LOKAKUUN ÄIDIT 33

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja -Nessu-
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Anna 24 kyllä se on ihan normaalia noi lantioseudun kivut..kuvailitkin juuri hienosti..ihan kuin paikkoja revittäis erilleen..sitähän se on pesä kasvaa, jotta vaavi mahtuu ulos. Täällä sama vaiva.

Toistaiseksi selvisin säikähdyksellä. Verenpaineet oli kylläkin taas nouseet. painon kehitys onneksi VAIN 580 g viikossa.. viimeisen 3 viikon aikana painoa on tullut yhteensä 5 kg. ihan kiva. verenpaineet oli tänään 137/ 84. rajahan on 140/90, mutta vaihtelee kuitenkin yksilöittäin. mulla alapaine on noussut lähtökohtaan nähden turhan paljon ja vielä kun huomioi että äidilläni raskausmyrkytyksessä paineet oli korkeimmillaan 135/ 90 niin hieman pistää pelottamaan tuo mahdollisuus, mutta ainakin minua tarkkaillaan ahkerasti. Pisu mulla oli kuitenkin tänään ihan puhdas. seuraavan kerran jo keskiviikkona. Silloin olis lääkärikäynti. Meillä ei neuvolassa ole ultraa joten koko arvio tehdään ihan arvioimalla.
 
Kunhan kurkkasin, kun tulin sairaalasta :). Minun pojille tehtiin painoarviot mittaamalla pään ympärys, reisiluu ja vartalon ympärys. Kone laski sitten jonkin yhtälön mukaan painoarvion. Tämä tehtiin ensiksi 2 viikon välein ja lopussa viikottain. Pieleen on täytynyt mennä joka ainut kerta, koska niin paljon heitti.

Airi täällä Tampereella vielä siedettävän verenpaineen ylärajat (ainakin minulla) olivat 160/90. Tiistaina ei pissassa ollut proteiinia, mutta perjantaina jo hurjat määrät. Tilanne pahenee todella noepasti.

Pojat olivat niin virkkuina nyt illalla. Sinne jäivät toisiaan katselemaan. Voi kun saisi heidät jo kotiin. Öitä ...
 
Hei Äiskä!

Kiva kuulla, että pojat kokoajan vahvistuvat ja menevät parempaan suuntaan. Toivotaan, että saat pikkuprinssit pian kotiin (=

Mä olen täällä sokereitani manannut koko päivän - koholla tuppaavat olemaan. Pitikin Äiskältä kysyä, että minkämoisia insuliinimääriä pistit illalla /aterioille ja normalisoiko ne sun arvot? Musta on koko ajan tuntunut, että tuo insuliini on mulla täysin/melkein tehotonta. Välillä jätin iltainsuliinit kokonaan pois ja arvoihin se ei juurikaan vaikuttanut? Nyt sairaalareissun jälkeen mulle jäi ateriainsuliinitkin.

Tänään oli kaikilla aterioilla 1h arvot yli 8, vaikka ihan tavallisesti olen syönyt ja pistänyt joka aterialle 12 ky pikainsuliinia??? No en kyllä ole paljoa liikuskellut, mutta silti en ymmärrä. Väliin on taas päiviä, jolloin arvot on ihan ok esim. hiilihydraattipitoisen kyläkahvittelun jälkeen. Raivostuttavaa! Ja kun tietenkin mieluiten olisi kokonaan ilman insuliineja.

Loppuiko sulla sokeriseurannat synnytykseen? Mites Aatun ja Beetun sokerit?

Mulla vauvan painoarvio oli 32+1 1900g ja 33+3 2400g (jompikumpi heittänee, koska en usko vauvan kasvaneen 500g/viikko). Mitään kovin isoa vauvasta ei ole kuitenkaan veikattu (lasketuissa ajoissa 3,4-3,6 kg?), vaikka sokerit ovat olleetkin koholla. Torstaina kuulee taas uuden "painoveikkauksen" (;
 
Painoarvion saan minäkin kuulla sitten huomenna, kun tehdään se synnytystapa suunnitelma.

