Syyskuun odottajia....?Huhuuu? :) 2

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Masi*
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Olipas mukava kuulla Pilvin hyviä ultrauutisia :) Hieman kateudellakin niitä lueskelen, kun meillä on ultra vasta ensi viikon torstaina. Koitin kysellä että eikö tuota saa aikaisemmaksi, mutta kuulemma just tuolla viikolla se täällä aikaisintaan tehdään. Jännä että tässäkin on niin eri käytäntöjä.

Noista nännihalkeamista kyselin neuvolasta, mutta ei kuulemma syytä huoleen, jos eivät selkeästi tulehdu. Rintojen kasvaminen ja hormonit aiheuttavat monenmoista ja tämäkin siis normijuttuja. Enpä vaan olisi uskonut että näin aikaisin alkaa rinnoista nesteitä tihkua ;)

Taina, kyllä täällä tuntuu monella olevan juuri tuollaista uniongelmaa. Itsellä nyt ehkä vähän paremmin uni taas maittanut, mutta se ihan pakollinen vessakäynti on käytävä ja silloin saattaa hetken valvottaa, ja varsinkin jos kello jo lähenee herätysaikoja, on vaikea enää saada unta.

- Miisis - 10+6 (tai 11+3)
 
Moikka kaikille! Täällä nukutaan tosi huonosti. Vessareissujen jälkeen ei tahdo uni tulla millään, iltaisin ensin paleltaa ja sitten iskee levottomat jalat, puhumattakaan mahan seudun painekattilasta.. No onpahan edes jotakin sutinaa peiton alla:)!

En tiedä teenkö karhunpalveluksen kun otan tämän puheeksi, mutta otetaan tämä tällaisena kepeämielisenä tuumailuna. Kas kun ekan raskauden np-ultrassa Kättärillä sanottiin, että vauvalla on äitinsä nöpönenä (josta löyhästi voisi tulkita että AHAA tyttö tulossa - ja tulikin). Ystäväni joka tovi sitten kävi myöskin Kättärillä, sai kuulla että tulossa olis isille pelikaveri (isillä oli ollut mukana salibandy-maila). No heillepä syntyy poika. Odotan jännityksellä, heittääkö hoitaja tälläkin kertaa jonkin ovelan vihjeen sukupuolesta. Olis ihan kiva, meinaan lastenhuoneen tapetointia tiedossa..:)
Kurjempi juttu niille, jotka haluavat säilyttää asian yllätyksenä loppuun asti.

T. Weenie ja kutu 9+6
 
Heippa!
Oli tosiaan kiva kuulla Pilvin positiivisia ultrakuulumisia :) itseäkin vähän kadehdittaa, Miisiksen tavoin, koska mullakin ultraan vielä viikko aikaa.

Täällä kärsitään edelleen oudoista vatsakivuista. Virtsatesti annettu, mutta ei osanneet sanoa yhden bakteeriviljelyn jälkeen tulosta (?) joten tekevät uudelleen ja huomenna vasta siitä tulokset. Tänään pikaisesti piipahdin neuvolassa kuuntelemassa sydänääniä ja sieltähän ne kuuluivat voimakkaina. Mieli taas vähän rauhottui!

Me päätettiin, että halutaan tietää kumpi on tulossa. Tai ei oikeastaan edes päätetty, se oli molemmille jotenkin itsestään selvyys että halutaan tietää. Mies ku on ihan varma että poika on tulossa... ;) Mites teillä muilla? Haluutteko tietää sukupuolen, jos se on mahdollista?

