Mistä se johtuu, että kukaan mies ei kiinnostu musta eikä ihastu?

[Miss Frankenstein]

Ihan oikeasti, mä olen ihan nätti. Tummat piirteet, korkeat poskipäät, kauniit silmät. No, ylipainoa on, mutta siltikin on lantio ja vyötärö ja rinnat. Ei pelkkä tasapaksu pökkelö. Olen mukava ja hauska, mulla on hyvä huumorintaju ja mut saa hymyilemään ja nauramaan helposti. Tosin olen myös hieman ujohko, en suuna päänä joka paikassa. Hyviä ja huonoja puolia musta löytyy niinkuin kaikista, mutta uskoisin että antamani ensivaikutelma on kuitenkin ihan positiivinen.

Tai pitäiskö sanoa, olen uskonut. Vuosia on jo mennyt ilman yhtään mitään romanttista säpinää mun elämässä. Kukaan ei ihastu muhun, kukaan ei tule tekemään lähempää tuttavuutta, kukaan ei kiinnostu. Miksi?

Välillä tuntuu niin surkealta, kun koen että mulla ois niin paljon annettavaa toiselle ihmiselle, olisin valmis tasapainoiseen ja aikuismaiseen rakkauteen ja ihmissuhteeseen, niin ei. Ei tapahdu yhtään mitään. Kukaan mies ei näe mussa ilmeisesti yhtään mitään. Ja tää tuntuu kauhealta, koska mä en itse tajua syytä sille.

Onko mulla sittenkin viallinen peili, joka näyttää mut itselleni nätimpänä kuin olenkaan? Olenko sittenkin oikeasti maailman rumin ja kauhein, kun kukaan, ei kukaan kiinnitä muhun mitään huomiota?

Ja pliis, älkää heittäkö "epätoivoisuus loistaa kauas"- heittoja, kun tässä ei ole siitä nyt kyse. Mä oon ollut yksin jo niin monta vuotta, että epätoivoista musta ei enää saa. Olen hyväksynyt sen asian, että näin mennään ja yksin olen kuolemaani saakka. Mutta syy tälle ois kiva löytää

Tuntuu että kaikki muut, ihan kaikenlaiset muut naiset ja miehet löytää edes jonkun jonka silmissä ovat maailman ihanimpia. Mä vaan en. Taidan siis oikeasti olla todella kauhea?

 

[Kuva]

Kuva ois kiva

 

[Miss Frankenstein]

Kuva ois kiva

Varmaan niin.
En mä nyt kuitenkaan viitsi omalla naamallani täällä tästä avautua. Sori.

 

[two]

Haetko itse seuraa aktiivisesti? Usein jo se, että vaihtaa sen vuihteen "haku päällä" asentoon, tekee jonkun muutoksen.
Mutta ei se helppoa ole, uskon sen. Ei sussa mitään vikaa ole. Monet tapaa ihan sattumalta, se on vaikeeta sitten tietää mikä tärppää. Mäkin välillä surkuttelen veljeni puolesta, kun on fiksu, hyvännäkönen kundi, mutta ei tunnu löytävän kaipaamaansa seuraa. :/

 

[scooby]

No en kyllä ymmärrä. Jos olisin mies, kiinnostuisin takuulla

 

[Jehnny Tightlips]

En ollenkaan usko, että olet todella kauhea. Mutta. Ainakin itselleni on jäänyt kaikkein vähiten muistoja siitä poikaystävästä, joka oli kaikin puolin ihan tavallinen ja keskiverto, mukavakin, mutta ei mitenkään erottuva. Ehkä jotain tällaista? En kyllä tiedä, miten tuollaisessa tapauksessa voisi toimia.

 

[zigi zigi]

et sä sitä unelmien prinssiäs tääl kykkimäl löydä

 

[Miss Frankenstein]

En mä ole enää aikoihin ollut mitenkään aktiivisesti "haku päällä". Joskus olin, mutta samaan lopputulokseen päädyin silloinkin joten päätin lopettaa masokismin. Joskus ois vaan kiva saada edes katse tai flirtti, niin että vois edes kokea olevansa vastakkaisen sukupuolen silmissä kaunis ja viehättävä, mut ei. Oikeesti suurin ongelma on siinä, että mä haluaisin ymmärtää syyn tälle, mut kun mä en vaan käsitä mikä mussa on vikana.

