Tahkoojaplussat 43

[Kata*]

Tervehdys, 40+4 päivä käynnissä!

Uusi viikko ja uudet kujeet (toivottavasti!!)..mies oli eilen ihan varma että yöllä tulee lähtö, mutta kattia kanssa, yllättäen ei mitään. Mä olen aivan varma että bebe pitää kiskoa väkisin ulos tuolta, ei se muuten malta jättää majapaikkaansa. Kyllä uskomattoman paljon alkaa odottelu korventaa tässä vaiheessa, vaikka eihän tämä nyt mikään yllätys ole, vaan ihan normaalia. Että Murmelille jaksamisia, älä vaan ala liian aikaisin kärsimättömäksi..=) Nyt kun sanon näin niin oot varmaan jo tositoimissa..

Viime yö meni täysin unettomuuden kanssa painiessa, en usko että voisin nukkua enää huonommin, vaikka vauva valvoittaisi kuinka. Hulluinta on, että vaikka yö menee valvoessa, niin päivälläkään en oikein saa unta. No, ehkä taas joku yö menee paremmin. Huomenna neuvola jälleen ja vasta ensi viikon tiistaina NKL:lle.

Anoppilassa meni hyvin, vaikka etukäteen jotenkin ärsytti. Oli ihan leppoisaa ja mukavaa, ja tuli vähän huono omatunto kun niin olin vastaan sinne menoa. Appiukkokin totesi vaan, että kyllä se vauva tulee kun on valmis.

Hautajaiset on kyllä rankkoja aina, vaikka toisaalta tekee hyvääkin surra kunnolla. Ilppis on onneksi muistuttamassa elämän onnellisesta puolesta ja lohduttamassa mammaa.

Synnärille ei kyllä tosiaan videokameraa oteta mukaan, ja muutenkin on sovittu että siellä ei ruveta kuvailemaan, ainakaan meikäläistä. Katsotaan sitten jos vauvasta pari ensimmäistä kuvaa ottaisi jälkeenpäin. Mä en myöskään käsitä niitä, joilla on vimma ikuistaa kaikki mahdollinen talteen, kuka nyt haluaisi itseään katsella siinä tilassa myöhemmin?

Jos tästä lähtisi ulkoilemaan ettei nukahda istuvilteen..ja sitten koittais pikku päikkäreitä..*haukoitus*

 

[Murmeli*]

Heippa!

Kata, voin vaan kuvitella millaista odottelu on, nyt jo on vähän sellainen tuntuma, että kohta käy aika pitkäksi... Ehkä tässä käykin niin, että Suvi onkin ensimmäisenä tositoimissa?

Onneksi keli vähän lauhtui, voi taas tehdä vähän pidempiä lenkkejä koiran kanssa. Sitten jaksaa nukkua päikkäritkin. Nukkuminen on mullakin mennyt katkonaisemmaksi, heräilen muutaman tunnin välein, mutta onneksi sitten saan yleensä nukuttua. Tänäänkin heräsin puol kahdeksalta, sitä ei ole tainnut tapahtua kertaakaan tämän vuoden puolella vielä.

Hautajaiset on tosiaankin rankkoja, toisaalta tuntuu yleensä hyvältä kun pääsee jakamaan surun muiden kanssa, se lohduttaa jotenkin. Useimmat hautajaiset missä olen ollut on kyllä menneet sellaisessa sumussa, ettei jälkikäteen oikein muista mitään.

Mä suunnittelin myös seuraavaksi pakastimen täyttämistä leipomuksilla, voisi tehdä jotain vähän vierasvaraksi kun ei ehkä sitten vauvan tultua jaksa... En vaan oikein tiedä mikä olisi hyvää pakastettunakin, pullat ehkä ja jotkut kakut.

 

[Kirppu 73]

Toivottavasti Kata ja Murmeli saatte jotenkin unta. Jos synnytys kestääkin vähän kauemmin, niin olisi hyvä olla voimissaan... (hyvähän tässä on neuvoa, kun itsellä on vielä paaaaljon aikaa ) Yrittäkää kerätä voimia synnytyksen varalle, ettei tartte puhkua ihan hämärän rajamailla. Mulla on hyvin positiiviset olot Kata sun suhteen, kyllä se vaavi tällä viikolla jo ulos punkeaa eikä ensi viikon lekuria tarvita. Ihan varmasti!

Murmeli: piirakat, suolaiset ja makeat, säilyy hyvin pakastimessa ja nehän voi leikata valmiiksi paloiksi ja laittaa rasioihin. Samoin kääretorttukin (kermaa tms. ja marjoja) on jees. Mun mielestä on tosi hyvää niin, että ehtii sulaa vaan jonkin verran. Eli jää vähän jäätelökakun oloiseksi.

Hautajaiset on tosiaan rankka paikka. Mulla on ollut kahdet, jotka on menneet ihan sumussa ja toiset taisin selvitä diabamin voimin. Onneksi Sande sulla pikku Ilppis muistuttaa elämän jatkumisesta. Ja ehkä vanhemman ihmisen menetyksen kuitenkin ymmärtää ja hyväksyy paremmin kuin nuoremman.

Piritalla tosi lomaa, pääsette miehen kanssa siis kaksinkin tuulettumaan, kun hoitoapua on. Hinoa!

Nyt pitää lähteä palikseen, palailen siis huomenna linjoille...

 

[Stella*]

Katalle piti sanoa noista videokameroista, että jos ette ole turhan kranttuja kuvanlaadun suhteen, niin ottakaa ihmeessä sellainen kamera, joka tallentaa suoraan DVD:lle. Meille muutamat ihmiset (harrastavat kuvausta) sanoivat, että ehdottomasti kannattaa ottaa mini-DV:lle tallentava kamera, koska siinä tulee paljon parempi kuvanlaatu. No, niin me teimme. Videota on kuvattu ihan perkuleesti, mutta sen siirtäminen DVD:lle ei olekaan helppo juttu. Nyt pitäisi ostaa erikseen joku sellainen ohjelma, jolla videon voi käsitellä, pakata ja polttaa. Menee vähän turhan monimutkaiseksi, kun kumpikaan meistä ei ole mikään tietokone-expertti. Harmittelen, kun ei suosiolla hankittu helppoa kameraa, josta matskun saa suoraan DVD:llä ulos.