Mullehan se tehdään lähinnä siksi, kun on se myoma kohdussa. Jos se on kasvanut ja pahasti tiellä niin päädytään ilmeisesti sektioon.
Jos esim näyttää ettei pää mahdu tms. Itse haluaisin mieluummin alatiesynnytyksen. Mutta kumpi vaan on vauvan terveyden kannalta parempi niin se sit toteutunee.

Vähän kyllä jännittää, pakko myöntää. Mä epäilen, että vauva saattaa olla aika suuri. Ainakin vatsa on kuin virtahevolla :)

Aika alkaa käymään välillä pitkäksi, kun ei jaksa tai pysty oikein tekeen mitään. Supistelee vähän väliä mutta lähes kivuttomasti. Nukkuminen aika hankalaa. Paras uni tulee yleensä aamusella lehden lukemisen jälkeen.

Kaksi asiaa jotka jää tästä raskaudesta mieleen ovat "Sä oot niin hyvinvoivan näköinen" ja "Onpas se valtava, ootko varma ettei siel ole kaks?"
Noi lauseet oon kuullu mielettömän usein, kyllästymiseen asti.

No niin. Öitä kaikille. Ja taas mahan viereen maate...

 
Heppa vaan arvon daamit!

Kyllä tämä äitiysloma/sairausloma on kiireistä aikaa. Koko ajan on jotain sovittuna. Ei kyllä pääse pitkästymään ja olisi kiva vähän ehtiä kotihommiakin hoitelemaan. Huomenna olisi tarkoitus lähteä Jyväskylään katsomaan halvaantunutta enoani joka asustelee sotainvaliidikodissa. Hänellä on ikää jo jonkin verran yli 80 joten paras käydä aina moikkaamassa kun voi sillä eihän sitä tiedä miten kauan hän elää. Jännittävä matkahan siitä tulee kun äitini 70 v haluaa myös ajaa osan matkasta. Skarppi nainen hän on, mutta varsinkin kaupunkiajo on vähän pelottavaa....

Kyselin viime torstaina neuvolasta synnytystapa-arviota kun luulin, että se tehdään kaikille, mutta ei meillä ainakaan. Täti vaan ihmetteli, että miksi minun kohdalla tehtäisiin. Joo kyllä itsekin tajuan, että tätä lantiota on vaikka muille jakaa, mutta luulin sen kuuluvan rutiineihin, että kaikki tsekataan.

Noh nyt suihkuun ja ulos kävelylle. Tarkoitus on taas hilpaista lähikauppaan ostamaan tuoretta kalaa. Tiistai = kalapäivä.

Päivän jatkoja mameille ja tuleville!

Fantti
 
Milla: Jos menet sinne Hyvinkäälle tutustumaan niin mene rivin päähän istumaan. Me istuimme ihan keskellä ja kun happi rupesi salista loppumaan meinasi luku lähteä laskentaan ja tuli ihan kamala olo. sinnittelin tuskissani kun en viitsinyt häiritä kaikkia. Voihan se olla että ilmastointi oli viimeksi vaan unohtunut, mutta varoitan siltikin!

Fantti
 
Lääkärikäynti takana.. hyvä mieli jäi!
Masuasukki voi kuulemamme mukana hyvin ja kohdunsuu on tutkimuksen mukaan vielä kiinteä. Tosin se on lyhentynyt 2,5 senttiin.. onko se jo normaalia? mulla raskausviikkoja 35+5.
Hivenen ärsytti lääkärin anteeksipyytelevä tyyli.. hän on ilmeisesti kotoisin Aasian alueelta ja puhui todella huonoa Suomea. En oo edes ihan varma ymmärsikö kaikkea mitä yritettiin kysyä.. kiva, kiva, kiva!
Ja synnytystapa arvioista ei ollut puhettakaan, saatika sitten masuasukin painoarvioista.
Mut nyt shoppailemaan!
Hyviä vointeja kaikille!
 