 

[xzc]

Se on niin sattumasta kiinni, että kohtaako sitä oikeaa tai lähes oikeaa.

Tylsiä, mutta joskus kuitenkin toimivia neuvoja on osallistua miesvaltaiseen harrastukseen. Tietysti pitää olla oikeasti kiinnostunut myös siitä harrasteesta, ettei oo metsästäjän oloinen. Treffipalstoillakin on jokun onnensa kohdannut, mutta musta olis jotenkin keinotekoista lähteä kuppilaan istumaan vieraan ihmisen kanssa sillä asenteella. Ainakin pitäisi mennä jonnekin aktiivisempaan paikkaan treffailemaan.

 

[Kuva]

Entä jos olet jotenkin vaikeasti lähestyttävä. Lähestyykö naiset sinua ystävystymismielessä? Millainen sinun kehonkieli on, osaatko sanoa?

 

["Vierailija"]

Mee jonneki nettideittisivustolle.

 

["Sandra"]

Et ole todellakaan yksin ongelman kanssa. Itse en ole löytänyt oikeaa kumppania eron jälkeen. Siitä on 1,5 vuotta. Tapaillut olen monia ja on ollut monenmoista kumppania, mutta aina on ollut joko niin että minä olen kiinnostunut ja mies ei tai toisinpäin. Ei se kuule tärppää monilla muillakaan mutta se on varma että jos et liiku missään niin et kyllä tapaakaan ketään.

 

[Kerpele]

Ei se ole pelkästään ulkonäöstä kiinni. Vaikeaa sanoa pelkän tekstin perusteella yhtään mitään... Voi olla että huomaamattasi vaikka v*ttuilet ihmisille rankemmin kuin tajuat, olet huumorintajuttomampi kuin mitä luulet, et anna toiselle suunvuoroa... tms. Ei pysty sanomaan. Enkä nyt siis tarkoittanut että sun täytyy olla jotain noista mitä mainitsin, mutta "vika" saattaa olla jokin mitä et edes itse tajua.

 

["vieras"]

teetkö itse koskaan juttelulle aloitetta? Vai katsotko vaan sivusta että jotain joku joskus sanoo?

Mulla esim. tuossa parkkipaikalla joku mies söi pitsan palaa konepellin alla kun autolle kävelin ja heitin ennen autoo hyppäämistä näinkin yksinkertaisen kommentin:"onko hyvää"??
hyvä ettei tukehtunut siihen palaseen mutta mä jatkoin normaalisti matkaa ja kun tulin takaisin niin tämä mies oli odottamalla odottanut siinä että saisi mun kans juteltuu...

 

[Miss Frankenstein]

Hmm.. mä uskoisin, että mua ei ole mitenkään kauhean vaikea lähestyä. Tosiaan hymyilen ja olen ystävällinen vieraillekin ihmisille, vaikkakaan en heti ihan lähelle henkisesti päästäkään. Kehonkieleltänikin pyrin olemaan avoin ja vastaanottavainen. Yleensäkin ihmiset kyllä lähestyy mua, mutta ei yksikään missään romanttisessa tai edes seksuaalisessa mielessä.

Joskus olin tosiaan aktiivisempi ja kävin nettitreffeillä yms, mutta nykyään en enää viitsi. Elän omaa elämääni, teen asioita joista nautin.. ja jotenkin silti salaa toivon että joskus tulis vastaan joku, joka ihastuis tai kiinnostuis tai jotain semmoista. Mut ei. Kukaan ei edes katso mua kahta kertaa. Ihan kuin oisin näkymätön.

 

[Miss Frankenstein]

Ei se ole pelkästään ulkonäöstä kiinni. Vaikeaa sanoa pelkän tekstin perusteella yhtään mitään... Voi olla että huomaamattasi vaikka v*ttuilet ihmisille rankemmin kuin tajuat, olet huumorintajuttomampi kuin mitä luulet, et anna toiselle suunvuoroa... tms. Ei pysty sanomaan. Enkä nyt siis tarkoittanut että sun täytyy olla jotain noista mitä mainitsin, mutta "vika" saattaa olla jokin mitä et edes itse tajua.