Hautajaiset on ihan karmeita, jos pelkka ajatuskin saa silmät kyyneliin. Mun mielestä pahinta on kappelissa ja haudalla, mutta muistotilaisuudessa on onneksi yleensä jo sellainen hieman helpottunut fiilis, ja vainajaan liittyviä muistoja voi yhdessä hymyillä.

Mullakin alkoi nyt uusi viikko, 16+0. Housut ja hameet alkavat käydä tuskaisen pieniksi, mutta äitiysvaatteitakaan ei viitsi vielä päälleen vetää, kun mahaa ei sillä tavalla vielä ole. Ensi viikolla odottaa jännittävä rakenneultra. Koskas Hertan ultra on?

Murmeli ja Sandeman, toi pullan leipominen vierasvaraksi on hyvä idea. Vaikka suuri osa kyläilijöistä tuo yleensä jotain mukanaan, niin on se silti kiva, että on omasta takaakin jotain tarjottavaa.

Niin ja vielä siitä kuvaamisesta synnytyksessä. Mustakin on aivan kamalaa, että jotkut kuvaavat videokameralla koko synnytyksen. Meillä mies otti ekat kuvat sillä hetkellä, kun Leo laskettiin mun rinnalle. Poika oli vielä verinen ja kinainen, ja meikäläisen kriittiset paikatkin näkyvät, mutta kuvat ovat tosi hellyttäviä. Joka kerta kun katson niitä, niin kyynel nousee silmäkulmaan. Kuvan avulla pääsee niin aidosti takaisin siihen hetkeen.

 

[Riinuska]

Hellurei!
Tuosta kuvaamisesta synnytyksessä. Meillä oli muistaakseni molemmat kamerat mukana, mutta vaan digikameralla otettiin kuvia. Ennen synnystä kun vielä hymyilen kiikkustuolissa ja sitten synnytyksen jälkeen. Videokameralla taidettiin kuvata sairaalassa kun poitsu oli kolme päivää vanha. En mäkään ymmärrä, että pitää jalkoväliä kuvata synnytyksessä, mutta mua kaduttaa kun ei kuvattu muuten. Ennen synnytystä olin satavarma, että minuahan ei kuvata, mutta jälkeenpäin harmittaa. Kuitenkin tapahtuma meni tietynlaisessa usvassa, mä olisin halunnut katsoa jälkeenpäin. No, ehkä joskus vielä? Pojasta ensimmäiset fotot taitaa olla "kylvetyksestä", Juska kun ei päässyt rinnalle kun vasta sen jälkeen. Napanuora oli vaan 30cm, ei ylettynyt kun alamahalle

Hautajaiset. Ihan kauheita. Viimeksi ajattelin, että olisiko pitänyt hankkia diapamia, mutten hankkinut. Ja olin sitten täysin hysteerinen. Mä en jotenkaan uskalla ottaa mitään lääkettä, jos vaikka menisinkin ihan sekopäiseksi. Nauraisin tai muuta yhtä kivaa... Ainakin kun sairaalassa ennen leikkausta sain pamin, niin mulla oli aivan hulvattoman hauskaa! Tosin se oli otettu tyhjään mahaan, mutta silti.
Siksi en synnytyksessäkään voinut ottaa ilokaasua kun se pisti pään niin sekaisin. Olisin halunnut hallita tilannetta... No, kroppahan siinä teki mitä halusi (ja kuuluikin) mutta päätä pystyin ainakin hallitsemaan kun jätin kaasut pois.

Voi tuota Katan ja Murmelin unettomuutta. Toivottavasti tosiaan saisitte levätä ennen synnytystä, mäkin puhkuin kahden tunnin yöunien voimin silloin. Huonosti minäkin nukuin loppuaikana. Lähinnä siksi, että kun käänsin kylkeä, supisti ja sitten oli pakko mennä pissille. No, ei mene enää kauaa. Ollaan täällä kärsimättömiä yhdessä

Piritan ja perheen lomailu kuulostaa mukavalta. Hyvää tekee kun saa mennä valmiiseen pöytään ja saa vielä lapsenhoitoapuakin.

Meillä on sunnuntaina eka hääpäivä, jospas viimein saataisiin olla ilta kaksin. Vaikka ihan perus ravintola- ja leffailta. Semmonen on ollut viimeeksi jotain 1,5 vuotta sitten.


Hyvin muuten veti eilen Kouvolan tyttö Idolsseissa! Hyvä, hinoa.

Vai olin Stellan kanssa ostoksilla?? Mä olin kyllä mun exän kanssa jossain urheiluopistolla..

Niin, ei keneltäkään teistä oltu niitä nielurisoja poistettu???

 

[Mariska*]

Heippa.

Voi Kata, sanotaan että odottavan aika on pitkä ja noina viimeisinä raskaus viikoina sen kyllä totee todeksi. Voimia viimemetreille, kohta te tapaatte
Kohta saa ruveta vahtaamaan Murmeliakin niin viimemetreillä menet sinäkin.

Meidän reissu oli aivan ihana. (Vaikka suomi hävisikin 5-0.) Reissu tuli niin tarpeeseen, oli niin ihanaa vaan olla ja nauttia toisen seurasta.
Samulla ja Teemulla oli mennyt ihan hyvin mummolassa. Ikävähän mulle siellä reissussa tuli ja pussasinkin pojat puhki kun tultiin niitä hakemaan.
Tax Free myymälä jakoi risteily lahjakortteja jotka on käytettävä kuukauden sisällä. Mietitään nyt jaksettaisko lähteä risteilemään uudelleen niin että otetaan poitsut mukaan..Teemusta se olisi ainakin hauskaa.

Ihanan keväinen ilma -4 astetta ja aurinko paistaa. Käytiin hakemassa naapurin lapset mukaan ja vietettiin pari tuntia pulkkamäessä. On toi aurinko niin ihmeellinen virtalähde.

