten mies ei pane pahakseen perheen elättämistä yksin=)
Ja ammattikin minulla on ja töihin pääsen heti kun muksut on isompia=)
Voimia kaikille kotiäideille,tämä on tärkeää työtä jonka tuloksista saamme varmaan nauttia vanhempana=)
 
Et ole minusta yhtään outo. Tosin en ole omasta mielestänikään outo, vaikka nuorimman lapseni kanssa en ollutkaan kauan kotiäitinä. Ei asiat ole niin mustavalkoisia. Me elämme varsin rikasta ja mukavaa lapsiperheen elämää, vaikka meillä tosiaan pienin menikin jo pikkuisena hoitoon. Hoitopaikka on aivan ihana ja meillä jää arki-iltaisin 5h aikaa olla lasten kanssa, viikonloput meillä on kokonaan vapaat.

Ja kukas kommenoti, että ei ole yhtään niin raskasta muuta työtä kuin kotiäitiys. Ei pidä paikkaansa aina. Ja kotiäitienkin tilanteita on NIIN erilaisia. Jollain on monta pientä, vaikka alle kouluikäistä, joku on yksinhuoltaja vailla tukiverkostoa jne., mutta jos esim. tällä hetkellä jäisin kotiäidiksi yhden alle 3V:n kanssa, pääsisin jo melko helpolla. Isommat lapset ovat eskarissa ja koulussa. Meillä on mielstäni vielä helpot lapset, kaikilla ei. Eli tarkoitan, että ei ole tietenkään vain yhtä tilannetta olla kotiäiti.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Emilyn:
Outona pidetään jo usein sitäkin, että hoitaa lapsensa kotona sinne 3-vuotiaaksi asti. Ei sitä nykyään kovin paljoa arvosteta.

ei se olekaan työtä, vaan OMIEN LASTEN HOITOA ja kotitöiden tekeistä, joita pitää tehdä töissäolevankin, mutta lyhyemmässä ajassa.
Nykyää o helppoa kunonkoneet ja laitteet, edes ei voi raskaaksi kotona oloa sanoa
 
Koska on yli 3 vuotiaan etu olla päivähoidossa/kerhossa/ poissa äidin helmoista..puhumattakaan koululaisista. Olisin varmaan ahdistunut ja jäännyt ihan pullamössöksi jos äiti olisi ollut koulun jälkeen paapomassa kotona.
 
Alkuperäinen kirjoittaja aina ei voi olla kivaa:
Koska on yli 3 vuotiaan etu olla päivähoidossa/kerhossa/ poissa äidin helmoista..puhumattakaan koululaisista. Olisin varmaan ahdistunut ja jäännyt ihan pullamössöksi jos äiti olisi ollut koulun jälkeen paapomassa kotona.

Mielenkiintoista. Vai että aina ei voi olla kivaa. Mun äiti oli kotona aina kun tulin koulusta. Ja se oli ihan superihanaa eikä musta kyllä pullamössöä tullut. Päinvastoin osaan nauttia juuri pienenpienistä asioista kuten lasteni kanssa olemisesta. Kun tiedän että se on niille tärkeintä maailmassa. Luulen kyllä että en voi olla kotona kun lapseni menevät kouluun, mutta onnekkaita he joilla niin on.

 
Alkuperäinen kirjoittaja miettikäähän:
Monenko kotiäidin mielestä pitkä kotihoito olisi hyvä juttu, jos olisikin tavallinen käytäntö, että lasten kanssa kotiin jää isä ja äiti joutuu itse tienaamaan töissä elannon koko perheelle, huvitti tai ei? Ja samalla ko. työssäkäyjä-äiti joutuisi luopumaan kaikista lasten kotonahoitamiseen liittymättömistä unelmistaan, koska mihinkään ei olisi rahaa, kun kaikki menisi sen kotona olevan isän (ja lasten) elättämiseen.