Niin mäkin uskon, että se vika on joku sellainen jota en todellakaan itse tajua. Mutta se vika on sellainen, joka näkyy musta pitkälle niin ettei kukaan halua edes tehdä lähempää tuttavuutta. Mulla on varmaan joku kauhea kyttyrä selässä, jota mä en vaan oo onnistunut peilistä näkemään :/

 

[Kuva]

Olisko sun lähipiirissä sellaista ihmistä, joka ei pelkää suoraan sanoa negatiivisiakaan asioita? Jos kysyisit ihan suoraan.

 

[zenn]

Ihastutko itse keneenkään? Jos vaikkapa vaikutat itse kovin välinpitämättömältä niin miehet eivät koe sinua mahdollisena naisystävänä vaan kaverina. Itselläni on aina ollut vientiä, enkä mielestäni mitenkään erikoisemman näköinen ole, mutta olen helposti ihastuvaa tyyppiä ja uskoisin sen pienen kipinän välittyvän myös vastakkaisen sukupuolen aisteihin.

 

[Jakob Creuzfeldt]

Tuntuu että kaikki muut, ihan kaikenlaiset muut naiset ja miehet löytää edes jonkun jonka silmissä ovat maailman ihanimpia. Mä vaan en.

Mutta oletko itsekään koskaan nähnyt ketään (edes potentiaalista), joka oisi silmissäsi maailman ihanin?

Tarkoitan sitäkin, että toimiva suhde on aina kaksisuuntainen juttu.

 

[Miss Frankenstein]

Mutta oletko itsekään koskaan nähnyt ketään (edes potentiaalista), joka oisi silmissäsi maailman ihanin?

Voi olen, valitettavasti
Ihastun joskus.. mutta huonosti siinä aina on käynyt. Niin nyt viimeksikin. Yksipuolista, ja tunnen itseni niin typeräksi aina tuon jälkeen. Mä jotenkin kuvittelen että sellainen ihana olisi musta kiinnostunut.. ihan vaan pettyäkseni taas jälleen.
Ja vaikka mulla oiskin "rima liian korkeella", niin kai silti edes _joku_ ihastuisi muhun? Kun semmoista ei vaan tapahdu.

 

[Jakob Creuzfeldt]

Ihastutko itse keneenkään? Jos vaikkapa vaikutat itse kovin välinpitämättömältä ...

Tätä juuri tarkoitin! Jos joku kovin itsetietoisena vain odottaa ja edellyttää, että jonkun toisen täytyy tulla ja ihastua häneen, ja niistä sitten vain valikoidaan....

 

[Kuva]

Tulee ihan paha mieli sun puolesta :hug:

 

[Jakob Creuzfeldt]

Voi olen, valitettavasti
Ihastun joskus.. mutta huonosti siinä aina on käynyt. Niin nyt viimeksikin. Yksipuolista, ja tunnen itseni niin typeräksi aina tuon jälkeen.

Ahaa. Pahoitteluni huonoista kokemuksista. Leuka vaan rintaan ja reippaasti kohti uusia pettymyksiä.

 

[Ys]

Kysy joltain mieheltä äläkä hyväksy vastaukseksi "et ole minun tyyppiäni".

 

[Miss Frankenstein]

Kysy joltain mieheltä äläkä hyväksy vastaukseksi "et ole minun tyyppiäni".

Pitää varmaan laittaa joku galluppi pystyyn mun omalla kuvalla, tyyliin "kerro mikä mättää tässä ihmisessä"..

Eipä tässä auta muu kuin tosiaan vaan jatkaa elämää, tää asia vaan aina välillä nousee mieleen. En kai saa tähän selvyyttä koskaan. Mä alan oikeasti uskomaan pikkuhiljaa siihen, että mun elämänkulku on päätetty ajat sitten ja silloin mut on valittu koekaniiniksi ihmiskokeeseen nimeltä "ihmiselämä ilman rakkautta". Huokaus.