Mun mies ei ollut mukana Teemun synnytyksen ponnistusvaiheessa. Samun synnytyksessä mies oli koko ajan vierellä tukemassa. Ponnitusvaiheessa mies jäi vähän taka-alalle kun kätilöt hääri ympärillä. Apu-kätilön pestejä ei jaettu.

Ei oo hautajaiset mullekkaan mikään helppo-keikka. Mä oon muutekin sellainen luonteeltani että itken kaikissa tilaisuuksissa jotka pidetään kirkossa/ kappelissa tai missä on pappi paikalla (outoa?).

Nyt oon taas sen verran kevät fiilareissa että on pakko selata muutama vanha viherpiha läpi. Riinuska ilmoittelee sitten kun haluaa nää tahkooja viherpeukalot mylläämään uutta pihaansa

 

[Sandeman9503]

Noniin, Stella olikin antanut juuri sen vinkin Katalle mitä minäkin mietin. Suoraan DVDlle tallentava videokamera on paree juuri tuon helppoutensa vuoksi, aika harvan kotivideot muutenkaan tarvitsee mitään suurta kuvanlaatua;-). Meillä on Sonyn vempele jolla saa myös kuvia muistikortille joten kaippa voisi sairaalassakin ottaa jotain ikuistettavaa, kun on niin ainutlaatuisesta tilanteesta kyse. Jalkoväliin EI tartte mennä!

Jätän sen valmennuksen väliin tänään, taidan mennä Stockalle ostamaan sen rintapumpun kun on kanta-asiakastarjouksessa. Imetyspaitaa harkitsen myös.

Ah, musta olis kans ihana päästä pulkkamäkeen, mutta taitaa tuokin talviriemu siirtyä ensi talveen:-(.

Isoäiti oli valinnut itse esitettävän musiikin ja esittäjät joten siksikin tuli läheinen fiilis ja jotenkin multa ei irronnut sitä virallista "muistoa kunnioittaen" vaan mieluummin hyvästelin omalla tavallani. Oli sentään ihan superi keskustelukumppani ja mieluummin sanoin heihei, koska vielähän me kohdataan tuolla jossain. Nyyh.

Meillä mies jättää talviloman pitämättä ja pitää sen sitten Ilppiksen tulon jälkeen jossain vaiheessa, onneksi pomo oli ollut ymmärätäväinen.

Keskiviikolle on sitten luvassa 2 lasta hoitoon! Kummityttö 3,5 vee ja pikkusisko 8 kk. Kyllä mäkin olen vähän sekopää kun lupauduin tuollaiseen, mutta minkäs teet kun on luvattu. Mutta onpa sitten Ilppikselle varma hoitopaikka kun sellaista tarvitaan, jononjatkoksi vaan. Mutta pari tuntia vissiin jaksaa jokatapauksessa..

 

[**Keijukainen]

Riinuska, mieheltä leikattiin nielurisat kymmenisen vuotta sitten kun me oltiin just alettu seurustelemaan. Kyllä siinä on kurkku tosi kipeenä pari viikkoa, Panacodia se söi kipuun ja auttoi kaiketi.
Pari viikkoa oli muistaakseni myös sairaslomaa.

Siihen loppui jatkuvat angiinat ja kuorsaus joten allekirjoittanut kiittää...

Katalle tsemppiä synnytykseen!

 

[Kata*]

Ah kun teiltä saa ihanasti tsemppausta ja piristystä! Toivotaan että Kirpun tuntemukset tietää hyvää!

Joo me tosiaan ajateltiinkin sitä DVD:lle suoraan tallentavaa videokameraa, mutta nyt ruvettiin harkitsemaan sellaista kovalevylle tallentavaa, pitää vaan ottaa selvää onko se helppo siirtää DVD:lle vai pitääkö siinäkin ryhtyä yhtä monimutkaisiin editointi ym. puuhiin kun nauhojen kanssa. Jos vaikka jaksaisi rykäistä itsensä vielä tänään Verkkokauppa.comiin Ruoholahteen.

Kiva että Mariskan reissu oli onnistunut, varmasti ihana saada yhteistä aikaa ihan kaksin!

Pitää varmaan itsekin ruveta leipomaan, että saa ajan kulumaan..toisaalta mä olen vannoutunut pakastealtaan käyttäjä, esim. ne pullat sieltä on parempia kun omatekemät pakkasesta otetut. Piirakat on tietty eri juttu, sitä voisi harkita!

Aivan mahtava ilma tosiaan, harmittaa vaan nuo (liitos?)kivut, jotka on ruvennut taas vaivaamaan oikein urakalla, pitkälle ei uskalla kävellä, kun muuten voi olla ettei pääse kotiin asti. Tänäänkin sattui siihen malliin alavatsasta, että piti kaksinkerroin köpötellä viimeiset parisataa metriä, itku meinasi tulla ennen kuin kotiin pääsi.

Sandella on keskiviikkona puuhailta ;-) Varmaan menee ihan kivasti, saapa harjoitella! Mä en juuri ole vauvoja käsitellyt tässä 14 vuoteen, jolloin pikkubroidi syntyi..Muistelen kyllä että ei se nyt niin ydinfysiikkaa ollut silloin..

Riinuskalla eka hääpäivä edessä, onnea jo etukäteen! Teillä on tainnut olla niin vähän yhteistä aikaa raksan takia, että varmaan on pääasia vaan olla yhdessä!

Muakin mietityttää, että meneekö ilokaasusta nuppi ihan sekaisin, mutta toisaalta jos on kivuissa, niin ehkä se on vaan hyvä asia..=)

 

[Sandeman9503]

Hei missä te olette!!! Huhuu, aamu on jo pitkällä ja tyypit vaan kuorsaa!

Mulla oli eilen aika kivuliaitakin suppareita:-(. Mietin jo että pitäiskö tänään käydä lekurissa. Mitään ihmeellistä en tehnyt, kävelin kotiin työpäivän jälkeen ja tietty Stockalla vähän haahuilin. Kotiin päästyäni makasin sängyllä kaksinkerroin ja voihkin:-(. Mieskin vähän säikähti ja passasi mua mukavasti loppuillan. Se on vissiin tämä istuminen joka ahistaa ja sitten kun lähtee liikkeelle niin selkä ja liitokset on kovilla...pöh.