Laura 11+1
 
Univaikeuksia täälläkin! Menen nukkumaan noin puoli yhdentoista aikoihin joka ilta. Ensin odotan unta ja sitten kun nukahtaa niin nousen puolen yön aikoihin pissalle, ja kahdelta ja neljältä. Sitten saakin kuuden aikoihin nousta töihin. Viimestään iltapäivällä kyllä huomaa että univelkaa on kun ei taho jaksaa oottaa työpäivän loppumista ja sohvalle kaatumista. Jonain päivinä nukun päiväunet, jonain en. Lenkillä yritän käydä joka päivä että saisin vähän raitista ilmaa.
Töissä iskee yökötyskohtaus ennen ruokataukoa ja aina iltapäivällä kun alkaa tulla uudestaan nälkä. Olen syönyt rusinoita ja nyt nekin alkaa maistua liian makealle. Huomisesta alkaen kokeilen tähän vaivaan hapankorppuja.
Minä olen kova kutomaan ja haluaisin tietää sukupuolen ihan vain sen takia että saisin tehdä tyttöjen tai poikien värisiä vaatteita. Mies taas ei halua tietää. Jos jossain vihjataan ja alan epäillä jotain niin pidän omana tietonani että mies saa rauhassa jännitellä ja arvailla. Hän on aina viikolla muutaman päivän poissa kotoa niin voin rauhassa kutoa sinistä tai punaista. :)
Milloin raskaus alkaa näkymään? Ajattelin töissä pihdata tietoa tuonne huhtikuulle kehityskeskusteluun asti. Jos joku huomaa aikaisemmin niin ei ole katastrofi sekään. Sukulaisille kerrotaan varmaan samoihin aikoihin kun nyt tuntuu että on mukava nautiskella tästä tiedosta ihan kahdestaan.

Doblen rv9+2
 
Ai niin ja sitten piti vielä kysyä yhtä noloa asiaa (tai miksi sitä nyt sanois, intiimiä). Miten teillä sujuu seksielämä? Tämä on ihan hirveetä mutta minä jännitän aivan kamalasti ja sitten ei tahdo tulla mitään. Tiedän että se vauva on turvassa siellä omassa osastossaan mutta siltikin yhdyntä tuntuu jotenki liian... joltain. Mies ois jotenki ihan yliaktiivinen kun on niin vauvasta innoissan ja minä taas en voi rentoutua ja olen ihan rutikuiva ja jäykkä. Eilen pelkko vähän helpotti kun minä olin se päällimmäinen. Ja niin sitten varmaan jonku aikaa jatketaan. :)
Voi kamala, älkää tykätkö huonoa. Ei tästä ole pakko keskustella.
 
Doblen: En itse ainakaan yhtään huonoa tykkää, jos seksistä puhutaan! Sehän on luonnollinen osa ihmistä ja tietty myös asenteet tai ajatukset sitä kohtaan muuttuvat tässä isossa myllerryksessä. Eli hyvä kun otit puheeksi! :)

Meillä on niin, että musta alussa tuntui, ja niin puhuttiinkin, että se miehestä tuntui oudommalta kuin musta. Eli mä olin ihan ok, mutta miestä mietitytti, että miten nyt voi ja voiko. Vähemmän seksiä on ollut kuin esim silloin kuin yritettiin ja osaksi siihen on vaikuttanut myös mun aiempi paha olo. Väsytti ja oksetti ja silloin ei kamalasti haluttanut. Nyt kyllä voin jo paremmin ja myös mieli tekee enemmän. Mä olen nyt raskausaikana nähnyt varmaan enemmän seksiunia kuin koskaan! Aika outoa sekin! :D
 
Hei kaikille!
Mulla on nyt rasakusaikana tehnyt seksiä paljon mieli, mutta sitten itse yhdyntä on välillä on vähän kivuliasta :(. En kyllä tiedä, onko se vain psyyken aiheuttamaa.
ja sitten jatkuva kamala väsymys kyllä vaikuttaa kanssa, joudun menemään jo kahdeksan pintaan nukkumaan!

Mulla on ollut taas paripäivää vaimeita alavatsakipuja. Osaatteko ihanat äidit sanoa, minkälaiset kivut ovat vielä "normaaleja" ja mistä pitää huolestua.
 