Yhtälailla lasten etu se isäkin kotona olisi kuin äiti. Poikien (miksei tyttöjenkin) kehityksen kannalta se voisi olla jopa tärkeämpää saada viettää suurin osa ajasta kotihoidossa nimenomaan isän kanssa, koska päiväkodissa ja kouluissa aikuisista suurin osa on joka tapauksessa naisia. Kolmevuotiaita harvemmin imetetäänkään, joten mitään estettä sille ei ole, etteikö isä voisi olla "tärkeämpi" vanhempi.

Ootko koskaan huomannut, että miehille maksetaan parempaa palkkaa kuin naisille? Jos mies hoitaa lapsia kotona ja nainen käy töissä, nainen joutuu tekemään muutaman tunnin pidempää päivää, jotta saisi saman rahan käärittyä kokoon.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja maimai:
Alkuperäinen kirjoittaja Vieras:
Mutta tästäkin ketjusta näkee, että on vielä olemassa epäitsenäisiä naisia, jotka ovat valmiita heittäytymään koko elämäkseenkin toisen armoille ja elätettäväksi.

Ei voi olla totta, juuri tällaisia kommentteja tarkoitin. Ei se tee minusta mitenkään epäitsenäistä jos haluan hoitaa lapseni kotona kun he ovat pieniä. Ei se ole keneltäkään pois, kaikki saavat tehdä omat valintansa, eikä se tee minusta yhtään sen huonompaa kuin muutkaan.
Minulle raha ei merkitse kaikkea. Myös unelmilla on merkitystä, ja usko tai älä, minulle on tärkeää, että lapseni saa kasvaa ensimmäiset vuotensa kotona. Jos se joidenkin mielestä vie minut kiviajalle, en voi kun hämmästellä.

Jostain syystä puhutaan aina äidin oikeudesta hoitaa lapsia kotona.

Eikös se ole lapsen oikeus ja miksei isät saisi olla koti-isinä. Tosiasia oikeasti on, että jos isä haluaisi hoitaa lasta kotona, ei naiset sitä hyväksyisi, eivätkä pitäisi lapsen kannalta hyvänä. Vain itse pitää saada olla kotona. Oikeasti lapsia ei ajatella tippaakaan, vain omaa itseä, ettei tarvitse olla työelämässä, vaan saa viettää henkisesti ja fyysisesti helpompaa elämää kotona.

Höpöhöpö. Juurihan ap.kin kirjoitti, että nyt ei ole kyse hänestä eikä miehestä, vaan lapsista.
Saattaa meilläkin vuoro vaihtua, samantien jos löydän työtä. Mies on taatusti hyvä hoitamaan muksut, hyvillä mielin lähtisin töihin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja aina ei voi olla kivaa:
Koska on yli 3 vuotiaan etu olla päivähoidossa/kerhossa/ poissa äidin helmoista..puhumattakaan koululaisista. Olisin varmaan ahdistunut ja jäännyt ihan pullamössöksi jos äiti olisi ollut koulun jälkeen paapomassa kotona.

Samaa mieltä, muistan elävästi kuinka ihanaa minusta oli kun kotona ei ollut ketään kun tulin koulusta kotiin, jopa lapset nimittäin kaipaavat yksinäisyyttä eikä aina sitä äitiä siinä paapomassa.
 
Kyllä se niin on että jos naisella on pari lasta ja kummastakin viettää sen kolme vuotta kotona, niin selviöhän se on että työelämästä jää aika paljon jälkeen. Joten sinänsä se ei ole lyhyt aika ollenkaan koska juuri noina vuosina kilpailu työpaikoilla on kovaa.
 

Similar threads

K
Viestiä
28
Luettu
585
Aihe vapaa
Pyrystiina harmaana
P
M
Viestiä
65
Luettu
9K
Perhe-elämä
matkustelkaa hyvät ihmiset ja kokekaa flirtin ilot
M
A
Viestiä
31
Luettu
1K
J
K
Viestiä
6
Luettu
643
P

Yhteistyössä