Ostin eilen sen rintapumpun, mies oli sitä mieltä että onko tuo tarpeellinen? Sanoin etten tiedä mutta jos meinaan olla joskus jossain muuallakin kuin available 24/7 niin joku muu voi hoitaa syöttöhomman. Mies tuumasi että onhan sitä nannia. Jep, mutta tavoitteena olis kuitenkin mahdollisimman pitkä imetys (siis about vuoden) jos vaan hermoa ja maitoa riittää. On aika paljon opittavaa tuolla armaallani, mutta eiköhän sekin vähitellen.

Huominen on varmaan rankkaa mutta toisaalta varmistan myös vastavuoroisuutta, Ilppikselle on jo yksi hoitopaikka tiedossa, jos paniikki iskee).

 

[Nekku*]

Katan kuulumisia kurkin… Jos vielä tänään tänne ehdit, sanon edelleen tsemppaukseksi, että onpahan tyttö sitten tosi valmis, kun saapuu. Kyllä hää ulos tulee! Mutta todellakin tiedän tuon epäuskon tunteen, kun mulla ei ollut mitään supistukseen viittaavaakaan edes lasketun ajan jälkeen.

Kuvaamisesta synnytyksessä… Meillä oli digikamera ja sitä käytettiin sekä ennen että jälkeen synnytyksen. (Suosittelen!) Musta on sellaisiakin kuvia, kun olen ilokaasusta ihan pöllyssä. Stellan tavoin herkistyn joka kerta, kun niitä kuvia katson, se oli niin ainutlaatuista ja kuvat vievät fiilikseen. Taisin Katalle tavatessa sanoakin, että mun mielestä synnytys oli juhlallinen juttu. Jalkoväliä ei kuvattu, mutta mies oli urheana apukätilönä. Tuki mua selästä ja kaksi kätilöä jaloista, mutta miehellä oli hyvät näkymät aitiopaikoille ja sanoi, että oli upea kokemus sekin. ;-)

Terveisiä ”mummilasta”! Mekin siis lomaillaan täyshoidossa, tosin mies ei ole mukana. Mukavaa silti. P, kehnosti nukkui L:kin ekan yön täällä matkasängyssä. Outo paikka ja ressu heräsi paniikkihuutoon parikin kertaa ja pääsi sitten kainalopaikalle. Viime yö meni jo paremmin, mutta ei tosiaan samaan malliin kuin kotona. Täällä kun nukutaan samassa huoneessa, totean, että tytön siirtäminen pois meidän makkarista on ollut TODELLA hyvä juttu. Eiköhän nukuta molemmat paremmin, kun ei möhkinnät häiritse. Toivottavasti ei tule nukkumiseen takapakkia ja huonoja tapoja täältä, kun olen talon yleisen rauhan vuoksi antanut tissiä vähän herkemmin, kun ei ole muu auttanut. On muuten hauskan näköistä, kun L saa tutin itse suuhunsa taitavasti! Näyttää ihan muurahaiskarhulta se suussa. ;-) P, vieläkö Mattis syö öisin/nukahtaessa tuttia?

Julia, meillä ollut kotona myös noita hyviä yhden herätyksen öitä ja siitä on aina aamuisin voitonriemuinen olo! Lisää niitä meille kaikille.

Nyt huomasin, että kolmas hammas on pukannut läpi ikenen vasemalla ylhäällä.

Mariska, en muista sanoinko jo aikaisemmin, mutta meille saa tehdä vihersuunnitelmaa… Mä olen aivan toivoton siinä. Hinoa, että reissu oli antoisa!

Juuh, voit Sande miestäsi valistaa, että Nannikin on kyllä hyvää sapuskaa, mutta että mamman daisat voipi räjähtää, jos ei Ilppis tee osaansa säännöllisesti. Onnittelut hyvästä ostoksesta.

Niin Kata, mulla meni ainakin ilokaasusta polla sekaisin. Ei kyllä mikään hilpeä fiilis, pikemminkin tuntui, että olisi kaatokännissä sammumispisteessä, kun otti maskin naamalta. Pääasia, että toimi. Osa avusta tulee varmaan siitä, että saa sen hönkimisessä ajatukset pois supistuksesta.

En taas muista, mitä piti kommentoida. Palaan.

 

[Riinuska]

Kiitos Keiju leikkaustiedoista. Nyt se mun suosikki Coryn tipahti.. Mutta onhan vielä (outo) Lisa jäljellä!

Sande, jokos olet muuten suihkuseinän pessyt? Milläs konstilla onnistui? Entäs se sauna...

Tuosta ilokaasusta vielä. Mullakin oli semmonen olo kun joskus on baarissa tullut, että "apua, nyt olen aivan liian humalassa!" Mä en osannut ottaa sitä ajoissa, joten melkein aina kärsin supistuksen. Sitähän pitää ottaa heti kun alkaa tuntua, että supistaa.

Mä näin viime yönä unta, että olin just tehnyt positiivisen raskaustestin. Hmm.. Toivottavasti ei ole ennenuni. Plussaa toivotaan vasta sitten vuoden lopulla, ei vielä. Ennenunia en ole ennenkään nähnyt ja sitä paitsi mulla on nyt menkat, että se siitä. Jotkut unet on vaan NIIIIIIN todentuntuisia.

Meidän pihasuunnittelusta. Oletan, että ensi kesänä vasta suunnitellaan ja ehkä laitetaan nurtsi kasvamaan. Seuraavana kait sitten jotain muuta. Taidan haluta vaan pari puuta (verivaahtera, pihlaja, syreeni?), jotain helppoa kuitenkin.

Jaahas, poitsu heräsi, pitää mennä.

 

[Sandeman9503]

Riinuska, seinä on vielä pesemättä:-(. Viikonloppu oltiin reissussa ja nyt on paljon muuta ohjelmaa (tekosyitä tekosyiden perään), mutta ostin kyllä arsenaalin kaikkia sieniä ja puhdistusnesteitä että seinän pesuainejämät saa kyytiä. Mä tartten tuollaiseen siivoukseen inspiraation/ällötyksen että saan tehtyä, mitkään viikkosiivoukset ei mulle sovi. Ja se sauna....no comments.