Mekin halutaan tietää sukupuoli. Mulla on sama juttu kuin Doblenilla että kova hinku olis kutomaan pikkuisia vaatteita, vaikka nyt on ollut kutomisessa monen vuoden tauko (työt jää aina siihen vaiheeseen että ne pitäis ommella yhteen ;)). No, ostelin jo valkoista ja vaaleansinistä lankaa, kyllä nuo värit sopii molemmille, mutta tosiaan sitten jos tyttö olis tulossa niin olis aikas kiva tehdä jotain oikein tyttömäistä, pienenpieni vaaleanpunainen neulemekko tms. Näin muuten ihmeen realistisen oloisen unen ultrasta viime yönä. Siinä näkyi jo tosi hyvin vauvan piirteet kasvoja myöten, ja poikahan se oli. Mä en kyllä usko tuohon silleen enneunena, tuo poika-ajatus tulee vaan jotenkin siitä kun miehen eka lapsi on poika, ja tässä on vaan tottunut poikalapseen enemmän. Toivoisin kyllä tyttöä, mutta se on tietysti sellainen toissijainen toive jolla ei ole paljoa merkitystä tärkeämpien asioiden rinnalla.

Meillä on seksielämä vähentynyt aika rutkasti varsinkin 'yritysvaiheeseen' verrattuna, mutta kyllä tässä edelleen useamman kerran viikossa touhutaan. Mulla on kyllä halut vähentyneet lähes olemattomiin, osin siihen vaikuttaa varmaan mun väsymys ja paha olo, joka edelleen erityisesti iltaisin vaivaa. Ja ehkä ihan hitusen on tuohon mieheen vaikuttanut että se pelkää satuttavansa, mutta kun mies on hieman 'yliaktiivinen' noin muuten, niin hyvä vaan jos vähän rauhoittuu ;) Alla en juuri uskalla olla, kun sen verran mietityttää ajatus liiskantuvasta vatsasta, mutta kyllä minä muutenkin useimmin olen päällä. Mä tässä odottelen että ne toisen kolmanneksen himot iskee, vielä en ole huomannut ;)

Tällä viikolla on alkanut vatsa ihan tuosta kohdun kohdaltakin hitusen pyöristyyn, aiemmin on vaan siinä ylempänä ollut pallomahaa, mitä lie turvotusta ja löystynyttä kudosta... Varmaan kauhean yksilöllistä koska raskaus oikeasti alkaa näkymään, ja riippuu hieman minkä tyylisiä vaatteitakin käyttää että pystyykö piilottelemaan. Vois kuvitella että jos tuo kohdun pullottaminen nyt alkaa, niin tästä pari-kolme viikkoa eteenpäin voi olla vaikea jo peitellä masua. Mulla ei ole kyllä siihen erityistä tarvettakaan, ajattelin lopettaa salailun jos ensi viikon ultrassa on kaikki hyvin. Välillä tuntuu kyllä jo tän turvotusvatsan kanssa että ihmiset huomaa, kun ei mulla normaalisti ole vatsaa, mutta harvemmin loppujen lopuksi ihmiset niin paljoa seurailevat toisten vatsoja ;) Itse kyllä nyt huomaan kovasti bongailevani vauvamasuja, vaikka normaalisti olen niin pölhö että huomaan ne vasta kun ovat todella isoja.

- Miisis - 11+0 tai 11+4
 
-Miisis- oletko huomannut että Novitalta ilmestyy maaliskuun aikana vauva-extra? Käsitin että on ohut vihkonen mihin tulee vauva neuleita. Olen etsiskellyt virkattavaa kastemekkoa ja tuossa ohjevihkosessa tulee olemaan Bambu-langasta tehty kastemekko. Jossain näin kuvankin mutta en saanut selvää onko kudottu vai virkattu. Kovasti tämä malli kiinnostaa koska minusta se Novitan Bambu lanka on ihanan kevyttä ja pehmeää. Ja vaikka kastemekko on aika pitkä niin siltikään pienen vauvan ei tarvitse kantaa päällään montaa kiloa kovaa lankaa.
Olen jo uskaltautunut kutomaan pienet valkoiset sukat ja lapaset ja eilen illalla aloitin myös lakin tekemisen. Myös beigeä lankaa on varastossa ja siitä tulee pieni haalari.. kunhan tässä ehtii.

Ella11 minulla tuntuu välillä alavatsalla pientä pistosta. Ei mitään häiritsevän kovaa mutta tuntuu. En tiedä mikä on normaalia ja mikä ei. Ainakaan itse en ole tuosta huolissaan.
 