Mietittiin tuossa että mitä ne kolme S:ää taas olivatkaan. Kuka muistaa? Saunan ja seksin muistin, mutta entä se kolmas? Mies ehdotti suutelua, mutta ei taida olla se...? Suklaa? Sukulointi? :)
 
Yhtenä kappaleena täällä vielä ollaan ja varmaan ollaan vielä pitkään. Kyllä se oli onneksi valkovuotoa se eilinen, oli vaan tosi juoksevaa ja sitä tuli sen verran, että säikähdin sen olevan menoa. Edelleen on vähän huono olo, jotain mahatautia varmaankin. Verenpaineet on kyllä varmaan tosi alhaalla, huippaa ihan vaan seisoma-asennossakin. Huomen aamulla on neuvola, joten sinnittelen sinne asti, muuten voisi käydä polillakin tsekkauttamassa vielä tilanteen.

Nyt tulin yliopistolle palauttamaan väitöskirjan raakiletta. Kyllä siinä vielä on hirveesti korjattavaa, joten en sitten saanut sitä mitenkään valmiiksi, vaikka niin vielä keväällä ajattelin. Ei voi mitään, kun on ollut töissä ja on tuo lapsikin. Mutta pääasia, että on alusta loppuun kirjoitettu ja sitä voi jo joku ruveta tarkastamaan ja korjailemaan. Vuoden päästä sitten uudestaan. Mutta eilinen säikäytti niin pahasti, että nyt aloitan oikean äitiysloman. Ei töitä, ei opiskelua - ihan vaan oleilua, loikoilua ja niitä vauvatavaroiden paikalleen laittamista ;) (joku tuolla jo ystävällisesti kommentoikin, kun en ole vielä vauvajuttuja laitellut, hihii...).
 
Ebba: täällä toinen isomahainen...oon ite 162cm ja vauvan painoarvio oli viime viikolla 3300-3400g. Mitattiin pään ja vartalon ympärys ja sen perusteella arvio. Uudelleen arvioidaan keskussairaalassa viikon päästä. Mulla ei anneta mennä päivääkään yliaikaiseksi vaan käynnistetään jos ei synny ennen laskettua aikaa.

ariel69: Meillä neuvolatädin S:t on (vielä tässä järjestyksessä). Siivous, sauna, siideri ja seksi... Tuolla kokoonpanolla pitäisi kuulemma onnistua, mutta mun mielestä noi sun suklaa ja suutelukin oli niin mainiot että ne sinne väliin. Eli siivous, suklaa, sauna, siideri, suutelu ja seksi ;)

Eilen olin kaupungissa shoppailee ja sain siellä kipeitä supistuksia joten voiskoha siivouksen vaihtaa shoppailuun :D? Tulee vaan kalliiksi jos useampi päivä lähtee "käynnistämään".

Jeps nyt päiväkävelylle, muuten iskee taas hedari.

Kylie 37+4
 
Moro,

joo, se kolmas S ei valitettavasti ole suutelu eikä suklaakaan, vaan siivous, jota meikäläinenkin on jo harrastanut tänään (tytön kummitäti tulee käymään). Ja meillä lisätään vielä yksi P kolmen ässän kaveriksi, eli pakkaaminen. Tosin en TODELLAKAAN yritä saada lapsparkaa jo syntymään, eieiei vielä saisi tulla moneen viikkoon!

Sain ajan synnytystapa-arvioon, ja se on vasta rv 36+5 - eikös se ole jo aika viime tingassa?! Täytyypi tehdä ihan oma aloitus palstalle aiheesta. Ajattelin yrittää aikaistaa sitä, jo senkin takia että aika on klo 12.40 eli miehen mukaantulon kannalta hieman huono.