Sireenit on tosi kauniita, nopeakasvuisia ja niistä voi rakennella ryhmiä esim tontin rajalle vähän näköesteeksi. Mulla olis meidän sireenin kevätleikkaus edessä kunhan Ilppis syntyy, koska puu alkaa olla niin vanha että oksat taipuu kukkien painosta. Ja sen hemmetin ruusun meinaan kaivaa ylös, kun en sitä kahdessa vuodessa ole saanut tapettua:-(. Taitaa kerrankin olla paremmin aikaa räpeltää puutarhassa kun yks on päiväunilla. Ehkä. Nurtsi on hyvä muuten perustaa apilalla (jos ei ole niin nökönuukaa onko aito nurmikko) tai siirtonurmella, muuten sitä saa olla koko ajan kastelemassa ja laittamassa lisää siementä. Pohjatyöt olis myös tehtävä kunnolla jotta lähtee kasvamaan, taitaa olla teillä muutakin tekemistä?

Nyt mä rupeen hankkimaan lounasseuraa, palataan..

 

[Julia+Ilona]

Ilmeisesti Katalla odotus vielä toistaiseksi jatkuu. Tsemppiä vaan. Mää kuuluin niihin onnellisiin, joilla on mahdottoman hyvä veto päällä ihan loppuun asti.

Oon Ilonan kans mummulassa käymässä ja ehdin kuin ehdinkin koneelle kun Ilona nukahti vaunuihin tulomatkalla. Jesh.

Nekulla ja Pirittalle piti sanomani, että näin on, reissaminen pistää normaalit päikkäriajat ja syömisetkin vähän uusiks ja kyllä sitten on kaikki vähän hankalampaa. Mutta musta on kuitenkin hyvä, että uskaltaa ja jaksaa siitä huolimatta aina silloin tällöin lähteä lapsen kanssa reissuun. Vähän ylimääräistä säätämistä se aiheuttaa ja musta suurin pelko on tosiaan se, että mitä jos unet menee niin sekaisin, että hirvee valvominen taas alkaa. Meillä Lapin matka sekoitti aika pahastikin Ilonan unia ja nukuttiin Nekun tavoin samassa huoneessa, mikä ei ollut hyvä. Kuitenkin matka oli onnistunut ja nautittava, mutta ylimääräistä säätämistä ja ajoittain pinnan kiristämistä se vaati. Mutta niinhän se joskus on ihan kotosallakin.

Sandemanin isoäidin hautajaiset vähän saivat ajatukset "sinisiksi". On vaan ajateltava, että tällaista tää elämä on, yhden aika jättää ja toisen koittaa. Kamalaa kun mulla tulee aina mieleen, että kuinkahan Ilonan mummu jaksaa ja milloin loppuu voimat taudin kanssa. Vaikka sen tietää etukäteen, että päiviä ei välttämättä oon kauheesti, niin silti se tulee taatusti shokkina. Kukaties meneekin niin hyvin, että Ilona leikkii mummunsa kanssa vielä vuosia. Näin toivotaan.

Meillä on sellainen mini-DV kamera ja musta se on kätevä kun laittaa suoraan kamerasta piuhan telkkariin, niin voi katsella videota tai kuvia (pystyy ottamaan still-kuvia) isolta ruudulta olohuoneessaan.
Synnytyksessä ei kuvattu, otettiin vain valokuvia. Samoin kuin Stellallakin, meillä on ihania kuvia juuri ulos saatetusta vauvasta ja sitten äidin rinnalla ensimmäisiä maitotippoja lipomassa. Ne kuvat jos mitkä saavat mielen herkäksi ja ne muistot eivät taatusti koskaan katoa.
Musta oli hienosti sanottu, että se hetki oli juhlava, niin mustakin.

Riinuska, mää näin viime viikolla unta, että olin raskaana. Siinä unessa se tuntu niin todelliselta, että herättyäni olin vähän aikaa kahden vaiheilla oliko totta vai ei. Hih hih.
Me kumpikin unohdettiin meidän 3v hääpäivä viime kesänä! Käsittämätöntä. Siitä kyllä oli puhetta etukäteen, mutta muistaakseni miehen työvuorot meni päälaelleen juuri silloin ja tietty Ilonan kanssa puuhastelu vei mun huomioni. Noh, ens kerralla sitten.

Murmeli, meillä on leipomuksia pakastin täynnä ja se on ihanan helppoa kun on aina vierasvaraa. Tai siis voisi lukea tuon edellisen, että on aina jotain herkkuja kun itsellä iskee makeanhimo! Suosittelen jos pystyy välttämään kiusauksia. Mää en tosin oo ite leiponut juurikaan, koska mies tuon työnsä puolesta valmiit dallaspulla jne. aihiot pakkaseen (on ravintola-alalla). Korvapuustit ja mokkapalat on mun spesiaali. Muut olkoon puolivalmisteita.

No niin, nyt radiopuhelin räsähtelee, taitaa Ilona alkaa heräilemään. Ehdin vielä nopeasti vilkaista s-postini, ehkä

 

[Kata*]

No mihinkäs minä täältä joutaisin...neuvolassa kävin aamulla (siis klo 11..), ja kaikki edelleen ok. Painoarvio 3500-3600 g. Oma paino ei tällä kertaa ollut ottanut mitään spurtteja, että kokonaisuudessaan on tullut se 12 kg. Ensi ma vielä neuvola, ja sit kai tiistaina äippäpolille.

Lohduttavaa, että Nekku sullakaan ei mitään isompia suppareita ollut, mulla ei ole vielä tullut yhtään kivuliasta supistusta, ainoastaan satunnaisesti sitä (pientä) menkkajuilintaa. Tuntuu kyllä että vauva porautuisi kohta myyrän lailla ulos itse, kun punkeaa itseään tuota jalkoväliä kohden.

Eilen tilattiin nettikaupasta se videokamera sitten, tulee varmaan tämän viikon aikana postissa. Meillä on kotona menossa tekniikan vallankumous, kun vasta saatiin se nauhoittava digiboksikin hankittua!