Doblen, enpä ole huomannut. Mulla on vuosikausien käsityölehdet hyllyssä eli ohjeita mulla on kyllä rutkasti. Mutta kiitos vinkistä, täytyy seurailla kauppojen lehtihyllyjä. Valkoisista tossuista ajattelin itsekin aloittaa mutta vielä en ole saanut aikaiseksi. Meillä kulkee perheessä vanha villakankainen kastemekko johon on kirjailtu minun, veljieni ja veljen lasten nimet, se tulee sitten varmaan omalle vauvelillekin käyttöön vaikkei ole maailman miellyttävin materiaali.
 
Heippa jälleen!

Kiitos Doblen lehtivinkistä, täytyy yrittää napata talteen. Meillä on tuleva mummo ja siskonsa innokkaita naulomaan, ja varmaan tulee jälleen "sota" kumpi saa neuloa mitäkin vauvanvaatetta mistäkin lehdestä, kuten kävi serkkuni vauvan kanssa... :D

Minulla raskausoireet aaltoilee. Voin ihan todella pahoin, pahaolo jyllää jossain tuastalla koko päivän, ja oksennuttaa parin tunnin välein, huolimatta ulkoilusta tai säännöllisestä syömisestä. Ja sitten on päiviä, jolloin ei ole kertakaikkiaan yhtään mitään oiretta, eikä tunnu missään.
Alavatsaa nipistelee silloin tällöin, ja varsinkin, jos istun huonosti selkä kyyryssä ja maha rutussa, niin tuntuu.
Jalat on alkaneet iltaisin turvota. Täytyy saada ne nostettua ylös että turvotus laskisi, ihoakin ihan kiristää, kun niin on nilkat ja pohkeet turvoksissa :( Ajattelin käydä ostamassa tukisukat. En millään haluaisi suonikohjuja! :(

Doblenille vielä. Meillä mennään yhdeksättä viikkoa, ja seksiä ei vauvan alulle saamisen, eli tammikuun ekan viikon jälkeen ole ollut. Alussa plussaamisen jälkeen oli niin jännää, ettei tehnyt edes mielikään, sitä vain aatteli pientä kyytiläistä siellä.
Sitten on välillä tosiaan niin hirveän huono olo, ettei kyllä edes pystyisi, saati käy edes mielessä mitkään sänkypuuhat, eikä voi oikein edes mennä toista lähelle, kun se toisen lämpö ja läheisyys saa aikaan huonon olon... (ei se normaalisti saa, mutta vellovassa olotilassa haluaa olla vain tilavasti ja saada ilmaa).
Nyt oikeastaan vasta viimeviikon loppupuolella olen alkanut nähdä öisin tuhmia unia, ja yllättäen saamaan öisiä orgasmeja unissaan, siis ilman koskemistakaan itseeni. :O
Eli halut on palanneet. Mutta mies on sanonut pelkäävänsä vauvan puolesta, vaikka järjellä ajatteleekin, että se on ihan turvassa, eikä pitäisi olla mitään. Mut olen tällähetkellä miehelle "pyhä" jotenkin, raskaus on sille kaunis asia, jota se ei halua yhdistää seksiin... Täytyy antaa miehelle aikaa miettiä, ja luulen että ei tätä 9 kuukautta kestä, kyllä ne halut sillekin vielä palaa. :)
Itseä hermostuttaa ehkä eniten pelko siitä, että alkaa vuotamaan verta yhdynnän jälkeen. Vaikka ei ole eteisistukkaa, eikä se varmaan normaalisti alakaan vuotaa, mutta sellainen pelko vain. En antaisi itselleni ikinä anteeksi, jos seksin vuoksi alkaisin vuotaa, eikä vuoto loppuisikaan... :(

Phalenopsis 8+2 (kk mukaan 9+2)

 
Heipsis!