Painoarviot heittävät helposti +/- ½-1 kg ultrallakin, sillä tulos saadaan tosiaan pään- ja vatsanympäryksen sekä reisiluun mitan perusteella. Helpoiten mitat saadaan luusta, eikä vauvan rasvakerroksen määrää saada mitattua kunnolla. Meidän tyttöä esimerkiksi kaavailtiin pari päivää ennen syntymää ½ kg todellista painavammaksi, kun pituutta olikin 53 cm (painoa 3,650). Miehen sukuun on syntynyt useampikin vähintään 54-senttinen vauva, joten saa nähdä millainen tämä pikkusisarus on. Mitään 50-senttisiä vaatteita ei ole kaapissa varalla tälläkään kertaa. =)

Ikionnellinen, tuo 2,5 cm kohdunkaula on ihan normaalia noilla viikoilla, eikä edes mitenkään hälyyttävää. Jotkuthan kulkevat kohdunsuu auki viikkoja ennen synnytystä, apua, se vasta olisi jännittävää...

Jepulis.

A.
 
Neuvolakuulumisia, oli ihana käynti tällä kertaan. Juteltiin pitkään sen tädin kanssa ihan kaikesta ja menikin se koko puoli tuntinen.

Eli RV 38+1

Paineet 126/72, ihan normipaineet mulle, tosin jännä että on koko raskauden ajan nousseet aina hieman, alussa oli 117/67, 119/72, 115/74
Miten teillä muilla?

Painoa +350g/vko, toiseksi vähiten tähän mennessä, jeeee!!
Turvotus +
Syke 135, vauva nukkui mutta hyvin on hidastunut..
Sf-mitta 35 (sama kuin viimeksi eli vauva alkaa laskeutumaan..
Tosin huomaan sen itsekin kun alkaa olemaan tuota tilaa hengittää
Vedet, liikeet, pissa, kaikki nämä niinkuin pitääkin..
Ja raivotarjonnassa ollaan...

Uusi aika ensi viikon tiistaina, ja se todettiin että yhtenä kappaleena olen kuulemma vielä silloin...HÖH, tavallaan :) Eli meillä mennään todella lähelle laskettua aikaa tai sitten yli...
Ihanaa tietää se että täällä ei anneta mennä sentäs kahta viikkoa lasketun ajan yli ainakaan ensisynnyttäjillä...Että viimestään sitten revetään vko 41..

Painoarviota en tiedä muuta kuin edelleen sen veikkauksen että sellainen kolme puolikas sieltä syntyy kuulemma...saa nähdä onko totta..

Craviz ja pikkuinen
 
Tänään olin aamulla ekassa vyöhyketerapiassa ja sen päälle neuvolassa. Teki hyvää jutella sen vyöhyketerapeutinkin kanssa ummet ja lammet synnytyksista sun muista. Kovasti löytyi kipupisteitä, lantion pisteet jo oireilivat ja närästyspistettä hierottiin oikein tarkkaan ja koko raskauden ajan vaivannut häntäluu löytyi kipupisteenä. Jänskää. Lisäksi terapeutti yhtäkkiä kysyi, että onko mulla flunssaa ja just viime yönä alkoi, pari päivää on ollut kurkku kipeä. Siihenkin löytyi oma limaa irrottava pisteensä, ihmetteli, kun sitä kavahdin. Nyt käytiin läpi ihan noita raskausvaiva- ja lantion rentoutuspisteitä läpi, jos (kun) päästään laskettuun aikaan, niin aletaan sitten käymään enemmän läpi kohdunsuuta stimuloivia kohtia. Oikein mukava käynti, ensi viikolla taas.

Neuvolassa kaikki ok. Tosin sijainen, mutta erittäin mukava sellainen. Fundus oli laskenut, mutta jotenkin mulla on sellainen olo, että vauva olisi hiukan laskeutunut. Ensi viikolla myös neuvolaan.

Mulle riitti ultralla tehdystä painoarviosta tieto, että suht normaalin kokoinen poju olisi tulossa. Esikoisesta painoarvio kun heitti yläkanttiin lähemmäs kilon, mutta se olikin sellainen pallopää, että vähemmästäkin arviot heittää.