Pitää varmaan sittenkin pyytää miestä ottamaan valokuvia synnärillä enemmän kuin ajattelin, kun kerran tuntuu että te muut olette niin tyytyväisiä muistoihin sieltä. Onhan se varmaan totta, että kuvat palauttaa tilanteen mieleen!

Mitäköhän sitä tänään sitten puuhailisi..jos kävisi vähän ostoksilla, totesin että alushousuvarastoni vaatisi päivittämistä, pikkustringit ei taida oikein käydä tuon jälkivuodon kanssa yhteen..=)

 

[Murmeli*]

Heipä hei,

juu, nyt on pakastimen täyttäminen aloitettu, leivoin eilen puolukkapiirakkaa joka oli niin hyvää, että olisi kyllä hävinnyt saman tien kaikki. Tänään ajattelin sitten kokeilla jotain suolaista piirakkaa. Miestä kyllä ilahduttaa, kun on joka päivä tuoreita leipomuksia, olen nyt muutenkin tehnyt aika usein sämpylöitä yms. Ettei vaan pääsisi tottumaan liian hyvään...

Mulla ei ole ollut supistuksen supistusta, mutta kaipa sekin on ihan normaalia. Ihan muutaman kerran jotain hiukan supistukseen viittaavaa, mutta ei niin selkeetä että olisin sellaiseksi tunnistanut. Siksi ei oikein voi uskoa, että laskettuun päivään on viikko aikaa!

Meillä ei ole videokameraa ja digikamera hankittiin vasta nyt vauvan kuvaamista varten. Se otetaan synnärille mukaan, mutta nyt ainakin ajattelen että kuvia ottaisi vasta kun vauva on mahan päällä. Saa nähdä, muistaako mies kuvaamista siinä vaiheessa.

 

[Piritta*]

Voi että täällä on kaunista! Luminen metsämaisema ja kirkas auringonpaiste, upeaaaa, upeaaa. Tosin aika kylmä, melkein -15, joten hiihdot jää.

Vitsi sitä nauttiikin tästä lomailusta. Nasta fiilis, kun koko kööri loikoilee pitkään sängyssä, syödään kimpassa aamiainen ja luetaan lehtiä. Siis tiistaina! Ihan kuin olis ikuinen joulu =)) Voi apua, taidan vieraantua vähän liikaakin työelämästä, kun niin olen päässyt hitaiden aamujen makuun. Ne on vaan niin huippuja. Matiaskin selvästi nauttii, kun ympärillä hyörii ihmisiä ja naurattajia. Viime yö meni jo tosi hyvin, kuulin ensimmäisen äännähdyksen aamukuudelta. Taitaa olla aina totuttelua eka yö uudessa sängyssä ja paikassa.

Vai se Kata vielä sinnittelee kotona. Saas nähdä, tuleeko ystävänpäivälahja

Niin joo, multa on leikattu nielurisat joskus yläasteella. Ei siinä muistaakseni mitään sen kummempaa ollut, rutiinileikkaus ja sen jälkeen syötiin paljon jäätelöä ja juotiin mehuja.

Mä en tiennytkään, että on kameroita, jotka nauhottaa suoraan dvd:lle. Voi ymmärsinkö oikein, että tavalliselle dvd:lle...Miten se sinne sopii..? Mini-dvd menee vielä jakeluun, muttei suurempi. Heh, no aika vähän mä ylipäätään tekniikasta ymmärrän, ei ole mun juttu. Meillä on sellaisia kamerassa minikokoisia nauhoja, ja piuhoilla yhdistetään tv:een. Ihan tarpeeksi toimiva meille.

Meillä oli muuten huippukätilö, kun heti Matskun tultua ulos nappasi pöydältä meidän kameran ja otti kuvia isästä ja pojasta. M meni nimittäin ensin isän syliin, kun mut saatiin jakkaralta sängylle. Ja niitä kuvia on paljon, mikä on tosi tosi ihanaa. Tämän tästä avaan albumin, ja katselen kuvia. Siellä näkyy verta, haaraväliä ja tissiä, mutta kuuluu asiaankin, ja tekee kuvista niin herkkiä ja kauniita. Harvoin oma ilme on niin autuaan onnellinen.

Pitikin kysyä Stella, että miten masu voi, että joko alkaa olla kasvua. Pianhan se spurtti alkaakin!

Ha haa, Sandehan saa hyvää harjoitetta lastenhoidosta Hyvin se sujuu.
Kyllä se Nannikin on muuten ihan hyvää tavaraa, ei se imetyksen kestoon vaikuta, ellei siten käy niin, että lapsi ihastuu pulloon täysin. M sai alusta asti korviketta, jos olin jossain muualla. Pumppu lienee hyvä juuri silloin, kun maitoa tulee yli äyräiden ja rinnat täyttyvät nopeasti räjähdysalttiiksi. Mulla niin ei ollut, joten pystyin olemaan muutamia tunteja poissa pojan luota, jolloin tarpeen vaatiessa isä pystyi antamaan maitoa. Korvikkeen käyttöön tosin kannustettiinkin sairaalassa/nlassa, koska M oli hoikahkoa mallia ja kaikki maito oli tervetullutta.

Käytiin eilen muuten katsomassa The Queen. Hyvä, mielenkiintoinen leffa. Uskomattoman jäykkää ja tunteetonta voi kuningattaren elo olla. Voinpa lyödä vaikka vetoa, että Helen Mirren voittaa naispääosa-Oscarin tuosta suorituksesta. Oli aivan mainio.

Juu, pitänee lounastaa ja lähteä sitten ystävää moikkaamaan. Ajattelin kurvata Arnold's Donutsin kautta...ihan ystävänpäivän kunniaksi

 

[Ankara1]

Pitää vaan kommentoida tuohon synnytysjuttuunn...lempiaiheita. Kuvat on ihania. Tutkin niitä aina ajoittain oikein tarkasti. JOkaista ilmettä ja tahraa....ja ne kuvat rinnanpäällä on maailman upeimmat. Ei mitään väliä miten tukka on tai miten veressä sitä on. Vauvan ensimmäiset hetket maanpäällä kannattaa ikuistaa. Itse oon sanonu miehelle heti kun oon saanut vauvan maailman, että ota kamera mankan takaa...tai jotain vastaavaa. Ai ai muistot palasivat taas kirkkaana mieleen.