Mullakin on välillä jos jonkinnäköistä kipuilua, jomotusta ja vilontaa vatsassa, mutta mielestäni kaikki on normaalia niin kauan kun ei tosissaan tuskaisesti satu pitkiä aikoja, eikä verta tule... Tämä siis kahden terveen lapsen saaneen ja yhden keskenmenon kokeneen mielipide. Kohtu kasvaa ja venyy ja se saattaa välillä sattua. Varsinkin kun mennään pidemmälle niin ne kohdun kannatinjänteiden venymiskivut saattaa olla välillä tosi kipeitäkin vihlaisuja eikä oo ollenkaan vaarallisia, kylläkin hyvin epämiellyttäviä. Tietysti virtsatietulehdus kannattaa aina sulkea pois jos häiritsevästi sattuu vähän väliä.

Meillä oma äitini on virkannut ihanan kastemekon jossa molemmat pojat on kastettu ja nyt sitten tietysti tämä uusi tulokas ja nimet on kirjailtu vuorikankaan helmaan. Toivottavasti tästä tulee sellainen sukukalleus meidän lapsille aikanaan.

Mäkin haluaisin tietää sukupuolen jos tietoa tarjotaan. Ekasta en tiennyt, joten jännitys säilyi loppumetreille saakka. Toisesta olin loppuvaiheessa ultrassa supistusten takia ja ultraaja äitiyspolilla kysyi haluanko tietää. Ja minähän halusin. 4D-ultra kiehtois, mutta täällä lähin on Porissa ja seuraavaksi lähin Turussa niin ei taideta jaksaa ihan niin kauas lähteä ultraa varten. Eli jos ei mitään erityisiä kompilkaatioita tule niin jännitys säilyy varmaan h-hetkeen saakka.

Meillä ei ole peiton alla erityisen ahkerasti peuhattu tämän pahoinvoinnin ja väsymyksen takia, mutta muuten taidetaan molemmat suhtautua aika rauhallisesti "kolmannenpyörän" ilmestymiseen eikä anneta sen häiritä puuhastelua.

Tällaista tällä kertaa.

Taina 11+1
 
Mukava kuulla hyviä ultra-uutisia :)

Meillä ei ole tarkoitus ottaa selville sukupuolta.Luotetaan siihen,että tyttö olis nyt vuorossa!Poikaa toivottiin ekalla kerralla ja serhän sieltä tuli.Ja aiempaan raskauteen verrattuna,oireiden erilaisuuden vuoksi,voisi tämä ollakin tyttö..hölmöä ehkä?!

Seksiä oli enemmän esikoista odotellessa,mutta ehkäpä siihen vaikuttaa tämä pikkuherra jonka perässä saa juosta pää kolmantena jalkana ;) Ei vaan jotenkin innosta seksi jos poju on hereillä,että sitten illalla kun hän nukkuu tai kun on hoidossa.Ollaan kyllä keskusteltu miehen kanssa,ettei energia valitettavasti usein riitä touhuiluun ja ollaan siihen sopeuduttu.Kerkeehän sitä sitten taas.

Mahan turvotus tuntuu lisääntyvän,vaikka sen pitäisi helpottaa.Vai mahtaakohan tosissaan olla vaan herkuttelusta johtuvaa (paino kuitenkin on pysynyt samassa).

Vaatteet ostin esikoiselle vähän sillä silmällä,että sopii niin pojalle kuin tytöllekin.Itse en ole koskaa ollut punaisten/sinisten vaatteiden perään.Luonnonvärit;vihreä,ruskea,beige,valkoinen,oranssi vallitsevat täällä.

Masi ja Kirppu 10+1
 
Sellasita vielä kyselisin, että eikö se eka ultra tehdä alakautta (eikä vatsapeitteen päältä)? Haluaisin kovasti miehen mukaan, mutta onkohans e molemmille vähän kiusallista, jos laitteet laitetaan alakautta sisään?
Mitä kokemuksia teillä muilla on ollut?
 
Ella11: en muista mitä kautta se np tehdään mutta minusta se on tässä vaiheessa aikasta sama. Varhaisultra tehdään alakautta, omalla kohdalla oli sermi edessä niin mies ei nähnyt sinne minne aurinko ei paista. Aika moni mies lähtee mukaan synnytykseenkin jossa kyllä näkee mm. kakan roiskuvan ja muuta melko, khöm, intiimiä. Loppupeleissä kaikki tuntuu kuitenkin onneksi ihan luonnolliselta, onhan kyse synnyttämisestä. Ja eihän sitä laitteen puuhastelua alaosastolla tartte katsoa, sitä monitoriahan sinne mennään ihastelemaan:). Näin siis mulla, varmaan monenlaisia ajatuksia muilla.