Nyt päikkäreille ja sitten hakemaan muksu tarhasta. Mies ei sitten kehittämillään työkiireillä kerkeä synnytysvalmennukseen (ei neuvolan järkkäämä), eikä sen nyt niin väliäkään, mutta saapi nähdä miten tuo kolmevuotias vekara viihtyy samoissa tiloissa olevan MLL:n lastenhoitajan kanssa 2.5 h kahtena iltana peräkkäin.

t. Lotta rv 37
 
Terveiset lokamammoille! Onpa tosi hauska lukea ja jännätä, milloin ja kuka teistä seuraavaksi ilmoittelee uutisia. Meidän poju on jo viikon ikäinen (tasan viikko sitten muuten, klo 12.46!!!), ja just aamulla puhuttiin, että se olisi ihan hyvin voinut syntyä vasta tänään tai vasta neljän viikon päästä. Mulla oli ihan sellainen tunne, että mä olen varmaan viimeisenä jonossa täällä listoilla, mutta tosi ihanaa, että vauva on jo tuossa vieressä. Välillä tuntuu, että on tuhlannut vuosia elämästään, kun ei ole aiemmin ollut lapsia. Jos jossain on elämän tarkoitus, niin tässä. (Anteeksi, olen ollut hirveän tunteellinen koko ajan :) Joka päivä pitää tirauttaa pienet onnenitkut...)

Nessulle hirmuisesti onnea pienistä pojista, aika hoikkia poikia, mutta kivan samankokoisia. Mitenköhän meille tuleekin näin poikavaltaista listaa? Äiskä: kuulosti hurjalta nuo Beetulla epäillyt sydänjutut ja muut, mutta ilmeisesti syytä ei ole suurempaan huoleen? Mun hyvän ystävän pikkusisko on töissä siellä TAYSissa ja hoitaa just näitä pieniä keskosia. Nuori, tumma pitkätukkainen sievä tyttö, kuulemma kovin tykätty työssään. Ja Kylie, mun mies oli synnytyksessä aika hiljaa, koska sanoi arvanneensa, että en tykkää turhasta tsemppaamisesta tai höpötyksestä. Kätilöt hoitivat tosi hyvin tuon kannustuspuolen sitä paitsi. Tosi mukavaa että mies oli mukana kuitenkin, oli se sillekin aika rankka kokemus kuulemma, katsella toisen kipuja voimatta itse tehdä mitään. Ei kuitenkaan pyörtynyt, vaikka kysyi synnytysvalmennuksessa ainoana kysymyksenä kätilöltä, että kuinka usein käy niin että isät pyörtyy :)

Meillä kävi eilen neuvolantäti punnitsemassa vauvan, ja paino oli jo vähän yli syntymäpainon, vaikka alimmillaan oltiin kai 7% alle. Täti antoi myös luvan lopettaa yöheräilyt väkisin, tähän saakka ollaan siis laitettu kello soimaan ja syötetty säännöllisesti. Viime yönä nukuttiin silti yhdestätoista ensin kahteen, sitten seitsemään ja lopulta puoli kymmeneen. Hassua muuten, että pitää ihan kirjoittaa ylös nuo heräämiset ja vaipanvaihdot ja syömiset, kai sitä on pää niin sekaisin, että oikeasti ei kumpikaan muuten muisteta kellonaikoja tai mitä milläkin heräämisellä tehtiin. Pari kertaa ollaan jo käyty ulkoilemassakin, eilen käytiin jo esittäytymässä taloyhtiön hiekkalaatikolla (äidit huusivat sieltä yhtaikaa "ONNEA!", kun tultiin kantokopan kanssa ulko-ovesta ulos, kivaa :)). Huomattiin vasta eilen, että täällä tulee olemaan myös ruotsinkielisiä leikkikavereita, mun mies kun on ruotsinkielinen ja lapsesta tulee toivon mukaan kaksikielinen. Leikkikaverit ainakin helpottaa asiaa.

Tulipas pitkä pätkä. Mainiota viikkoa teille kaikille ja kärsivällisyyttä! Blogista http://www.johde.net löytyy kiinnostuneille taas lisää vauvakuvia (tätä vauvaa on kyllä pikkasen kuvattu...)
 