 

[Stella*]

Heh, nyt kun näitä viestejä lukee, tulee sellainen olo, että seuraavaan synnytykseen mies pitää valjastaa videokuvaajaksi . Sillä raasulla kun ei ainakaan viimeksi ollut mitään tekemistä, kun mä vaan huusin, ettei saa koskea ja sulkeuduin kipuuni. Tosin jos olen yhtä "hyvällä päällä" kakkosen kohdalla, niin huutia voi saada miehen lisäksi myös kamera.

Piritta, pitkät nautiskeluaamut ovat kyllä meidänkin perheessä ihanin luksus. Parasta se on tietysti viikonloppuisin ja miehen lomien aikaan, kun ollaan kaikki koossa, mutta tykkään kyllä siitäkin, kun voin itse hiihtää pyjamassa kymmeneen ja syödä ja lukea lehteä pitkään. Aamuisin Leo on parhaalla tuulella, joten äitikin saa rauhassa istuskella. Aijai! Kyllä muuttuu tahti, kun töihinpaluu joskus koittaa, en uskalla edes ajatella.

Edelleen lähetän peukutuksia Katan suuntaan, että tyttö älyäisi putkahtaa pian vanhempiaan katsomaan. Murmelinkin synnytys voi alkaa milloin tahansa, onpa meillä jännättävää . Ja mistäs sitä tietää, vaikka Suvi tosiaan olisi touhuissa pian myös.

 

[Ankara1]

Kyllä mäkin sulkeuduin kipuuni enkä tajunnu mistään mitään, mutta heti kun vauva oli rinnalla musitin kameran. Hassua! Ja tiesin miestä paremmin esim. mihin rillit oli laitettu.

 

[Kirppu 73]

OIKEIN ISO YSTÄVÄNPÄIVÄHALAUS PALSTAILIJOILLE!

Tuosta kuvaamisesta vielä, että meillä mies nappasi muutaman kuvan, kun sain vauvan rinnalle. Huonolla tsäkällä ne ihan ensimmäiset kuvat meni kuitenkin tietsikan vian mukana ja ensimmäiset olemassa olevat kuvat on siis vasta huoneesta. Harmitti ihan vietävästi. Ja P: meilläkin siis mini DVD:lle tallentava (30 min. pätkiä), mutta tavisdvd:henhän se menee. Enpä tiedä onko ihan normikokoiselle levylle tallentavia... Mihin kameraan muuten Kata päädyitte?

Kun Stella tuossa kirjoittelit siitä töihinpaluusta ja tahdin muuttumisesta, niin tottapa tuo on. Viljami kokee ilmeisesti jonkinlaista eroahdistusta ja on ihan mahdoton, kun meen töistä kotiin. Roikkuu lahkeessa ja kiukkuaa. Suuttuu pienestäkin jutusta, makaa maassa, potkii ja huutaa vaikka kuinka kauan. Ja äippärukka on ihan uunona, että mitä pitäis tehdä. Oon lueskellut, että vaihe kestää ehkä muutaman kuukauden - hope so.

Ettei vaan nuo teidän raskausunet enteilisi pikkukakkosia

 

[Sandeman9503]

Oikein ihanaa ystävänpäivää kaikille virtu-ystäville! Ootte parasta a-luokkaa!

Väsyttää, väsyttää, krooh. iime yönä ainakin 2 kertaa vessassa ja Ilppikselle joku kumma asento, painaa pirusti tuohon kylkiluiden alle, mutta potkut tuntuu jossain sisuksissa, auts.

Eilen sain ihania "uusia" mammavaatteita, kolmet housut ja pari paitaa, nyt on ihan uusi olokin! Ja tietty kierrätyskamaa: toisen makuupussin Ilppikselle,vaikka lattialla käytettäväksi ja lupauksen pienistä vaatteista. Viikon ikäinen poikavauva oli siellä kaverilla, jessus että ne on vielä rääpäleitä tuossa vaiheessa!

Tänään viiden jälkeen olis sitten kummityttö ja sisko tulossa. Mies lupasi mennä pulkkamäkeen kummitytön kanssa, jes. Ja ihan oma-aloitteisesti ehdotti että pulkka pitäis hankkia. Taitaa sekin ihan innolla odottaa iltaa). Vielä tarttis keksiä jotain helppoa ruokaa mikä maistuis "melkein" neljävuotiaalle.

Taidan varata ajan Femedaan vihonviimeiseen ultraan jonnekin viikolle 36, sais samalla synnytystapa-arvion ja tsekkais Ilppiksen tarjonnan. En oikein luota siihen mun terkkaan...as you know. Kävikö joku vastaavassa ultrassa, onko tarpeellinen vai olenko vaan vainoharhaistunut tässä viime hetkillä?

 

[Nekku*]

Huomenta! Ja todellakin hyvää ystävänpäivää virtusiskoille. Olette käyneet tärkeiksi. En olisi ehkä uskonut silloin, öö, 2,5 vuotta sitten.

Jälleen astetta parempi yö, alkaa olosuhteet käymään tutuiksi. L muuten havahtuu hereille usein etenkin alkuyöstä, itkaisee kerran, ottaa kai tutin suuhunsa ja jatkaa unia. En siis reagoi noihin mitenkään, paitsi täällä herään niihinkin. Pöh. Onko muilla samaa? Mattis kuulostaa kyllä (kadehdittavan!) rauhalliselta tapaukselta ja nukkujalta. Onkin mielenkiintoista kuulla, muuttuuko meno, kun lähtee liikkeelle. Nääs Lotta lähtee konttaamaan sängyssä heti, jos havahtuu vähänkään enempää hereille. Esim. kun nostan syömään, on aina pää jalkopäässä ja huutaa...