Masi: Lohduttavaa kuulla että teilläkään ei puutarhan ovet ammota auki alvariinsa. Meillä s-elämä ollut melko hiljaista tämän vuoden ja oikeastaan esikoisen syntymästä asti. Olen onnistunut luomaan sellaisen symbioosin lapseni kanssa, ettei siihen mies aina mahdu. Haluaisin kovasti muuttua, mutta kun ei vaan kiinnosta! Iltaisin haluan käpertyä "oman itseni ihanuuteen", olla kaukana kaikista fyysistä kontakteista. Olen muutoin hyvin fyysinen ja hellittelevä ihminen, mutta.. Päivän kun antaa pienokaiselle hellyyttä, ei iltaisin tahdo jaksaa. Toisen kosketus voi tuntua jopa inhottavalta. Sitten kun hommaan ryhtyy, se onkin tosi mukavaa ja suhdekin voi paremmin.

Eli näin meillä. Paremminkin voisi mennä.
 
Weenie; juu aika samoissa mennään.Eiköhän se helpota jossain vaiheessa :)

Np-ultra tehdään alakautta,rakenne ultra sitten vatsan päältä.Meillä oli mies kummallakin kerralla mukana,suhtautui ihan luonnollisesti asiaan.Synnytyksessäkin seurasi tarkkaan,kun vauva putkahti maailmaan ja tokaisi vain että oli siistä nähdä koko juttu!
 
Ultrasta: meillä muuten meni eilen niin, että sanoivat ensin kokeilevansa mahan päältä, ja jos se ei riitä, niin sitten alakautta. Vauva saatiin kuitenkin mahan päältä upeasti näkymään, joten ei tarvinnut mennä alakautta ollenkaan! Miestä olin kuitenkin varoittanut etukäteen toisesta tavasta ja hänhän olisi joka tapauksessa istunut enemminkin yläpääni kuin alapääni luona, joten ei olisi kyllä ollut haittaa. Ja onhan se alapääkin hänelle jo ennestään tuttu! ;)
 
Pitääpä munkin poimia talteen se novitan lehtinen. Esikoiselta on kyllä ensimmäinen villapuku "naftaliinissa", mielestäni se on niin ihana. Äitini kutoi sen. Nyt olen kyllä suunnitellut kutovani tai virkkaavani jotain itsekkin. Nyt keskityn vielä aikuisten sukkiin, on sitten helppo ensi jouluna vain kääriä pakettiin, tuskimpa silloin on liiemmin ylimääräistä aikaa.

Aloitin Berocan juomisen, jossain kun sanottiin että se vaikuttaisi tähän pahoinvointiin ja väsymykseen. 2 päivää vaikutti ja sitten pahoinvointi palasi niin rajuna, että nyt on pitäny ihan kunnolla oksentaa. Väsymykseen sillä on ollu parempi vaste. Juuri tuon pahoinvoinnin takia ei lakanoitten pöllyyttely ole ensimmäisenä mielessä kun illalla kiikkuu nukkumaan ja mies ei siitä kyllä kovin iloinen ole. Tuntuu että sillon tällöin on harrastettava muodollisuuden vuoksi. Onneksi tätä tuntuu olevan liikkeellä muuallakin.

Ja vielä... kiva kun syyssalaisuutemme lisääntyvät...

T:Hilla-79 & Sisu 9+4
 
Mitenkäs muuten, oletteko velä kertoneet tulokkaasta tuleville isovanhemmille, vai odotatteko ne 12 viikkoa kasaan?