Heippa kaikille ja onnea paljon vauvan saaneille! Kiva kuulla jo teidän vauva-arkeakin =)

Täällä ei vieläkään mitään merkkejä tulevasta h-hetkestä. Mistään limatulpasta ei ole tietoakaan, tai sitten en ole vain huomannut sitä. Laskeutumista en ole huomannut, tosin hengittäminen on vähän helpompaa ja ei enää närästä. Tarkoittaakohan se että vauveli on laskeutunut..? Kaikki vain sanovat (jopa anoppi, vaikka synnytyksistä 30 vuotta), että kyllä sen laskeutumisen sitten huomaa. Mahan muotokin on sama kuin ennen, eli ei ole "tipahtamaisillaan".

Kivuttomia suppareita tulee päivittäin, enemmän illalla kuin päivällä. Eilen oli kyllä oikein tuomiopäivä. En tiedä mitä olin tehnyt, mutta nivusista (siis tuo mahan ja jalkojen välinen alue) sattui aivan s****nasti aina kun yritti kävellä. Tuli mieleen lapsuuden kuumetaudit, kun imusolmukkeet oli kierossa tuolla nivusissa tulehdusten takia. Samanlaista kipua. En sitten tiedä mitä tarkoittaa, ei teistäkään kukaan ole vastaavasta kertonut..

Piti tämän päiväinen neuvolakin perua tuon kivun takia, koska en uskalla lähteä ajamaan. Huomenna piti lähteä vielä leffaan kaverin kanssa Hkiin, mutta kun kävelemisestä ei tule mitään, niin peruin senkin. Nyt sitten loppuaika kökitään täällä kotosalla..Onneksi sentään vieraita käy mua piristämässä, eilen yksi kaveri puolivuotisen vauvelinsa kanssa =)

Kovasti täällä puhutaan painoarvioista. Tajusin just että eihän mulle ole sellaista tehty. Ronkittiin vähän tuolta alhaalta ja mumistiin jotain, kai se sitten tarkoittaa että asiat ok. Ja kai se lääkäri olisi sanonut jos vauva vaikuttaisi kovin isolta...

Varmaan Orvokki kiva tunne, kun sait sen väitöskirjan vietyä tarkastettavaksi. Varmaan tuntui että olisi joku paino vähemmän hartioilla. Mä kovasti odotin sitä inspistä, että olisin tehnyt edes vähän gradua nyt äippälomalla, mutta sitä inspistä ei koskaan tullut =)

Annette rv 39

ps. en onnistunut vieläkään pääsemään sinne Yahoolle, joten taidan tänne jatkaa kirjoittelua..
 
Kuulosti mielenkiintoiselta tuo Lotan vyöhyvketerapiassa käynti. Löytyisköhän täältäkin joku vastaava asiaan perehtynyt, täytyykin tutkia asiaa.

Mun lääkäri ehdotti eilen mahdollisuutta käynnistykseen ensi viikon tiistaiksi. Olen 1,5 cm auki eli puoli senttiä on tullut kehitystä viikossa. Ensin olin vähän epäilevällä kannalla, mutta yön yli nukuttuani se vaikuttaakin jo paljon paremmalta idealta. Vähentäisi huolta esikoisen hoitoasioista kun voisi sopia ajat selväksi etukäteen ja toisaalta alkaa ottaa päähän tämä olemisen kankeus. Lantio sen kun naksuu edelleen, tekee nukkumisesta hankalaa kun ei pysty kylkeä kääntämään ilman että kivusta irvistelee ja maha on muutenkin tiellä joka paikassa (muun muassa housuja silittäessä poltin mukavat raidat mahaankin, mistäs se siihen eteen änkeytyi?).

Esikoinen käynnistettiin pari päivää yliaikaisena ja putkahti ulos 2h15min tipan laittamisesta, joten aika haipakkaa mentiin. No lopullinen päätös tehdään vasta ensi maanantaina, ja sitä paitsi mistäs sitä tietää vaikka tulisi jo aiemmin. Eilen illalla oli tosi ikäviä menkkamaisia kipuja, kävi jo mielessä että nytkö tästä lähdetään. Ehkä vain provosoitui lääkärin ronkkimisesta.