Julia, jatkuiko Illin huonommat yöt reissusta palattua? Toivottavasti ei…Varsinaiseen unikouluun aletaan vasta talvilomareissun (edelleen varaamatta…) ja huoneiden vaihdon jälkeen kuukauden päästä. Täällä on kyllä mielestäni ollut vähän tapaheräilyä hyvänkin iltatankkauksen jälkeen. (Syöminen siis edistynyt huomattavasti. Jesh!)

Onhan noi vastasyntyneet todella rääpäleitä, vaikka kuinka olisivat syntyneet lasketun ajan jälkeen. Mutta aivan ihania. Me mennään tänään tapaamaan 1 kk ikäistä. Lotta näyttää taas varmaan jättiläiseltä siinä rinnalla.

Äh, olen jo monta kertaa unohtanut onnitella Juliaa rohkeasta ratkaisusta töiden suhteen! Kyllä ne asiat suttaantuu. Työ on kuitenkin sen verran iso osa elämää, ettei kannata tuhlata siihen määrättömästi energiaa ja sitä se kuluttaa, jos inhoaa sitä, mitä tekee 40 h viikossa. Sähän elät ansiosidonnaisella herroiksi verrattuna meihin kotihoidontukilaisiin.

Sitä aina välillä melkein unohtaa, että Stellakin on raskaana ja viikot sen kun karttuu! Kohtahan voi tuntua jo liikkeitä. Missä Hertta? Aniliiini?

Sandelle kivaa iltaa lapsosten kanssa! Ai niin. Jos vielä olen raskaana, mä aion mennä synnytystapa-arvioultraan, koska L oli sen verran iso. Viimeksi en ollut. Tosin ei sekään mikään varma juttu ole koon suhteen. Sen sijaan tarjonnan näkee kyllä. Just kuulin yhdestä tutusta, jonka vauva olikin yllättäen perätilassa, huomattiin synnytyksessä! Oli toinen lapsi ja aika pieni, joten syntyi alakautta. Itse en kyllä puskin perätilalasta ulos. Hui.

Makkarakeitto maistuu ainakin siskon lapsille, 5- ja 2-vuotiaille. ;-)

 

[Riinuska]

MUKAVAA YSTISTÄ TEILLE VIRTUAALIYSTÄVÄISENI!!!

Sande, en käynyt noin myöhään ultrassa. Mun terkka tosin on toiminut aikanaan 10 vuotta kätilönä, eli tarjonnan osasi katsoa hyvin. No, tiesin mä itekin miten päin poitsu oli, pyllyn tunsi vatsanahkan läpi ja jalat kanssa. Lääkärihän sen "synnytystapa- arvioinnin" teki n viikolla 36. Oli ihan perus sisätutkimus mulla ainaskin. Ja päätin luottaa lääkärin lauseeseen "maaahtuuu, maaahtuuu"

Kirppu, ei taida ainakaan mun uni enteillä pikkukakkosta. Juliasta en tiedä? Meillä ei ainakaan ole vielä ns työn alla.

Toivottavasti Kata ehditte saamaan kameran ajoissa! Pidättele nyt sinne asti, heh.
Stringit ei juu oikein sovi jälkivuodon kanssa yhteen, että ehkä muutamat perus alushousut kannattaa olla. Sairaalassa ainakin mulla oli pari päivää ne ihastuttavat verkkohousut.. ei sen kokoiset tumput olis omiin kalsareihin mahtuneetkaan.

Piritan kätilöhän oli oikein omatoiminen kun räpsi kuviakin! Meillä se mun kätilö alkoi ommella ja ottaa istukkaa ulos ja se toinen (tökerö) kätilö vei pojan pesulle, ei kysynyt mieheltä olisiko halunnut kylvettää, äyski vaan kommenttejaan.

Vielä tuota pihanhoidosta ym. Meillä kun on uusi ok- taloalue, niin sinne on ihan suositukset, mitä kasveja ja puskia sais istuttaa. En tiedä, noudattaako niitä kukaan?

Meillä olis tänään ohjelmassa kyläilyä äidin äidillä, söin niukasti aamulla koska siellä joutuu aina syömään oikein urakalla!

 

[Stella*]

Hyvää ystävänpäivää! Ihana kun olette olemassa .

Mun on myös pitänyt kommentoida Julian ratkaisua, että oikean ratkaisun teit! Mitä sitä kitumaan kurjassa työssä, kun muitakin vaihtoehtoja on. Hyvä, että työnantaja suostui hoitamaan homman noin päin, niin et joudu karenssille. Meikäläinen odottelee parhaillaan työttömyystukipäätöstä. Oishan se ihan kiva kohta saada rahaakin jostain.

Nekku, mä unohdan itsekin monesti olevani raskaana . Kun touhuaa Leon kanssa, niin ei sitä oikein muista, että toinenkin on tulossa. Paitsi viime yönä. Koira herätti neljän aikoihin, kun halusi ulos tarpeilleen (huoh). Olin ihan pirteänä varmaan tunnin verran, ja siinä kylkeä käännellessä kakkonen hipaisi muutama kerran "pyrstöllään". Tällä kertaa olen varma, että ne olivat sikiön liikeitä. Ihanaa, siellä se on .

Mene vaan Sandeman maksulliseen synnytystapa-arviointiin, jos siltä tuntuu. Onpahan sitten vähän rauhallisempi olo. Kuten olen monesti täällä maininnut, niin mun neuvolalääkärin tekemä synnytysarvio oli ihan peestä. Sanoi, että iso lapsi tulee eikä mahdu välttämättä alateitse ulos. Kätilö tutki seuraavalla viikolla ja sanoi, että katinkontit, mahtuu tulemaan ja on ihan normaalikokoinen (oikeassa oli). Mä luotankin nyt neuvolantätiini kuin vuoreen, joten olen rauhallisilla mielin, kun saan olla saman naisen hoivissa. Lääkärikin on sama, mutta hänen juttunsa päästän toisesta korvasta ulos.

Hauskaa lastenhoitoiltaa Sandemanille ja miehelle. Kyllä teille varmasti tulee hauskaa!

Me lähdetään tästä Leon kanssa kaupungille, kun pikkumiehelle pitää hommata ihkaensimmäinen passi.