Me halutaan kertoa ihan kasvokkain, ja siihen että päästään kotikoteihin kertomaan, menee vielä muutama viikko.Hirveästi kyllä tekisi mieli jo kertoa.. Mutta keskenmenon pelkokin leijuu vielä ilmassa. :( Kaverin häät ja polttarit sekä miehen työ pitää meidät tiukasti kotona nyt viikot ja viikonloput. Ja sittenkun päästään lapsuudenkoteihin, niin onkin jo sopivasti se 12 viikkoa täynnä ja np-ultrassa käyty, joten sitten voidaan kertoa. Tää on muutenkin sellainen salaisuus vielä, vain yksi ystäväni tietää, ja nettimaailmassa sitten enempi tuntemattomat.. Halutaan, että ensin saa vanhemmat tietää, ja sitten vasta tieto kavereille.
Aiotteko te muut ihan vain sanoa, vai onko teillä jokin runomitta tms siihen?
 
Me kerrottiin jokunen päivä plussauksen jälkeen omille vanhemmille. Vanhempani asuvat niin kaukana että nähdään vain muutama kerta vuodessa, eipä sitä sitten viitsi pantata siihen että nähdään kasvotusten. Hieman myöhemmin olisin ehkä itse kertonut, mutta mies oli sitä mieltä että eikun heti vaan, eikä minulla sitten sitä vastaan paljoa ollut. Mies on muutenkin kertonut jokseenkin kaikille sen jälkeen kun sydänäänet kuultiin. Minulla on pidättyväisempi linja, olen vanhempien lisäksi kertonut veljilleni sekä muutamalle hyvälle ystävälle. Sitten ensi viikon ultran jälkeen laajemmin jos kaikki on hyvin.
 
Me ollaan kerrottu isovanhemmille, mun siskon perheelle ja muutamille kavereille jo uudesta tulokkaasta. Töissä en ole vielä kertonut, enkä kerro vielä vähään aikaan. Odotettelen ainakin ensi viikon maanantaille, jolloinka on np-ultra.

Meillä on myös seksielämä melko hiljaista. "Velvollisuuden tunteesta" olen hoitanut aviollista velvollisuuttani ehkä kerran viikossa, mutta aloitetta en ole kyllä plussaamisen jälkeen tehnyt. Niinkuin joku tuossa yllä sanoikin, paha olo ja väsymys tekee sen, että kaikki kosketus on jotenkin vastenmielistä ja haluaisi vain "ilmaa" ympärilleen.

Tokassa raskaudessa mulla tihkui rinnoista maitoa jo rv 8 eteenpäin, mutta nyt ei (onneksi) ole vielä ollut mitään tarvetta liivinsuojille.

Mulla on berocat loppuneet varastosta ja sen kyllä huomaa. Pitää tänään hakea uusi satsi sitä väsymyksen taltuttamiseen.

Sanni 11+0
 
Ja minä sitten olen syönyt varmaan 1,5 kuukautta noita Multitabsin inkiväärejä ja nyt uutisissa, että voivat olla haitallisia :( Arvatkaa paljonko harmittaa! Neuvolasta vielä niitä suositeltiin. Ei auta nyt miettiä ja onneksi se pieni siellä maanantain ultrassa voi tosi hienosti, joten eiköhän kaikki ok.

Me ollaan maanantain ultran jälkeen kerrottu enemmänkin ihmisille, sitä ennen vain omille perheille. Nyt kerrotaan hiljalleen kavereillekin, kun nähdään ihmisiä. Ja onhan meillä jo hienoja kuviakin, joita näyttää! :)
 
Älä Pilvi suotta huolehdi, eihän noista ole mitenkään todettu olevan mitään haittaakaan. Lähinnähän tuossa kai ongelmaksi koettiin se, ettei ole tarpeeksi tutkittu ja sen takia ei voida _täysin_ poissulkea että voisi olla jotain haittaa.

Minulle on iskenyt ihan kauhea väsymys, varmaankin pahempi kuin vielä missään vaiheessa raskautta. Ja olen nyt saanut nukuttuakin hyvin ettei ole siitäkään kiinni. Toivotaan ettei ole flunssa tulossa, hieman on nenäontelossa sellainen fiilis ja edellisestä flunssasta on jo vuosi...

 

Similar threads

Uusimmat

Kuumimmat

Yhteistyössä