Ja sitten kun niin olen hehkuttanut että nyt pidän oikeasti lomaa ja lepään ja järjestelen sairaalakassia (vieläkin pakkaamatta) ym. kaikessa rauhassa, niin eikös esikko tullut kipeäksi. Tosi rentouttavaa kitisevän 1,5 v. kanssa viettää kaksin koko päivä iltaan asti kun mies tulee vasta seiskan maissa. Toinen raukka pieni kun tarvitsisi paijausta ja haluaisi väkisin tulla syliin (yleensä ei juurikaan viihdy), mutta kun tuntuu mahassa pahalta kanniskella. Että se siitä levosta ja rauhasta sitten. Oikeasti ottaa päähän kun itse olisi todellakin levon tarpeessa.

Sori, tämmöistä valitusta vaan tänään, toivottavasti huomenna parempi mieli.
Peppi 38+2
 
Moikka!

Ja vihdoin ja viimein taas linjoilla! Meni puoli päivää teidän jutuja lueskellessa, kiva oli taas päivitttää kuulumiset. Taidan kirjoitella paremmalla ajalla vaikka huomenissa, ajattelin nyt vaan ilmoittautua nettihiljaisuudesta ja tietysti ONNITELLA ISOLLA OO:LLA VAUVAN SAANEITA, eli onnea Äiskä, Zuza, Nessu, Bahama. Olikos vielä muita? Vielä en ehtinyt Yahoolle, yritän tajuta niistä sivuista jotain piakoin ja laitan sitten tapaamisesta kuvia sinne. Oli kyllä kivaa, kiitos vielä kaikille! Hymyilytti koko loppupäivän!

Olo ihan mainio muuten, pikkuinen on kiinnittynyt (olin aamulla neuvolassa), eilinen reissu kotiin vähän vielä väsyttää. Ajoin kotiin yksin 450 km ja olihan siinä köröttelemistä tällaisena elefanttina!

Mutta nyt pyykinpesuun! Ja sitähän riittää, mie kun tuli eilen kans kotiin työmatkalta ja sitten vielä mun omat kamppeet Turkuviikon ajalta. Siis hommiin!

Aurinkoa,

Pinni ja pienokainen 37+2
 
Ei täälläkään mitään painoarviota tehty, eikä synnytystapa-arviointia..kyselin tätä neuvolasta, niin sen takia painoarviota ei tehty, kun on tehty ä-polilla viikolla 31..ja synnytystapaa ei sen kummemmin, kun lantiossa on tilaa..Pelkään kuitenkin, että tulee jättiläisvauva, enkä saa sitä ulos, joten toivon hartaasti, että ei menisi yli lasketun ajan. Olen myös ollut vyöhyketerapiassa (nyt 2 kertaa) ja mulla myös paineltiin sellaisia kohtia, jotka auttavat synnytyksen käynnistymiseen, mutta saapa nähdä ;)
Kyselin muuten äidiltäni ja kahdelta siskoltani niiden synnytysten käynnistymisiä. Äidilläni 6 lasta ja kaikki käynnistyneet lapsiveden menolla, kahdella siskollani molemmilla 2 lasta ja käynnistyneet supistuksilla..joten toivonpa, että olisin perinyt äitini lapsivedenmenon ;) kun olis jotenkin selvää..
Huomenna meinaan vielä pitää shoppailupäivän, niin sitten on se ÄSSÄ kokeiltuna :)

maruska 38+1
 
Tässä loppuvaiheessa alkaa laskettujen aikojen ero tuntua isolta. Toiset odottelevat jo vauvaa (toisilla on jo nyytit kotona!) ja minulla on vielä 6 viikkoa laskettuun aikaan...

Maruska et ole ainoa joka pelkää jättivauvaa, täälläkin pelottaa että vauva on joku 4,5 kg jässikkä syntyessään. Sellaista painoa ei kehtaa lehteen laittaa tai sukulaisille kertoa... Olen aina huolestunut kun syön makeaa että nyt se vauva taas lihoaa. Oma lihominen ei niinkään huolestuta enää, jostakin syystä.

Yritän keksiä itselleni kaikkea tekemistä ettei odotusaika kirjaimellisesti olisi pelkkää odotteluaikaa. No, nukkuminen on aina hyvää tekemistä. Taidan ottaa iltapäivätorkut...

Kiva muuten kuulla että loppuvaiheessa maha laskeutuu ja tulee taas tilaa tuohon kylkiluiden alle. Vauva nimittäin punkee jo aika ylhäällä ja öisin närästää.

L 34+1
 
Synnytystapa arvio tehty.

Lääkäri ei löytänyt "käsituntumalla" eikä ultralla mitään estettä alatiesynnytykselle. Myoma siis ilmeisesti pysynyt aisoissa tai jopa pienentynyt raskausaikana. Hyvä!

Viikot on 35+4 ja painoarvio oli nyt tasan 3kg.
Herra tohtori sanoi, että nyt vaan sitten tarvitaan yhtä asiaa eli pitkää pinnaa ja hermoja. Merkkejäkään synnytyksen käynnistymisestä ei näkynyt. Kaipa sitä yliajalle mennään :(

Mut mukavaa, että muuten kaikki näytti olevan ok.
 
Mamma-64...No kun miettii niin sulla on laskettuun aikaan vielä tovi niin kyllähän siinä ajassa kerkiää tapahtumaan yhtä jos toista...ei välttämättä mene edes yliajalle...Toivotaan näin! Ja toivon näin myös omalla kohdalla mutta pahoin pelkään että niin tulee käymään että yliajalle mennään...

Craviz
 
Nessulle onnittelut, ja mukava kuulla että kaikilla tuplaantuneilla ja triplaantuneilla, kuten myös vielä odottavillakin, on asiat hyvin .

Liityn sairaslomalle ennen äitiyslomaa joutuneiden joukkioon. Sitä ei olisi tapahtunut ellei työpaikallani olisi nykyisiä mullistuksia. Stressasin ja valvoin ilmeisimmin verenpaineeni lukuihin, missä se ei koskaan tiettävästi ole hillunut: 134/84 + 126/86. Lääkäri laittoi minut jäähylle eilen iltapäivällä ja kielsi edes ajattelemasta töitä. Eilinen meni sekasortoisissa ajatuksissa, mutta tänään olen nauttinut rauhaisasta kotielosta. Työpaikka ehtii mullistumaan vielä moneen kertaan äitiyslomani aikana.

Airi, olisikohan neuvolamme verenpainemittarissa sittenkin vikaa :-) ?

Vauva voi hyvin. Se oli edelleen raivotarjonnassa, ja köllöttää selvästi enemmän vatsan oikealla puolella. Keväisen leikkauksen takia vasemmalla kyljellä nukkuminen saattaa aiheuttaa kipua arpikohtiin, joten nukun mielummin oikealla. Vauvakin siis köllöttää selkä oikealle ja potkiskelee vasemmalle puolelle. Ensimmäinen lapsi hyöri ja pyöri kohdussa, mutta tämä on selkeästi rauhallisempi tapaus. Hänen aktiivisin aika on päivällä. Esikoinen oli aamuyövirkku. Kesti 6-7 viikkoa ennenkuin saimme hänelle jonkinlaisen oikean vuorokausirytmin.

Minkäänlaista painoarviota ei vielä ole tehty, mutta se tait olla 37. viikon tarkastuksessa, joka minulla kylläkin siirtyi 38. viikon loppupuolelle.

 
Minulla on nyt käytössäni uusi pieni kannettava, jonka näppäimistössä on jotain mystistä toimintaa. Se kuittasi vastauksen kesken tekstin korjaukseni. Mielestäni painoin vain kaksi kertaa a-kirjaina ( tait-sanalle loppu-aa:t) ja hups: vastaukseni olikin lähtenyt... On siis hyvä että en ole töissä enää säheltämässä...
 

Yhteistyössä